Sivistyspalvelut, strateginen tulosohjausasiakirja , I-taso

Transkriptio

1 Sivistyspalvelut, strateginen tulosohjausasiakirja , I-taso 1. SOPIMUSOSAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Rovaniemen kaupunginhallitus ja sivistyksen toimialaan kuuluvat koulutuslautakunta ja vapaa-ajanlautakunta. 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS Tällä sopimuksella kaupunginhallitus ja toisena osapuolena koulutuslautakunta ja vapaa-ajanlautakunta sopivat hallintosäännössä määriteltyä sivistyksen toimialaa koskevista tavoitteista, kehittämisestä ja resursseista. 3. LYHYT KUVAUS TOIMINNASTA Sivistyspalvelut Toimialan kuvaus: Sivistyspalveluiden toimiala järjestää koulutus-, varhaiskasvatus- ja vapaa-ajan palveluita em. palvelualueilla. Varhaiskasvatuspalvelujen tavoitteena on tarjota kaikille lapsille turvallinen, terveellinen, monipuolinen, lapsen kehitystason huomioon ottava kasvatus, oppimis- ja hoivaympäristö. Lasten kotihoidon valinnan mahdollisuutta tuetaan kehittämällä varhaiskasvatuksen vaihtoehtoisia palvelumuotoja ja avoimia palveluja. Varhaiskasvatuspalveluita järjestetään sekä omana toimintana että palvelusetelijärjestelmän kautta sekä järjestämisen periaatteiden että palveluhankintastrategian mukaisesti. Perusopetuspalveluiden tavoitteena ovat laadukkaat koulutuspalvelut ja hyvät oppimistulokset sekä jatkoopintokelpoisuus. Kaupungissa toimii oman perusopetuksen lisäksi Lapin yliopiston harjoittelukoulu ja Steinerkoulu. Lukiokoulutuspalvelujen tavoitteena ovat korkeatasoiset koulutuspalvelut ja hyvät oppimistulokset sekä jatkoopintokelpoisuus. Osana toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistusta lukiokoulutuksen järjestämisluvat haetaan ja uudistetaan vuoden 2018 aikana. Lukiokoulutuspalvelut tuottaa koulutuspalveluja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammattilukiokoulutukselle. Muiden koulutuspalvelujen (Lapin musiikkiopisto, Kuvataidekoulu ja Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto) yleistavoitteena on musiikin ja kuvataiteen laajan ja yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen antaminen, kansanopistopalvelujen tukeminen sekä monipuolisten kansalaisopistopalvelujen järjestäminen koko kaupungin alueella.

2 Kulttuuripalveluissa kunnan tehtävänä on edistää, järjestää ja tukea kirjasto-, museo-, orkesteri- ja yleistä kulttuuritoimintaa, teatteria ja tanssia sekä omaehtoista kulttuuritoimintaa. Kaupunki tukee omaehtoista kulttuurityötä avustamalla 3. sektorin kulttuuri- ja taidetoimintaa. Aluelautakunnille tuotetaan kulttuuripalveluita kunkin aluelautakunnan kanssa sovitulla tavalla. Liikuntapalveluiden tehtävänä on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä tarjoamalla laadukkaat liikuntamahdollisuudet. Kaupunki tukee omaehtoista liikunta- ja urheilutoimintaa avustamalla 3. sektorin liikuntaja urheilupalvelujen tuottajia. Aluelautakunnille tuotetaan terveysliikuntapalveluita kunkin aluelautakunnan kanssa sovitulla tavalla. Nuorisopalvelut edistävät lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, tarjoavat tietoa, toimintaa ja pedagogista ohjausta osallisuutta ja kasvua tukevin keinoin sekä luovat toimintaedellytyksiä, kehittävät ja ennakoivat tulevaa. Aluelautakunnille tuotetaan nuorisopalveluita kunkin aluelautakunnan kanssa sovitulla tavalla.

