Ympäristölautakunta 126 21.09.2016 Ympäristölautakunta 24 23.02.2017 Ympäristölautakunta 68 17.05.2017 Kontiorannan alueen asemakaavoittaminen 402/10.02.03.00/2015 Ympäristölautakunta 21.09.2016 126 Ympäristölautakunta päätti 9.12.2015 211 Kontiorannan entisen varuskunnan ydinalueen asemakaavoituksen tilaamisesta jatkotyönä Kontioniemen osayleiskaavalle. Asemakaavan laajentamisen tarkoituksena on mahdollistaa vapaa-ajankeskuksen ja siihen liittyvän vapaa-ajan asumisen ja erilaisten palvelujen syntyminen Kontiorantaan. Asemakaava kytkeytyy laajennusalueen pohjoispuolella olevaan varuskunnan asuntoalueeseen ja toiminnallisesti myös laajennusalueen eteläpuolella olevaan ampumahiihtokeskukseen. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 81 ha ja se on lähes kokonaan kunnan omistuksessa. Kaavaluonnos on valmistunut. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 23.02.2017 24 Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa Kontiorannan asemakaavan 5.9.2016 päivätyt luonnosasiakirjat ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti ja pyytää niistä lausunnot Museovirastolta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä, vapaa-aikalautakunnalta ja kasvatus- ja koulutuslautakunnalta. Asemakaavan laajentamista Kontiorannan entisen varuskunnan ydinalueelle koskevat 5.9.2016 päivätyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnosasiakirjat olivat MRL 62 ja 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 29.9.-31.10.2016. Lausunnot pyydettiin Museovirastolta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä, vapaa-aikalautakunnalta ja kasvatus- ja koulutuslautakunnalta. Lausunnot sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Asemakaavassa lomakylätyyppiselle rakentamiselle osoitetuille alueille on mahdollista toteuttaa noin 250 loma-asuinrakennusta, joissa voi sijaita noin 350-450 huoneistoa. Loma-asumisen osalta kaavaratkaisu on
mitoitukseltaan varsin tiivis. Maakuntakaavan 4. vaihekaavassa Kontiorannan varuskunta-alue on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (ma/km-1). Kontioniemen osayleiskaavaehdotuksessa arvokas kulttuuriympäristöalue (sk/m) kattaa tältä asemakaava-alueelta varuskunnan sairaalan, palvelurakennusten, kasarmien ja väylien muodostaman kokonaisuuden. Asemakaavaluonnoksessa kyseistä aluerajausta on supistetttu ja vain sairaala, esikunta ja sauna on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi. Kaava-asiakirjoissa tulisi tuoda esille, miksi rajausta on muutettu ja miten esitetyllä ratkaisulla turvataan entiseen varuskuntaan liittyvien kulttuuriarvojen säilyminen. Kaavaan tulee lisätä pohjavesialuetta koskeva merkintä ja määräykset. Asemakaavaan on ko. rajauksella osoitettu keskeisin arvokas kulttuuriympäristöalue. Rajauksen piiriin sisältyvät kaikki yleiskaavassa osoitetut suojeltavat rakennukset ja näiden lähialueet. Tämä on se kokonaisuus, jolla nähdään olevan parhaat mahdollisuudet entisen varuskunnan kulttuuriarvojen säilyttämiseen. Asemakaavassa osoitetun kulttuuriympäristörajauksen ulkopuolella ei sen sijaan olevia rakennuksia tule säilymään. Samoin näille alueille tulee sijoittumaan uudisrakentamista siinä määrin, ettei siinä tilanteessa kulttuuriympäristörajaus ole enää tarkoituksenmukainen. Toki osin ko. alueellakin tulee vanhaa tiestöä säilymään nykyisillä paikoillaan. Pohjois-Savon ELY-keskus: Kontiorannan asemakaavaluonnoksen mukaisen alueen liikennöinti järjestetään mt 5051 ja siitä johdetun uuden kokoojakadun kautta. Kontioniemen osayleiskaavaa varten on laadittu liikenneselvitys, joka tomii myös tämän asemakaavan liikenteellisten vaikutusten arvioinnin pohjana. Osayleiskaavasta johtuva liikennemäärien kasvu on suurinta Kontioniementiellä Napakympintien/Asemantien liittymän ja Uuron eritasoliittymän