KYNTTILÄN YRISTYSPUISTO korttelit 113 ja 511 HAAPAVESI KESKUSTAN ASEMAKAAVA-ALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka liittyy 26.2.2013 päivättyyn kaavakarttaan HAAPAVEDEN KAUPUNKI AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 www.airix.fi Vireilletulo x.x.20xx Hyväksytty kunnanhallituksessa..2009 Hyväksytty kunnanvaltuustossa..2009 1
2
Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 5 1.1 Kaava-alueen sijainti... 5 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Muinaisjäännökset... 7 3.1.5 Maanomistus... 7 3.1.6 Maaperä... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 3.3.1 Osalliset... 10 3.3.2 Vireilletulo... 11 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 11 3.4 Asemakaavan tavoitteet... 11 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 11 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 11 3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 12 3.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 12 3.5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 12 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 4.1 Kaavan rakenne... 13 4.1.1 Mitoitus... 13 4.1.2 Palvelut... 13 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen... 13 4.3 Aluevaraukset... 13 4.3.1 Korttelialueet... 13 4.3.2 Muut alueet... 13 4.4 Kaavan vaikutukset... 13 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 14 4.4.3 Muut vaikutukset... 14 4.5 Ympäristön häiriötekijät... 14 4.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 14 3
4.7 Nimistö... 14 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 5.3 Toteuttaminen ja ajoitus... 14 5.4 Toteutuksen seuranta... 14 4
1 Perus- ja tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Haapaveden keskustaajaman korttelin 113 tonttia 5 ja osaa korttelista 511 sekä niihin liittyviä katu-, viher- ja eristyisalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 113 tontit 5 ja 10 sekä korttelin 511 erityisalue sekä niihin liittyvät katu- ja viheralueet. 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Haapaveden kaupungin keskustaajaman pohjois-osassa Pulkkilantien itäpuolella. Alue rajautuu etelässä valion meijerin alueeseen, pohjoisessa alue rajoittuu viheralueeseen ja idässä Teollisuustiehen ja sahan alueeseen. Lännessä on teollisuustontteja. Kaava-alueen pinta-ala on hieman alle 8 ha. 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutus voi käynnistyä kaavamuutoksen ja laajennuksen saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on pääosin rakennettua teollisuusympäristöä. Pohjoisosassa on rakentamatonta aluetta kaupungin vesilaitoksen alavesisäiliötä lukuun ottamatta. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueella ei ole luonnontilaista tai siihen verrattavaa luonnonympäristö. Kasvillisuus on pääosin sekalaista puustoa tonteilla ja entisillä piha-alueilla. Nykyisen alavesisäiliön itäpuolella ja sahan länsipuolella on pienet metsäsaarekkeet. 6
3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueen rakennusta kanta on pääosin teollisuusrakennuksia. Pääasiallinen julkisivumateriaali on pelti. Kaupungin teknisen varikon toimistorakennus on osin tiiliverhottu. Mittakaavaltaan kaava-alueen rakennukset ovat keskisuuria. Eteläpuolella on suurempia rakennuksia, mm. valion meijeri. 3.1.4 Muinaisjäännökset Alueella ei ole tunnettuja muinaismuistoja. 3.1.5 Maanomistus Alue on kaupungin ja yksityisessä omistuksessa. 3.1.6 Maaperä Maaperältään on alue pääosin hyvin rakentamiseen soveltuvaa. 7
3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvoston vuonna 2000 ja 2009 vahvistamista alueiden käytön tavoitteista oleellisimpia tässä hankkeessa ovat: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 1 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaava Alueella on voimassa 17.2.2005 vahvistunut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Kaava-alueen likimääräinen sijainti Aluetta koskevat maakuntakaava merkinnät: Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelus- 8