3 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Koulutuspalvelut: Koulutuslautakunta, vapaa-ajanlautakunta Investointien suunnittelussa on huomioitava eri rahoitus- ja rakentamisvaihtoehdot sekä kaupungin keskipitkän ja pitkän aikavälin tulorahoitus ja rahoitusasema. Kouluverkkoa kehitetään alueellisen palvelutarpeen mukaisesti. Kaikkien koulutuspalvelujen palveluverkkoratkaisujen perustana ovat monikäyttöiset tilat. Palveluverkon rakenteen tulee olla taloudellisesti kestävällä pohjalla. Koulutuspalveluissa on kehitettävä tuottavuutta ja henkilöstörakennetta. Perusopetuksessa muutos-, kehittämis- ja investointitarpeita on sekä palvelutarpeen muutosten että kestävän talouden vaatimusten vuoksi Keskusta-Ounasjoen koulualueella sekä Ounasvaaran ja Saaren alueilla. Keskusta- Ounasjoen alueen kouluratkaisuun liittyy Lapin Yliopiston harjoittelukoulun mahdollinen muuttaminen yhtenäiseksi peruskouluksi. Digitalisaation edistämiseksi resursoinnissa on huomioitava sekä verkko- että laitteistoratkaisuissa. Perusopetuksen järjestämisen periaatteet päivitetään 2106 aikana. Palveluverkkoselvitys päivitetään vuoden 2016 aikana. Lukiokoulutuksen järjestämisluvat haetaan ja päätetään vuoden 2018 alusta. Rovaniemen lukiot osallistuvat maakunnalliseen yhteistyöhön toisen asteen uudistusten valmistelun yhteydessä. Tämä edellyttää mm. verkkoopetukseen liittyvän yhteistyön kehittämistä muiden kuntien kanssa sekä lisääntyvää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Lukiokoulutuksessa on valmistauduttava selvittämään rahoitusuudistuksen vaikutuksia mm. palveluverkkoon ja lukion erityistehtäviin kuten urheiluakatemiatoimintaan ja IB-lukiokoulutukseen. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ovat suunnittelukaudella alimmillaan johtuen peruskoulun päättävän ikäluokan supistumisesta alle 650 opiskelijan. Digitalisaation edistämiseksi resursointi on huomioitava sekä verkko-, että laitteistoratkaisuissa.

4 Kansalaisopistopalveluiden järjestämiseen liittyvän selvitystyön valmistuttua tehdään ratkaisu palveluiden järjestämismallista vuoden 2016 aikana. Tavoitteena on järjestää ja tuottaa kansalaisopistopalvelut kuntalaisille monipuolisesti ja kattavasti nykyistä toimintamallia tuottavammin ja taloudellisemmin. Varhaiskasvatuspalvelut: Kaikissa investoinneissa ja niiden suunnittelussa on huomioitava eri rahoitus- ja rakentamisvaihtoehdot sekä kaupungin keskipitkän ja pitkän aikavälin tulorahoitus ja rahoitusasema. Lisäksi varhaiskasvatuksen Investointien suunnittelussa on huomioitava oman tuotannon palvelutarjonta ja palveluseteliyritysten tuotannon osuus siten, että alueella on tarjolla molempia palvelumuotoja järjestämisen periaatteiden mukaisesti. Digitalisaation edistämiseksi resursoinnissa on huomioitava sekä verkko- että laitteistoratkaisuissa. Yhteistyötä kehitetään 3. sektorin kanssa. Tuntiperusteinen päivähoitomaksu on käytössä ympärivuorokautisessa- ja viikonloppuhoidossa. Sen kokeilua laajennetaan koskemaan iltahoitoa sekä selvitetään mahdollisuutta kokeiluun jossakin normaalin aukioloajan päiväkodissa. Varhaiskasvatuspalveluissa on kehitettävä tuottavuutta ja henkilöstörakennetta. Järjestämisen periaatteet päivitetään vuoden 2016 aikana. Palveluverkkoselvitys päivitetään vuoden 2016 aikana. Vapaa-ajan palvelut: Investointien suunnittelussa on huomioitava eri rahoitus- ja rakentamisvaihtoehdot sekä kaupungin keskipitkän ja pitkän aikavälin tulorahoitus ja rahoitusasema. Lisäksi investointien suunnittelussa on huomioitava eri väestöryhmien palvelutarve. Nuorten parissa toimivien työntekijöiden yhteistä kehittämisprosessia nuorten palveluohjauksen parantamiseksi jatketaan. Kulttuuripalveluiden markkinointia ja palvelutuottajien markkinoinnin yhteistyötä sekä tuotteistamista kehitetään

