Siikajoen kunta TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA Valtuusto hyväksynyt / 2014

1 Siikajoen kunta TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2015-2017 Valtuusto hyväksynyt / 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO Kunnanvaltuuston päätös 10.12.2014 3 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 4 1. YLEISPERUSTELUT 6 1.1. Talousarvion tehtävät 6 1.2. Talousarvion sisältö ja rakenne 7 1.3. Talousarvion sitovuus 9 1.4. Siikajoen kuntasuunnitelma (strategia) 13 1.5. Yleinen taloudellinen tilanne 15 Kunnan taloudellinen tilanne 16 Seutukunnan ja alueellinen toiminta 17 1.6. Oman kunnan toiminta ja talous 18 Päätökset ja asiakirjat laadinnan pohjana 18 Tilinpäätösennuste 2014 20 Verotulot ja valtionosuudet 22 1.7 Väestörakenne 28 1.8. Elinvoimaisuuden kehittäminen 31 2. TULOSLASKELMAOSA 33 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 33 3. RAHOITUSOSA 38 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 38 4. KÄYTTÖTALOUSOSA 41 4.1. Tuloslaskelma, ulkoinen ja sisäinen 41 4.2. Toimintatuotot ja -kulut päävastuualueittain 42 4.3. Keskusvaalilautakunta 44 4.4. Tarkastuslautakunta 46 4.5. Kunnanhallitus 48 4.6. Sivistyslautakunta 52 4.7. Tekninen lautakunta 55 4.8. Tunnusluvut ja yhdistelmälaskelmat 56 4.9. Sisäiset erät 68 5. INVESTOINTIOSA 70 5.1. Tavoitteet ja sitovuudet 70 5.2. investointilaskelmat 71 6. KONSERNIA KOSKEVAT TAVOITTEET 83 6.1. Tytäryhtiöille asetettavat tavoitteet 84 7. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 91 7.1. Sisäinen valvonta sekä konserniohjaus ja valvonta 91 7.2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportointisuunnitelma 93

Kunnanvaltuusto päätti 10.12.2014 3

4 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Siikajoen voimassa olevassa kuntavisio perustuu itsenäisen kunnan statukseen. Sen toteuttamisen perusedellytys on vahva kuntatalous, jota voidaan mm. mitata taseeseen kertyneellä ylijäämällä, joka kertoo pitkän aikavälin toiminnan rahoituksen tasapainosta. Tämän tarkastelun perusteella Siikajoen tulot eivät näyttäisi riittävän käyttötalousmenojenkaan kattamiseen. Suurimman ongelman lyhyellä aikavälillä on aiheuttanut Ruukin koulukeskuksen toteuttamiseen liittyvät ylimääräiset poistot, lukio-yläkoulurakennusten purkaminen ja väistötilojen vuokrakustannukset. Mahdollisuudet saada 2014 tilikauden tulos nollatasolle tai hieman positiiviseksi voisivat olla tiukalla menokuurilla realistisia edellyttäen, että myös sosiaali- ja terveyspalvelujen menot kyetään pitämään talousarviossa. Valtionosuusjärjestelmän muutos näyttää parantavan tulevien vuosien tilannetta jonkin verran, joskin muutokset tulevat voimaan asteittain viiden vuoden siirtymäaikana. Suuri kysymys on myös tuleva sote - palvelujen järjestämiseen liittyvä tuotantorakenteen ratkaisu ja siinä erityisesti kustannusten muutossuunta. Kapitaatioperusteinen rahoitusjärjestelmä, jossa otetaan huomioon myös mm. kuntalaisten sairastavuus, näyttää tuovan nykyistä järjestelyä paremman ennakoitavuuden ja vakauden, mikä on budjetin laatimisen kannalta hyvä asia. Kunnat ovat antaneet sote -järjestämislakiluonnoksesta lausuntonsa vuoden 2014 syksyllä. Muutoksen tavoitteena on, että sitä ryhdyttäisiin toteuttamaan nopealla aikataululla niin, että uudet tuottamisjärjestelyt aloittaisivat vuoden 2017 alusta. Siikajoen kunta kuuluu Pohjois-Suomen sote -alueeseen mutta tuotantorakennetta ei vielä tätä kirjoitettaessa tiedetä, kuten ei sitäkään, missä muodossa oman alueemme kuntayhtymä mahdollisesti jatkaa toimintaansa. Nyt puolessa välissä toimintakauttaan oleva valtuusto joutuu joka tapauksessa päättämään asioista, jotka vaikuttavat pitkälle kuntalaisten tulevaisuuteen. Kuntarakenneselvitys käynnistettiin elokuussa 2014 ja sitä sorvattiin nopealla aikataululla syksyn aikana. Vielä on auki selvityksen lopputulos ja kuntarakenneselvittäjän esitys, samoin kuin aikataulu, jolla Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki ottavat asiaan kantaa. Lopputuloksesta riippumatta kunnat ovat asettaneet selvityksen tavoitteeksi saada uusia näkökulmia ja välineitä mm. johtamisjärjestelmien uudistamiseen. Syntyykö myös nykyistä vielä syvempää yhteistyötä, jää nähtäväksi. Raahen alueen maaseudun kannalta mielenkiintoinen ja tärkeä juonne on maaseutuvaikutusten arvioinnin liittäminen osaksi kuntarakenneselvitystä. Arvioinnin laatii kunnanjohtaja Kaisu Tuomi tiiviissä yhteistyössä kuntajakoselvittäjä Kaarina Daavittilan kanssa. Valtuustoseminaarissa lokakuussa keskeinen aihepiiri oli opetus ja sen uudistamistarpeet käynnissä olevan opetussuunnitelmatyön pohjalta. Siikajoellakin työstä haluttiin saada eväitä sekä perusopetuksen (ml. varhaiskasvatus) että lukion kehittämiseen kunnan omista lähtökohdista käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen. Tulevina vuosina toiminnan painopisteen onkin oltava juuri opetustoimessa, jossa kunnalla on peruspalveluissa

5 suurin itsenäinen päätösvalta. Myös uudistettu sivistystoimen strategia linjaa vuosittain talousarvioon ja toimintasuunnitelmiin kirjattavia käytännön tason toimenpiteitä. Toisen asteen koulutus on sekin edelleen muutospaineissa. Konkreettinen ratkaisu on tehtävä tässä yhteydessä sekä lukion että vapaan sivistystyön tulevaisuudesta: sisältyvätkö ne alueellisiin ratkaisuihin sen mukaan, mikä taho saa jatkossa koulutuksen järjestämisluvan. Kunnan ja seutukunnan /talousalueen näkökulmasta, koulutettavista nuorista puhumattakaan, kyseessä on hyvin merkittävä ja kauaskantoinen asia. Kunnan ja alueen elinvoiman merkitys kasvaa. Verotulopohjan vahvistaminen myös kunnan omin toimenpitein on kehittämistyön keskeinen tehtävä. Erityinen kysymys kuntien kannalta on myös työllistämisvelvoitteiden laajentaminen aikana, jolloin toisaalta vaaditaan julkisen sektorin henkilöstömäärän supistamista ja toisaalta yritysten kyky tai halu työllistää on heikentynyt yleisen taloustilanteen takia. Siikajoella on tarkoitus jatkaa mm. työpajojen toimintaa, mikäli näyttää siltä, että niiden tavoitteet löytää ihmisille uusia polkuja onnistuvat. Kuntalaki uudistuu. Hallituksen esitys kuntalaiksi (HE -luonnos 8.5.2014) on ollut kunnissa lausunnolla ja se on tarkoitettu tulemaan voimaan jo vuoden 2015 alusta. Kunnan toimielimiä ja johtamista sekä luottamushenkilöitä koskevia uusia säännöksiä sovellettaisiin 2017, kun uusi valtuusto aloittaa toimikautensa. Kunnallisvaalien siirtäminen keväälle tarkoittaisi valtuustokaudenkin siirtymistä, jolloin uudet valtuutetut pääsisivät laatimaan ensimmäistä tulevan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmaansa. Myös taloutta koskeviin määräyksiin ehdotetaan siirtymäsäännöksiä; määräyksissä sinänsä korostetaan nykyistä vahvemmin konserninäkökulmaa. Ns. kriisikuntakriteerit uudistuisivat ja nekin koskisivat koko konsernia. Alijäämien kattamisvelvoite tiukentuu ja se koskee jatkossa myös kuntayhtymiä. Voimassa olevassa kuntalain 1 :n sanamuodon mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Uudessa kuntalaissa asia on muotoiltu astetta voimakkaammin niin, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kunnanhallituksen iltakoulussa syyskuussa 2014 pohdittiinkin, miten kunnan suorassa päätösvallassa olevia voimavaroja voitaisiin käyttää kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseen ja edistämiseen; samoin pohdittiin kaiken toiminnan tarkastelua tästä näkökulmasta. Uusi tarkastelutapa näkyy nyt laaditussa talousarvion sanallisessa osiossa, jossa on otettu käyttöön nelikenttä strategisten tavoitteiden hahmottamiseksi (vaikuttavuus, palvelukyky, aikaansaannoskyky, taloudellisuus ja tuottavuus). Nelikenttätarkastelun pohjaksi on tarpeen muuttaa myös kunnan nykyistä visiota. Sen tarkastelu on ajankohtainen vuonna 2015, kun kuntasuunnitelmaa päivitetään vastaamaan nykytilannetta ja erityisesti tulevaisuuden näkymiä. Kaisu Tuomi, kunnanjohtaja

6 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Talousarvion tehtävät Voimassa olevan kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on myös hyväksyttävä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katettua suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvoite). Toimenpideohjelman kesto voi olla nelivuotista taloussuunnitelmaa pidempi mutta samalla sen on oltava realistinen. Toimenpiteet on tällöin esitettävä yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Alijäämän kattamisesta toimenpideohjelmineen päättää valtuusto. Kunnanhallituksen on puolestaan tehtävä toimintakertomuksessaan selkoa taloussuunnitelman ja mahdollisen toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Myös tarkastuslautakunnan velvollisuus on arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tilintarkastajien on puututtava alijäämän kattamisvelvoitteen laiminlyömiseen aiempaa tarkemmin. Kuntalaissa ei ole säädetty seuraamuksia sen varalle, että kunta ei täytä sille säädettyjä tasapainottamis- ja kattamisvelvoitteita. Käytännössä kuitenkin kriisikunnan tunnusmerkkien täyttyminen johtaa valtion puuttumiseen talouden tasapainottamiseksi; tällöin se merkitsee usein hyvin tiukan ja säännellyn ohjelman toteuttamisvelvoitetta. Kuntalain uudistus vaikuttaa kriisikuntakriteereihin ne koskettavat koko konsernia. Alijäämien kattamisvelvoite tiukentuu ja se koskettaa myös kuntayhtymiä. Kriisikunnan kriteerit Kriisikunnaksi voidaan nimetä kunta jonka vuosikate on negatiivinen. jossa tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa. jossa lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin.

7 jossa omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista. jossa kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. jossa kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. Kunta voi päätyä kriisikunnaksi silloinkin, kun kaikki kriteerit eivät täyty, mutta alijäämä ylittää kahtena vuonna peräkkäin määrätyn rajan. eli alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä 1 000 euroa asukasta kohden. Siikajoen kunta / vertailu kriisikuntia kuvaavien tunnuslukujen raja - arvoihin Kriisikunta, jos kaikki kohdat 1-6 toteutuvat Kriteerit Raja - arvo Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2016 Raja - arvo ylittyy 1. Kunnan vuosikate ilman kuntien valtionosuuslain 0 686 946 466 406 317 186 318 889-84 694 12 617 Ei (1147/1996) 13 :n mukaista harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen 2. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosentti- 19,89 21,0 21,0 22,0 22,0 22,0 22,0 Kyllä yksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti 3. Asukasta kohden laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskim. lainamäärän vähintään 50 prosentilla 3830* 2 182 2 600 3 463 3 111 3 860 3 894 EI 4. Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää 0 0-966 0 0 0 EI 5. Kunnan omavaraisuusaste on alle 50 % 50,0 50,9 46,2 6. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 % 50,0 45,3 49,0 TAI Kertynyt alijäämä / asukas oli viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 ja sitä edeltäneessä vähintään 500 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Kertynyt alijäämä / asukas 0 173 Ei 1.2. Talousarvion sisältö ja rakenne Talousarvioasetelma muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Vuosikatteen tulisi riittää poistojen rahoittamiseen. Poistot: Siikajoen valtuusto hyväksyi poistosuunnitelman muutoksen vuoden 2013 alusta kokouksessaan 22.8.2012. Suunnitelmallisella poistamisella tarkoitetaan pysyvien vastaavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenojen kirjaamista kuluksi järjestelmällisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pysyvien vastaavien vaikutusajalla tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa.

8 Laskelma suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Olennainen poikkeama on yli 10 % TP2013 TP2014* Ta2015 Ts2016 Ts2017 Poistonalaiset investoinnit 2 622 605 1 424 000 6 733 800 5 363 120 227 500 Rahoitusosuudet 105 100 0 1 340 065 443 355 0 Muut avustukset investointeihin 0 0 0 0 0 Investointien omahankintameno 2 517 505 1 424 000 5 393 735 4 919 765 227 500 Suunnitelman mukaiset poistot 2 100 431 1 486 370 1 116 560 1 234 718 1 365 781 Ero -417 074 62 370-4 277 175-3 685 047 1 138 281 Poikkeama % -17 4-79 -75 500 Poiston on tarkoitus kattaa poistonalaisten investointien omahankintameno. Siikajoen kunnan osalta suuri poikkema selittyy yksittäisillä suurilla investointihankkeilla. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. 1. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Nähdään miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. 2. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirtaa. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset.

9 Rahan riittävyyttä on tarkasteltava käyttötalouden, investointien rahoittamisen sekä lainojen lyhennysten kannalta. KÄYTTÖTALOUSOSA Tavoitteet Toimintatulot Toimintamenot Poistot TULOSLASKELMAOSA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varaus- ja rahastosiirrot Tilikauden yli-/alijäämä INVESTOINTIOSA Hankkeiden yhdistelmä Investointimenot Rahoitusosuudet Omaisuuden myyntitulot RAHOITUSOSA Tulorahoitus vuosikate satunnaiset erät Investoinnit investointimenot rahoitusosuudet omaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen 1.3. Talousarvion sitovuus Toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Valtuuston päätökset sitovat hallintokuntien ja viranhaltijoiden toimintaa ja määrärahojen käyttöä. Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on noudatettava omassa tehtävässään taloudellisuutta ja huolellisuutta. Sitovuus tarkoittaa velvoitetta sopeuttaa toiminta sitovan määrärahan ja tavoitteet mukaisesti. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Mahdolliset talousarviomuutokset on tehtävä välittömästi muutostarpeen tultua tietoon. Ylityksiä on ensisijaisesti yritettävä kattaa hyväksyttyjen määrärahojen sisältä. Käyttötalousosa Käyttötalousosan ulkoisten ja sisäisten menojen ja tulojen määrärahat (talousarvio kokonaisuudessaan) ovat valtuustotasolla sitovia. Käyttötalousosassa mainitut strategiset tavoitteet ovat sitovia niin, että niissä kuvattuja toiminnallisia tavoitteita on noudatettava. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan asetettujen numeeristen ja sanallisten mittareiden avulla. kullekin päävastuualueelle hyväksytty määräraha ja tuloarvio sitovat toimielintä mikäli määräraha ei kokonaisuudessaan riitä, talousarvion muutoksesta päättää valtuusto kunnanhallitus voi hyväksyä kunkin päävastuualueen sisäiset tulosalueiden välillä tapahtuvat talousarvion muutokset/siirrot

10 lautakunta voi päättää alaistensa tulosyksikkötasojen talousarvion määrärahojen muutoksista/siirroista päävastuualueen päällikkö tai esimies, jolle muutosoikeus on delegoitu, voi päättää kustannuspaikkojen välisistä tulosyksikkötason muutoksista/siirroista Työllistämisen tulosalueella nettomääräraha eli toimintatulojen ja menojen erotus on sitova. Valtuusto päättää työllistämisen nettomäärärahan mahdollisesta korottamisesta talousarviovuoden aikana. Hallintokunnat vastaavat kukin omalta osaltaan talousarvion noudattamisesta. Sisäisistä palveluista siivous- ja ruokapalvelujen tulosalue toimii nollaperiaatteella. Pysyväisluontoisena määräyksenä on, että mikäli henkilöstömenoista säästyy määrärahoja, säästöjä ei voi käyttää muiden käyttötalousmenojen katteeksi. Määrärahojen sitovuus päävastuualueittain TP TA TA Muutos TS TS 2013 2014 2015 2014 / 2015 2016 2017 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimintatuotot 0 8 000 8 000 0,0 0 0 Toimintakulut -11-12 914-22 968 77,9-188 -189 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut -22 522-19 364-17 196-11,2-18 210-19 245 KUNNANHALLITUS Toimintatuotot 2 664 622 2 651 592 2 709 330 2,2 2 703 496 2 713 246 Toimintakulut -22 820 191-23 857 514-24 378 958 2,2-24 795 840-25 244 647 SIVISTYSLAUTAKUNTA Toimintatuotot 828 889 732 766 1 058 993 44,5 844 567 844 567 Toimintakulut -13 379 261-13 953 175-13 829 201-0,9-13 856 782-13 869 909 TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimintatuotot 4 649 732 4 931 276 3 261 644-33,9 3 158 716 3 137 035 Toimintakulut -4 290 162-4 268 481-3 526 755-17,4-3 594 863-3 590 845 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatuotot 8 143 243 8 323 634 7 037 967-15,4 6 706 779 6 694 848 Toimintakulut -40 512 147-42 111 448-41 775 078-0,8-42 265 883-42 724 835 Toimintakate -32 368 904-33 787 814-34 737 111 2,8-35 559 104-36 029 987

11 Työllistämisen vastuualueella nettomääräraha eli toimintatuottojen ja -menojen erotus on sitova. Talousarviovuoden nettomääräraha työllistämisen alueella on -388 767 euroa (ta2014 = -278 507 euroa). Rahoitusosa Valtuusto määrittelee talousarvion rahoitusosan hyväksymisen yhteydessä talousarviovuoden pitkäaikaisen ottolainan määrän, joka on valtuustoon nähden sitova. Lyhytaikaisen lainoituksen korkotason ollessa matala, rahoitus hoidetaan vuonna 2015 lyhytaikaisella lainalla. Mikäli korkotaso olennaisesti muuttuu, voidaan lyhytaikaisen lainan sijasta ottaa pitkäaikaista lainaa. Tässä tapauksessa asia tuodaan kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Lyhytaikaista lainaa on tilinpäätöksessä 2014 arvioilta 7,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 on lyhytaikaisen lainan nostotarve 3,3 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisen lainoituksen lainanottovaltuus vuonna 2015 on korkeintaan 10,3 milj.. Lainojen lisäys (lyhyt ja pitkäaikainen) vuonna 2015 on arviolta 3,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 lyhennetään pitkäaikaisia lainoja yhteensä 967 135 euroa. Investointiosa Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia talousarviossa hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti. Kohteet, joissa toteuttamisen ehtona on ulkopuolisen rahoituksen (valtionosuus, muu rahoitusosuus) saaminen, vahvistetaan päätöksen saamisen jälkeen. Investointiosassa on kerrottu kiinteistöinvestointien tavoitteet ja sitovuudet. Hankintarajojen päättämiset: Voimassa olevassa hankintasäännössä sanotaan seuraavasti: Erityismääräyksiä Talousarvioon voi sisältyä kehittämis- ja muita projekteja, joiden kustannuksia katetaan ulkopuolisella rahoituksella. Arvioidut menot voivat ylittyä, jos ylitys on katettavissa ulkopuolisella rahoituksella. Tällaisen hankkeen määrärahan ylitykset hyväksyy kunnanhallitus.

12 Sijoitusvarallisuuden tuloutus Revon Sähkö Oy:n osakkeiden myynnin yhteydessä Ruukin kunta perusti aikanaan rahaston, jonka sääntöjä on kunnanvaltuuston päätöksellä muutettu 20.4.2004. Rahaston pääoman katteena ovat olleet omaisuudenhoitoyhtiöiden hoidossa olevat varat. Rahaston pääoma tilinpäätöksessä 2013 oli 4 435 626,08 euroa. Rahaston markkina-arvo 31.10.2014 on 4 327 178,33 euroa. Rahaston säännöt 20.4.2004 - rahastoa voidaan tulouttaa taseessa olevan, edellisen tilikausien alijäämän kattamiseen. Valtuusto hyväksyy tämän menettelyn tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä - rahaston pääomaa voidaan käyttää kunnanvaltuuston erikseen nimeämien ja hyväksymien investointien rahoittamiseen - rahaston pääomia voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä käyttää kunnan maksuvalmiuden turvaamiseen - rahaston pääomia voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä käyttää talousarviolainojen takaisinmaksuun - rahaston pääomia sijoitetaan tuottavasti kunnanvaltuuston päättämien periaatteiden mukaisesti - rahaston hallinnoinnista huolehtii kunnanhallitus Vuosina 2014-2017 esitetään sijoitussalkun tulouttamista 4,5 miljoonaa euroa seuraavasti: Tilinpäätöksen 2013 taseessa kertynyttä alijäämää oli 966 129,58 euroa. Tämä katetaan vuonna 2014. Tilinpäätöksen 2014 tuloksen ennustetaan muodostuvan 700 000 euroa alijäämäiseksi, joka katetaan vuonna 2015. Vuosina 2014 2017 katetaan edellisten tilikausien alijäämää yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Ruukin koulukeskuksen rakentamiseen tuloutetaan sijoitussalkkua 2,0 miljoonaa euroa, vuonna 2015 tuloutetaan 2,0 miljoonaa euroa. Yli - / alijäämä Siikajoen kunnan tase muodostui 966 129,58 euroa alijäämäiseksi tilinpäätöksessä 2013. Alijäämiä katetaan vuosina 2014 2017 rahastosta yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tilikaudelle 2015 ennakoitu alijäämä 772 746 euroa kirjataan oman pääoman tilikauden yli-/ alijäämä tilille ja tuloutetaan sen kattamiseen rahastoa suunnitelman mukaan. Talousarvion seuranta 2015 Kunnanhallitukselle laaditaan kuukausittain tuloslaskelman, erikoissairaanhoidon toteuman sekä verotulojen kehittymisen sisältävä raportti. Lisäksi sekä kunnanhallitus että kunnan-

13 valtuusto saavat neljännesvuosittain kattavamman raportin toteumasta sekä tilinpäätösennusteen. Vuonna 2015 neljännesvuosittain annettavaan raporttiin on tarkoitus sisällyttää hallintokunnilta pyydetyt arviot talouden kehittymisestä sekä investoinneista. Tilinpäätös saatetaan maaliskuun loppuun mennessä kunnanhallituksen sekä kesäkuun loppuun mennessä kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. 1.4. Siikajoen kuntasuunnitelma Siikajoen nykyinen kuntasuunnitelma (strategia) on hyväksytty valtuustossa 28.3.2012. Siinä kunnan toiminta jaettiin palvelu- ja elinvoimakoreihin. Taustalle jäi aikanaan uudelle Siikajoen kunnalle laadittu maankäyttöstrategia, jonka mukaan toteutuu maankäytön suunnittelu ja kaavoitus samoin kuin kunnallisten palvelujen sijainti. Tulevaisuuden käsikirjaa on tarkoitus päivittää tarpeellisilta osin vähintään kerran valtuustokaudessa ja se on ajankohtainen vuoden 2015 puolella. Voimassa oleva kuntavisio vuodelta 2011 on kirjattu kuntasuunnitelmaan. Sen kantava ajatus on itsenäinen Siikajoki, jonka kuntataloutta hoidetaan vastuullisesta turvaten palveluiden jatkuvuus. Myös palveluiden perhekeskeisyys ja eri ikäluokkien vuorovaikutus on tunnusomaista. Kuntalaisten hyvinvointia tukee siisti, viihtyisä ja turvallinen maaseudun asumis-,yritys-,oppimis- ja harrastusympäristö ( Kuntasuunnitelma, sivu 5/ Siikajoen visio). Kuntasuunnitelman päivittämisen yhteydessä tarkistetaan myös yleistavoitteet, jotka ovat: *väestömäärän laskun pysäyttäminen, Siikajoen saaminen muuttovoittokunnaksi *asumisen viihtyisyyden takaaminen ja erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjoaminen *kunnan yritysmyönteisyyden kehittäminen kaikilla toimialoilla *palveluiden tuottaminen asukkaita tyydyttävällä tavalla kustannustehokkaasti *asukkaiden viihtyvyyden, elämänlaadun sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen *liikenneverkkojen ylläpito ja parantaminen kunnan elinvoimaa edistävillä teoilla Näkyvissä on jo nyt, että tulevien vuosien suurin ponnistus on toiminnan painopisteen radikaali muuttaminen menotaloudesta tulomahdollisuuksien puolelle. Valtuuston hyväksymät tavoitteet Valtuuston vuodelle 2015 hyväksymät tavoitteet on laadittu aiemmasta poiketen valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa käytössä olevien neljän ulottuvuuden pohjalta: *toiminnan vaikuttavuus *kuntaorganisaation/henkilöstön aikaansaannoskyky * palvelukyky *toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus

14 Nelikenttätarkastelumalli tuli esille LATU -hankkeen myötä, jossa haettiin tuottavuutta työelämän laadun kautta. Vaikka hanke on ohjattuna päättynyt, jatkuvat sen hyviksi koetut toimintatavat kaikissa hallintokunnissa. Nelikenttämalli Ulottuvuus / näkökulma: Vaikuttavuus Vaikuttavuus kuvaa toiminnan tavoitteeksi asetettujen yhteiskunnallisten tilojen kuten ongelmien vähentämisen tai parempien vaikutusten edistämisen aikaansaamisen astetta eli toiminnan ja suoritteiden vaikutusta kuntalaisiin suhteessa vaikutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Vaikuttavuustavoitteet voivat määrittää joko kunnan palvelutoiminnan aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun riittävyyttä, asiakastyytyväisyyttä jne. Palvelukyky kuvaa asiakaspalvelun toimivuudelle ja laadulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen astetta. palvelukyky kuvaa toimintojen asiakasulottuvuuden ja asiakaspalvelun onnistumista. Asiakkaina voivat olla arvioitavasta toiminnasta riippuen kuntalaiset tai hallinnon sisäiset organisaatiot, mittareina esim. asiakastyytyväisyyskyselyt. Aikaansaannoskyky kuvaa organisaation, työyhteisön ja henkilöstön kykyä aikaansaada tuloksellisuutta. Aikaansaannoskykyyn sisältyy yhtenä näkökulmana laatu. Koostuu osatekijöistä: osaaminen, innovatiivisuus, viihtyvyys, työmotivaatio ja työkyky. Tuottavuus on tuotosten / suoritteiden ja panosten suhde, kun panokset ilmaistaan tuotannontekijöinä. Taloudellisuus on tuotosten ja panosten suhde, kun panokset ilmaistaan rahana eli kustannusten ja suoritteiden välinen suhde. Nelikenttätarkastelu yksinkertaistaa hallintokunnittaista toiminnan suunnittelua ja sen strategisia tavoitteita. Uudistuksen tarkoituksena on myös antaa valmisteluun ja päätöksente-

15 koon aiempaa kokonaisvaltaisempi työkalu; talousarvioasiakirja kokonaisuudessaan on sen mukaan helppolukuisampi ja kunnan toimintaa paremmin kuvaava kuin entinen malli. 1.5 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous 3/2014 -julkaisun mukaan vuodelle 2015 on tiedossa paljon uudistuksia 1. Vuoden 2014 ennusteiden perusteella näyttää siltä, että talouskasvu on vaatimatonta vielä lähivuosinakin. Tällä on suoria vaikutuksia myös kuntatalouteen, mm. verotulojen kasvuodotuksiin. Valtionosuuksien leikkausten yhteisvaikutus on 1,4 miljardia euroa ja vielä vuonna 2017 leikkaustarve on 1 miljardin luokkaa. Bruttokansantuotteen määrä laski vuonna 2013 1,2 %; tässä nähtiin jo toinen peräkkäinen miinusmerkkinen talouskasvun vuosi. Ennakkoarvioiden mukaan kuluvana vuonna on erityisen heikko tilanne teollisuudessa ja rakentamisessa. Kuntatalouskatsauksen mukaan Suomen omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen ja sen myötä epävarma tulevaisuus. Ennusteita laativien laitosten näkemyksissä on jonkin verran eroa mutta kasvuennusteet ovat synkentyneet keväällä 2014 laadituista. Valtiovarainministeriö on muita hieman myönteisempi, joskin erot ovat hyvin pienet. VM:n ennusteen mukaan BKT ei kasva vuonna 2014 siitä huolimatta, että ennusteessa on hyvin maltillinen suhdannekäänne, joka perustuu nettoviennin positiiviseen vaikutukseen tuonnin hieman supistuessa. Yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan vuonna 2014, eikä myöskään investointien erittäin alhaisesta korkotasosta huolimatta; vuodelle 2015 VM ajattelee tilanteen piristyvän hieman. Kansantalouden polkiessa lähes paikallaan on kunnan suhtauduttava tulevaisuuteen entistä varovaisemmin, joskaan paniikkia tai synkkyyttä ei ole tarpeen lietsoa; erityisesti kuluttajien käyttäytymisessä on aina psykologisia tekijöitä, joilla ei suoranaisesti ole tekemistä yleisen taloudellisen tilanteen kanssa. Huonojen uutisten tulva ja tulevaisuuden epävarmuus lisäävät kuitenkin pelkoja ja turhaakin varovaisuutta. Kuntatalouteen kuluttajien käyttäytyminen ei vaikuta suoraan mutta heikentynyt tilanne näkyy aikanaan verotuloissa ja valtionosuuksissa. Kuten tiedetään, kansantalouden tila vaikuttaa kuntiin viiveellä sekä hyvässä että pahassa. Kunnassa toimivien osuuspankkien 2 näkemyksissä taloustilanteesta ja talouden ilmapiiristä korostuu epävarmuus. Yksityisellä puolella on esimerkiksi asuntolainojen kysyntä entistä perusteellisemmassa harkinnassa ja myös lainasummat ovat varsin maltillisia. Uutisointi näkyy ja vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, samoin investointihalukkuuteen siitä huolimatta, että korkotaso on nyt ja tulevana vuonnakin hyvin alhainen. Maataloudessa on positiivista se, että sukupolvenvaihdoksia on tehty vuoden 2014 aikana ja niitä tehdään myös jatkossakin. 1 Kuntatalous 3/2014, syyskuu. Suomen Kuntaliitto 2 Siikajoen Osuuspankki/ Anna Hanhineva, Ruukin Osuuspankki/Kalle Arvio

16 Nopeaa muutosta ei ole odotettavissa. Molempien pankkien puolella on vahva ajatus, että ihmisiä pitäisi rohkaista katsomaan luottavaisesti tulevaisuuteen, mikäli omat ja perheen talousasiat ja työllisyystilanne ovat kunnossa. On myös muistettava, että taloudellinen tilanne ei lähtökohtaisesti ole tavallisen kansalaisen näkökulmasta niin huono, kuin yleinen ilmapiiri antaa olettaa. Tarvitaan taloustalkoita ja positiivista suhtautumista tulevaisuuteen. Kuntatalouden tilanne Kuntien menoissa henkilöstökulut ovat asiakaspalvelujen ostojen ohella merkittävä osa. Kunnallinen työ- ja virkaehtosopimus on voimassa 31.1.2017 asti; sopimuskorotusten vaikutus 2015 on n. 0,6 %. Näiden lukujen valossa kuntien palkkakustannukset kasvavat varsin maltillisesti. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat sekä vuonna 2014 että 2015. Kun toisaalta sairausvakuutusmaksu nousee, on kevennyksen vaikutus keskimäärin 0,4 prosenttiyksikköä. Keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan on n. 30 %, mistä se laskee jonkin verran vuoteen 2018 mennessä. Kunta-alan kustannustason nousu peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna on vuonna 2014 arviolta prosentin luokkaa, samoin vuonna 2015. Vuonna 2013 kuntien verotilitykset kasvoivat 6,8% ja ne olivat yhteensä 20,6 miljardia euroa. Kasvuvauhti hidastuu kuitenkin mm. vaatimattoman talouskehityksen takia ja vuonna 2014 kunnallisverojen kasvun arvioidaan olevan 1,4 %. Veroprosentteja on korotettu useissa kunnissa ja keskimääräinen kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 19,74 %. Työmarkkinatukiuudistuksen takia kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee 75 miljoonalla eurolla. Väliaikainen jako-osuuden viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016. Kiinteistöveroa tilitettiin vuonna 2014 kunnille n. 1,5 miljardia euroa. Tulevana vuonna sitä arvioidaan kertyvän nelisen prosenttia enemmän kiinteistöverouudistusten takia. Kunnallisveroon tulee vuonna 2015 joitakin muutoksia, joiden vaikutuksesta tuotto vähenee arvion mukaan 131 miljoonaa euroa. Mm. ansiotuloverotuksen progressiota jyrkennetään alentamalla verotusta matalimmilla tasoilla ja korottamalla ylimmillä tulotasoilla. Muutokset toteutetaan muuttamalla valtionverotuksen asteikon progressiivisuutta ja kasvattamalla erityisesti kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrää. Tuottoa vähentäviä muutoksia on perusvähennyksessä, työtulovähennyksessä, kunnallisveron eläketulovähennyksessä sekä uutena lapsivähennyksessä. Muutosten vaikutus kunnallisveroihin tarkentuu, kun laskelmat tehdään lokakuussa valmistuvan verovuoden 2013 pohjalta. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palveluiden saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasituksella. Rahoitus muodostuu kahdesta osasta, VM:n peruspalvelujen valtionosuudesta ja OKM:n hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta.

17 OKM:n osuus ei muutu, sen sijaan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta; tässä määräytymisen ikärakennetta ja keskeisiä kriteerejä on muutettu olennaisesti (laki 676 /2014). Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa. Kuntien KELA -sakkomaksut (500 päivän työttömyys) ovat nousseet vuodesta 2012 lähtien ja sen arvioidaan olevan vuonna 2014 jo lähes kolmesataa miljoonaa euroa. Työvoiman palvelukeskustoiminta laajenee ja samalla maksuvelvoitteen perusteena olevia työttömyyden kestoaikoja muutetaan. Kuntien maksettavaksi tulisi työmarkkinatuesta puolet, jos työttömyys on kestänyt 300-999 päivää ja 70 %, jos työttömyys on kestänyt vähintään 1000 päivää. Muutosten takia KELA arvioi, että mikäli em. trendin mukaan mennään, on kuntien rahoitusosuus vuonna 2015 jo lähes 463 miljoonaa euroa. Kunnat voivat siirtää erilaisilla aktivointitoimilla osan työmarkkinakuluista takaisin valtiolle mutta niiden on tällöin rahoitettava aktivointitoimia huomattavasti enemmän kuin työmarkkinatuen osuudella. Valtion näkökulmasta sen tavoite säästää em. kuluissa ei tällöin toteudu, koska tuen rahoitusvastuu on aktiivitoimien ajan kokonaisuudessaan valtiolla ja se osallistuu osaltaan aktiivitoimien rahoitukseen. Aktivointitoimien arvioidaan tulevan kunnille joka tapauksessa varsin kalliiksi ottaen huomioon se, että työmarkkinatukia aidosti vähentävien aktiivitoimien järjestäminen maksaa kunnalle vähintään 2 kertaa työmarkkinatuesta kertyneen säästön. Edellä olevat, 1.4 kohdassa olevat tiedot on poimittu Kuntatalous -lehden syyskuun numerosta 3/2014. Seutukunnan ja alueellinen toiminta Raahen seutukunnan kehittämiskeskus laatii kunnille yhteisen toiminta- ja taloussuunnitelman, jossa vuoden 2015 rahoituspohjana on 19,31 /asukas. Siikajoen kunnan maksuosuus on sen perusteella 108 287. Uusi ohjelmakausi käynnistyy käytännössä viiveellä kuten aiemmatkin ja se merkitsee sitä, että uudet hankkeet joutuvat odottamaan rahoituspäätöksiä vuoden 2015 puolella. Yleisenä näkymänä voitaneen pitää käytettävissä olevien resurssien tiukkenemista ja samalla ne suunnataan voimakkaimmin yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin Raahen seudun yrityspalvelujen koriin. Kehittämiskeskuksen tehtävänä on ollut mm. yhteisten lausuntojen antaminen ja kuntien edunvalvonta ja tämä toiminta jatkuu. Näkyvä ja merkittävä rooli sillä on ollut suurhankkeiden edistämisessä, mikä on alueen kuntien yhteinen intressi. Seudullista toimintaa on myös kuntayhtymien ja isäntäkuntamallin kautta. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kautta Siikajoki käyttää sosiaali- ja terveyspalveluihin vuonna 2015 hieman yli 19 miljoonaa euroa, mikä on palveluiden ostoissa suurin menoerä. Hyvinvointikuntayhtymän toimintaa ja taloutta on johdonmukaisesti ohjattu tehokkaampaan suuntaan ottaen huomioon myös kuntien kantokyky. Tähän on muodostunut kuntayhtymän ja kuntien selkeä yhteinen tahtotila.

18 Seutukunnallisen toiminnan rinnalla Siikajoki on mukana myös Kalajoen isäntäkunnan johtamissa maaseutuhallinnon ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueissa. Molemmat ovat sujuneet mallikkaasti ja kustannukset on kyetty pitämään kohtuullisina., vuonna 2015 lähes edellisvuoden tasolla. Näissä palveluissa kunnan maksuosuudet ovat 109 000 ja 116 000. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen neuvottelukunta on edellyttänyt, että toimintaan on saatava ulkopuolista rahoitusta hankkeiden kautta, jotka pääsevät käynnistymään vuoden 2015 aikana. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kustannuskehitys on niin ikään pysynyt aisoissa. Pelastustoimen menot talousarviovuonna ovat yhteensä 447 657 ; kasvua edellisvuoteen on 7 657. Siikajoella merkittävin toiminnallinen muutos tapahtuu, kun Ruukin paloasema valmistuu entisen virastotalon tiloihin 2015. Tilat toteuttaa yksityinen, jolta kunta vuokraa ne ja edelleen vuokraa pelastuslaitokselle. Järjestely johtuu siitä, että pelastuslaitos ei vuokraa toimitiloja suoraan yksityiseltä. Verrattuna uudisrakennukseen ratkaisu on taloudellisesti kohtuullinen ja tilat täyttävät nykyaikaisen paloaseman vaatimukset. 1.6. Oman kunnan toiminta ja talous Päätökset ja asiakirjat laadinnan pohjana Kunnanhallitus hyväksyi 18.8.2014 217 laadintaohjeet vuoden 2015 talousarvion laadintaa varten. - lähtökohtana vuoden 2015 talousarvon laadinnalle oli 0 budjetti. - palkkojen korotuksiin varataan 0,4 % 1.7.2015 alkaen - toiminnalliset muutokset tulee huomioida - kaukolämpölaitostoiminnan yhtiöittämisen 1.1.2015 alkaen tulee huomioida tuloissa, menoissa, poistoissa ja investoinneissa Hallitus on käsitellyt talousarviota kokouksessaan 13.10.2014 ja palautti talousarvion hallintokunnille uudelleen käsiteltäväksi, jotta vuosikate saataisiin positiiviseksi. Sivistyslautakunta on käsitellyt talousarviota kokouksessaan 23.10.2014 ja tekninen lautakunta 1.10.2014.

Kunnanvaltuusto on 27.8.2014 73 hyväksynyt talouden tasapainotusohjelman vuosille 2015 2018. 19

20 Tilinpäätösennuste vuodelle 2014 1 000 euroa 2009 2010 2011 2012 2013 Tp 2014** TOIMINTAKATE -28 459-28 483-31 264-31 778-32 369-33 602 Verotulot 13 522 14 220 14 529 15 645 15 969 17 029 Valtionosuudet 15 655 16 644 16 562 16 619 16 753 17 357 Muut rahoituserät, netto 32 423-679 201 113 95 VUOSIKATE 750 2 804-852 687 466 879 TILIKAUDEN TULOS -218 1 642-1 616-572 -1 634-942 KUMULATIIVINEN YLIJÄÄMÄ 1 214 2 856 1 240 668-966 -936 Tilinpäätösennusteen mukaan toimintakate on 33,6 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvuksi arvioidaan 6,6 % verrattuna tilinpäätökseen 2013. Tilikauden tulos on ennusteen mukaan -942 tuhatta euroa. Tuloksessa ei ole ennakoitu kaukolämpölaitostoiminnan siirtoa Ruukin Yrityspuisto Oy:lle 31.12.2014. Lisäksi kaatopaikan maisemointiin liittyen tulee vuodelle 2014 tehdä pakollinen varaus 200 000 euroa. Vuoden 2014 tilinpäätösennusteen jälkeen kumulatiivinen alijäämä on -936 tuhatta euroa. Vuoden 2013 alijäämä on katettu sijoitusrahastosta. Lainamääräksi (pitkäaikainen ja lyhytaikainen) arvioidaan vuoden 2014 tilinpäätösennusteessa 15,0 miljoonaa euroa eli 2 672 euroa / asukas. Talousarviossa 2014 lainamäärä on arvioitu 19,4 miljoonaa euroa eli 3 463 euroa / asukas. Lyhytaikaisen lainan määräksi arvioidaan 7,0 miljoonaa euroa.

21 SIIKAJOEN KUNNAN TALOUS 1 000 Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Tp2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Asukasluku 31.12. 5 682 5 638 5 634 5 590 5 600 5 560 5 560 5 560 Väestön kasvu % -1,6-0,8-0,1-0,8 0,2-0,7 0,0 0,0 Tuloveroprosentti 20,00 20,00 21,00 21,00 22,00 22,00 22,00 22,00 Kiinteistöveroprosentti yleinen kiinteistövero 0,75 0,75 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 vakituinen asuinrakennus 0,35 0,35 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 muut asuinrakennukset 0,95 0,95 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 voimalaitokset ja tuulivoimalat 2,50 2,50 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 Verotulot 14 220 14 529 15 645 15 969 16 630 17 165 17 410 17 798 /asukas 2 503 2 577 2 777 2 857 2 970 3 087 3 131 3 201 Valtionosuudet 16 644 16 562 16 619 16 754 17 388 17 841 18 019 18 200 /asukas 2 929 2 938 2 950 2 997 3 105 3 209 3 241 3 273 Verorahoitus yhteensä 30 864 31 091 32 264 32 723 34 018 35 006 35 429 35 998 Muutos % 5,8 0,7 3,8 1,4 4,0 2,9 1,2 1,6 /asukas 5 432 5 515 5 727 5 854 6 075 6 296 6 372 6 474 Toimintatuotot 5 364 3 989 3 666 3 587 3 572 3 067 2 735 2 724 Muutos % -30,1-25,6-8,1-2,2-0,4-14,1-10,8-0,4 Toimintamenot -33 846-35 254-35 444-35 956-37 360-37 804-38 294-38 754 Muutos % -6,3 4,2 0,5 1,4 3,9 1,2 1,3 1,2 Toimintakate -28 482-31 264-31 778-32 369-33 788-34 737-35 559-36 030 Muutos % 0,1 9,8 1,6 1,9 4,4 2,8 2,4 1,3 /asukas -5 013-5 545-5 640-5 791-6 034-6 248-6 396-6 480 Vuosikate 2 805-853 687 466 317 319-85 13 /asukas 494-151 122 83 57 57-15 2 vuosikate / poistot ja arvonal. % 279,1-84,3 54,6 22,2 21,3 28,6-6,9 1,0 Sumu - poistot -1 005-1 012-1 258-2 100-1 486-1 117-1 235-1 366 Tilikauden tulos 1 642-1 616-572 -1 634-1 504-798 -1 319-1 353 Tulorahoitus 2 578-962 674 462-85 194-106 13 Investointien tulorahoitus % 161,0-42,9 56,9 14,6 5,2 5,8-1,7 5,7 Investoinnit netto -1 410-1 293-1 151-3 198-5 819-5 226-4 870-228 /asukas -248-229 -204-572 -1 039-940 -876-41 Lainanhoitokulut -1 006-985 -2 124-1 220-1 167-1 167-1 167-1 167 Kumulatiivinen alijäämäjäämä 2 856 1 240 668-966 -1 498-773 -936-714 Lainakanta pa +ly kunta 1000 9 770 11 044 12 293 14 532 19 390 17 297 21 459 21 653 /asukas 1 719 1 959 2 182 2 600 3 463 3 111 3 860 3 894

22 Verotulot ja valtionosuudet Tulovero Valtuusto vahvisti vuoden 2015 veroprosentit 12.11.2014 ja ne haluttiin säilyttää 2014 vuoden tasolla. Tuloveroprosentti on edelleen 22, vaikka taloudellisia paineita sen korottamiseen on olemassa. Näköpiirissä olevan yleisen taloudellisen tilanteen ja työllisyyskehityksen takia veropohja ei näytä vahvistuvan, mistä syystä laskennallinenkin korotus jäisi arvioitua pienemmäksi. Lisäksi on otettava huomioon, että todellinen (efektiivinen) tuloveroprosentti on 15 prosentin tasolla veronmaksajille tulevien vähennysten johdosta. Vuosittain Siikajoen kunta on palauttanut liikaa maksettuja verotuloja n. miljoonan euron verran ja näin ennakoidaan tapahtuvan myös talousarviovuonna. Tuloveroprosenttia korotettiin vuoden 2014 talousarvioon. Alla tuloveroprosentin kehittyminen 2010 2017. Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Tp2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Tuloveroprosentti 20,00 20,00 21,00 21,00 22,00 22,00 22,00 22,00 Euroa 12 851 12 919 14 087 14 354 14 887 15 344 15 669 16 014 Kasvu euroa 68 1 168 267 533 457 325 345 Kasvu prosenttia 0,5 9,0 1,9 3,7 3,1 2,1 2,2 Efektiivinen veroaste on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Verovuosi 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verotettava tulo 1000 66 545 68 430 69 751 70 373 71 613 73 346 Muutos % 0,9 2,8 1,9 0,9 1,8 2,4 Verotett. tulo /Asukas 11 889 12 235 12 511 12 659 12 910 13 253 Muutos % 1,6 2,9 2,3 1,2 2,0 2,7 Efektiivinen veroaste % 14,37 14,45 15,14 15,12 15,13 15,18 Lähde: verohallinto Vertailua vuonna 2013 Tuloveroprosentti Efektiivinen veroaste Siikajoki 21,00 14,45 Raahe 21,00 15,73 Pyhäjoki 19,75 13,58 Siikalatva 21,75 14,03 Liminka 20,50 15,31 Lumijoki 20,50 13,97

23 Talousarviovuonna 2015 tuloveroja arvioidaan saatavan 15 344 000 euroa. 18000 16000 Tuloveron kehitys 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2009 2010 2011 2012 2013 Tp 2014** Ta 2015 Kiinteistövero Kiinteistöveron kertymä on veroista parhaiten ennustettavissa. Verottajan antamien ennakkotietojen mukaan sitä kertyisi vuonna 2015 n. 1,1 miljoonaa euroa. Nousuun vaikuttaa kiinteistöjen verotusarvojen tarkistus. Kiinteistöveroja korotettiin talousarvioon 2012 kauttaaltaan. Talousarviovuonna 2015 kiinteistöveroja arvioidaan saatavan 1 126 000 euroa. Kiinteistöveroprosentit 2012 2013 2014 2015 yleinen kiinteistövero 1,00 1,00 1,00 1,00 vakituisen asuinrakennukset 0,50 0,50 0,50 0,50 muut asuinrakennukset 1,00 1,00 1,00 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 voimalaitokset / tuulivoimalat 2,85 2,85 2,85 2,85

24 1200 1000 Kiinteistöveron kehitys 800 600 400 200 0 2009 2010 2011 2012 2013 Tp 2014** Ta 2015 Yhteisövero Yhteisöveron tuotto on arviolta n. 700 000, mikä on vuoden 2013 tilinpäätöksen ja 2014 ennusteen tasoa. Yhteisöveroja saatiin 675 108 euroa vuonna 2013. Vuodelle 2014 on budjetoitu yhteisöveroja 702 000, tilinpäätösennuste on 674 000 euroa. Vuodelle 2015 arvioidaan yhteisöveroja saatavan 695 000 euroa. 1200 1000 Yhteisöveron kehitys 800 600 400 200 0 2009 2010 2011 2012 2013 Tp 2014** Ta 2015

25 Verotulot yhteensä 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Verotulojen kehitys 14220 14529 13522 17028 17165 15645 15969 2009 2010 2011 2012 2013 TP 2014** Ta 2015 Kaaviossa on mukana ansioverotulot, kiinteistöverot sekä yhteisöverot. Verotuloja ennustetaan kertyvän vuodelle 2015 yhtensä 17 165 000 euroa. Valtionosuudet Valtionosuudet koostuvat seuraavasti: Valtionosuudet Tp 2013 Ta 2014 Tp 2014* Muutos Ta 2015 2014/2015 Vo laskennalliset perusteet 29 897 733,00 31 018 546,00 30 898 544,00 32 996 008,00 6,8 -kunnan omarahoitusosuus -17 699 806,00-18 530 883,00-18 372 712,00-19 703 524,00 7,2 +yleinen osa 186 369,00 189 402,00 187 779,00 141 530,00-24,6 +/- vo tehtävät lisäykset / vähennykset 1 071 402,00 1 116 076,00 1 172 980,00 1 182 638,00 0,8 Kunnan peruspalveluiden vo ilman tasauksia 13 455 698,00 13 793 141,00 13 886 591,00 14 616 652,00 5,3 Verotuloihin perustuva vo tasaus 3 907 466,00 4 064 475,00 4 064 475,00 4 570 121,00 12,4 Järjestelmämuutoksen tasaus -83 114,00-83 114,00-83 114,00-958 745,00 1 053,5 Kunnan peruspalveluiden valtionosuus 17 280 050,00 17 774 502,00 17 867 952,00 18 228 028,00 2,0 Opetus ja kulttuuritoimen muut vo -526 532,00-387 018,00-510 696,00-387 018,00-24,2 Yhteensä 16 753 518,00 17 387 484,00 17 357 256,00 17 841 010,00 2,8 Valtionosuuksia on budjetoitu 17 841 010 miljoonaa euroa vuodelle 2015.

