Strateginen tulosohjausasiakirja , II-taso

Samankaltaiset tiedostot
5. KOULUTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS

Osavuosikatsaus

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari

Huittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Sivistyspalvelut, strateginen tulosohjausasiakirja , I-taso

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella

ROVANIEMEN KAUPUNKI, KOULUTUSLAUTAKUNTA TALOSARVION TOTEUTUMISEN SEURANTA ROVANIEMEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNTA Talousraportti 1 4 / 2017

1.2 Paikallinen opetussuunnitelma ja sen kehittäminen

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

PALVELUSOPIMUS 2018 SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta

Esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien jalkauttaminen. Uusien arviointimenetelmien käyttöönotto Koulutuksien järjestäminen

Strategia Koululautakunta

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Vertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa. Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella luonnos

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä Tarja Tuomainen

Strategia Koululautakunta

Strateginen tulosohjausasiakirja , II-taso

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Koulutuslautakunta Talousarvio 2017

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

VARHAISKASVATUS, PERUSOPETUS JA LUKIOKOULUTUS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 ASETETUT TAVOITTEET

OPS Minna Lintonen OPS

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

Perusopetuksen järjestämisperiaatteet. Valtuustoseminaari

Laatua Siikalatvalla

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Ajankohtaista. koulutuksesta. varhaiskasvatuksesta ja. Johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus Tiedon Kumppanuusfoorum Jyväskylä 24.8.

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

SÄÄD Ö SK O K O E L M A

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS. Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpajat I & II. Opetushallitus ja

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

ROVANIEMEN KAUPUNKI, KOULUTUSLAUTAKUNTA TALOSARVION TOTEUTUMISEN SEURANTA ROVANIEMEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNTA Talousraportti 2017

Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus

TEHTÄVÄKUVA kehittäminen valtuuston asettamien päämäärien, strategisten päätösten ja tavoitteiden mukaisesti

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

TILINPÄÄTÖS 2017 KOULUTUSLAUTAKUNTA Koulutuslautakunta. Janne Juotasniemi

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

PALVELUSOPIMUS 2018 ALAOUNASJOEN ALUELAUTAKUNTA

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Ajankohtaista opetushallinnosta

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Sivistyslautakunnan seminaari Ohjausryhmä Johtoryhmä Sivistyslautakunta Liite no 2

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

Opetushallituksen kuulumiset

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Lohjan OPS2016- prosessi

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Nuorten kuuleminen ja osallisuus. Siiloista kokonaisuuteen Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki

Suomalaisen koulun kehittäminen

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy ).

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo

VASUTYÖN PROSESSI JA SEN JOHTAMINEN SOTKAMOSSA. Päiväkodinjohtaja, KM, LTO Annikki Hakkarainen. sekä Sotkamon varhaiskasvatuksen laaturyhmä

LUUMÄEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio:

Strateginen tulosohjausasiakirja 2016 2019, II-taso 1. SOPIMUSOSAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat koulutuslautakunta ja koulutuslautakunnan alaiset palvelualueet (varhaiskasvatus ja koulutus). 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS Tällä sopimuksella koulutuslautakunta ja palvelualueet sopivat kaupunginhallituksen strategisen tulosohjauksen, I tason sopimuksen mukaisten tavoitteiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden toteuttamisesta sekä resurssien käytöstä. 3. LYHYT KUVAUS TOIMINNASTA JA MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN PALVELUALUEITTAIN (palveluluettelo ja käyttösuunnitelma liitteenä)) Koulutuslautakunta järjestää varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut. Koulutuspalvelut: Perusopetuspalveluiden tavoitteena ovat laadukkaat koulutuspalvelut ja hyvät oppimistulokset sekä jatkoopintokelpoisuus. Kaupungissa toimii oman perusopetuksen lisäksi Lapin yliopiston harjoittelukoulu ja Steinerkoulu. Lukiokoulutuspalvelujen tavoitteena ovat korkeatasoiset koulutuspalvelut ja hyvät oppimistulokset sekä jatkoopintokelpoisuus. Muiden koulutuspalvelujen (kaupungin omana toimintana Lapin musiikkiopisto, Kuvataidekoulu ja Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto) yleistavoitteena on musiikin ja kuvataiteen laajan ja yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen antaminen, kansanopistopalvelujen tukeminen sekä monipuolisten kansalaisopistopalvelujen järjestäminen koko kaupungin alueella. Varhaiskasvatuspalvelut: Varhaiskasvatuspalvelut tavoitteena on tarjota kaikille lapsille turvallinen, terveellinen, monipuolinen, lapsen kehitystason huomioon ottava kasvatus-, oppimis- ja hoivaympäristö. Varhaiskasvatuksen perustana on ammattitaitoinen, verkostoitumisen, varhaisen havainnoinnin ja moniammatilliset työtavat hallitseva henkilöstö, joka