5 tulorahoituksen lisäämiseksi. Kuntalaisten osallisuutta edistetään kulttuurin keinoin ja samalla pyritään tavoittamaan uusia palveluiden käyttäjiä. Kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta painotetaan myös monikanavaisen tuottamisen avulla. Tuetaan kolmannen sektorin toimijoiden palvelujen kehittämistyötä vapaa-ajan palvelujen toiminta-alueella. Liikuntapalveluissa on huomioitava erityisesti seurayhteistyö ja liikuntapalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta kehitetään monikanavaisen tuottamisen avulla. Liikuntapalvelujen tuotteistamista ja yhteistyötä eri palvelutuottajien kanssa kehitetään tulorahoituksen lisäämiseksi. Toteutuminen Koulutuspalvelut: Koulupalveluiden kehittämistä tehdään alueellisen palvelutarpeen pohjalta. Ounasrinteen monitoimitalo on otettu käyttöön ja alueen koulujärjestelyistä sovitaan yhdessä Ounasvaaran koulun kanssa. Ounasjoen ja Meltauksen koulut on suunniteltu monitoimimallin mukaan. Keskusta Ounasjoen alueen palveluverkkoselvitys valmistui vuoden 2017 alussa. Eri rahoitus- ja rakentamisvaihtoehdot selvitetään Ylikylän koulua koskevan hankesuunnitelman yhteydessä. Saaren alueen palveluverkkoselvitystä jatketaan vuoden 2017 aikana. Koulujen verkkojen nopeuksia on nostettu Napapiirin yläasteella, Nivavaaran koululla, Viirinkankaan koululla, Hirvaan koululla ja Yläkemijoen koululla. Langattomia tukiasemia on useilla kouluilla. Laitemäärän tavoitteena on yksi laite kahta oppilasta kohden. Tähän tavoitteeseen ei ole vielä päästy. Perusopetuksen järjestämisperiaatteet on hyväksytty lautakunnassa kesäkuussa Palveluverkkoselvitys päivitettiin vuoden 2016 aikana ja se käsiteltiin lautakunnan kokouksessa TVT-tutortoiminta käynnistyy OPH:n avustuksen turvin. Perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen ja erityisopetuksen laadun kehittämiseen myönnetyillä OKM:n avustuksilla on tuettu perusopetusryhmien toimintaa. Lukiokoulutuksen järjestämislupien haku siirtyy valtakunnallisesti vuoden 2018 puolelle; samassa yhteydessä erityistehtävistä ja niiden rahoituksesta päätetään uudestaan. Maakunnallista yhteistyötä on aloiteltu Lapin liiton järjestämän seminaarin puitteissa. Verkko-opetusta kehitetään LUKE-hankkeen puitteissa. Lapin yliopiston harjoittelukoulu muuttuu yhtenäiseksi peruskouluksi alkaen, mikä vaikuttaa osaltaan Keskusta Ounasjoen palveluverkon mitoitukseen. Peruskouluista valmistuneista kaikki saivat toisen asteen opiskelupaikan vuonna Lukioissa oli negatiivisia keskeytyksiä 1%. Kansalaisopistopalveluiden järjestämiseen liittyvä selvitystyö on kesken.

6 Varhaiskasvatuspalvelut: Varhaiskasvatuspalveluiden kehittämistä tehdään alueellisen ja keskitettyjen palvelutarpeiden pohjalta. Keskitettyjä palveluita ovat vuorohoito, varhaiserityiskasvatuksen integroidut ryhmät ja saamenkielinen varhaiskasvatus. Varhaiskasvatusyksiköiden verkkojen nopeuksia on nostettu ja hankittu langattomia verkkoja yksiköihin, joissa on otettu käyttöön tieto- ja viestintäteknologiaa esiopetuksessa. Hoitoaikaperusteisen päivähoitomaksun kokeilua päiväryhmissä on siirretty elokuulle Varhaiskasvatuspalveluiden tuottavuutta on parannettu palvelusetelitoiminnan lisäämisellä, oman toiminnan osittaisella vähentämisellä sekä oman toiminnan tehostamisella. Tehostaminen on tapahtunut avustavan henkilöstön määrän vähentämisellä ja kerhotoiminnan lisäämisellä. Kesäajan lasten maksuttomat poissaolot ovat vaikuttaneet siten, että määräaikaista henkilöstöä on voitu vähentää ja sijaiskulut ovat pienentyneet. Varhaiskasvatuksen järjestämisen periaatteet on päivitetty joulukuussa Palveluverkkoselvitys päivitettiin vuoden 2016 aikana ja se käsiteltiin lautakunnan kokouksessa Vapaa-ajan palvelut:

7 5. TOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINTI Koulutuslautakunta, vapaa-ajanlautakunta Sivistyspalveluissa lähes kaikkeen päätöksentekoon liittyvään valmistelutyöhön sisältyy vaikutusten ennakkoarviointia. Valmistelussa huomioidaan eri vaihtoehtojen vaikutus eri väestöryhmiin. Laajojen palveluverkkoon vaikuttavien muutosten osalta laaditaan erikseen vaikutusten ennakkoarviointi. Sivistyspalveluissa on päätetty seuraavista kehittämissuunnitelmista: 1. Osallisuus- ja osallistumissuunnitelmat sekä vaikutusten ennakkoarviointi palveluverkko- ja investointiratkaisuissa 2. Henkilöstösuunnitelmat ja henkilöstötuottavuuden kehittäminen 3. Tuotantorakenteen ja tuotteistamisen kehittäminen 4. Verkostoyhteistyön kehittäminen 5. Digitalisaation edistäminen, sähköisen toimintaympäristön ja -työkalujen kehittäminen 6. Yhteistyön kehittäminen III sektorin ja yritysten sekä muiden sidosryhmien kanssa Merkittävät kehittämishankkeet: Vapaa-ajan palvelut Sosiaalista osallisuutta parantavat palveluinnovaatiot seuratyössä hanke Koha-järjestelmä, Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Ohjaamo-toiminta Lapin lastenkulttuuriverkoston toiminta Koulutuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo Sosku-hanke

8 Päätetyt tuottavuustoimenpiteet Koulutuslautakunta Yhteensä Koulutuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Yhteensä Vapaa-ajan lautakunta 2016 Kulttuurin toimenpiteet 235 Liikuntapalvelujen toimenpiteet 220 Yhteensä 455 Toteutuminen Koulutuspalvelut: Palveluverkkoon liittyvä vaikutusten ennakkoarviointi sisältyy tarveselvityksiin. Lasten ja nuorten osallisuutta on edistetty kehittämällä oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston työskentelyä. Opetussuunnitelman uudistamisessa ovat oppilaat ja nuoret olleet mukana. Lapsiystävällinen kunta mallissa on koulutettu Lastenoikeuksien kouluttajia Rovaniemelle. He aloittavat työnsä syksyllä Koulupalveluiden henkilöstösuunnitelma laaditaan vuosittain. Henkilöstötuottavuutta voidaan kehittää palveluverkkoratkaisuilla. Verkostoyhteistyötä on lisätty erityisesti talon sisällä valmisteltaessa palveluverkkovaihtoehtoja ja palveluverkkoselvitystä. Digitalisaatio on osa opetussuunnitelmia ja sitä on toteutettu parantamalla koulujen verkkoyhteyksiä, hankkimalla laitteita sekä kouluttamalla henkilöstöä. Yhteistyö III sektorin kanssa on entisellä tasolla. Koulutuslautakunnan hyväksymät tuottavuustoimenpiteet ovat toteutuneet seuraavasti: Muurolan lukion toiminta lakkasi lukuvuoden alussa. Perusopetuspalvelujen osalta Oikaraisen koulun

9 toiminnan siirto Koskenkylään on toteutettu lukukauden alusta lukien. Saaren alueen koulupalveluissa ei ole tapahtunut muutoksia. Oman toiminnan tehostamista tapahtui jonkin verran, mutta tavoitteesta jäätiin. Määräaikaisia koulunkäynninohjaajan toimia on voitu jättää täyttämättä. Kansalaisopiston ostopalvelusopimusta on pienennetty 5 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin kansalaisopiston toimintakuluja on vähennetty suunnitellulla tavalla. Koulujen pihainvestoinnit toteutuivat arvioitua pienempin lopulta tekemättä. Kehittämisrahoituksen osalta asetetut muut tavoitteet jäivät toteutumatta ja kulut kasvoivat (mm. kasvavat laite ja atk-kustannukset). Varhaiskasvatuspalvelut: Oman toiminnan tehostaminen on tapahtunut avustavan henkilöstön määrän vähentämisellä ja kerhotoiminnan lisäämisellä. Kesäajan lasten maksuttomat poissaolot ovat vaikuttaneet siten, että määräaikaista henkilöstöä on voitu vähentää ja sijaiskulut ovat pienentyneet. Kolmen oman yksikön