sa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräykset: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla, tulee vaalia. Erityisesti Limingan lakeuden ja Muhoksen peltoalueiden tärkeät linnuston kerääntymisalueet tulee turvata. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. Yleiskaava Ote osayleiskaavasta Kaava-alueen sijainti punaisella 9
Asemakaava Ote ajantasakaavasta. Voimassaolevat asemakaava on vuodelta 1993. Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta on kaavoitusasetuksen n:o 1284 / 1999 mukainen ja vastaa tilannetta 24.5.2002. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset asukkaat ja maanomistajat Elenia Verkko Oy Pohjanmaan PPO Oy Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Museovirasto Perusturvalautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Ympäristöterveyslautakunta Haapavesi-Seura 10
3.3.2 Vireilletulo 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavasta on neuvoteltu Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kanssa. 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan marraskuussa 2001 ja päivitettynä 1.3.2009. Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Tässä kaavatyössä on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen (mm. joukkoliikenne), eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja kulttuuriperintöön liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus MRL 50 Asemakaavan tarkoitus Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 asettamat asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Maakuntakaavan antamat lähtökohdat Maakuntakaavan tavoitteista keskeisimpiä ovat taajamatoimintojen alueeseen liittyvät eheytyvä yhdyskunta rakenne ja liikenteelliset tavoitteet. Ks. kohta 3.2.1 Maakuntakaava Yleiskaavan asettamat tavoitteet Yleiskaavan mukaan alue on suunniteltu teollisuutta ja liiketoimintaa varten. 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaprosessi käynnistyi alunperin liittymien uudelleen järjestelyjen takia. Uusi rakennushanke tuli kaavan tavoitteisiin mukaan 2012. 11
3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 3.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaupunki oli tutkinut jäähallin sijoittumiseen useampaa eri vaihtoehtoa ja ko. paikka oli kohteista paras. Sijoitusvaihtoehtoina tutkittiin mm. nykyistä paikkaa ja urheilukentän aluetta. Muutos alue eli ns. varikon alueesta todettiin, että nykyistä rakennuskantaa voidaan hyödyntää, maaperän on hyvä ja p-aluetta on valmiiksi, etäisyys kouluun on kohtuullinen ja asutusta ei ole lähellä. Negatiivisena mainittiin, että teknisen osaston toiminnoille joudutaan etsimää uusi paikka. 3.5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavaa on käsitelty Haapaveden kaupungin maankäyttötoimikunnassa: 4.12.2012 23.1.2013 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavassa uusi jäähalli rakennettaisiin nykyisen kaupungin varikon tontille. Allastien pohjoispuolelle tulee uusi alavesisäiliö nykyisen viereen ja niiden länsipuolelle jäähallin lisäpysäköimispaikat. 12
4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan rakenne noudattelee pääsääntöisesti olevaa kaavaa ja nykytilannetta. Muutoksia katuverkkoon ei ole tulossa. Liikennöinti korttelialueille toteutuu edelleen pääasiassa Allastien kautta, joka kulkee suunnittelualueen läpi itä länsi suunnassa. Teollisuustieltä ei ole liittymiä muutettaviin kortteleihin. Olevat puistoalueet pääsääntöisesti säilyvät. Rakentamattoman Takatien länsipuolella sahan vieressä olevaan puistoon on suunniteltu pysäköimisalue. 4.1.1 Mitoitus Mitoitus perustuu tiedossa oleviin hankkeisiin. Jäähallia varten on varattu 2000 m² ja vesisäiliöitä varten 500 m². 4.1.2 Palvelut Alueelle tulee uusia liikuntapalveluja. Muiden palvelujen osalta muutosalue tukeutuu keskustaajaman palveluihin. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen 4.3 Aluevaraukset 4.3.1 Korttelialueet YU-1 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Alueella voi olla kaupungin teknisen huollon varikkotiloja. Uuden jäähallin tontti. Rakennusoikeutta on varattu 2000 m². Alueella voi olla edelleen kaupungin teknisen huollon varikko-/sosiaalitiloja. 4.3.2 Muut alueet ET-1 Yhdyskuntarakenteellista huoltoa palvelevien rakennusten alue. Alueella saa olla vesilaitosta palvelevia laitteita ja rakennuksia. Kaupunginvesihuoltolaitoksen alavesisäiliöt. VL Olevat viheralueet. Katualueet 4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia olevaan rakennettuun ympäristöön. Kaava-alueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Osa nykyisen kaupungin varikon rakennuksista joudutaan purkamaan, mutta niillä ei ole rakennushistoriallista tms. arvoa. Alueen rakennetun ympäristön luonne tai mittakaava ei ole oleellisesti muutu. 13
4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole suoria vaikutuksia arvokkaisiin luontoarvoihin tai luontoon. Kaavaalueen maankäyttö on kuitenkin teollista- tai kaupallista toimintaa, joten kaavan mukaisella käytöllä on välillisiä vaikutuksia luontoon erilaisten tarvikkeiden ja tuotteiden tuottamisen ja kuljetusten osalta. Puistoalue Allastien pohjoispuolella pienenee, mutta se on tällä hetkellä pääosin entistä pihaaluetta. Pysäköintialueen sijoittaminen sahan länsipuolelle pienentää hieman metsäsaareketta, mutta sillä ei ole merkittävää vaikutusta virkistykselle tai luonnonympäristölle. 4.4.3 Muut vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä välittömiä vaikutuksia ihmisten sosiaalisiin oloihin. Muutoksella ei ole suurta vaikutusta palvelutarjontaan. Haapavedellä on nykyisin jäähalli, joka nyt rakennetaan eri paikkaan. Liikenteellisesti muutos lisää erityisesti tapahtumien aikaan liikennettä Allastiellä ja Teollisuustiellä ja se saattaa heijastua myös Allastien ja Pulkkilantie risteykseen. Kaavamuutos saattaa vaikuttaa hieman kuntoilureittien linjauksiin Allastien lähellä, mutta muutokset eivät ole merkittäviä ja tarkoittavat lähinnä pysäköintialueiden uudelleen järjestelyjä. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Alue on teollisuusympäristöä, joten alueella on jonkin verran meluhaittoja. 4.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Ks. kaavakartta ja kohta 4.3. 4.7 Nimistö 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.3 Toteuttaminen ja ajoitus Toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kaava on saanut lainvoiman. 5.4 Toteutuksen seuranta Kaavan toteumista seuraa pääasiassa kaupungin rakennusvalvonta rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Oulussa 26.2.2013 Tapio Tuuttila DI Mikko Korhonen TkK LIITTEET Asemakaavan seurantalomake. 14
Liite 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 071 Haapavesi Täyttämispvm 20.02.2013 Kaavan nimi Kynttilän yrityspuisto korttelit 113 ja 511 asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 7,3813 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 7,3799 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 7,3813 100,0 5715 0,08 0,0000-2606 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 1,1528 15,6 2000 0,17 1,1528 2000 C yhteensä K yhteensä T yhteensä 0,7757 10,5 2715 0,35-1,1528-2106 V yhteensä 2,1218 28,7-0,3812 R yhteensä L yhteensä 2,1974 29,8 0,7393 E yhteensä 1,1336 15,4 1000 0,09-0,3581-2500 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] 15
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 7,3813 100,0 5715 0,08 0,0000-2606 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 1,1528 15,6 2000 0,17 1,1528 2000 YU-1 1,1528 100,0 2000 0,17 1,1528 2000 C yhteensä K yhteensä T yhteensä 0,7757 10,5 2715 0,35-1,1528-2106 T 0,7757 100,0 2715 0,35 0,7757 2715 TV-V -1,9285-4821 V yhteensä 2,1218 28,7-0,3812 VP -0,0612 VL 2,1218 100,0-0,3200 R yhteensä L yhteensä 2,1974 29,8 0,7393 Kadut 1,2981 59,1 LP 0,8993 40,9 0,7393 E yhteensä 1,1336 15,4 1000 0,09-0,3581-2500 ET-1 1,1336 100,0 1000 0,09 0,6608 500 ET-2-1,0189-3000 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 16