Esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien jalkauttaminen. Uusien arviointimenetelmien käyttöönotto Koulutuksien järjestäminen

Transkriptio

1 30 Koulutuslautakunta Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Varhaiskasvatuspalvelut 1. Uusi esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelma käytäntöön Keskeiset toimenpiteet vuonna Esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien jalkauttaminen Uusien arviointimenetelmien käyttöönotto Koulutuksien järjestäminen Henkilöstön perehdytys ja koulutus Mittari / arviointi Toimintavuoden vuosisuunnitelmien arviointi 1.8. on otettu käyttöön uusiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin pohjautuva Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. Sitä on vuoden aikana työstetty monialaisessa (mukana työntekijöitä ja esimiehiä sekä kunnallisista että yksityisistä päiväkodeista) yhteistyössä lasten ja huoltajien osallisuus huomioiden. Valmisteluvaiheeseen on liittynyt esimiestyöpajoja ja koulutuksia mm. pedagogisesta johtajuudesta, uudistuvista tehtävänkuvista ja osallisuudesta. Samoista teemoista on varhaiskasvatusyksiköissä käyty pedagogisia keskusteluja henkilöstön kanssa. Syksyn aikana on pidetty uuden varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönottoa tukevia koulutuksia ja vasutyöpajoja. Arviointimenetelmien käyttöönottoa valmisteltiin alkuvuoden aikana. Varhaiskasvatuksen käyttöön hankittiin Edivan kehittämät arviointi- ja dokumentointilomakkeistot. Ne on otettu käyttöön kattavasti sekä kunnallisessa että yksityisessä varhaiskasvatuksessa 1.8. alkaen. Henkilöstölle ja esimiehille suunnattu lomakevalmennus on pidetty Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä on tehty yksikön varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma, ryhmäkohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat sekä lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat, joita kaikkia arvioidaan keväällä Esiopetuksessa on edistetty tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä opetuskäytössä hankkimalla kunnallisiin esiopetusryhmiin laitteistoa ja kouluttamalla henkilöstöä. Yksikkökohtaiset esiopetuksen vuosisuunnitelmat on arvioitu kesäkuussa. 2. Palveluverkko Palveluverkkosuunnitelman jatkaminen siten, että valtuustolle tuodaan tiedoksi maaliskuun loppuun mennessä kaupungin koululaismääriin ja raportteihin: FCG-Päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys (2013), FCG-Palveluverkkojen nykytila (2015), FCG-Toimitilaohjelma 2020, Trellum Rovaniemen kaupungin rakennusten uudis- Tehdyt toimenpiteet.

2 31 ja nykyhinnat , korjausvelka sekä Trellum PTS , tukeutuva selvitystyö ja sen kustannukset. Päiväkotien tarvittavat korjaukset Palvelusetelin osuus verkosta Palveluverkon nykytilan selvitys hyväksyttiin koulutuslautakunnassa ja vietiin tiedoksi valtuustolle Päiväkoteihin on tehty tarvittavia pienkorjauksia. Etelärinteen ja Poropolun päiväkoteihin on tehty laajempia peruskorjauksia. Etelärinteen päiväkodin tiloissa on ilmennyt rakennevaurioita. Päiväkotiin ei ole suunniteltu kattavaa peruskorjausta vaan tilalle tarvitaan kokonaan uusi päiväkoti. Etelärinteen päiväkodin tarveselvitys on hyväksytty koulutuslautakunnassa Poropolun päiväkodin laajan peruskorjauksen valmistuminen on siirtynyt keväälle Siihen saakka Poropolun päiväkoti ja yksityinen päiväkoti Tiitiäinen toimivat väistötiloissa. Kiekerön päiväkodissa on poistettu käytöstä vesivahingon takia yhden lapsiryhmän sekä liikuntasalin tilat. Ounasjoen koulun yhteyteen tuleva Kulleron päiväkoti sekä Meltauksen koulun yhteyteen tuleva Meltauksen ryhmäperhepäiväkoti ovat rakenteilla ja valmistuvat vuoden 2018 aikana. Konkreettisen esitys Saaren alueen palveluverkoksi kattaen myös Naavametsän päiväkodin käsitellään koulutuslautakunnassa maaliskuussa 2018 ja esitys Alakemijoen palveluverkoksi toukokuun 2018 loppuun mennessä. Koko varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelma viedään koulutuslautakuntaan huhtikuussa palveluseteliyksiköihin sijoitettujen lasten (1204 lasta) osuus kokonaislapsimäärästä (3374 lasta) oli 35,7 %. Päiväkodeissa 36,4 % ja perhepäivähoidossa 7,8 %. 3. Varhaiskasvatusyhteisöjen hyvinvointi Osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen Hyvinvointiryhmien työn vahvistaminen Esiopetuksen oppilashuoltotyön järjestäminen uuden esiopetussuunnitelman mukaiseksi Tehdyt toimenpiteet Osallisuuden uudet toimintamallit Sairauspoissaolot Monitoimijuuden kehittäminen Lähiyhteisöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön panostaminen Oppimisympäristön edelleen kehittäminen Esimiestyöhön panostaminen

3 32 Varhaiskasvatuksen palveluiden järjestämisen ja pedagogiikan kehittämisen painopisteet muodostavat toimintastrategian toimintakaudelle Asiakirjaan liittyen esimiehet ovat laatineet henkilöstön kanssa yksikön pedagogisen kehittämissuunnitelman. Työhyvinvointikysely toteutettiin Varhaiskasvatuksen osalta tulokset olivat pääosin koko kaupunkiorganisaation tuloksen keskiarvon yläpuolella. Ainostaan ajan riittävyys työtehtävien hoitamiseen koettiin organisaation keskiarvoa huonommaksi. Yksikkökohtaisten tulosten perusteella yksiköt ovat laatineet työhyvinvointisuunnitelman. Koko varhaiskasvatuksen työhyvinvointisuunnitelma on koostettu näistä suunnitelmista. Osallisuuden uudet toimintamallit: Moniportainen asioiden käsittelyn malli: erilaisia kehittämisteemoja käsitellään ensin esimiesten työpajoissa keskustellen. Tämän jälkeen samaa teemaa käsitellään varhaiskasvatusyksiköissä esimiehen johdolla dialogisin menetelmin. Esimiestyöhön panostaminen: Esimiehille on järjestetty pedagogisen johtajuuden koulutus ja kaksi esimiesvalmennusta samasta teemasta. Lisäksi on ollut koulutusta ja työpajoja uudistuvista tehtävänkuvista ja henkilöstötuottavuudesta varhaiskasvatuksessa. Arvotyöprosessin loppuunsaattaminen ja päätöstyöpaja on pidetty Hyvinvointiryhmien työn vahvistaminen: Jokaisessa kunnallisessa ja yksityisessä päiväkodissa toimii hyvinvointiryhmä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Uuden esiopetussuunnitelman ja vasun jalkauttaminen on ollut vuoden kattava teema ryhmien kokoontumisissa. Lähiyhteisöjen kanssa tehtävään työhön panostaminen: Erilaisien kehittämisteemojen käsittelyä ja koulutuksia on järjestetty moniportaisella mallilla myös lähipäiväkotien kesken. Sairauspoissaolot: Sairauspoissaolot ovat kasvaneet 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Koulutuspalvelut 1. Uusi opetussuunnitelma käytäntöön Opetussuunnitelman jalkauttaminen, uusien arviointimenetelmien käyttöönotto, koulutukset Lukuvuoden toimintasuunnitelmien arviointi. Rovaniemen kaupungin perusopetuksen uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön alkaen yleisen osan ja 6. luokkien sisältöjen osalta. Vuosiluokkien 7-9 osalta sisältöjen käyttöönotto tapahtuu porrastetusti vuosina Kaupungin koulupalveluissa on työskennellyt kevään

4 33 aikana kaksi työryhmää, joista toinen on tehnyt opetussuunnitelman sisältöjen sekä opetusmenetelmien jalkauttamistyötä ja toinen uusien oppilasarviointimenetelmien kehittämistä sekä summatiivisen että formatiivisen arvioinnin osalta. Syksyn aikana on työskennellyt kaksi työryhmää, joista toinen on kehittänyt jatkuvan palautteen antamista ja ohjausta eli formatiivista arviointia. Toinen työryhmä on kehittänyt osaamisen arviointia eli summatiivista arviointia. Syyslukukaudella opetussuunnitelman jalkauttamistyötä ovat tehneet ops-tutorit. Heidän keskeisenä tehtävänään on ollut kehittää opettajien pedagogista osaamista vastaamaan uuden opetussuunnitelman vaatimuksia. Uuteen opetussuunnitelmaan liittyvää koulutusta on järjestetty vesokoulutuksissa, rehtorityöpäivissä ja ulkopuolisissa koulutuksissa. Koulujen yksikkökohtaiset tavoitteet on kirjattu vuosisuunnitelmaan, joka valmistuu vuosittain lukuvuoden alussa ja jonka toteutumista yksiköt arvioivat aina lukuvuoden lopulla. Vuosisuunnitelman rakennetta on päivitetty syksyn aikana. 2. Palveluverkko Palveluverkkosuunnitelman jatkaminen siten, Tehdyt toimenpiteet että valtuustolle tuodaan tiedoksi maaliskuun loppuun mennessä kaupungin koululaismääriin ja raportteihin: FCG-Päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys (2013), FCG-Palveluverkkojen nykytila (2015), FCG-Toimitilaohjelma 2020, Trellum Rovaniemen kaupungin rakennusten uudisja nykyhinnat , korjausvelka sekä Trellum PTS , tukeutuva selvitystyö ja sen kustannukset. Palveluverkkoselvitys on päivitetty ja hyväksytty koulutuslautakunnassa Asiakirja vietiin kaupunginvaltuustolle tiedoksi Useissa koulukiinteistöissä on tehty vuoden aikana mittavia korjauksia ja perusparannuksia. Korkalovaaran, Rantavitikan, Ounasvaaran ja Napapiirin kouluilla on tehty sisäilmaan liittyviä korjaustöitä. Meltauksen monitoimitalo valmistuu vuoden 2018 alkupuolella, jolloin koulu muuttaa evakkotiloista uuteen rakennukseen. Ounasjoen monitoimitalo valmistuu heinäkuussa 2018 ja Ounasjoen koulu aloittaa toimintansa uudessa rakennuksessa lukuvuoden alkaessa. Esitys Saaren alueen palveluverkoksi käsitellään koulutuslautakunnassa huhtikuussa 2018, Keskusta-Ounasjoen (Vaaranlampi) osalta huhtikuussa Esitys Alakemijoen palveluverkoksi käsitellään koulutuslautakunnassa vuoden 2018 loppuun mennessä. Ylikylän koulun hankesuunnittelu on meneillään.

5 34 3. Kouluyhteisöjen hyvinvointi Osallisuus ja vaikuttaminen, vermeryhmät, hyvinvointiryhmien työ, oppilashuolto, monitoimijuus, yhteistyö lähiyhteisön kanssa, kulttuuri- ja liikuntapolku Osallisuuden uudet toimintamallit Kouluterveyskyselyn tulokset Koulun hyvinvointiprofiili Sairauspoissaolot Selvitetään koulujen uudisrakentamisessa elinkaarimallin ja puurakentamisen käyttöä. Oppilaiden osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseksi on kehitetty uusia toimintamalleja ja niitä kehitetään edelleen uuden opetussuunnitelman käyttöönoton myötä. Uusia toimintamalleja ovat mm Nuorten raati, joka on osallistunut kaupunkistrategian päivittämiseen. Alakoulujen oppilaskuntatyö on vakiintunut. Oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston yhteistyön kehittämiseksi järjestetään oppilaskuntaseminaareja. Vertaismentorointiryhmiä (verme) on toiminut koko lukuvuoden ajan. Koulujen hyvinvointiryhmät kokoontuvat säännöllisesti vähintään kuusi kertaa vuodessa ja lisäksi aina tarpeen mukaan. Kouluterveyskyselyn koulukohtaiset tulokset on saatu, ne on käsitelty yksiköissä ja ryhdytty tarpeellisiin oppilashuollon toimenpiteisiin, mikäli tulokset ovat niihin antaneet aihetta. Monitoimitalojen käyttöönotto edellyttää hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Monitoimijamalleja on kehitelty Ounasrinteen, Meltauksen ja Ounasjoen monitoimitalojen yhteydessä. Useat koulut ovat tehneet yhteistyötä koulun lähiympäristön kanssa osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia (MOK). Yksi opettaja tekee osan työstään kulttuuripalveluiden ja koulujen yhteistyön kehittämisessä. Liikuntapolun toteutuksia koulupalveluissa vuonna ovat lajikokeilujen mahdollistaminen ja seuroihin tutustuminen. On järjestetty kaksi tapahtumaa, Kevät Kirmaus ja Säpinää syksyyn; kolme haastekilpailua, Ui kesäksi kuntoon, Lumella liikkuen ja Koulumatkapyöräily. Urheiluseurat ovat vierailleet oppitunneilla lajiesittelyissä. Koulupalveluissa henkilöstön sairauspoissaolot ovat kasvaneet 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Poissaolopäivien määrä on kaupungin keskiarvon alapuolella, vuonna 2016 keskimäärin 11 päivää ja vuonna 12,2 päivää.

6 35 Talouden tunnusluvut: Varhaiskasvatuspalvelut Tunnusluku 2016 TA Ero Tot-% Toimintatuotot ,85 Toimintakulut ,24 Toimintakate (sitova ) ,82 Poistot ja rahoituskulut Tilikauden ali/ylijäämä ,82 Koulutuspalvelut Tunnusluku 2016 TA Ero Tot-% Toimintatuotot ,39 Toimintakulut ,72 Toimintakate (sitova ) ,56 Poistot ja rahoituskulut Tilikauden ali/ylijäämä ,57 Koulutuslautakunta yhteensä Tunnusluku 2016 TA Ero Tot-% Toimintatuotot ,09 Toimintakulut ,08 Toimintakate (sitova ) ,82 Poistot ja rahoituskulut Tilikauden ali/ylijäämä ,82

7 36 Seurattavat tunnusluvut: Tunnusluku Lähtötaso Tavoitetaso Koulutuslautakunnan kustannukset /asukas Keskimääräinen luokkakoko (po), hajonta, min, max Sijoittuminen toisen asteen opintoihin (po) Koulupudokkaiden määrä (po) Keskiarvo 9. luokat Keskimääräinen ryhmäkoko (lukio), hajonta, min, max Negatiiviset keskeytykset ja 3:n vuoden läpäisyaste (lukio) Pätevät opettajat (po, lukio) Muut koulutuspalvelut /asukas 1509 /asukas Kustannukset 2015 olivat Asukkaiden määrä oli ,8 (4-28) 100 % 0 % 7,98 23 (8-35) Neg.kesk. 0,4 % 98,2 % Asukkaiden määrä oli Kustannukset olivat Muut koulutuspalv. /asukas -42,72 Kustannukset /asukas eivät nouse Sama, hajonta % 0 % Keskiarvo nousee Keskimääräinen ryhmäkoko nousee Pysyy alle 0,5 % 100% Kustannukset eivät nouse Koulutuslautakunnan kustannukset /asukas olivat vuonna noin 1467 /asukas. (Kustannukset : Asukkaiden määrä ennakkotieto ) Kehitys on ollut tavoitteen mukaista. Keskimääräinen luokkakoko oli vuonna noin 20,3 (6-28). Eli keskimääräinen luokkakoko on hieman kasvanut. Sijoittuminen toisen asteen opintoihin vuonna oli 99,5 %, kolme oppilasta ei mennyt jatko-opintoihin Koulupudokkaita ei ollut vuonna. Keskiarvo 9. luokilla oli vuonna

8 37 Keskimääräinen ryhmäkoko (lukio) oli vuonna noin 23,2 (8 49). Muutos on ollut tavoitteen suuntainen. Negatiiviset keskeytykset ja 3:n vuoden läpäisyaste (lukio) oli vuonna Päteviä opettajat (po, lukio) vuonna oli 97,6 %. Muiden koulutuspalvelujen kustannukset asukasta kohti ( /asukas) olivat vuonna noin 39,49 /asukas. Kustannukset olivat Asukkaiden määrä oli Muutos on ollut tavoitteen suuntainen. Varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus ikäluokasta Kevyemmissä palveluissa olevien lasten osuus varhaiskasvatuspalveluissa olevista Lähtötaso: ,7 % 5,2 % Pysyy valtakunnallisella keskitasolla Osuus kasvaa Oma päiväkotitoiminta/palveluseteli lasten lukumäärät 2547 / 810 / 1200 Varhaiskasvatuksen käyttöaste: ka, hajonta, min-max Vuonna 2015: Ka 81,52 % (50,72 % - 99,10 %) Ka % Varhaiskasvatuksessa olevien 1-6-v lasten osuus ikäluokasta (=osallistumisaste) 69,7 % 70,2 % Kevyemmissä palveluissa olevien lasten osuus varhaiskasvatuspalveluissa olevista 3,8 % 3,3 % Osuus on laskenut Oma päiväkotitoiminta/palveluseteli lasten lukumäärät 2179 / / 1204 Setelien määrä on koulutuslautakunnan määrittämässä maksimissa Varhaiskasvatuksen käyttöaste: ka Vuonna 2016: Ka 80,49 % Vuonna : Ka 80,49 % Käyttöastetavoitteen keskiarvoon ei ole päästy