10 (Ritari, Mäkiranta ja Saarenhelmi) toiminta on siirretty kokonaan palvelusetelille ja neljän yksikön (Katajaranta, Karinrakka, Syväsenvaara, Oikarainen) toiminta on keskitetty alueiden muihin kunnallisiin ja yksityisiin päiväkoteihin. Palvelusetelisäästöt toteutuivat arvioitua suurempina. Kerhotoiminnassa vuonna 2016 oli 126 lasta ja vuonna 2015 oli 121 lasta. Rovaniemi-lisän maksaminen on lopetettu. Rovaniemi-lisän maksamisen lopettaminen ei lisännyt päivähoitopalvelujen kysyntää arvioidulla tavalla. Palveluverkkoon liittyvä vaikutusten ennakkoarviointi sisältyy tarveselvityksiin. Lasten osallisuutta on edistetty päiväkodeissa monenlaisin eri tavoin, esimerkiksi Vaaranlammen ja Ounasrinteen päiväkodeissa on toteutettu lasten demokratiakasvatuksen ohjelmaa. Varhaiskasvatuksen laatukysely on tehty keväällä 2016 ja sen tuloksia hyödynnetään yksikköjen ja koko varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelmissa. Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstösuunnitelma laaditaan vuosittain. Henkilöstötuottavuutta voidaan kehittää palveluverkkoratkaisuilla. Henkilöstötuottavuutta kehitetään myös kehittämällä koko varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria kohti inhimillisesti tehokasta oppivaa yhteisöä, jossa ytimessä on toimijoiden laaja osallisuus. Varhaiskasvatuksessa käytetään asiakastyössä lähes 100 %:sti sähköisiä palveluita. Sähköisiä palveluita kehitetään koko ajan toimivammiksi ja asiakasystävällisemmiksi. Palveluseteliyrittäjien kanssa tapahtuvaa yhteistyötä on kehitetty ja heidän kanssaan järjestetään säännöllisiä kuukausittaisia tapaamisia palveluiden kehittämiseksi.

11

12 6. TAVOITTEET Koulutuslautakunnan ja vapaa-ajanlautakunnan kaupunginvaltuuston strategisia painotuksia tukevat tavoitteet (ml. toimialan strategiset horisontaaliset tavoitteet) Kaupunkistrategian tavoite Toimialan keskeiset toimenpiteet (myös TALTTO) Arviointi etenemisestä Toteutuminen Alueen elinvoimaisuus: Koulutus-, tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminta Toimialan keskeiset tavoitteet talousarvio- ja suunnitteluvuosille (str. toteuttavissa ohjelmissa) 1. Yhteistyö eri koulutuspalveluita tuottavien toimijoiden kanssa 1. II asteen koulutuksen yhteistyö Yhteistyö ammattikorkeakoulutuksen kanssa Yhteistyö yliopiston kanssa 1. Hankkeet Yhteistyömuoto ja arvio toiminnan toteutumisesta vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä 1. Yhteistyö Lapin yliopiston StarT - hankkeessa, LUMA. Uuden OPS:n mukainen opetus, arviointi ja toiminta kouluissa, monialaiset opinnot. Uuden Esiops:n mukainen opetus. Vetovoimaisuus 2. Laadukkaat sivistyspalvelut 2. Järjestämisen periaatteet, ohjelmat 2. Järjestämisen periaatteet, ohjelmat 2. Perusopetuksen järjestämisen periaatteet on päivitetty ja hyväksytty kesäkuussa Lasten ja nuorten osallisuutta on mahdollistettu kouluttamalla lapsia ja nuoria, Lapsiystävällinen kunta - toiminta Varhaiskasvatuksen järjestämisen periaatteet on päivitetty joulukuussa Hyvinvointi-, liikunta- ja kulttuurimatkailun kehittäminen 3. Vapaa-ajan palveluiden tuotteistamisen kehittäminen 3. Kävijä- ja käyttäjämäärät 3.