yhdessä lasten vanhempien kanssa turvaa lapsen hyvinvoinnin edellytykset. Avoimia ja osa-aikaisia varhaiskasvatuspalveluja kehittämällä tuetaan vanhempien valinnanmahdollisuuksia perheiden erilaisissa tilanteissa. Varhaiskasvatuspalveluita järjestetään sekä omana toimintana että palvelusetelijärjestelmän kautta varhaiskasvatuksen järjestämisperiaatteiden sekä palveluhankintastrategian mukaisesti. Kulut: 45 465 2 Toteutuminen 1.1. - 31.12.2016 Koulutuspalvelut: Tuotot: 3 497 Kulut: 56 Kate: 53 146 Varhaiskasvatuspalvelut: Tuotot: 3 478 Kulut: 42 554 Kate: 39 076 4. KOULUTUSLAUTAKUNNAN PALVELUALUEIDEN INVESTOINNIT Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy: Ounasrinteen monitoimitalo 2015 2016 Meltauksen monitoimitalo 2017 Ounasjoen monitoimitalo 2016 2018 Saaren alueen koulu- ja päiväkotijärjestelyt 2017 Tilaliikelaitoksen investointeihin sisältyvät: Ounasvaaran koulu 2016

Korjausinvestoinnit olemassa oleviin kiinteistöihin Toteutuminen 1.1. - 31.12.2016 Ounasrinteen monitoimitalon käyttöönotto 12/2016 Ounasvaaran koulun peruskorjaus valmis 12/2016 Meltauksen hankesuunnitelma hyväksytty lautakunnassa 6/2016 Ounasjoen monitoimitalon hankesuunnitelma hyväksytty lautakunnassa 6/2016 Saarenputaan päiväkodin neljän ryhmän laajennus otettiin käyttöön 1/2016. Samalla Syväsenvaaran päiväkodin toiminta loppui kokonaan. Koskenkylän koulun muutostyöt - uusien luokkien rakentaminen (tilamuutoksia), perusvesien johtamisen parantaminen Yikylän koulu - luokan jakaminen 2 opetustilaksi - kuitujen sidonta, pölynsidonta ja läpivientien tiivistäminen Rantavitikan koulu -vesikaton korjaustyöt, kuitujen sidonta jatkui, opetustilojen korjaustöitä Rautiosaaren koulu - vesikatteen uusiminen Napapiirin yläaste - sisäilmakorjauksia Nivavaaran a-a

-opetustilamuutoksia Ylikylän päiväkodit - perusvesijärjestelmien kunnostaminen - rakenteiden tiivistyskorjaukset - kuitujen sidonta, pölynsidonta ja läpivientien tiivistäminen - päiväkodin aitojen kunnostaminen - vesikatteen uusiminen

5. STRATEGISIA TAVOITTEITA TOTEUTTAVAT TOIMENPITEET Palvelujen järjestäminen Toimialan keskeiset toimenpiteet suunnitteluvuosille VARHAISKASVATUS KOULUTUSPALVELUT TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Toteutuminen 1.1. - 31.12.2016 Palvelujen järjestämisen kehittäminen Varhaiskasvatuksen järjestämisen periaatteiden päivittäminen Varhaiskasvatuslain toimeenpanon varmistaminen lautakunnan päätösten ja palvelualueella määriteltävien linjausten mukaisesti Perusopetuksen järjestämisen periaatteiden päivittäminen Arvioidaan osavuosikatsausten yhteydessä Varhaiskasvatus: Monitoimirakennusten palveluiden toteuttamisen kehittäminen aloitettu yhteisillä tapaamisilla ja suunnittelulla. Varhaiskasvatussuunnitelma n uudistaminen 2017 Varhaiskasvatuksen järjestämisen periaatteet päivitetty ja hyväksytty KLTK joulukuu 2016. ESIOPS 2016 käyttöönotto Palveluiden toteuttamisen periaatteiden kehittäminen monitoimirakennuksissa (monitoimijamalli) OPS 2016 käyttöönotto Palveluiden toteuttamisen periaatteiden kehittäminen monitoimirakennuksissa Varhaiskasvatuslain mahdollistamaa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamista ei ole otettu Rovaniemellä käyttöön. (KLTK 17.3.2016 27) (monitoimijamalli) Lasten liikunnallisuuden lisääminen (Ilo Varhaiskasvatuslain