26 18500 18000 17500 Valtionosuuksien kehitys 17357 17841 17000 16500 16644 16562 16619 16753 16000 15500 15655 15000 14500 2009 2010 2011 2012 2013 Tp 2014** Ta 2015 Vuoden 2015 toiminnassa suurin muutos on kaukolämmön yhtiöittäminen. Palvelu siirtyy valtuuston päätöksen mukaisesti Ruukin Yrityspuisto Oy:lle osaksi sen nykyistä kiinteistötoimintaa. Lämpölaitosten hoito, valvonta ja päivystys järjestetään ostopalveluna kunnan tekniseltä toimelta. Kunnan käyttötaloudesta kaukolämmön tulot poistuvat kokonaan mutta menoja jää lämmön ostoina; kunnan omien kiinteistöjen osuus lämpölaitosten kapasiteetista on tällä hetkellä n. 40 %. Toiminnan tasossa ei edellisvuoden tapaan ole muuten odotettavissa isoja muutoksia. Ruukin koulujen oppilaat ja henkilökunta ovat koko vuoden edelleen tilapäistiloissa, uuden koulukeskuksen odotetaan valmistuvan 2016 syyslukukaudeksi. Opetustoimen tulevaisuutta mietittiin syksyn valtuustoseminaarissa ja sen annin pohjalta laaditaan myös uutta opetussuunnitelmaa tuleville vuosille. Kyseessä on, kuten kunnanjohtajan katsauksessakin mainittu, iso periaatteellinen ja käytännön muutos opettamisen ja oppimisen sisältöihin ja käytäntöihin. Sähköiset opetusvälineet ja myös tilojen luova käyttö muokkaavat tulevaisuutta ja näitä asioita on otettava huomioon koko opetustoimessa ja kaikilla kouluilla. Lukion tulevaisuus on sekin muutoksessa. Vuoden 2014 syksyllä seutukunnan kolmen lukion rehtorit laativat selvityksen, jonka perusteella valmistaudutaan hakemaan järjestämislupaa; lähtökohtana on, että lukio-opetusta voidaan antaa Raahen ohella myös Siikajoella ja Pyhäjoella. Lukio-opetuksen säilyminen on ilmoitettu tavoitteeksi vuoden 2014 syksyllä vahvistetussa Siikajoen sivistystoimen strategiassa. Palvelut tuotetaan nykyisellä henkilöstömäärällä. Vakinaisia viranhaltijoita ja työntekijöitä on n. 190 ja sijaisia vuoden mittaan tarpeen mukaan useimmiten kouluilla ja varhaiskasvatuksessa. Tulevien vuosien eläköitymisistä on tehty lukumääräisiä arvioita; niiden mukaan esimerkiksi vuonna 2017 jää keskushallinnon puolelta eläkkeelle useita henkilöitä. SITRA:n osarahoittama ja ohjaama LATU -hanke (Työelämän laadulla tuottavuutta) jatkuu työyksiköissä omana toimintana. LATU -kokemuksista on jäänyt käyttöön välineitä, jotka

27 sopivat sekä oman että yhteisön työn kehittämiseen. Kunnan johtoryhmän kokousasialistalla on aina tätä koskeva kohta, ja tavoitteena on, että kehittämistoimet ja myös niiden euromääräiset vaikutukset kirjataan muistiin. Nykyistä, keväällä 2012 hyväksyttyä kuntasuunnitelmaa on päivitettävä vuoden 2015 aikana. Päivityksessä hyödynnetään syksyn 2014 valtuustoseminaarin ja sitä edeltäneen hallituksen iltakoulun antia. Keskeinen teema on kuntalaisen hyvinvointi sekä ihmisen hyvä ja sujuva arki. Kuntajakoselvitykseen liittyvästä tilasto- ja ennakointiaineistosta on saatavissa kuntakohtaisia tietoja, joita on hyvä hyödyntää päivittämisessä. Kuntasuunnitelman edeltäjä, maankäyttöstrategia, ohjaa kaavoitusta. Sen mukaan on viime vuosina toteutettu osayleiskaavoja ja tulevana vuonna on tehtävä joitakin asemakaavoja, joista kunnanhallitus päättää tarkemmin. Vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa on myös katsaus tuleviin kaavahankkeisiin. Verotulojen kohtuullisesta kehityksestä ja valtionosuusjärjestelmän muutoksista huolimatta talouden liikkumavara on pieni. Kriittinen asia on edellisvuosien tapaan sotemenojen taso suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ja samalla on oma toiminta pidettävä kurissa. Erityinen tilanne on kuitenkin vielä 2015 ja 2016 Ruukin koulukeskushankkeen vaikutuksesta sekä käyttötalouden että investointien ja rahoituksen puolella. Tätä kirjoitettaessa on valtionosuudesta päätös saamatta mutta lainanotossa on investointiin varauduttu vuosi 2015 painopisteenä. Valtionosuus on hankeaikaista, mikä hieman helpottaa rakentamisen aikaista kassatilannetta. Vuoden 2015 tulos on miinusmerkkinen. Merkittävää, ja huolestuttavaa, on vuosikatteen matala taso suhteessa poistoihin. Tämä on siikajokisen kuntatalouden rakenneongelma, jonka ratkaisemiseksi on saatava lisää tuloja ja edelleen pienennettävä menoja. Suurimmat erät, henkilöstömenot ja ostopalvelut, ovat tässä ratkaisevat. Mikäli näistä ei saada menosäästöjä, on edessä ajautuminen kriisikunnaksi. Valtuusto on antanut luvan käyttää sijoitussalkun varoja kouluinvestoinnin lisäksi kumulatiivisten alijäämien kattamiseen. 2,5 miljoonaa euroa riittää 2-3 vuoden alijäämiin ja sen jälkeen olisi saatava toiminnan ja talouden rakenteellinen muutos aikaan. Se vaatii vaikeita ratkaisuja ja voi asettaa kuntavision tavoitteen itsenäisestä kunnasta kriittiseen tarkasteluun.

28 1.7. Väestörakenne Ikäjakauma tarkastelupäivämäärä 13.11.2014 Kylä/postinumero Väestö yht. 0-14 v 15-29 v 30-64 v 65 v Karinkanta (92330) 183 33 25 84 41 Luohua (92450, 364 99 54 145 66 86400) Paavola (92430, 1022 202 157 426 237 92440) Revonlahti (92350) 811 212 140 353 106 Ruukki (92400) 1784 337 288 782 377 Siikajoki (92320) 1065 244 160 440 221 Tuomioja (92470, 306 54 32 150 70 92260, 92140) Yhteensä 5 535 1 181 856 2 380 1 118 Jakamaton 13 Kunnan väestö

Elinkeinorakenne sekä yritystoiminta 29

30

31 1.8. Elinvoimaisuuden kehittäminen Lähtökohtana ihminen ja hyvä elämä Kuntauudistuksesta puhuttaessa ajatellaan usein, että suuret yksiköt ovat tehokkaampia pieniin yksiköihin verrattuna. Usein on näin, mutta asiaa voidaan ajatella myös toisella tavalla. Tällaisen suuruuden ekonomian sijasta voidaan miettiä toimivien kuntien keskinäisen yhteistoiminnan syventämistä sekä elinvoiman vahvistamista lisäämällä yritysten toimintaedellytyksiä ja asukkaiden hyvinvointia. Seudun elinvoima koostuu kunnallisen palvelun tehostamisesta sekä hyvyydestä tuottaa palvelut kuntalaisille ja yrityksille. Kasvudynamiikalla luodaan jatkuvaa uudistumista sekä menestystä ulkoisen muutoksen vaatimuksen mukaisesti. Sen tekijöitä ovat elinvoima, talouden kasvu ja kilpailukyky sekä aineellinen ja henkinen hyvinvointi. Hyvinvointi on kuntalaisten kokemaa sekä aineellista vaurautta, että henkistä hyvinvointia, mutta myös näiden jakautumista ja käyttöä. Kuitenkin yhä edelleen hyvinvoinnista puhutaan 60-luvun viitekehyksessä. Elinvoima on tahtoa ja kykyä. Se on mahdollisuuksia ja voimavaroja uudistua. Elinvoima luo elinvoimaa. Se on monien erilaisten henkisten ja aineellisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tulosta. Suomalaisilla on enemmän resursseja, toimintamahdollisuuksia, vapauksia ja vaihtoehtoja kuin koskaan aiemmin. Samalla toimintaympäristö on jatkuvassa murroksessa. Arkielämästä on tullut monimutkaisempaa sekä dynaamisempaa ja se vaatii erilaista osaamista kuin aiemmin. Vanhat ajattelutavat ja toimintamallit eivät enää toimi odotetusta muuttuneessa maailmassa. Muutokset edellyttävät ihmisiltä enemmän oma-aloitteisuutta, valp-

32 pautta, kykyä ja halua toimia niin paikallisissa yhteisöissä kuin globaaleissa verkostoissa. Yhä enenevässä määrin on uskallettava yrittää ja kasvattaa yritystä kohti kansainvälisiä markkinoita. Yksi kasvudynamiikkaa ja elinvoimaa lisäävä resurssi on koko kunnan kattava valokuituverkko. Valtioneuvoston tavoite saada kaikki vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakituiset toimipaikat vuoden 2015 loppuun mennessä enintään kahden kilometrin etäisyydelle 100 megan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta ei toteudu kunnassamme. Ensi vuoden tavoitteena on kartoittaa kuntalaisten ja yritysten kiinnostus saada laajakaista käyttöön sekä aloittaa kyläverkkojen rakennesuunnittelu. Etäpalvelut, verkkoasiointi, -osallistuminen ja -neuvonta sekä automatisoidut prosessit esimerkiksi maataloudessa ovat laajakaistan mahdollistamia sähköisiä palveluita. Näitä palveluita voidaan käyttää nopeasti ajasta ja paikasta riippumatta eikä palveluiden saaminen edellytä matkustamista. Mitä muita mahdollisuuksia valokuituverkko tuo seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluessa, on vain arvailujen varassa. Kuinka moni uskoi 90-luvun alussa, että 2010-luvulla laskutkin voi maksaa kännykän avulla. Arja Lappalainen, kehityspäällikkö

33 2. TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMA Tp 2013 TA 2014 Ta 2015 Muutos % Ts 2016 Ts 2017 Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 887 548 1 871 082 1 311 095-29,9 1 312 111 1 318 211 Maksutuotot 387 385 355 210 346 860-2,4 346 860 346 860 Tuet ja avustukset 405 163 297 970 482 400 61,9 262 550 266 100 Muut toimintatuotot 985 797 1 104 344 926 180-16,1 813 812 792 454 TOIMINTATUOTOT 3 665 893 3 628 606 3 066 535-15,5 2 735 333 2 723 625 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot -8 063 250-8 494 942-8 661 925 2,0-8 783 891-8 803 703 Eläkekulut -2 368 345-2 307 565-2 452 474 6,3-2 476 073-2 487 892 Muut henkilösivukulut -451 724-443 616-454 890 2,5-461 498-462 439 Palvelujen ostot -21 675 713-22 555 384-22 725 887 0,8-23 055 426-23 460 969 esh PPSHP -5 088 756-5 360 000-5 819 101 8,6-5 935 480-6 054 200 esh Ras -1 905 806-1 944 643-1 269 870-34,7-1 295 270-1 321 200 Aineet,tarvikkeet, tavarat -2 046 866-2 133 600-2 089 943-2,0-2 086 140-2 092 790 Avustukset -752 982-804 870-833 718 3,6-847 318-860 918 Muut toimintakulut -675 917-676 443-584 809-13,5-584 091-584 901 TOIMINTAKULUT -36 034 797-37 416 420-37 803 646 1,0-38 294 437-38 753 612 TOIMINTAKATE -32 368 904-33 787 814-34 737 111 2,8-35 559 104-36 029 987 Verotulot Kunnan tulovero 14 353 732 14 887 000 15 344 000 3,1 15 669 000 16 014 000 Kiinteistövero 939 863 1 041 000 1 126 000 8,2 1 126 000 1 126 000 Yhteisövero 675 108 702 000 695 000-1,0 615 000 658 000 Verotulot 15 968 703 16 630 000 17 165 000 3,2 17 410 000 17 798 000 Valtionosuudet 16 753 518 17 388 000 17 841 000 2,6 18 019 410 18 199 604 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 172 794 174 000 115 000-33,9 110 000 110 000 Muut rahoitustuotot 253 435 148 000 150 000 1,4 150 000 150 000 Korkokulut -159 151-200 000-200 000 0,0-200 000-200 000 Muut rahoituskulut -153 989-35 000-15 000-57,1-15 000-15 000 Rahoitustuotot ja -kulu 113 089 87 000 50 000-42,5 45 000 45 000 VUOSIKATE 466 406 317 186 318 889 0,5-84 694 12 617 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -2 100 431-1 486 370-1 116 560-24,9-1 234 718-1 365 781 Satunnaiset kulut -335 000 Tilikauden tulos -1 634 025-1 504 184-797 671 47,0-1 319 412-1 353 164 Poistoeron lisäys (-) -200 000-1 300 000-2 000 000 Poistoeron vähennys (+) 200 000 6 162 24 925 383 451 639 542 Rahastojen vähennys (+) 1 300 000 2 000 000 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -1 634 025-1 498 022-772 746-48,4-935 961-713 622