13 Kansainvälisyys 4. Kansainvälinen näkyvyys ja verkostot 4. Vapaa-ajan palveluiden markkinointiyhteistyö Koulutuksen kansainväliset yhteistyöhankkeet 4. Arvio toiminnan toteutumisesta vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä 4. Useilla kouluilla on kansainvälisiä yhteistyökouluja. Kestävä talous Yritysten kilpailukyky: 5. Rahoituskyvyn mukaiset palvelut 5. Tuottavuusinnovaatiot ja - toimenpiteet, kokonaistuottavuuden kehittäminen, monituottajamallin kehittäminen Talousraportointi ja osavuosikatsaukset 5. Ounasrinteen monitoimitalo on rakennettu monituottajamallin mukaisesti; talossa toimivat koulu, esiopetus, kirjasto, nuoriso, liikuntaja terveydenhoitopalvelut. Ounaskosken koulu ja Meltauksen koulu on suunniteltu monitoimijamallin mukaisesti. Yritysten toimintamahdollisuudet 6. Palveluiden järjestäminen strategian ja periaatteiden mukaisesti 7. Monituottajamallin kehittäminen 6. Palvelusetelitoiminnan kehittäminen 7. Palvelujen hankinta III-sektorilta ja yrityksiltä, Yhteistyö palvelujen tuottamisessa Vapaa-ajan palvelujen avustustoiminta 6. Palveluseteliyritysten määrä, arvio vuosittain 7. Hankinnan määrä vuosittain Tuotettujen palveluiden määrä Jaettujen avustusten määrä 6. Palveluseteliyrityksiä on lisätty niitä oli 23. Varhaiserityiskasvatuksen resurssia on lisätty kahden erityisopettajan verran vastaamaan palveluseteliyritysten tarvetta. 7. Koulupalveluissa palveluita on hankittu III-sektorilta entinen määrä, mm. Iltapäivätoimintaa ja kerhotoimintaa

14 8. Paikallisten toimijoiden huomioiminen hankinnoissa 8. Hankintojen suunnittelu 8. Paikallisten toimijoiden osallistuminen kilpailuun, arvio kilpailutusten yhteydessä 8. Hankinnat kilpailutetaan kaupungin hankintapalvelujen toimesta, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut käyttävät paikallisia kilpailutettuja hankintapaikkoja Asukkaiden hyvinvointi: Monipuoliset työllistymisen mahdollisuudet 9. Kaikkien nuorten saaminen koulutukseen ja työelämään 9. Nuorten parissa toimivan henkilöstön yhteistyön ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 9. perusopetuksen jatko-opintoihin pääseminen koulupudokkaiden määrä II-asteella, arvio vuosittain Nuorisotyöttömyys 9. Kevään 2016 peruskouluista valmistuneista kaikki saivat II-asteen opiskelupaikan. Lukioissa negatiivisia keskeytyksiä tarkastelujaksolla n. 1%. Nuorisotyöttömiä oli vuoden 2016 lopussa 618 nuorta, edellisen vuoden lopussa määrä oli 712 nuorta, joten nuorisotyöttömien määrä on laskenut. Ennaltaehkäisevä toiminta ja hyvinvointierojen kaventaminen 10. Asiakaslähtöinen toimintamalli 10. Eri toimijoiden verkostotyön ja palveluiden kehittäminen Varhainen puuttuminen ja erityisryhmien tuki 10. arvio toteutumisesta vuosittain Erityisryhmien palvelutarpeen määrä, arvio vuosittain 10. Verkostotyötä ja palveluita kehitetty hyvinvointihankkeissa: EMOK- ja SOSKU-hankkeissa sekä Oppilas- ja opiskeluhuollon ohjausryhmätyöskentelyssä. Kokoaikaista erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden määrä noussut. Hyvinvoinnin vuosikello otettu käyttöön kouluissa. Kouluterveyskysely järjestetään keväällä 2017, kysely laajenee alakouluikäisiin. Toiminta Ohjaamohankkeessa

15 Sujuvan arjen palvelut 11. Osallisuuden tukeminen ja vaikuttamisen edellytysten parantaminen 11. Osallisuussuunnitelmat 11. Suunnitelmat 11. Lasten ja nuorten osallisuutta edistetään toteuttamalla Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelman periaatteita sekä Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman periaatteita. Kaupungin yleisten lähipalveluperiaatteiden ja toimialakohtaisten periaatteiden mukaan osallisuus on keskeinen hyvinvointia ja terveyttä tuottava tekijä. 12. Aktiivinen elämänkaari painopisteenä lapset, nuoret ja ikäihmiset 12. Matalan kynnyksen vapaa-ajan palvelut erityisesti lapsille ja nuorille 12. Arvio palvelujen toteutumisesta vuosittain 12. Viihtyisä elinympäristö: Toimiva yhdyskuntarakenne; asuminen, liikenne ja palvelut 13. Toimiva ja laadukas palveluverkko; 13. Palveluverkkosuunnitelmat, ohjelmat 13. Asiakaskyselyt vuosittain 13. Asiakaskysely on toteutettu varhaiskasvatuspalveluissa keväällä 2016 ja koulupalveluissa se toteutetaan kevään 2017 aikana. Palveluverkkomuutoksia koskevia asukas- ja asiakastilaisuuksia on järjestetty Ylikylässä, Muurolassa, Vaaranlammella, Sinetässä ja Meltauksessa koulupalveluissa. Varhaiskasvatuksessa vanhemmille tehtiin kysely palveluverkosta ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristöistä, jota hyödynnetään tarveselvityksissä.