kasvaa liikkuen-ohjelma) Koulupäivän liikunnallistaminen mahdollistamaa ryhmäkokojen kasvattamista yli 3-v ryhmissä ei ole Rovaniemellä otettu käyttöön. (KLTK 4.2.2016 7) Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman työstäminen aloitettu lokakuussa 2016. Otetaan käyttöön elokuussa 2017. Uusi Esiopetussuunnitelma otettu käyttöön elokuussa 2016. Ilo kasvaa liikkuen hanke jatkuu. Varhaiskasvatus ja koulutus: Monitoimirakennusten palveluiden toteuttamisen kehittäminen aloitettu yhteisillä tapaamisilla ja suunnittelulla. Koulutus: Perusopetuksen järjestämisperiaatteet hyväksytty Koultk kesäkuu 2016.

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmat käyttöön 1.8.2016 Liikkuva koulu ohjelman mukaista toimintaa, jatko haussa. Palveluverkkomuutokse t Palveluverkkosuunnitelmat: - Keskusta-Ounasjoki - Alakemijoki Palveluverkkosuunnitelmat: - Keskusta Ounasjoki - Alakemijoki Palveluverkkosunnitelmat ja päätökset Varhaiskasvatus: Ounasrinne-Pöykkölän tarveselvitys valmistuu maaliskuussa 2017. - Saaren alue - Ounasvaara - Oikarainen - Saaren alue - Kaukon koulu (taltto 2015) - Nivankylän koulu (taltto 2015) Oikaraisen ryhmäperhepäiväkodin toiminta loppui heinäkuussa 2016 tilojen huonon kunnon vuoksi. - Ilta- ja vuorohoito Pihasuunnitelmat - Perhepäivähoito - Kansalaisopistopalveluiden - yhden toimijan malli pihasuunnitelmat Ilta- ja vuorohoidon keskittäminen etenee. Vuorohoito keskitetään kolmeen yksikköön 1.8.2017 alkaen. Perhepäivähoidon hoitomuodon turvaaminen ja kehittäminen suunnitteilla. Varhaiskasvatus ja koulutus:

Keskusta - Ounasjoki - palveluverkkosuunnitelma valmistuu 2017 alussa Alakemijoen palveluverkkoselvitystä jatketaan myöhemmin Saaren alueen palveluverkkoselvitys päätetään vuoden 2017 aikana Pihojen muutostöitä tehtiin lautakunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Koulutus: Kaukon ja Nivankylänkoulujen toiminta jatkuu Kansalaisopistopalveluiden suunnittelu on meneillään yhden uuden toimijan pohjalta Tuottavuuden kehittäminen Palvelusetelitoiminnan Perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon Arvioidaan osavuosikatsausten Palvelusetelillä perhepäivähoitajia 2. Ryhmäperhepäiväkoteja ei

kehittäminen palvelusetelimäärän lisääminen yhteydessä yhtään. Tavoite ei ole täyttynyt. Palvelusetelipäiväkotien palvelusetelien maksimimäärä määritellään talousarvioiden laadinnan yhteydessä Palvelusetelien määrä päiväkodeissa on vuoden 2016 lopussa lautakunnan määrittämässä maksimimäärässä 1200. Palvelujen hankinta III-sektorilta ja yrityksiltä Yhteistyö palvelujen suunnittelussa Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut Aamu- ja iltapäivätoiminta Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut Oppilashuollon psykologipalveluiden järjestämisessä on tehty yhteistyötä opetuksen järjestäjien ja palveluntuottajien kanssa. Iltapäivätoiminnan tuottamisesta vastaa III-sektori. Toimintaa järjestetään myös omana toimintana sekä yhteistyössä sosiaalipalveluiden kanssa. Hankintojen suunnittelu Yhteistoiminta hankinnoissa Kalustohankintojen keskitetty suunnittelu TVT-välineiden hankinnat suunnitellusti Yhteistoiminta hankinnoissa Kalustohankintojen suunnittelu Varhaiskasvatuksen ja koulupalveluiden tarvikehankinnat vuonna 2016 tehty yhteishankintana. Kalustohankintoja yksiköille tehtiin keskitetysti koulupalvelukeskuksen hoitaman kilpailutuksen kautta.

Varhaiskasvatuksessa ei ole hankittu kalusteita. On hyödynnetty lopetettujen yksiköiden kalusteita. Varhaiskasvatuksessa TVThankintoja esiopetukseen on tehty viiteen pilottipäiväkotiin. Lasten ja nuorten parissa toimivan henkilöstön yhteistyön ja yhteistyöverkostojen kehittäminen Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa: palveluseteliyritykset, srk, MLL Lanupo-ryhmä Kunnan eri toimijoiden välinen yhteistyö Lanupo-ryhmä Palvelumuotoilutyöryhmä - Opiskeluhuollon kehittäminen Varhaiskasvatuksessa yhteistyötä on jatkettu tiiviisti lapsi- ja perhepalveluiden kanssa. Osallistuttu Lanupo-ryhmään. Palvelumuotoiluryhmä on yhdistetty Lanupoon päällekkäisyyksien välttämiseksi. Yhteissuunnittelu ja johtajuuden kehittäminen monitoimijamallissa Yhteissuunnittelu ja johtajuuden kehittäminen monitoimijamallissa Koulutuspalveluissa on tehostettu eri toimijoiden yhteistyötä selkiyttäen hyvinvointiryhmän, Lanupon ja oppilashuollon ohjausryhmän roolia. Opetussuunnitelman oppilas- ja opiskeluhuollon osuudet tarkistettu. Monitoimijamallien johtajuuksien suunnittelua on tehty osallistaen

yksiköiden johtajia. Työyhteisöjen hyvinvointi Osallisuusohjelmat Lasten ja huoltajien osallisuuden kehittäminen Henkilöstön osallisuuden kehittäminen Työ-ja toimintakulttuuri Tiimityö- ja vuorovaikutustaidot Henkilöstön osallisuuden kehittäminen, ryhmätyö- ja vuorovaikutustaidot Oppilaiden ja perheiden osallisuuden kehittäminen Arvioidaan osavuosikatsausten yhteydessä Oppilaat ja huoltajat ovat mukana 1-7. vuosiluokkien väliarviointikeskusteluissa. Oppilaita kuullaan lakisääteisissä suunnitelmissa. Varhainen avoin yhteistyö menetelmän käyttö lisääntynyt kouluissa. Toteutettu Lapsiystävällinen kunta -ohjelmaa erityisesti oppilaskuntatoiminnassa. Oppilaskunnat Uuden paikallisen vasun työstämisessä on osallistettu aktiivisesti lapsia, huoltajia ja koko henkilöstöä. OPH:n hankkeessa Osallistavalla johtajuudella pedagogiseen toimintaympäristöön on rakennettu uutta toimintakulttuuria sekä vahvistettu

pedagogista johtajuutta. Eri toimijoiden verkostotyön ja palveluiden kehittäminen Palveluverkon kehittäminen eri toimijoiden yhteistyönä Asukkaiden osallisuus ja kuuleminen vaikutusten ennakkoarviointi palveluverkon muutoksissa MVA tarvittaessa Palveluverkon kehittäminen eri toimijoiden yhteistyönä, asukkaiden osallisuus ja kuuleminen, vaikutusten ennakkoarviointi palveluverkon muutoksissa, MVA tarvittaessa Varhaiskasvatuksessa Ounasrinne- Pöykkölän tarveselvityksessä on kuultu myös alueen lapsiperheitä sekä arvioitu verkon muutosten vaikutuksia. Kysely on tehty kattavasti koko kaupungin vanhemmille ja sitä voidaan hyödyntää kaikissa tarveselvityksissä. Kouluverkkoselvityksiä on valmisteltu monialaisten työryhmien toimesta, alueen vanhempia ja huoltajia on kuultu Vaikutusten ennakkoarviointi on tehty osana tarveselvityksiä Palvelusetelin riskikartoitus on tehty.

6 HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIIN JA TYÖELÄMÄN LAATUUN LIITTYVÄT TAVOITTEET Koulutuspalvelut 1 Henkilöstön määrä Tavoitteena henkilöstökustannusten sopeuttaminen kaupungin rahoitusmahdollisuuksiin Henkilöstön määrää säädellään tuottavuustavoitteiden, hyvinvointisuunnitelman ja rekrytointisuunnitelman avulla Palvelutarpeen ja palveluverkon muutokset huomioidaan rekrytoinnissa 2 Työhyvinvointi (työolokysely): Terveysperusteiset poissaolot vähenevät Työolokysely, osaamiskartoitukset Kehityskeskustelut Arviointi toteutumisesta: Henkilöstökustannusten kehitys osavuosikatsauksissa Rekrytointisuunnitelma Hyvinvointisuunnitelma Tuottavuustavoitteet Henkilöstötuottavuuden mittareiden kehittäminen Arviointi toteutumisesta: Terveysperusteisten poissaolojen muutoksiin vaikuttavien tekijöiden analyysi osavuosikatsauksissa Työterveyskustannusten kehitys; KL1 ja KL2 Toteuman arviointi suhteessa tthtoimintasuunnitelmaan osavuosikatsauksissa Varhekustannukset euroa/vuosi Työolokyselyn eri osioiden keskiarvojen muutokset; työ, työyhteisö ja työkyky, esimiestyö ja johtaminen, väkivallan uhka työssä, tasa-arvo Kehityskeskustelujen määrä, laaditaan osaamisen kehittämissuunnitelma Toteutuminen 1.1. - 31.12.2016 1 Henkilöstön määrä: henkilöstömäärä noussut (yhteensä 727) vuoteen 2015 verrattuna. Henkilötyövuosien määrä noussut 0,7% (672,8 -> 677,6). Syinä oppilasmäärän lisääntyminen ja oppilashuollon palveluiden paraneminen. 2 Työhyvinvointi: henkilöstön sairauspoissaolojen määrä noussut 18% verrattuna vuoteen 2015 (10,2 päivää / hlö -> 12 päivää

/hlö). Sisäilmaongelmat näkyvät lisääntyneinä sairauspoissaoloina. Työterveysekustannusten kehityksestä ja varhekustannuksista tiedot eivät ole vielä käytettävissä. Työolokysely on tehty tammikuussa 2017, mutta tulokset eivät ole vielä valmiit. Yksiköissä käydään kehityskeskustelut, mutta ei välttämättä joka vuosi suuren henkilöstömäärän vuoksi. Varhaiskasvatuspalvelut 1 Henkilöstön määrä Tavoitteena henkilöstökustannusten väheneminen perustuen oman toiminnan sopeuttamiseen palvelusetelitoiminnan kasvun myötä Henkilöstön määrää säädellään tuottavuustavoitteiden, hyvinvointisuunnitelman ja rekrytointisuunnitelman avulla Rekrytoinnissa huomioidaan palveluverkon muutokset ja sen henkilöstövaikutukset Arviointi toteutumisesta: Henkilöstökustannusten määrän ja prosenttiosuuden muutos osavuosikatsauksissa Henkilöstötuottavuuden mittareita kehitetään Rekrytointisuunnitelma Tuottavuustavoitteet Hyvinvointisuunnitelma 2 Työhyvinvointi Terveysperusteiset poissaolot vähentyvät Työolokysely Kehityskeskustelut, osaamiskartoitukset Työssä tapahtuu kysely 2016 ja toimenpiteiden toteuttaminen analyysin perusteella Arviointi toteutumisesta: Terveysperusteisten poissaolojen muutosten ja siihen vaikuttavien tekijöiden analyysi osavuosikatsauksissa Työterveyskustannukset osavuosikatsauksissa: KL1 ja KL2 eurot ja muutos% verrattuna edelliseen vuoteen Toteuman arviointi suhteessa tthtoimintasuunnitelmaan osavuosikatsauksissa Työtapaturmien määrä / vuosi Varhekustannukset euroa/ vuosi Työolokyselyn eri osioiden keskiarvojen muutokset ( työ, työyhteisö ja työkyky; esimiestyö ja johtaminen; väkivallan uhka työssä; tasa-arvo)

