5. KOULUTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS

Transkriptio

1 5. KOULUTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Koulutuslautakunnan perustehtävät Varhaiskasvatuspalvelut: Varhaiskasvatus on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia. Koulutuspalvelut: Koulutuksen palvelualueen tehtävänä on järjestää perusopetuspalvelut, lukiokoulutuspalvelut, musiikkiopisto-, kuvataide- ja kansalaisopistopalvelut sekä palvelualueen ostopalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset talousarviovuonna 2018 Varhaiskasvatuspalvelut: Pedagogisen kehittämisen painopisteinä ovat - pedagogisen johtajuuden kehittäminen - varhaiskasvatuslain ja -suunnitelman perusteiden mukaista pedagogiikkaa vahvistavat rakenteet - johdonmukaiseen dokumentointiin ja arviointiin perustuva varhaispedagogiikka - riittävän aikaisen ja oikein kohdennetun tuen varmistaminen - lapsen ja huoltajien osallisuutta edistävien työtapojen kehittäminen Palvelujen järjestämisen painopisteet ovat - palveluverkon kehittäminen - johtamisjärjestelyjen kehittäminen - tuntiperusteisen varhaiskasvatuksen kokeilu pilottiryhmissä voimaan tulleen uuden varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamista on vahvistettu yhteisillä koulutuksilla ja yksiköiden pedagogisilla työpajoilla. Ohjaavat lastentarhanopettajat ovat tukeneet ryhmien pedagogista osaamista sekä kunnallisissa että yksityisissä päiväkodeissa. Nyt jo toiminnassa olevien päiväkotien oppimisympäristöjen kehittämiseen on kiinnitetty huomiota, esim. tvt-välineistön lisäämisellä sekä tvt-osaamisen vahvistamisella. Uusien päiväkotien suunnittelun tueksi on laadittu päiväkotien suunnitteluohjeet. Päiväkoti Kulleron kalustehankinnoissa on kokeiltu nk. ranskalaista kilpailutusta, jossa kaupunki laatii kriteerit, joiden perusteella tarjoajat esittävät kalusteet tiloihin. Rekrytoinnissa on painotettu lastentarhanopettajien määrän lisäämiseen siten, että tavoiteena oleva kaksi lastentarhanopettajaa kaikissa yli 3-vuotiaiden ryhmissä toteutuu vuoteen 2020 mennessä alkaen tavoite toteutuu miltei kaikissa yksiköissä neljää lapsiryhmää lukuunottamatta. Riittävän aikaisen ja oikein kohdennetun tuen varmistamiseksi erityisopettajien määrää lisätään rekrytoimalla kaksi erityisopettajaa ja päätetty ohjaavien lastentarhanopettajien työsuhteiden jatkamisesta.vastaavasti erityisavustajien määrää on vähennetty. Tavoitteena on henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Lasten ja huoltajien osallisuutta edistäviä työtapoja on kehitetty yksiköissä. Lisäksi aiheesta on järjestetty Osallisuuden kulttuuria rakentamassa -koulutus. Osallisuuden toteutumista arvioitiin huoltajille ja lapsille suunnatulla kyselyllä. Kyselyyn tuli kuitenkin niin vähän vastauksia, että se päätettiin tehdä uudelleen syksyllä. Palveluverkon kehittäminen on huomioitu Ounasrinteen päiväkodin kilpailutusprosessissa, Etelärinteen päiväkodin hankesuunnittelussa, Ylikylän monitoimirakennuksen hankesuunnittelussa ja Alakemijoen tarveselvityksessa. Meltauksen uusi monitoimitalo on otettu käyttöön ja Ounasjoen monitoimitalo on

2 valmistumassa Sinettään. Uuden monitoimitalon toiminta alkaa elokuussa Sivistyspalveluiden esimiehille on kevään aikana järjestetty viiden koulutuspäivän sarja. Koulutusprosessin tavoitteena oli kehittää esimiesten osaamista muutos- ja henkilöstöjohtamisessa sekä edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Koulutusten yhtenä tavoitteena oli myös sairauspoissaolojen vähentäminen esimiestyön tukemisen avulla. Lisäksi varhaiskasvatuksen sisäilmatyöryhmän ja päiväkotien hyvinvointiryhmien työllä pyritään vähentämään sairauspoissaoloja. Koulutuspalvelut: Pedagogisen kehittämisen painopisteet ovat - uuden opetussuunnitelman käyttöönotto - tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen - toimintaympäristöjen kehittäminen - osallisuuden lisääminen - oppilaiden tuen kehittäminen Palveluiden järjestämisen painopisteet ovat - palveluverkon kehittäminen - johtajuuden tukeminen - työhyvinvoinnin edistäminen/sairauspoissaolojen vähentäminen Opetussuunnitelman jalkauttamista on toteutettu yhteisillä luokka-astekohtaisille ryhmille ja eri aineryhmille järjestetyillä keskitetyillä koulutuksilla. Lisäksi opetussuunnitelman käyttöönottoa sekä tieto- ja viestintätekniikan (TVT) tavoitteita on tuettu tutor-opettajien toiminnalla yksiköissä. Koulujen toimintaympäristöjä on kehitetty muun muassa uusien koulurakennusten suunnittelussa, kalustohankintojen yhteydessä ja samanaikaisopetuksen toteuttamisessa. Uusien koulurakennusten suunnittelussa huomioidaan uuden opetussuunnitelman edellyttämät muunneltavat opetustilat. Paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti oppilaat osallistuvat opetuksen suunnitteluun ja koulun hyvinvointityöhön oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnassa. Keväällä 2018 on laadittu yhdessä nuorisovaltuuston edustajien kanssa suunnitelma oppilaskuntien ja oppilashuollon yhteisestä tiedotus- ja tapahtumakampanjasta syksylle Koulutason suunnittelu tapahtuu koulujen hyvinvointiryhmissä. SOSKU_hankkeessa on yhdessä oppilaiden kanssa kehitetty ennaltaehkäisevä Hyvinvoinnin vuosikello. Osallisuus on huomioitu myös uusien koulurakennusten suunnittelussa, palveluverkon valmistelussa ja lapsivaikutusten arvioinnissa (lapsiystävällinen kunta). Tuen kolmiportaiseen järjestämiseen ja tuen oikea-aikaisuuteen on panostettu lisäämällä erityisopetuksen resurssiopetuksen määrää omana toimintana ja valtion erityisavustuksen turvin. Vaativan erityisen tuen ryhmiä on lisätty ja perustettu uusia virkoja. Henkilöstön osaamista on tuettu tutor-opettajatoiminnalla, ohjaavien erityisopettajien toiminnalla ja menetelmäohjauksella. EMOK-hankkeessa on kehitetty siirtymävaiheen tukea. Palveluverkon kehittäminen on huomioitu Saarenkylän ja Alakemijoen koulualueiden tarveselvitysten, Vaaranlammen koulun tarveselvityksen ja Ylikylän koulun hankesuunnitelman valmistelussa. Meltauksen uusi monitoimitalo on otettu käyttöön ja Ounasjoen monitoimitalo on valmistumassa Sinettään. Uuden monitoimitalon toiminta alkaa elokuussa Sairauspoissaolojen vähentämiseksi esimiehille on kevään aikana järjestetty viiden koulutuspäivän sarja. Koulutusprosessin tavoitteena oli kehittää esimiesten osaamista muutos- ja henkilöstöjohtamisessa sekä edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Koulutuksen kohderyhmänä olivat kaikki sivistyspalveluiden esimiehet. Lisäksi koulujen sisäilmatyöryhmien, kouluturvallisuustyöryhmän ja koulujen hyvinvointiryhmien työllä pyritään vähentämään sairauspoissaoloja.

3 Toiminnan riskit talousarviovuonna palveluverkkoon liittyvät riskit, sisäilmaongelmien aiheuttamat riskit - lastentarhanopettajien saatavuus - uuden varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönotto ei toteudu - uuden opetussuunnitelman edellyttämä toimintakulttuurin ja toimintaympäristöjen muutos ei toteudu Uusien koulujen ja päiväkotien rakentamisen ja tehtyjen korjaustoimenpiteiden myötä sisäilmaongelmien riskiä on pyritty vähentämään. Palveluverkon suunnittelussa on pyritty siihen, että se vastaisi todellista palvelutarvetta ja huomioisi lapsi- ja oppilasmäärien kehityksen ja rakennusten elinkaaren alueilla. Palveluverkkoon liittyviä päätöksiä ei kaikilta osin ole vielä tehty. Tavoitteena on pedagogisesti toimivat yksiköt ja taloudellisten resurssien kohdentuminen mahdollisimman paljon opetukseen kaikkien koulujen näkökulmasta. Sisäilmaongelmien ehkäisemisellä pyritään sairauspoissaolojen vähentämiseen ja turvallisen ja terveellisen toimintaympäristön tarjoamiseen oppilaille ja henkilökunnalle. Konkreettisia toimenpiteitä yksiköissä on tehty ja tarveselvitysten valmistelu on käynnissä. Uuden opetussuunnitelman edellyttämää muutosta viedään yksiköissä eteenpäin sekä opetustoiminnan että koulutilojen osalta. Talouden tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate (sitova 2018) Koulutuslautakunnan talouden toteuma huhtikuun jälkeen oli 31,4 miljoonaa euroa eli 33,40 % (ilman projekteja 33,81 %), kun se tasaisen toteuman mukaan saisi olla 33,33 %.Vuoden neljä ensimmäistä kuukautta on toteutunut pääosin arvioidun mukaisesti. Ensimmäisen vuosineljänneksen toteuma on 0,06 % yli tasaisen toteuman (projektit huomioiden 0,47 %). Varhaiskasvatuksen palvelualueen toteuma ilman projekteja on 33,85 % ja koulutuksen palvelualueen toteuma 33,75 %. Tällä hetkellä toteuma ylittää tasaisen toteuman 0,4 miljoonalla eurolla (huomioiden projektien siirtyvät erät). Loppuvuoden toteumaa tulee nostamaan toukokuun alusta voimaan tulevat palkankorotukset ja loppuvuodelle kirjattava tuloksellisuuteen perustuva kertaerä. Talousarvion riittävyyttä tarkastellaan uudelleen viimeistään 2. osavuosikatsauksessa.

4 Mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2018 Tavoite Toteutuminen Määrälliset tavoitteet 1. varhaiskasvatusyksiköissä käyttöastetavoitteen saavuttaminen vuositasolla 2. varhaiskasvatuksessa oman toiminnan ja palvelusetelin määrän suhteen toteutuminen 3. koulujen ryhmäkoot perusopetuksen järjestämisperiaatteiden mukaiset Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana täyttö- ja käyttöastetta on tehostettu. Käyttöasteen keskiarvo 86,4 % koko kaupunki (Tavoite 85 %). Koulutuslautakunnan asettama palvelusetelien määrän maksimi (1200) on täyttynyt. Voimassa olevia palveluseteleitä on ollut yhteensä 1260 kpl. Koulujen ryhmäkoot ovat pääsääntöisesti perusopetuksen järjestämisperiaatteiden mukaiset. Suurimpiin ryhmiin on kohdistettu lisää resurssia ja muita tukitoimenpiteitä. 4. talousarvion toteutuminen Toteumaprosentti 33,4 %. Ilman projekteja 33,81 %. 5. henkilöstön sairauspoissaolojen määrän vähentäminen Vuoden 2017 aikana koulutuspalveluiden sairauspoissaolot ovat kasvaneet 12 päivästä 13,2 päivään. Varhaiskasvatuksessa sairauspoissaolot ovat kasvaneet 25,1 päivästä 27,5 päivään. Päiväkoti- ja koulutilojen turvallisuuden ja terveellisyyden kohentuminen vaikuttaa todennäköisesti pitkällä aikavälillä henkilöstön sairauspoissaoloja vähentävästi. Tavoitteena on vähentää poissaoloja myös kiinnittämällä huomiota työn henkiseen kuormitukseen. Yksiköissä toteutettavien, henkistä kuormitusta vähentävien toimenpiteiden avainhenkilöitä ovat lähiesimies ja yksiköiden työntekijät. Laadulliset tavoitteet 1. Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskyselylle määritellyn tavoitekeskiarvon toteutuminen 2. Varhaiskasvatuksen pedagogisten painopisteiden toteutuminen varhaiskasvatusyksiköissä Huoltajille ja lapsille tehtiin kysely osallisuuden toteutumisesta helmi-maaliskuussa. Vastauksien määrä oli kuitenkin niin pieni, että kysely uusitaan syksyllä Toteutumisen arviointia on kuvattu kohdassa toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset. 3. Koulupalveluiden työhyvinvointikyselyjen tulokset paranevat Kevään aikana ei ole laadittu uutta työhyvinvointikyselyä. Seuraavan kyselyn tuloksista raportoidaan koulutuslautakunnalle. 4. Kouluterveyskyselyn tulokset paranevat Ei ole mahdollista arvioida neljän kuukauden aikana. Toimenpiteitä kouluterveyskyselyn tuloksiin liittyen tehdään kaikissa yksiköissä. 5. Turvallisuuskokemusta arvioivan mittarin laatiminen sekä seuraaminen Kouluterveyskyselyn tulosten raportointi on tehty koulutuslautakunnalle ja tulosten käsittely yksiköissä on tehty kevään aikana. Konkreettiset toimenpiteet

5 kouluilla ovat hyvinvointiryhmien valmistelussa. Koulut raportoivat toimenpiteistä oppilas- ja opiskeluhuollon ohjausryhmälle. Varhaiskasvatuspalveluissa mittarin laatiminen on kehitteillä. Taloudelliset tavoitteet 1. Talousarviossa pysyminen Ensimmäinen vuosineljännes on toteutunut pääosin arvioidusti. Loppuvuoden toteumaa nostavat päätetyt palkkaratkaisut. Talousarviossa pysymistä arvioidaan uudelleen 2. osavuosikatsauksen yhteydessä. 2. Perusopetuksen kustannukset/oppilas eivät nouse 3. Lukiokoulutuksen kustannukset/oppilas eivät nouse 4. Muiden koulutuspalvelujen kustannukset/asukas eivät nouse 5. Varhaiskasvatuksen kustannukset/ 1-6 vuotiaat eivät nouse