16 14. Monitoimijuuden lisääminen 14. Palveluverkon kehittäminen eri toimijoiden yhteistyönä 14. Arvio toteutumisesta vuosittain 14. Monitoimijamallin mukainen toiminta on aloitettu Ounasrinteen koululla vuoden 2017 alusta lukien. 15. Sidosryhmäyhteistyön lisääminen tavoitteena osallisuus, turvallisuus, vastuu ja välittäminen elinympäristöstä 15. Asukkaiden osallisuus ja kuuleminen, vaikutusten ennakkoarviointi palveluverkon muutoksissa 15. Osallisuussuunnitelmat ja vaikutusten ennakkoarvioinnin toteutuminen 15. Koulupalveluiden palveluverkon muutoksissa on järjestetty osallistumismahdollisuuksia ja kuulemisia alueen lasten huoltajille ja muille asukkaille. Koulut tekevät tiivistä yhteistyötä vanhempain toimikuntien ja vanhempien kanssa. Vaikutusten ennakkoarviointia on tehty perheisiin, kuljetuksiin, oppimiseen, turvallisuuteen ja sidosryhmiin liiittyen osana valmistelumateriaalia ja tarveselvitystä.

17 7. SIVISTYKSEN TOIMIALAN TOIMINNAN JA TALOUDEN RISKIT TALOUSARVIOVUONNA JA SUUNNITTELUKAUDELLA Koulutuslautakunta ja vapaa-ajanlautakunta Perusopetus: - palveluverkon kehittämisratkaisut eivät toteudu - investointien vaikutus käyttötalousmenojen kasvuun - rakennusten kunto Lukiopalvelut: - valtion rahoitusperusteiden muutokset Muut koulutuspalvelut: - valtionosuuksien maksuperusteiden muutokset - investointien vaikutus käyttötalousmenojen kasvuun Varhaiskasvatus: - rakennusten kunto - investointien vaikutus käyttötalousmenojen kasvuun - työvoiman saatavuus Kulttuuripalvelut: - valtionosuuksien maksuperusteiden muutokset - ulkoisen tulorahoituksen tavoitteet eivät toteudu Liikuntapalvelut: - Investointien määrän kasvu - ylläpitokustannusten kasvu Toteutuminen Koulutuspalvelut: Perusopetus: Palveluverkkoratkaisut eivät ole toteutuneet suunnitellulla tavalla. Saaren koulujen osalta prosessi on kesken, koska Syväsenvaaran koulu jatkaa toistaiseksi toimintaansa. Rakennusten huonon kunnon vuoksi sisäilmaongelmista on aiheutunut kustannuksia korjausrakentamisen, väliaikaisten tilojen ja henkilöstön sairauspoissaolojen takia. Alakorkalon koulu joudutaan todennäköisesti purkamaan öljyvahingon vuoksi. Kaikkia investointeja ei ole voitu huomioida taloussuunnittelussa.

18 Lukiopalvelut: valtion rahoitus pysynyt samalla tasolla vuoteen 2015 verrattuna. Tulevassa rahoituslaissa aikuisten lukiokoulutuksen rahoitus pienenee. Muut koulutuspalvelut: Muissa koulutuspalveluissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Varhaiskasvatus: Palveluverkkoratkaisut ovat toteutuneet suunnitellulla tavalla. Ainostaan Oikaraiseen suunniteltu palvelusetelillä toimiva ryhmäperhepäiväkoti ei toteutunut tilapuutteen takia. Rakennusten huonon kunnon vuoksi sisäilmaongelmista on aiheutunut kustannuksia korjausrakentamisen ja henkilöstön sairauspoissaolojen takia. Kelpoisten sijaisten saaminen on ollut välillä haasteellista. Vapaa-ajan palvelut: