RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo Yleiset kehitysnäkymät... 2 Tuloslaskelma... 6 Rahoituslaskelma Käyttötalouden toteutumisvertailu toimielimittäin Investointiosan toteutumisvertailu kustannuspaikoittain Henkilöstömenot ja määrät Liite 1) Erittely opetus ja kulttuuritoimen muista valtionosuuksista

3 Yleiset kehitysnäkymät Maailmantalouden ja kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet ja kasvun arvioidaan olevan edelleen vaisua seuraavan kahden vuoden ajan, joskin monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet kasvavat varsin suopeasti. Saksan kasvu on edelleen kohtalaisen nopeaa ja erityisesti Ruotsin talous on hyvässä kasvun vauhdissa. Maailmantalouden taustaoletukset ovat suurelta osin kasvua tukevia, joskin Brexit äänestystulos heikentänee kansainvälisen talouden kehitystä lyhyellä tähtäimellä. Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka tukee kasvua vahvasti. Myös Euroopan keskuspankki on edelleen laajentanut poikkeuksellisia rahapoliittisia operaatioita ja tullee pitämään ohjauskorot toistaiseksi historiallisen alhaisina. Pitkät korot ovat historiallisen alhaisia ja lyhyet korot pysynevät negatiivisina lähivuosien ajan. Suomen kansantalouden ennustetaan Valtiovarainministeriön julkaiseman kesäkuun taloudellisen katsauksen mukaan kasvavan tänä vuonna 1,4 prosenttia kotimaisen kysynnän vetämänä. Vuoden 2017 kasvuksi ennustetaan 1,0 prosenttia ja vuonna 2018 kasvun ennustetaan olevan 1,3 prosenttia. Yksityisen kulutuksen kasvu on suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Sitä tukevat kotitalouksien reaalitulojen kasvu, kuluttajien odotusten vahvistuminen ja myös säästämisasteen aleneminen. Myös yksityiset investoinnit lisääntyvät tänä vuonna ja erityisesti rakennusinvestoinnit ovat seitsemän prosentin kasvussa. Kun investointien ja kulutuksen kasvun seurauksena tuonti kasvaa vientiä enemmän, vaikuttaa nettovienti negatiivisesti bruttokansantuotteeseen. Viennin kasvun arvioidaan jäävän 0,8 prosenttiin tänä vuonna, mutta lähtevän ensi vuonna 2,8 prosentin kasvuun, jolloin nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy positiiviseksi. Kilpailukykysopimuksen seurauksena julkisen kulutuksen ennakoidaan supistuvan ensi vuonna reilulla prosentilla, mikä osaltaan alentaa vuoden 2017 talouskasvua. Tänä vuonna kuluttajahintojen ennustetaan nousevan puolella prosentilla ja ensi vuonna 1,2 prosentilla. Ansiotasoindeksin nousuksi ennakoidaan 1,2 prosenttia, ensi vuonna sen nousun arvioidaan jäävän 0,8 prosenttiin. Kilpailukykysopimuksen seurauksena palkkasumma kasvu jää sopimuskaudella alhaiseksi, vaimean talouskasvun vuoksi työllisten määrä kasvaa vain vähän ja työttömyysasteen ennustetaan pysyvän hieman yli yhdeksässä prosentissa. Sopeutustoimien ansiosta Suomen julkisen talouden alijäämä pieneni viime vuonna alle kolmeen prosenttiin. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämän ennakoidaan pysyvän alijäämäisenä lähivuosien ajan ja julkisyhteisöjen velkasuhde BKT:een jatkaa kasvuaan. Vuonna 2015 julkisyhteisöjen velkasuhde oli 63,0 % ja vuonna 2016 sen ennakoidaan olevan jo 64,6 % ja vuonna 2018 lähes 67 %. Talouden hidas kasvu ei tuota riittävästi verotuloja julkisten menojen rahoittamiseen. Julkiset menot kasvavat väestön ikääntyessä, joskin hallituksen päättämät säästöt hillitsevät niiden kasvua. Myös kilpailukykysopimus heikentää julkista taloutta lyhyellä aikavälillä. Kuntatalouden kehitys Kuntatalouden tilan voi luonnehtia olleen erityisen tiukan viime vuosina. Olemattomasta tai negatiivisesta talouskasvusta, huomattavan suurista valtionosuusleikkauksista ja lisääntyneestä pitkäaikaistyöttömyydestä huolimatta kunnat ovat saaneet sopeutettua talouttaan ennakoitua paremmin. Väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuva hoito- ja hoivamenojen palvelutarpeen kasvu lisää kuntien menoja. Tästä huolimatta kuntien omien sopeutustoimien johdosta kuntien kokonaismenojen kasvun ennakoidaan Kuntaliiton arvion mukaan pysyvän -2-

4 kuluvana vuonna noin yhdessä prosentissa. Kahtena edellisenä vuonna kuntien menot kasvoivat puolen prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2017 kuntien menojen ennakoidaan supistuvan, kun kilpailukykysopimuksen mukaisesti lomarahoja leikataan, työnantajan sosiaaliturvamaksuja alennetaan ja vuosityöaikaa pidennetään. Vuosityöajan pidentämisen arvioidaan pienentävän kuntien menoja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kuntien tulojen odotetaan lähivuosina kasvavan vain vähän, sillä kuntien verotulojen kehitys kärsii niukan talouskasvun ja korkean työttömyyden seurauksena. Vuonna 2015 kuntien yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,8 prosenttia. Kuluvana vuonna kuntien verotulojen arvioidaan kuntatalousohjelman mukaan laskevan 0,2 prosenttia. Kunnallisverojen on ennakoitu kasvavan 1,1 prosenttia, jota tukee palkkasumman 1,5 prosentin kasvuennuste sekä eläketulojen ennakoitu noin kolmen prosentin kasvu. Kunnallisverokertymää kasvattaa myös se, että osa kunnista nosti tuloveroprosenttejaan. Korottajia oli kuitenkin poikkeuksellisen vähän, 45 kuntaa. Tänä vuonna toteutetut tuloverokevennykset ja veroperustemuutokset puolestaan pienentävät verokertymää. Yhteisöverokertymän arvioidaan laskevan noin 20 prosenttia, mikä johtuu lähinnä siitä, että yhteisöveron kuntaosuuden 5 prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyi. Kilpailukykysopimuksen seurauksena ensi vuodelle ei ole ennakoitavissa verotulojen kasvua. Tulovero- ja kiinteistöverokertymän kehitykseen vaikuttavat tietenkin myös kuntien veroprosenttipäätökset. Vuoden 2017 valtionosuuksia pienentävät hallituksen tekemät kuntiin kohdistuvat sopeutustoimet. Kuntatalousohjelmassa ennakoidaan, että kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos on tänä ja ensi vuonna noin milj. euroa ylijäämäinen, eli se pysyisi viime vuoden tasolla. Valtiovarainministeriön kesäkuussa 2016 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan kuntatalouden rahoitusaseman ennustetaankin hieman vahvistuvan. Ennusteesta huolimatta kuntien velkaantuminen on sillä tasolla, että kuntien on edelleenkin sinnikkäästi tehtävä taloutta tasapainottavaa työtä rahoitustasapainon saavuttamiseksi. Työllisyys Suomen talouden pitkään jatkuneen taantuman päättyminen ja taloudellisen aktiviteetin lisääntyminen etenkin rakentamisessa näkyy jo työtuntien kasvuna. Tammihuhtikuun aikana tehtyjen työtuntien määrä on lisääntynyt 1,8 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Valtiovarainministeriön (Taloudellinen katsaus - kesä 2016) mukaan työvoiman kysynnän lisääntyminen nimenomaan rakentamisessa kääntää tänä vuonna työllisyyden 0,3 prosentin kasvuun. Vuonna 2015 työllisyysaste oli 68,1 prosenttia, joten kuluvan vuoden työllisyysasteen arvioidaan nousevan 68,4 prosenttiin. VM:n taloudellisen katsauksen mukaan tänä vuonna nopeutuva talouden kasvu ei vielä juurikaan vähennä työttömien määrää, sillä osan piilotyöttöminä olevista arvioidaan aktivoituvan työnhakuun avointen työpaikkojen lisääntymisen myötä. Kun viime vuonna työttömyysaste nousi 9,4 prosenttiin, laskee se VM:n ennusteen mukaan kuluvana vuonna 9,2 prosenttiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty Pohjois-Pohjanmaan Elyn kesäkuulta 2016 julkaiseman työllisyyskatsauksen lukuja Raahen Seutukunnan ja sen kuntien työttömyysasteiden kehityksestä vuosina

5 Työttömyysaste %, Raahe 12,4 12,4 12,5 Pyhäjoki 10,1 9,7 10,6 Siikajoki 12,3 11,8 12,2 Seutukunta 12,2 12,0 12,3 Pohjois-Pohjanmaa 15,3 16,4 15,4 Koko maan 12,9 14,0 13,9 Raahen seutukunnan ja sen kuntien työttömyysasteiden kehitys on ollut heikompaa kun Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin. Pohjois-Pohjanmaalla työttömyysaste on laskenut 1,0 prosenttiyksiköllä, kun Raahen seutukunnan työttömyysaste on noussut 0,3 prosenttiyksiköllä. Pohjois-Pohjanmaalla alhaisin työttömyysaste, 11,6 prosenttia oli Nivala-Haapajärven, ja korkein, 17,0 prosenttia, Oulunkaaren seutukunnassa. Alla olevassa kuvassa on esitetty Raahen työttömyysasteen kehitys vv ,0 % 15,0 % 14,0 % 13,0 % 12,0 % 14,5 % 14,2 % 14,0 % 13,4 % 13,4 % 13,0 % 12,6 % 12,5 % 14,8 % 13,3 % 13,4 % 13,1 % 13,1 % 12,5 % 12,4 % 12,5 % 11,0 % 10,7 % 10,7 % 10,0 % Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Seuraavassa taulukossa on esitetty työttömien määriin ja niiden muutoksiin liittyviä lukuja Raahen osalta kesäkuun lopussa vuosina 2015 ja Muutos Raahen työttömyys, lkm. % Työttömät yhteensä ,1 Työttömät miehet ,0 Työttömät naiset ,9 Alle- 25 vuotiaat työttömät, joista ,8 alle 20 vuotiaita ,5 Yli 50 -vuotiaat työttömät ,5 Yli 1 v. työttömänä olleet ,9 Vamm. ja pitkäaika.sairaat työttömät ,8 Avoimet työpaikat ,1-4-

6 Raahen osalta yhteenvetona voidaan todeta, että työttömyysasteen kehitys on ollut kuluvana vuonna heikompaa kuin tarkastelujaksolla. Kesäkuun tilastojen mukaan nuorten työttömien määrä on lisääntynyt, kun vastaavasti yli 50 vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt. Avoimia työpaikkoja on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Raahen asukasluvun kehitys vuosina Alla olevasta kaaviosta voidaan todeta, että Raahen asukasluvun kehitys on ollut laskeva edellisiin vuosiin verrattuna. Tämän vuoden kesäkuun lopussa asukkaita oli , mikä on 182 asukasta vähemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa, mutta vain 5 asukasta vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Positiivista on, että kuluvan vuoden tammikuun lopusta kesäkuun loppuun asukasmäärä on hieman noussut. Raahen kaupungin henkilöstö Seuraavassa taulukossa on esitetty henkilöstömäärät kesäkuun lopussa. Henkilöstön määrään on laskettu koko henkilöstö; vakinaiset, määräaikaiset, sijaiset, sivutoimiset sekä työllistetyt. Kuluvan vuoden kesäkuun lopussa henkilöstömäärä oli 65 henkilöä suurempi kuin edellisenä vuonna. Vakinaisten määrä on vähentynyt 15 henkilöllä, mutta sijaisten määrä on lisääntynyt 19 ja määräaikaisten 61 henkilöllä. Tarkempi erittely henkilöstömääristä ja menoista on katsauksen liitteenä. Palvelukeskus / henkilöstön määrä Muutos Keskushallinto ja kehittämiskeskus Kaupungin sosiaalipalvelut Hallintopalvelukeskus Sivistyspalvelukeskus Tekninen palvelukeskus Yhteensä Vakinaisen henkilöstön sairauslomapäiviä oli kuluvan vuoden kesäkuun lopussa 6.348, mikä on keskimäärin 7,7 päivää henkilöä kohden. Viime vuoden kesäkuun lopussa sairauslomapäiviä oli 6.377, mikä on keskimäärin 7,6 päivää henkilöä kohden. -5-

7 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tuloslaskelma Talousarvion toteutumista seurataan ulkoisen tuloslaskelman, rahoituslaskelman sekä toimielimittäin esitetyn käyttötalouden toteuman ja investointien toteuman avulla. ULKOINEN TA/KS TOT TOT Ero TOT Tot % TP / / / Toimintatuotot: Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valm. omaan käyttöön Toimintakulut: Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tav Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rah.tuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot Arvonalentumiset -150 Tilikauden tulos Poistoeron muutos 82 Tilikauden yli-/alijääm

8 Toimintatulot Toimintamenot Toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan talousarviossa ennakoidun mukaisesti lukuun ottamatta muihin tuottoihin sisältyviä maa-alueiden myyntivoittoja, joista jäänee toteutumatta noin 0,5 milj. euroa. Avustustulojen suuri poikkeama edelliseen vuoteen nähden selittyy lähinnä sillä, että Valtiovarainministeriön maksana 0,9 milj. euron kuntien yhdistymisavustus jäi pois tämän vuoden alusta lukien. Kesäkuun toteuman perusteella toimintamenojen voidaan ennakoida toteutuvan kokonaisuudessaan talousarvion mukaisesti. Palvelujen ostoon sisältyy Raahen Seudun hyvinvointikuntayhtymän maksuosuutta noin 81,9 milj. euroa, josta kesäkuun loppuun mennessä on toteutunut 38,7 milj. euroa (37,9 milj. euroa vuoden 2015 kesäkuussa). Mikäli kuntayhtymän Raahen kaupungin maksuosuus toteutuu kuluvana vuonna talousarvion mukaisesti, kasvaa se edellisen vuoden 78,7 milj. euron toteumasta 3,2 milj. euroa eli lähes 4,1 %. Edellisvuoden kasvu oli alle prosentin. Verotulot Verotulojen kehitys ,1 % 44,0 % ,1 % ,2 % 0,0 % ,1 % ,7 % ,0 % ,0 % 2,0 % 2,8 % 0,1 % 1,2 % ,5 % ,3 % ,2 % TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 enn. 1. Kiinteistövero 2. Kunnallisvero 3. Yhteisövero Verot yht. 8,6 % -7-

9 Verohallinto on ennakkotiedon mukaan maksuunpannut Raahen osalta kiinteistöveroja noin 6,3 milj. euroa, mikä on 0,5 milj. euroa talousarviossa ennakoitua enemmän. Lisäys johtuu lähinnä voimalaitoksen kiinteistöverotuksesta, jota ei oltu huomioitu talousarviossa. Summa perustui vuodelle 2015 määrättyihin veroihin. Myös yhteisöveroja ennakoidaan kertyvän 0,5 milj. euroa ennakoitua enemmän. Tämä johtuu lähinnä siitä, että toukokuussa veronsaajille tilitetyt yhteisöjen verovuoteen 2015 kohdistuvat ennakontäydennysmaksut ovat olleet merkittävästi suuremmat kuin aikaisemmissa Valtiovarainministeriön ennusteissa oli oletettu. Tämän lisäksi myös vuoden 2016 kuntien yhteisöverokertymän ennustetta on nostettu. Tuloveroja kertyy ennakkotiedon mukaan noin 1,0 milj. euroa ennakoitua vähemmän. Tämä johtuu siitä, että tämän hetken arvion mukaan marraskuussa perittävä vuoden 2015 maksuunpanotilitys on noin 0,5 milj. euroa talousarviossa ennakoitua suurempi. Marraskuussa perittävä summa vahvistuu lokakuun lopussa, kun vuoden 2015 verotus valmistuu. Myös palkkasumman kehitys on ollut heikompaa kuin talousarvioon otetuissa ennusteissa arvioitiin. Budjettiin huomioitiin veroperustemuutosten vaikutus, mikä oli Raahen osalta arviolta noin 1,0 milj. euroa. Edellä esitetyt poikkeamat huomioiden voidaan ennakoida, että kokonaisuutena verotilityksiä kertyy talousarviossa ennakoidun mukaisesti eli yhteensä 92,3 milj. euroa. -8-

10 Valtionosuudet Alla olevassa taulukossa on erittely valtionosuuksista vuosina Valtionosuudet vv Ero ta/päät. (1.000 ) TP TP TA Päätös % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: Yleinen osa 861 Kunnan peruspalvelujan laskennallinen kustannus ,0 Kunnan omarahoitusosuus: ,99 /asukas x as. (vo-% 29,57) ,93 /asukas x as. (vo-% 25,44) ,27 /asukas x as. (vo-% 25,47) ,28 /asukas x as. (vo-% 25,47) ,0 = valtion osuus laskennallisiin kustannuksiin ,0 Lisäosat ,0 Valt.osuuteen tehtävät vähenn. ja lisäykset, netto ,3 Vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus ,0 Verotulotasaus (+/-) ,0 1. Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä ,0 2. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuud ,9 Valtionosuudet yhteensä ,4 Valtionosuudet euroa/asukas Rahoitustuotot ja kulut Taulukossa on esitetty vuosien 2014 ja 2015 tilinpäätösten mukaiset valtionosuudet. Vuoden 2016 Päätös sarakkeessa esitetyt luvut ovat tämän hetken päätösten mukaisia tietoja, joihin voi tulla muutoksia vielä loppuvuoden aikana. Nykyisten päätösten mukaan opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet toteutuvat noin 200 t talousarviota pienempinä, mikä lisää valtionosuusrahoitusta vastaavalla summalla. Rahoitustulojen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Korkomenoja arvioidaan säästyvän 0,4 milj. euroa alhaisena pysyvän korkotason ansiosta ja myös sen vuoksi, että vuoden 2016 lainanotto ajoittuu suurelta osin loppuvuoteen, koska iso osa investoinneista toteutuu toisella vuosipuoliskolla. Kesäkuussa velkakirjalainojen keskikorko oli 0,95 % ja kuntatodistusten keskikorko oli 0,01 %. Viime vuonna vastaavan ajan korkoprosentit olivat 1,07 ja 0,