välillä. Selvityksen perusteella merkittävästi lisääntyvästä liikenteestä huolimatta liikenteen sujuvuus ei edellytä nelihaaraliittymän muuttamista. ELY-keskus kuitenkin huomauttaa, että lisääntyvän liikenteen myötä tulee kevyen liikenteen kulkureitit Asemantien suunnasta tarkastella uuden kokoojakadun suunnittelun yhteydessä. ELY-keskus myös huomauttaa, että mikäli mt 5051 ja Napakympintien liittymäalueelle on suunniteltu parannustoimia, ne tulee tarpeen mukaan huomioida katualuevarauksessa ja esittää kaavaselostuksessa. Edellä mainitun lisäksi ELY-keskus kehottaa kuntaa käynnistämään mt 5051 kaduksi kaavoittamisen. mt 5051 ja Napakympintien liittymäalueelle on alustavasti suunniteltu kiertoliittymän mahdollistaminen. Tilantarve otetaan huomioon osaltaan nyt laadittavassa asemakaavassa ja muilta osin tulevissa, mm. mt 5051 koskevissa asemakaavahankkeissa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto:
Maakuntakaavallisesti alueen käyttöä ohjaa erityisesti Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.8.2016. Kaava on lainvoimainen. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A) sekä matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueelle (mv-3). Maakuntakaavassa alueelle on merkitty myös useita seudullisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä, joita ovat esimerkiksi matkailupalvelujen kohdemerkintä (rm), Kontiorannan varunkunta-alueen arvokas kulttuuriympäristö (ma/km-1), Joensuun kaupunkiseudun viheryhteystarve sekä vierasvenesatama. Lisäksi kaava-alueen läheisyydessä on virkistysalueet pohjoisessa (golf-kenttä) ja etelässä (ampumahiihtostadionin virkistysalue (V/a). Asemakaavan selostuksessa on todettu suunnittelualueen sijoittuvan virkistysalueelle, mutta virkistysalueet jäävät suunnittelualueen ulkopuolelle. Alueen läheisyyteen sijoittuvan seudullisen ampumaradan melualue (me-3) on hyvä tiedostaa kaavatyössä. Aikaisemmista kaavavaiheista tulisi lisäksi huomioida alueen sijoittuminen pohjavesialueelle (pv). Maakuntakaavassa alueelle sijoittuu myös muinaismuisto, jota on kuitenkin asemakaavatyön yhteydessä selvitetty tarkemmin ja todettu, että alueella ei ole muinaisjäännöstä. Asemakaava noudattelee alueelle laadittua yleiskaavaa ja on ratkaisultaan maakuntakaavan linjausten mukainen. Koska tarkoituksena on ensisijassa mahdollistaa vapaa-ajankeskuksen syntyminen, tulee huomiota kiinnittää reitistöihin ja niiden linjauksiin maastossa. Erityisesti alueen käyttäjien, mutta myös liikenteen näkökulmasta, esimerkiksi teiden ylitykset tulisi pyrkiä minimoimaan ja ohjaamaan ali-/ylikulkujen kautta. Lisäksi suunnitellut kevyen liikenteen yhteydet olisi hyvä näkyä kaavakartalla. Maakuntaliitto kiinnittää huomiota kaavojen hyväksymisjärjestykseen eli alueen yleiskaavan hyväksyminen on edellytys asemakaavan hyväksymiselle. Kaavaselostukseen täsmennetään; maakuntakaavan laaja virkistysalue (V) sijoittuu asemakaava-alueen ulkopuolelle. Lisäksi alueen läheisyyteen sijoittuu seudullisen ampumaradan melualue (me-3). Asemakaavan lisätään tarvittavat merkinnät pohjavesialueesta. Tieverkostoa on suunniteltu kaavatyön rinnalla. Niissä on esitetty myös kevyenliikenteen väyläratkaisut. Kaduille sijoittuvia kevyenliikenteen väyliä ei ole tarvetta merkitä kaavakartalle. Niiden edellyttämä tilantarve on otettu katualueissa huomioon. Kontioniemen osayleiskaavan on tullut voimaan kh:n päätöksellä 30.1.2017 lukuun ottamatta valituksenalaisia alueita. Valitukset eivät kohdennu nyt asemakaavoitettavalle alueelle. Museovirasto: Jo kaava-aluetta koskevaa Kontioniemen osayleiskaavaa käsiteltäessä Museovirasto totesi, että entisen varuskunnan kulttuuriympäristön arvojen ja ominaispiirteiden säilyttäminen uudessa tilanteessa ja uusia käyttöjä
suunniteltaessa on osoittautunut vaikeaksi. Alue tulee muuttumaan voimakkaasti ja nykyinen väljä julkisten rakennusten muodostama kokonaisuus muuttuu tiiviiksi matkailua palvelevaksi alueeksi. Suojeltavia kohteita on asemakaavassa osoitettu vain neljä: varuskunnan sairaala, esikuntarakennus, varusmiessauna Lautsa sekä kauempana sijaitseva ns. Takkusen talo. Selostusluonnoksessa todetaan, että kaava mahdollistaa myös kasarmirakennusten säilymisen ja käytön, vaikka se sallii myös niiden purkamisen. Museovirasto ehdottaa, että jo uudessa käytössä mahdollisesti olevat kasarmi tai kasarmit osoitettaisiin myös säilymistä tukevin suojelumerkinnöin. Kasarmit ovat erittäin tärkeä varuskunta-alueen rakennustyyppi. Kaavaneuvotteluissa esitettiin myös mahdollisuus, että sotilaskoti ja ruokalarakennus voisivat säilyä osana uudisrakentamista, mitä Museovirasto pitää hyvänä tavoitteena. Aivan kuten lausunnossakin todetaan, asemakaavassa on osoitettu neljä suojeltavaa rakennuskohdetta. Suojeltavat rakennuskohteet on esitetty yleiskaavan mukaisesti. Mainittujen muiden rakennusten osalta mahdollisuus niiden säilyttämiseen selviää ko. alueiden uutta rakentamista suunniteltaessa. Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy: Olemme merkinneet oheiseen liitekarttaan sinisellä värillä alueella olevat 20 kv ilmajohdot, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavan aluevarauksen: - johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin) Lisäksi olemme merkinneet punaisella värillä alueelle myöhemmin mahdollisesti rakennettavat puistomuuntamot, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavan aluevarauksen: - muuntamon suoja-alueen säde on 10 metriä. Kaavaehdotukseen lisätään mainitut puistomuuntamoaluevaraukset. Ilmajohdoille ei ole tarkoituksenmukaista merkitä aluevarauksia liikerakennusten (KL) korttelin 772 alueelle. Siinä vaiheessa, kun alueelle tullaan rakentamaan, ilmajohdot on perusteltua siirtää toisaalle tai korvata maakaapeleilla. Vapaa-aikalautakunta: Vapaa-aikalautakunta lausuntonaan toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa asemakaavan laajentamisesta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa Kontiorannan alueen asemakaavan luonnosvaiheeseen. Kaavaluonnoksesta saatujen palutteiden jälkeen on nyt valmisteltu kaavaehdotus, joka voidaan laittaa nyt julkisesti nähtäville. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 17.05.2017 68 Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa Kontiorannan 2.2.2017 päivätyt asemakaavaehdotus asikirjat julkisesti nähtäville MRL 65 ja MRA 27 :n mukaisesti. Lausunnot pyydetään MRL 28 :n mukaisesti Museovirastolta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY -keskuksilta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä, vapaa-aikalautakunnalta ja kasvatus- ja koulutuslautakunnalta. Asemakaavan laajentamista Kontiorannan entisen varuskunnan ydinalueelle koskevat 2.2.2017 päivätyt ehdotusasiakirjat olivat MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 15.3.-18.4.2017 ja niistä pyydettiin lausunnot MRA 28 :n mukaisesti Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä, vapaa-aikalautakunnalta, kasvatus- ja koulutuslautakunnalta sekä Puolustusvoimilta. Lausunnot ja niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Asemakaavoitusta ohjaa Kontioniemen osayleiskaava, joka on nyt asemakaavoitettavan alueen osalta tullut voimaan 30.1.2017. Asemakaavassa varaudutaan kylpylä-, hotelli-, liike-, majoitus- ja matkailupalvelujen sijoittamiseen alueelle. Lomakylätyyppiselle rakentamiselle osoitetuille alueille on mahdollista toteuttaa noin 250 loma-asuinrakennusta, joissa voi sijaita noin 350-450 huoneistoa. Kontioniemen osayleiskaavassa Kontiorannan varuskunta-alue on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (sk/m). Jo asemakaavaluonnoksessa kyseistä aluerajausta oli supistettu. ELY-keskuksen luonnoksesta antaman lausunnon vastineessa kaavan laatija toteaa, että asemakaavassa osoitetun kulttuuriympäristörajauksen ulkopuolella olevia rakennuksia ei tule säilymään ja siten laajempi kulttuuriympäristörajaus ei ole enää tarkoituksenmukainen. Perustelu on varsin ristiriitainen, koska käytännössä osayleiskaavaa ja asemakaavaa on laadittu samanaikaisesti rinnakkain. Toistetaan luonnosvaiheen vastine: Asemakaavaan on ko. rajauksella osoitettu keskeisin arvokas kulttuuriympäristöalue. Rajauksen piiriin sisältyvät kaikki yleiskaavassa osoitetut suojeltavat rakennukset ja näiden lähialueet. Tämä on se kokonaisuus, jolla nähdään olevan parhaat mahdollisuudet entisen varuskunnan kulttuuriarvojen säilyttämiseen. Asemakaavassa osoitetun kulttuuriympäristörajauksen ulkopuolella ei sen sijaan olevia rakennuksia tulle säilymään. Näille alueille tulee nyt laaditun asemakaavan mukaan sijoittumaan uudisrakentamista siinä määrin, ettei siinä tilanteessa nyt esitettyä laajempi kulttuuriympäristörajaus ole enää
tarkoituksenmukainen. Toki osin ko. alueellakin tulee vanhaa tiestöä säilymään nykyisillä paikoillaan. Asemakaavan voidaan katsoa em. osin tarkentavan yleiskaavaratkaisua. Pohjois-Savon ELY-keskus: Kaava-alueen liikenne järjestetään maantien 5051 ja uuden kokoojakadun (Jääkärintie) kautta. Kontioniemen osayleiskaavaa varten on laadittu syksyllä 2015 liikenneselvitys, jonka mukaan osayleiskaavasta johtuva liikennemäärien lisääntyminen on suurinta mt 5051:llä Jääkärintien/Asemantien liittymän ja Uuron eritasoliittymän välillä. Selvityksen mukaan liikennemäärän lisääntyminen ei edellytä nelihaaraliittymän muuttamista. ELY-keskus huomauttaa, että kevyen liikenteen kulkureitit tulee suunnitella Jääkärintieltä Asemantielle siten, että niissä huomioidaan nelihaaraliittymän tilalle mahdollisesti tuleva kiertoliittymä. ELY-keskus myös huomauttaa, että kaavaan tulisi merkitä liittymäkieltomerkintä korttelin 772 ja Jääkärintien väliin vähintään 30 metrin matkalle mt 5051 liittymästä. Lisäksi ELY-keskus kehottaa kuntaa käynnistämään mt 5051 kaavoittamisen kaduksi sekä kiertoliittymän rakentamisen mt 5051, Asemantien ja Jääkärintien liittymään liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden turvaamiseksi. Koska tarve mahdollisen kiertoliittymän rakentamiseen syntyy pelkästään kunnan oman maankäytön laajenemisen johdosta, ei Pohjois-Savon ELY-keskusosallistu kiertoliittymän suunnitteluja rakentamiskuluihin. Aiemmin lausutun lisäksi ELY-keskus myös muistuttaa kuntaa tekemään yhdystien 15720 osalta kadunpitopäätöksen. mt 5051 ja Jääkärintien liittymäalueelle on alustavasti suunniteltu kiertoliittymän mahdollistaminen. Tilantarve kevyenliikenteen järjestelyineen on otettu huomioon osaltaan nyt laaditussa asemakaavassa ja muilta osin otetaan huomioon tulevissa, mm. mt 5051 koskevissa, asemakaavahankkeissa. Jääkärintien ja korttelin 772 väliin lisätään liittymäkieltomerkintä lausunnossa mainitulla tavalla. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Kontiorannan entisen varuskunnan ydinalueen käsittävän asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa vapaa-ajan keskuksen ja siihen liittyvän vapaa-ajan asumisen ja erilaisten palvelujen syntyminen Kontiorantaan. Asemakaava kytkeytyy alueen pohjoispuolella sijaitsevaan varuskunnan asuntoalueeseen ja toiminnallisesti myös laajennusalueen eteläpuolella sijaitsevaan Kontiolahden ampumahiihtokeskukseen. Alueelle on valmisteltu uusi Kontioniemen osayleiskaava, joka on tullut voimaan kunnanhallituksen päätöksellä lukuun ottamatta valituksenalaisia alueita, jotka eivät kuitenkaan kohdennu nyt asemakaavoitettavalle alueelle. Asemakaava noudattelee alueelle laadittua yleiskaavaa ja on ratkaisuiltaan 4.vaihemaakuntakaavan linjausten mukainen.
Maakuntaliitto on antanut lausunnon yhdistetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ja tyytyy siihen, mitä kaavoittaja on vastineessaan lausunut. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla ei ole huomauttamista asemakaavaehdotukseen. Puolustusvoimat, 3 Logistiikkarykmentti: Puolustusvoimien lausunto Puolustusvoimat muistuttaa, että Kontiorannan tietyn alueen maaperässä on vielä mahdollisesti räjähtämättömiä ampumatarvikkeita, joiden raivaaminen jatkuu arviolta vuoteen 2018. On syytä huomioida kesken oleva raivaamisen selvitystyö, joka vaikuttaa raivaamisen tarpeeseen ja alueen jatkokäyttömahdollisuuksiin. Alue on kunnalla tiedossa ja on syytä huomioida tässä alueen kaavoitusvaiheessa. Rakentajille ja tuleville käyttäjille tulee kertoa toimenpiteet löydettäessä mahdollinen räjähde (Puolustusvoimat on liittänyt lausuntoonsa ohjeistuksen konetyön tekijälle kuvineen räjähteistä sen näköisenä kuin niitä yleensä maastokohteista nykyään löydetään). Kaavaehdotukseen on merkittävä kaavamääräys, jonka mukaan: "Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin." Ilmailulain mukaan lentoesteluvan tarve tulee aina selvittää Liikenneturvavirasto Trafi:lta Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen on pyydettävä lausunnot puolustusvoimien lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä. Jatkotyö Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään kymmenen (10) työpäivää ennen aiottua rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Johtotieto Oy:ltä. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. Koska kuntakaavoilla ja rakennus-/ toimenpideluvilla voidaan joskus ratkaista yksittäisiä tuulivoimakohteita, Puolustusvoimat esittää, että Kontiolahden kunta lisäisi laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: "Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella.
Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin." Puolustusvoimat on täydentänyt lausuntoaan 3.5.2017: Asemakaavan luonnoskartan kortteleiden 748 ja 749 osalta esitetään, että kortteleita ei varattaisi lainkaan loma-asutus tai asuinrakentamiskäyttöön (RM-1) vieressä olevan vanhan haulikkoradan maaperän pilaantuneisuuden vuoksi. Haulikkorata-alue sijoittuu osayleiskaavassa retkeily- ja urheilualueeksi sekä satama-alueeksi merkityille alueille. Perusteluna esitykselle on haulikkorata-alueesta tehty riskiarvio (Ramboll Finland Oy 21.12.2016), jossa todetaan mm. seuraavaa: Mikäli alue otetaan vakituiseen asuinkäyttöön loma-asumisen sijasta, on terveysriskin muodostuminen todennäköisempää kuin loma-asutusalueella, sillä asuinalueella ampumarataa virkistysalueena käyttävät vierailevat siellä säännöllisemmin kuin lomalaiset. Mikäli alueen läheisyyteen rakennetaan, lisää se tarvetta erilaisten riskienhallintatoimien osalta, mm. alueen kunnostuskaivuun ja peittämisen osalta. Myös Ristilahden eteläpuolisen tien rakentamisesta esitetään luovuttavaksi. Tie sijoittuisi haulikkoradan ampumasektoriin ja tien rakentamiseen liittyvät maansiirtotyöt olisivat pilaantuneen maan kunnostusta. Pilaantuneen ohuen pintakerrosmaan poisto kustannustehokkaasti on haastavaa. Alueen maaperän suurien kivien poisto mahdollisen kunnostuksen yhteydessä, lisää pölyämistä. Mikäli alueita kuitenkin jatkossa kunnostetaan mm. venesataman teiden osalta, suositetaan, että rakentamisen suunnittelussa huomioidaan kunnostuksen yhteydessä muodostuvien massojen hyötykäyttö kiertotalouden periaatteiden mukaisesti esimerkiksi sataman ja teiden rakenteissa. Tuulivoimaloita koskevaa määräystä ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää nyt laadittavaan asemakaavaan. Asemakaava ei mahdollista tuulivoimaloiden rakentamista. Sen sijaan esitetty merkintä on mahdollista lisätä kunnan rakennusjärjestykseen. Turvallisuusverkko Oy:ltä on pyydetty lausunto eikä heillä ollut lausuttavaa asemakaavaehdotuksesta. Kuten täydennetyssä lausunnossa todetaan, lakannut haulikkorata ja siitä aiheutunut pilaantunut maaperä sijaitsevat pääosin asemakaava-alueen ulkopuolisella retkeily- ja ulkoilualueella ja osittain asemakaavaankin sisältyvällä Ristilahteen osoitetulla satama-alueella (LV-1) ja sinne joh tavalla uudella kaavatiealueella. Asemakaavassa osoitetuille varsinaisille raken tamisalueille (RM-1) piilaantunut maaperä ei ulotu. Laaditun riskiarvioinnin perusteella pilaantuneesta maaperästä voi olla kuitenkin haittaa myös em. rakentamisalueille. Tämän johdosta asema kaa-
vaan on perusteltua lisätä pilaantuneen maaperän likimääräinen rajaus katko viivamerkinnällä. Merkinnän selitykseen sisällytetään edellytys pilaantuneen maaperän huomioon ottamisesta ja tarvittaessa kunnostamisesta en nen alueelle tai sen läheisyyteen rakentamista. Ristilahteen johtavasta tieyhteydestä ei ole perusteltua luopua. Tieyhteys palvelee Ristilahteen osoitettua satama-aluetta. Satama-alueella tulee olemaan keskeinen merkitys matkailu- ja urheilualueen sekä laajemmankin alueen maankäytön kehittämisen kannalta. Museovirasto: Kaava-alue on merkitty maakuntakaavassa arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Jo alueen osayleiskaavaa laadittaessa selvisi, että entisen varuskunnan kulttuuriympäristön arvojen ja ominaispiirteiden säilyttäminen uudessa tilanteessa ja uusia käyttöjä suunniteltaessa on vaikeaa. Alue tulee muuttumaan voimakkaasti ja nykyinen väljä julkisten rakennusten muodostama kokonaisuus muuttuu tiiviiksi matkailua palvelevaksi alueeksi. Entisen varuskunnan rakennuksista on osoitettu SR-merkinnällä varuskunnan sairaala, esikuntarakennus, varusmiessauna Lautsa sekä Takkusen talo. Valitettavasti yhtäkään kasarmirakennusta ei osoitettu SR-merkinnällä. Kaavaehdotus mahdollistaa luontevasti kahden kasarmin (majoitus- ja liikerakennusten korttelialue KL-2) sekä varuskuntaruokalan ja sotilaskodin (kylpylä-, hotelli- ja liikerakennusten korttelialue (KL-1) säilymisen ja uudet käyttötarkoitukset. Kaavaselostuksessa todetaan lisäksi, että ainoastaan uimahalli puretaan kaavamerkinnöillä (tilalle tulee paikoitusalue ja varastorakennuksia), mutta muut rakennukset on mahdollista säilyttää myös kaavan toteutuessa. Kulttuuriympäristön kannalta on toivottavaa, että matkailuhankkeeseen ryhtyvä ymmärtää Kontiorannan entisen varuskunnan kulttuuriympäristön arvot ja tekee ratkaisuja olevan rakennuskannan säilymisen puolesta. Lausunnossa otetut seikat otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon alueen toteuttamisen yhteydessä. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy: Ei huomauttamista lausuntopyyntöön. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Asemakaavan rakenne tähtää vapaa-ajan aktiviteettien sekä loma-asumisen tarpeita koskevaan rakentamiseen. Kaavasuunnitelmassa on mainittu sen mahdollistavan vanhalle kasarmialueelle kolmen asuinkerrostalon rakentamisen. Varhaiskasvatus- tai perusopetuspalveluja tarvitsevien asukkaiden määrän oletetaan lisääntyvän asemakaavan laajennussuunnitelman myötä vain vähän. Asemakaavaehdotus selkeyttää liikennejärjestelyjä ja mahdollistaa myös joukkoliikenteen järjestämisen joustavammin, kun käytössä on uusi alueelle johtava kokoojatie.
Kontioniemen alueella ei ole tällä hetkellä alueen asukkaita palvelevaa lähipalvelutoimintaa juuri lainkaan. Asemakaavassa on varattu lähipalveluille sekä palvelu- ja yritystoiminnalle aluevarauksia. Näille alueille mahdollisesti perustettava yritystoiminta palvelee matkailupalvelujen asiakkaiden lisäksi alueen vakituisia asiakkaita. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen toiminnan kannalta kaavan vaikutukset tulevat olemaan vähäisiä. Alueelle suunniteltujen urheilutoiminnan palvelujen ja liikunnan harrastuspaikkojen läheisyyden vuoksi niitä on mahdollisuus hyödyntää lähitulevaisuudessa myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnassa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa Kontiorannan alueen asemakaavan ehdotusvaiheesta. Vapaa-aikapäällikkö / Vapaa-aikalautakunta: Johtuen vapaa-aikalautakunnan kokouskierrosta vapaa-aikapäällikkö antaa lausunnon vapaa-aikalautakunnan puolesta. Vapaa-aikalautakunta lausuntonaan toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Kontiorannan alueen asemakaavan ehdotusvaiheesta. Leena Puhakka Mikko ja Sisko Puhakan perikunnan puolesta, tila RN:o 13:259: Tilaa on vuosien varrella pirstottu ja maita kaavoitettu tarpeeksi. Maatalouselinkeino on mennyt ja perikunta haluaa jatkaa vuokraamalla peltoalueiden rippeet viljelijöille ja hoitaa metsät tuottaviksi. 1. Järkevintä on keskittää liikerakennukset Uuroon tai Lehmoon. 2. Jääkärintie olisi hyvä siirtää kulkemaan ampumahiihtostadionin kautta Lehmon rampille valmiille uudelle liittymälle, jota voidaan käyttää hyväksi muulloinkin kuin hiihtojen aikaan. Lehmoon on rakenteilla uusi kauppa ja varmaan on suunniteltu paljon uusia palveluja, jotka palvelisi ampumahiihtostadionin kautta kulkevaa työmatka/asutus liikennettä Taskisentieltä liittymä Lehmoon. Olemassa oleva polku/metsäkonetie poistetaan tilan alueelta. Kunta on saanut riittävästi aluetta entisen varuskunnan mailta, jonne mahtuu rakentamaan tiet ja kunnallistekniikan maat eikä maata tarvitse ottaa yksityisiltä. 3. Peltoalue on vuokrattu kontiolahtelaiselle yrittäjälle aluksi 10 vuodeksi ja jatkosta on alustavasti sovittu. Yrityksen toiminnan takia on hyvä, ettei peltoaluetta kaavoiteta ainakaan 25 vuoteen. Yrittäjälle tulisi jo nyt tulonmenetyksiä alueelle tehdyistä töistä ja EU-tukien takaisin maksusta. Voimakkaasti kasvava ja kehittyvä yritys tarvitsee raaka-aineiden viljelyalueensa. 4. Kaavoitetulla alueella on myös asuttu kiinteistö ja Kontiolahden yrityshistoriaan kuuluva Vaskisepän talo. Edellä olevan perusteella pyydän poistamaan liikerakennusten korttelialueen 772 asemakaavaehdotuksesta.
Asemakaavaratkaisussa on otettu huomioon liikenneverkoston parantamistarve. Jääkärintie esitetyssä paikassaan on tarpeellinen alueen tulevan maankäytön kehittämisen ja liikenteellisen toimivuuden kannalta. Tien toteuttamistapa ja ajankohta on sovittava kunnan ja alueen maanomistajan kanssa. Jääkärintien toteuttaminen ei rajoita ko. tilan muiden alueiden käyttöä nykytilanteen mukaisesti maa- ja metsätalousalueina. Uuden liikerakennuskorttelin KL 772 toteuttaminen on riippuvainen alueen maanomistajan tahdosta. Laadittu asemakaava ei edellytä ko. korttelialueen välitöntä tai lähivuosinakaan tapahtuvaa käyttöönottoa, vaan tarjoaa siihen tarvittaessa mahdollisuuden. Lisätietoja: kaavoitusjohtajan sijainen tekninen johtaja Antti Asikainen puh. 050 560 0379. Teknisen johtajan ehdotus: Kaavaehdotuksen ja nähtävilläpidon jälkeen kaavaan on tehty pieniä teknisiä tarkastuksia. Muutokset ovat sen laatuisia, etteivät ne vaadi kaavan uudelleen nähtäville asettamista. Ympäristölautakunta päättää hyväksyä 28.4.2017 päivätyt Kontiorannan alueen asemakaavan laajennuksen ehdotusasiakirjat ja esittää ne edelleen kunnanhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.