Käytyjen kehityskeskustelujen määrä, laaditaan osaamisen kehittämissuunnitelma Tulosten analysointi ja muutos edelliseen kyselyyn Toteutuminen 1.1. - 31.12.2016 3 Henkilöstön määrä: Varhaiskasvatuksessa henkilöstömäärä on vähentynyt 81 henkilöllä vuodesta 2015. Vähennys on johtunut kuuden kunnallisen yksikön loppumisesta sekä oman toiminnan tehostamisesta. Kaikille toistaiseksi voimassa olevalle työntekijälle on löytynyt korvaava työpaikka. Irtisanomisia ei ole tehty. 4 Työhyvinvointi: Varhaiskasvatuksessa henkilön sairaspoissaolojen määrä on noussut 9 % vuodesta 2015 (22,9 pv/hlö > 25,1 pv / hlö). Syynä työn fyysinen kuormittuminen sekä sisäilmatekijöistä johtuvat poissaolot. Työssä tapahtuu kysely on tehty, ja toimenpiteet suunniteltu analyysien pohjalta. Toteutus tapahtuu vuosien 2016 2017 aikana. Yksikköjen esimiehet ovat käyneet sekä henkilökohtaiset että tiimikohtaiset kehityskeskustelut. Yksiköissä on keskustelujen pohjalta tehty tarvittavia kehittämissuunnitelmia.

7. LAADUNHALLINTA Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palvelualueet: Laadunhallinta on osa jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä. Koulutuslautakunnan alaisen toiminnan laadunhallinta on rakenteiden, prosessien, toimintatapojen ja resurssien sekä niiden hyvän johtamisen kokonaisuus. Toiminta rakentuu kaupunkistrategian linjausten sekä muiden kaupunkitason periaatteiden jatkumona palvelualueiden omiin suunnitelmiin sekä vuosittain päätettäviin ydintavoitteisiin. Tavoitteet ovat osa arjen työtä ja näkyvät niin yksikön toiminnassa kuin koulutussuunnitelmissa ja kehityskeskusteluissa. Jatkuvaa laadunhallintaa ohjaavat toimialueen, palvelukeskusten sekä yksikköjen johtoryhmät ja tiimit. Keskeistä kuitenkin on, että koko henkilöstö vastaa omalta osaltaan hyvän laadun aikaansaamisesta. Säännöllisesti tehtävät asiakastyytyväisyys- ja hyvinvointikyselyt sekä monet muut arvioinnit käsitellään vuosittain osana oman toiminnan arviointia sekä kahden vuoden välein toteutettavaa CAF-arviointia. CAF on ollut koulupalveluissa käytössä vuodesta 2011 ja tavoitteena laajentaa koko sivistyksen toimialalle.

Uuden opetussuunnitelman voimaan tultua laadunhallintaan ja toiminnan arviointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe on tullut voimaan elokuussa 2015. Toinen vaihe tulee voimaan elokuussa 2016. Lain tavoitteiden toteutuminen vaatii työ-ja toimintamallien muuttamista ja kehittämistä sekä varhaiskasvatuksen esimiestyössä että perustehtävän toteutuksessa. Muutoksen toimeenpano varmistetaan systemaattisella muutostyöllä organisaation eri tasoilla. Lähiesimiesten saama tuki muutoksen läpiviemisessä on kriittinen tekijä muutoksen onnistumisessa. Toteutuminen 1.1. - 31.12.2016 CAF-arviointi toteutetaan koulupalveluissa keväällä 2017. Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2018 peruskouluissa ja lukioissa. Jalkautus- ja arvioinnin kehittämistyössä arvioidaan myös itse työn onnistumista. Koulut ovat määritelleet lukuvuoden tavoitteet lukuvuosisuunnitelmissaan; tavoitteiden väliarviointi ja lopullinen arviointi tehdään henkilöstöpalavereissa. Uuden opetussuunnitelman mukaisista arviointikeskusteluista on tehty kysely, jossa menettelyä pidettiin pääosin hyvänä. Uusi esiopetussuunnitelma on otettu käyttöön elokuussa 2016. Uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa työstetään ja se otetaan käyttöön elokuussa 2017. Molemmat uudistukset edellyttävät vahvaa pedagogista johtamista ja henkilöstön uudenlaista osaamista. Opetushallituksen kehittämishankkeella panostetaan juuri pedagogiseen johtamiseen. Arviointijärjestelmän käyttöönotto on vuoden 2017 haaste. Varhaiskasvatuslain toinen vaihe on edelleen työn alla.

8. VARHAISKASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN MERKITTÄVIMMÄT KEHITTÄMISHANKKEET Kehittämishankkeet: Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen yhteisenä kehittämishankkeena toteutetaan suunnittelu-, toimisto- ja laskentahenkilöstön toimintojen uudelleen järjestelyjä tehokkuuden lisäämiseksi. Palveluverkon kehittäminen terveelliseksi ja turvalliseksi on haaste sekä varhaiskasvatuksessa että koulupalveluissa. Koulutuspalvelut: Koulutuspalveluiden keskeisiä kehittämistoimenpiteitä talousarviovuonna ja suunnittelukaudella ovat uuteen opetussuunnitelmaan liittyvät pedagogiset ja toimintaympäristön muuttamiseen liittyvät tavoitteet. Uusi opetussuunnitelma edellyttää yhteisöllistä toimintaotetta ja uuden teknologian käyttämistä oppimisessa. Tämä merkitsee henkilöstön osalta uusien toimintamallien ja toimintakulttuurin kehittämistä. Varhaiskasvatuspalvelut: Varhaiskasvatuspalveluissa toteutetaan laaja kehittämishanke, jonka aikana kehitetään ja uudistetaan varhaiskasvatusorganisaation työ- ja toimintakulttuuria. Hankkeen tavoitteena on uudistushakuisen ja yhteistoiminnallisen organisaation kehittyminen. Kyseessä on koko organisaatiota koskeva oppimisprosessi, jonka aikana organisaation eri tasoilla tarkastellaan, kyseenalaistetaan ja uudistetaan totuttuja työ- ja toimintamalleja. Prosessin ensimmäisessä vaiheessa korostuu lähiesimiehien tukeminen muutoksessa. Toisessa vaiheessa paneudutaan organisaation arvojen ja periaatteiden määrittelyyn ja läpiviemiseen organisaatiossa. Kolmannessa vaiheessa tarkastellaan organisaation sisäisiä prosesseja ja uudistetaan niitä yhteisesti luodun näkemyksen pohjalta. Toteutuminen 1.1. - 31.12.2016 Koulutuspalveluissa uuden opetussuunnitelman ja arviointikulttuurin johdosta työskentelee kaksi työryhmää: OPS

käytäntöön, joka perehtyy ja opastaa käytännön tilanteissa sekä OPS arviointi, joka suunnittelee ja toteuttaa sekä arvioi uuden OPS:n edellyttämät muutokset arviointiprosesseissa. Jatkuva vuorovaikutus opettajien ja rehtoreiden kanssa on onnistumisen edellytys. Peruskoulut ovat edelleen mukana Liikkuva koulu -hankkeessa, jolla edistetään kouluympäristön liikunnallisuutta. Lukioilla alkoi mobiilioppimista edistävä Lukiot liikkeelle -hanke ja Rovaniemen lukiot ovat mukana valtakunnallisessa LUKE -lukioiden kehittämisverkostossa. Lyseonpuiston lukio koordinoi Lapin paikallisverkostoa. Perusopetus sai rahoitusta TVT-tutortoimintaan. Varhaiskasvatuksessa Opetushallituksen rahoittama kehittämishanke (Osallisuutta edistävällä johtajuudella pedagogiseen toimintaympäristöön) etenee suunnitellusti. Opetushallituksen rahoittamana hanke kestää vuoden 2017 loppuun saakka. Sen jälkeen työ jatkuu omalla kustannuksella.