11 Sijoitukset Sijoitusten markkina-arvo kesäkuun lopussa oli 40,3 milj. euroa, kun se viime vuoden kesäkuun lopussa oli 39,5 milj. euroa. Salkun markkina-arvo on siis noussut 0,8 milj. eurolla vuoden aikana. Vuoden 2015 lopussa salkun arvo oli 40,1 milj. euroa. Alla erittely sijoituksista kesäkuun lopussa. Hankinta- Markkina- Arvon- Tuotto-% Real. hinta arvo muutos v:n alusta tuotto EVLI Osakerahastot Pitkät korkosijoitukset Lyhyet korkosijoitukset , Muut sijoitukset Käteisvarat Evli yhteensä *) Osakkeet , Käteisvarat *) Osakkeet yhteensä OP-Private Osakerahastot Korkosijoitukset ,73 Käteisvarat 822 *) OP-Private yhteensä SEB Osakerahastot Pitkät korkosijoitukset , Lyhyet korkosijoitukset Muut sijoitukset Käteisvarat 10 SEB yhteensä YHTEENSÄ

12 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien rahavirta on yli- tai alijäämäinen. Rahoituksen rahavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen toiminnan rahavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä vaikuttaa rahoitusaseman muuttumiseen. Alkup. Ta:n Nykyinen Tot. (1.000 ) TP 2015 TA 2016 muut. TA /2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimen Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja invest. rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -33 Antolainasamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikasten lainojen lisäys Pitkäaikasten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Lainakannan muutos Lainakanta Lainatilanne (1.000 ): 12/ /2016 %-os. muutos Velkakirjalainat Sekkilimiitti Kuntatodistukset Yhteensä Korkosuojaukset:

13 Käyttötalouden toteutumisvertailu toimielimittäin Ulkoiset ja sisäiset yht. (1.000 ) TP TA/KS Tot. Tot. 06/ /2015 t % 100 Vaalit Tulot Menot Netto Tarkastustoimi Tulot Menot Netto Kaupunginvaltuusto Tulot Menot Netto Aluelautakunta Tulot Menot Netto Maaseutulautakunta Tulot Menot Netto Kaupunginhallitus Tulot Menot Netto Hallintolautakunta Tulot Menot Netto Seutulautakunta Tulot Menot Netto

14 Ulkoiset ja sisäiset yht. (1.000 ) TP TA/KS Tot. Tot. 06/ /2015 t % 240 Opetuslautakunta Tulot Menot Netto Kulttuurilautakunta Tulot Menot Netto Liikuntalautakunta Tulot Menot Netto Nuorisolautakunta Tulot Menot Netto Perusturvatoimikunta Tulot Menot Netto Tekninen lautakunta Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Netto Ympäristölautakunta Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Netto KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Netto

15 Investointiosan toteutumisvertailu kustannuspaikoittain TA Toteutunut Jäljellä Tot. % muutokset Kiinteä omaisuus * Tulot * Menot ** Netto Maaperäselvitykset ja kp työt * Menot ** Netto Aluelautakunnan invest.hank. * Menot ** Netto Ent Vihannin kunnan alueen inv * Menot ** Netto ICT menot, keskitetyt * Menot ** Netto Ateria ja puhtauspalv. irtaim * Menot ** Netto Liikuntatoimen irtaimisto * Menot ** Netto Kulttuuritoimen irtaimisto * Menot ** Netto Kuntatekniikan irtaimisto * Tulot * Menot ** Netto Perusopetuksen irt./opetusltk * Menot ** Netto Keskushallinnon irtaim./kaup.hall. * Tulot * Menot ** Netto

16 TA Toteutunut Jäljellä Tot. % muutokset Tikkalan koulun laajennus * Menot ** Netto Päiväkotien peruskorjaus * Menot ** Netto Muu tilahallinta * Menot ** Netto Kruununmakasiini * Tulot 17 * Menot 3 ** Netto Jäähalli * Menot ** Netto Antinkankaan koulu * Menot ** Netto Merikadun koulukeskus * Menot ** Netto Paloasema tilojen modernisoint * Tulot * Menot ** Netto Saloisten koulu, hankesuunni. * Menot ** Netto Liikenneturvallisuushankkeet * Menot ** Netto Valtatie 8 järjestelyt * Menot ** Netto Muut katutyöt * Menot ** Netto

17 TA Toteutunut Jäljellä Tot. % muutokset Kevyenliikenteen väylät * Menot ** Netto Puistot ja muut yleiset alueet * Menot ** Netto Urheilu ja retkeilyalueet * Menot ** Netto Venelaiturit ja väylät * Menot ** Netto Muu julkinen käyttöomaisuus * Menot ** Netto Hyötyjäte /siirtokuormausasema * Menot ** Netto Ympäristöhankkeet * Menot ** Netto Kunnallistekniset järjestelyt * Menot ** Netto Virkistysalueet * Menot ** Netto Luontoympäristön parantaminen * Menot ** Netto Pattijoen kaup.osan kuiv.suunn * Menot ** Netto INVESTOINNIT YHT. * Tulot * Menot ** Netto

18 Henkilöstömenot ja määrät Toimielimittäin TP TP TP TA/KS Toteuma Toteuma Ero tot / / /2015 ( 1000 ) % Vaalit Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Aluelautakunta Keskushallinto Kaupunginhallitus Seutulautakunta Henkilöstömäärä yht vakinaiset sijaiset määräaikaiset Henkilötyövuodet yhteensä 15,2 20,5 5,3 Hallintopalvelukeskus Maaseutulautakunta Hallintolautakunta Henkilöstömäärä yht vakinaiset sijaiset määräaikaiset Henkilötyövuodet yhteensä 89,8 88,2-1,7 Sivistyspalvelukeskus Opetuslautakunta Kulttuurilautakunta Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Henkilöstömäärä yht vakinaiset sijaiset määräaikaiset Henkilötyövuodet yhteensä (ilman opettajia) 178,4 179,4 1,0 Sosiaali- ja terveyspalvelut Perusturvatoimikunta Henkilöstömäärä yht vakinaiset sijaiset 1 0 määräaikaiset Henkilötyövuodet yhteensä 5,0 7,1 2,2 Tekninen palvelukeskus Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Henkilöstömäärä yht vakinaiset sijaiset määräaikaiset Henkilötyövuodet yhteensä 67,5 65,3-2,2 Henkilöstömenot yht Henkilöstömäärä yht vakinaiset sijaiset määräaikaiset Henkilötyövuodet yhteensä ilman opettajia 355,9 360,5 4,6-17-

19 Liite 1) Erittely opetus ja kulttuuritoimen muista valtionosuuksista OPETUS JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄN RAPORTIT VALTIONOSUUS/RAHOITUSSOVELLUS 2016 *** OPETUS- JA KULTTUURITOIMI *** *** PVM: *** 627 *** RAPORTTI: VOS6SL16 *** YKSITYISKOHTAINEN LASKELMA KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN MYÖNNETYSTÄ VALTIONOSUUDESTA/RAHOITUKSESTA (EUROA) VUODELLE Laskennall. perusteen Laskennall. Valtionos. yksiköiden peruste laskennall. Rahoi- Kokonais- Koulutusmuoto lkm /yksikkö peruste tus% rahoitus Raahen kaupunki Esiopetus: 5-vuotiaat 1, , Perusop: muut yli 16-vuotiaat 2, , Perusop: vaik. keh. vammaiset 7, , Perusop: muut vammaiset 39, , Joustavan perusopetuksen lisä 34, , Perusop: maahanm. valm. opetus 8, , Aamu- ja iltapäivätoiminta ,0 26, Lukiokoulutus 345, , Lukiokoulutus yli 18-v. aloit. 2, , Raahen musiikkiopisto ,0 76, taiteen perusopetus Raahe-opisto 8.036,0 83, vapaa sivistystyö Liikuntatoiminta ,0 12, Nuorisotyö 8.668,0 15, Raahen museo 3, , Kunnan omarahoitusosuus ,0-291, Raahen kaupunki ,8-11, Opetushallitus Rahoitus-yksikkö Sähköposti: laskentapalvelut@oph.fi 18