34 Tunnuslukuja: Toimintatulot/toimintamenot % 2012 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 10,3 10,0 9,6 8,1 7,1 7,0 Vuosikate/poistot ja arvonalentumiset % 2012 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 54,6 22,2 21,3 28,6-6,9 0,9 Vuosikate, euroa/asukas 2012 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 122 83 57 38-33 -15 Kertynyt yli-/alijäämä 2012 2013 Tp 2014** Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 668-966 -500-773 -935-714 Toimintatuotot: Toimintatuotot pienenevät 15,5 % verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Myyntituotot pienenevät 29,9 % ja pieneneminen johtuu kaukolämpölaitostoiminnan yhtiöittämisestä. Tuet ja avustukset kasvavat 61,9 %, tästä muiden tukien ja avustusten kasvu on 66,6 %. Muu toimintatuotot pienenevät 16,1 %, tästä vuokratuottojen osuus on -18,2 %. Myyntivoittoja on budjetoitu 124 400 euroa. Kokonaistulot 2015 0,7 8,0 46,5 44,8 Toimintatulot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Kunnan kokonaistuotot (tulot) ovat vuonna 2014 noin 38,3 miljoonaa euroa. Verorahoituksen osuus on 17,2 ja valtionosuuksien osuus 17,8 miljoonaa eroa eli 91,3 % kokonaistuotoista.

35 Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kunnan käyttötuloista (toimintatulot, verotulot ja valtionsouude 19 030 961 38 072 535 Käyttötulot Ras ostot Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kunnan käyttötuloista on 50,0 %. Talousarviossa 2014 vastaava osuus oli 51,0 %. Toimintakulut: Toimintakulut kasvavat 1,0 % verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Palveluiden ostot kasvat 0,8 %. Hyvinvointikuntayhtymälle varataan 178 000 euroa enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Kokonaiskulut 2015 9,0 0,5 2,9 29,6 Henkilöstökulut Palvelujen ostot (ml. hyvinvointiky) Muut toimintakulut Rahoituskulut Poistot 58,1 Kunnan kokonaiskulut (menot) ovat vuonna 2014 noin 39,1 miljoonaa euroa. Palveluiden ostojen osuus on 58,1 % (Soten osuus on 50,0 %).

36 Toimintakate: Toimintakatteen kasvu on 2,8 % verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Verorahoitus: Siikajoen kunnan tuloveroprosentti on 22,0. Verotulot kasvavat 3,2 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna ja valtionosuudet 2,6 %. Vuosikate ja poistot: Kunnan vuosikatteen tulisi muodostua positiiviseksi. Vuosikatteen tulee riittää kunnan poistojen kattamiseen. Kun verrataan vuosikatetta poistoihin ja kun tunnusluvun arvo on 100 %, voidaan olettaa kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa( = poistonalaisten investointien omahankintamenoa, jossa valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet on vähennetty). Siikajoen kunnan vuosikate on 318 889 euroa talousarviossa 2015 euroa ja se ei riitä poistojen kattamiseen. 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0-500 -1 000-1 500 Vuosikatteen riittävyys poistojen kattamiseen 2009 2010 2011 2012 2013 TA2014 Ta 2015 TS2016 TS2017 vuosikate poistot Tilikauden tulos: Vuoden 2015 tilikauden tulokseksi arvioidaan -797 671 euroa. Rahastojen vähennys: Rahastoja tuloutetaan edellisten tilikausien alijäämien kattamiseen. Vuoden 2014 taseeseen arvioidaan muodostuvan alijäämää 0,7 miljoonaa euroa, joka katetaan rahastosta. Ruukin koulukeskuksen rakentamiseen tuloutetaan rahastosta 2,0 miljoonaa euroa vuonna 2015. Tuloutettaessa rahastoa investointimenon kattamiseen, tulee muodostaa poistoerovaraus, jota puretaan suunnitelman mukaan ja sillä katetaan poistoja.

37 Poistoeron vähennys: Poistoeroa vähennetään vuonna 2015 Siikajoenkylän päiväkodin vuoden 2015 poistojen verran eli 24 925 euroa. Tilikauden alijäämä: Tilikauden alijäämäksi muodostuu 772 746 euroa.

38 3. RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA Tp 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta 462 021-133 783 194 489-106 152 12 617 Vuosikate 466 406 317 186 318 889-84 694 12 617 Satunnaiset erät 0-335 000 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -4 385-115 969-124 400-21 458 Investointien rahavirta -3 198 335-5 819 120-5 226 095-4 869 765-227 500 Investointimenot -3 308 110-6 054 120-6 801 160-5 413 120-227 500 Rahoitusosuudet invest.menoihin 105 100 0 1 340 065 443 355 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 4 675 235 000 235 000 100 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 736 314-5 952 903-5 031 606-4 975 917-214 883 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 693 191 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 693 191 0 0 0 0 Lainakannan muutokset 2 238 593 4 652 903 2 331 606 4 162 171 194 758 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 061 407-967 135-967 135-967 135-967 135 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 300 000 5 620 038 3 298 741 5 129 306 1 161 893 Oman pääoman muutokset 0 1 300 000 2 700 000 813 746 20 125 Edellisten tilikausien alijäämä 300 000 700 000 813 746 20 125 Investointivaraus 1 000 000 2 000 000 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -825 981 0 0 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen -630 511 0 0 0 0 Tunnuslukuja: Investointien tulorahoitus % 2012 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 56,9 14,6 5,2 5,8-1,7 5,7 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta 2012 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017-1 337-4 825-10 254-16 453-19 174-18 912 Lainahoitokate 2012 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 0,4 0,5 0,4 0,4 0,1 0,2 Investointien tulorahoitusprosentti kertoo miten suuri osa investointien omahankintamenosta on katettu tuottojen ja kulujen erotuksena kertyvällä tulorahoituksella.

39 Pääomamenojen tulorahoitusprosentti kertoo vuosikatteen osuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. 7 000 000 Vuosikate, poistot ja investointien omahankintameno 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 Vuosikate Investointien omahankintameno Poistot 0-1 000 000-2 000 000

40 Lainojen kehittyminen 2009 2010 2011 2012 2013 2014** Ta 2015 TS 2016 TS 2017 1000 eur Yhteensä 9 766 9 770 11 044 12 293 14 532 14 965 17 297 21 459 21 653 Euroa/asukas 1 691 1 720 1 912 2 182 2 600 2 672 3 111 3 860 3 894 25 000 000 Lainamäärä 20 000 000 15 000 000 10 000 000 Lainamäärä 5 000 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014** Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Siikajoen kunnan lainamäärä tulee kasvamaan talousarviovuonna 2015. Vuoden 2015 lainamääräksi arvioidaan 17,3 miljoonaa euroa eli 3 111 euroa / asukas. Pitkäaikaista lainaa ei nosteta. Tilinpäätöksessä 2014 arvioidaan olevan lainaa 15,0 miljoonaa euroa eli 2 672 euroa / asukas. Lyhytaikaista lainaa otetaan lisää 3,3 miljoona euroa talousarviovuonna 2015.

41 4. KÄYTTÖTALOUSOSA 4.1 Tuloslaskelma, ulkoinen ja sisäinen TULOSLASKELMA TP2013 TA2014 TA2015 (Ulk.+sis. erät) TOIMINTATULOT Muutos 2014/2015 TS 2016 Muutos 2015/2016 TS 2017 Muutos 2016/2017 Myyntituotot 4 190 761 4 201 842 3 305 275-21,3 3 306 305 0,0 3 312 182 0,2 Maksutuotot 387 385 355 210 346 860-2,4 346 860 0,0 346 860 0,0 Tuet ja avustukset 405 163 297 970 482 400 61,9 262 550-45,6 266 100 1,4 Vuokratuotot 3 056 399 3 251 694 2 658 864-18,2 2 658 864 0,0 2 658 864 0,0 Muut toimintatuotot 182 478 216 918 244 568 12,7 132 200-45,9 110 842-16,2 TOIMINTATULOT 8 222 186 8 323 634 7 037 967-15,4 6 706 779-4,7 6 694 848-0,2 TOIMINTAMENOT Palkat ja palkkiot -8 063 250-8 494 942-8 661 925 2,0-8 783 891 1,4-8 803 703 0,2 Eläkekulut -2 368 345-2 307 565-2 452 474 6,3-2 476 073 1,0-2 487 892 0,5 Muut henkilösivukulut -451 724-443 616-454 890 2,5-461 498 1,5-462 439 0,2 Palvelujen ostot -23 622 537-24 497 504-24 702 374 0,8-25 031 927 1,3-25 437 247 1,6 Aineet,tarvikkeet, tavarat -2 403 255-2 522 240-2 107 636-16,4-2 103 833-0,2-2 110 483 0,3 Avustukset -752 982-804 870-833 718 3,6-847 318 1,6-860 918 1,6 Vuokrat -2 559 836-2 869 164-2 506 423-12,6-2 507 045 0,0-2 507 695 0,0 Muut toimintakulut -369 161-171 547-55 638-67,6-54 298-2,4-54 458 0,3 TOIMINTAMENOT -40 591 090-42 111 448-41 775 078-0,8-42 265 883 1,2-42 724 835 1,1 TOIMINTAKATE -32 368 904-33 787 814-34 737 111 2,8-35 559 104 2,4-36 029 987 1,3 Verotulot Kunnan tulovero 14 353 732 14 887 000 15 344 000 3,1 15 669 000 2,1 16 014 000 2,2 Kiinteistövero 939 863 1 041 000 1 126 000 8,2 1 126 000 0,0 1 126 000 0,0 Yhteisövero 675 108 702 000 695 000-1,0 615 000-11,5 658 000 7,0 Verotulot 15 968 703 16 630 000 17 165 000 3,2 17 410 000 1,4 17 798 000 2,2 Valtionosuudet 16 753 518 17 388 000 17 841 000 2,6 18 019 410 1,0 18 199 604 1,0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 172 794 174 000 115 000-0,6 110 000-4,3 110 000 0,0 Muut rahoitustuotot 253 435 148 000 150 000-2,5 150 000 0,0 150 000 0,0 Korkokulut -159 151-200 000-200 000-11,8-200 000 0,0-200 000 0,0 Muut rahoituskulut -153 989-35 000-15 000 259,5-15 000 0,0-15 000 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut 113 089 87 000 50 000-42,5 45 000-10,0 45 000 VUOSIKATE 466 406 317 186 318 889 0,5-84 694-126,6 12 617-114,9 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -2 100 431-1 486 370-1 116 560-24,9-1 234 718 10,6-1 365 781 10,6 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut -335 000 TILIKAUDEN TULOS -1 634 025-1 504 184-797 671-47,0-1 319 412 65,4-1 353 164 2,6

42 4.2 Toimintatuotot ja -kulut päävastuualueittain Toimintatuottojen kertyminen päävastuualueittain 46,4 38,5 Kunnanhallitus Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta 15,1 Suurin osa kunnan tuotoista vuonna 2015 on budjetoitu tekniselle lautakunnalle 46,4 %. Toimintakulujen syntyminen päävastuualueittain 33,1 8,6 46,9 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Kunnanhallitus, hallinto Sivistyslautakunta 11,4 Tekninen lautakunta Suurin osa kunnan kuluista on budjetoitu Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä ostettavalle sosiaali- ja terveystoimen palveluille 46,9 %. Hyvinvointikuntayhtymältä ostettavat palvelut kirjataan kunnanhallituksen päävastuualueelle. Kunnanhallituksen päävastuualueen osuus kunnan toimintakuluista on 58,3 %. Soten osuus Siikajoen kunnan toimintakatteesta on 56,5 %.

43 Nelikenttämalli Ulottuvuus / näkökulma: Vaikuttavuus Vaikuttavuus kuvaa toiminnan tavoitteeksi asetettujen yhteiskunnallisten tilojen kuten ongelmien vähentämisen tai parempien vaikutusten edistämisen aikaansaamisen astetta eli toiminnan ja suoritteiden vaikutusta kuntalaisiin suhteessa vaikutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Vaikuttavuustavoitteet voivat määrittää joko kunnan palvelutoiminnan aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun riittävyyttä, asiakastyytyväisyyttä jne. Palvelukyky kuvaa asiakaspalvelun toimivuudelle ja laadulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen astetta. palvelukyky kuvaa toimintojen asiakasulottuvuuden ja asiakaspalvelun onnistumista. Asiakkaina voivat olla arvioitavasta toiminnasta riippuen kuntalaiset tai hallinnon sisäiset organisaatiot, mittareina esim. asiakastyytyväisyyskyselyt. Aikaansaannoskyky kuvaa organisaation, työyhteisön ja henkilöstön kykyä aikaansaada tuloksellisuutta. Aikaansaannoskykyyn sisältyy yhtenä näkökulmana laatu. Koostuu osatekijöistä: osaaminen, innovatiivisuus, viihtyvyys, työmotivaatio ja työkyky. Tuottavuus on tuotosten / suoritteiden ja panosten suhde, kun panokset ilmaistaan tuotannontekijöinä. Taloudellisuus on tuotosten ja panosten suhde, kun panokset ilmaistaan rahana eli kustannusten ja suoritteiden välinen suhde.

44 4.3. Keskusvaalilautakunta Vastuuhenkilö: Kaisu Tuomi Toiminnan kuvaus Keskusvaalilautakunnan päävastuualueelle kuuluvat kunnallisvaalit, eduskuntavaalit, presidentin vaalit ja europarlamenttivaalit Tavoitteet ja mittarit Valtuuston hyväksymät tavoitteet Vaikuttavuus Tavoite Mittari /arviointitapa Tavoitetaso Äänestysaktiivisuus kasvaa Äänestysaktiivisuus vaaleissa Äänestysaktiivisuus kasvaa verrattuna edellisiin vaaleihin Palvelukyky Tavoite Mittari /arviointitapa Tavoitetaso Vaalien toimittaminen säädösten ja aikataulun mukaisesti Aikaansaannoskyky Asiakaspalaute Asiakaspalaute positiivista Tavoite Mittari /arviointitapa Tavoitetaso Vaalit hoidettu hyvällä ammattitaidolla Taloudellisuus ja tuottavuus Asiakaspalaute Asiakaspalaute positiivista Tavoite Mittari /arviointitapa Tavoitetaso Vaalit toimitettu taloudellisesti ja tehokkaasti Vaalien hinta euroina Hinta ei nouse edellisestä vaaleista

45 Tuloarviot ja määrärahat Talous: TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 0 8 000 8 000 0 0 muutos % 0,0 Toimintamenot -11-12 914-22 968 0 0 muutos % 77,9 Toimintakate -11-4 914-14 968 0 0 muutos % 204,6 Sisäiset tulot muutos % Sisäiset menot -182 muutos % Poistot muutos %

46 4.4. Tarkastuslautakunta Vastuuhenkilö: Kaisu Tuomi Tarkastuslautakunnan päävastuualueelle kuuluvat tarkastustoimen hallinto, tilintarkastus, sisäinen tarkastus ja atk-järjestelmätarkastus Tavoitteet ja mittarit Valtuuston hyväksymät tavoitteet Vaikuttavuus Tavoite Mittari /arviointitapa Tavoitetaso Lakisääteinen tilintarkastus on suoritettu lakien ja asetusten mukaisesti Ulottuvuus / näkökulma: Palvelukyky Henkilöstön ja luottamushenkilöiden asiakaspalaute Asiakaspalaute positiivista Tavoite Mittari /arviointitapa Tavoitetaso Tilintarkastus on hoidettu laadukkaasti Selvitettävien asioiden määrä Ulottuvuus / näkökulma: Aikaansaannoskyky Tavoite Mittari /arviointitapa Tavoitetaso Tarkastustoiminta on suoritettu ammattitaitoisesti ja lakien mukaisesti Huomausten ja valitusten määrä Ulottuvuus / näkökulma: Taloudellisuus ja tuottavuus Tavoite Mittari /arviointitapa Tavoitetaso Tarkastustoiminta kilpailukykyistä Tarkastustoiminnan hinta euroina vuodessa Epäselviä asioita 0 kpl. Epäselviin asioihin on saatu kaikkiin vastaus Huomautuksia ja valituksia 0 kpl Hinta ei nouse edellisestä vuodesta

47 Tuloarviot ja määrärahat Talous: TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 0 0 0 0 0 muutos % Toimintamenot -22 522-19 364-17 196-18 210-19 245 muutos % -14,0-11,2 5,9 5,7 Toimintakate -22 522-19 364-17 196-18 210-19 245 muutos % -14,0-11,2-99,9-99,9 Sisäiset tulot muutos % Sisäiset menot -696-528 -528-528 muutos % -24,1 0,0 0,0 Poistot muutos %

48 4.5. Kunnanhallitus Vastuuhenkilöt: Kaisu Tuomi ja Tarja Peltonen Toiminnan kuvaus Kunnanhallituksen päävastuualueelle kuuluvat seuraavat tulosyksiköt ja alueet: valtuusto, hallitus, muu yleishallinto, oikeudenhoito- ja turvallisuus, talous-, palkka- ja henkilöstöhallinto, toimisto- ja monistuspalvelut, ATK palvelut, muut palvelut, ruokapalvelu, siivouspalvelu, markkinointi, elinkeinojen kehittäminen, projektitoiminta, seutukunta, palo- ja pelastustoimi, työllistäminen, sosiaali- ja terveyspalvelut ja ympäristöterveydenhuolto. Näistä seutukunta, palo- ja pelastustoimi, sosiaali- ja terveyspalvelut ja ympäristöterveydenhuolto määrittävät itse omat tavoitteet. Tavoitteet ja mittarit Valtuuston hyväksymät tavoitteet Vaikuttavuus Tavoite Mittari / arviointitapa Tavoitetaso Työllistäminen on tehokasta Kelan sakkomaksut Kelan sakkomaksut eivät kasva toimintapajojen kautta vuodesta 2014 Yritysten määrän kehitys Yritysten lukumäärä Uusien yritysten määrä kasvaa vuodesta 2014 Kuntalaisten terveellisten elintapojen edistäminen ja oman tietoisuuden Sote- menojen kehitys Sote - menojen kasvu on maltillista verrattuna vuoteen 2014 lisääminen omaan hyvinvointiin Muuttotaseen parantuminen Muuttotase Kunnan väestömäärän laskun pysäyttäminen Palvelukyky Tavoite Mittari / arviointitapa Tavoitetaso Kunnan kotisivulla kunnan ajankohtaiset asiat Asiakaspalautteet Kuntalainen sekä kuka tahansa tiedon hakija löytää helposti tarvittavat tiedot kunnan kotisivuilta Siisti, turvallinen ja viihtyisä Asiakaspalautteet Asukkailla viihtyisä elinympäristö asuinympäristö Kuntalaisille riittävien palveluiden turvaaminen Asiakaspalautteet Peruspalvelut kaikkien kuntalaisten saatavilla kustannustehokkuus huomioiden

49 Aikaansaannoskyky Tavoite Mittari / arviointitapa Tavoitetaso Henkilöstön sitoutuminen ja Sairauspoissaolojen muutos Sairauspoissaolot vähenevät vuodesta sairauspoissaolojen määrän vähentäminen 2014 Osaamisen ja tiedon jakamisen varmistaminen ja ennakoiva henkilöstösuunnittelu Henkilöstön määrä ei kasva, mutta osaaminen laajenee Nykyisen henkilöstön osaamisen laajeneminen. Henkilön eläkkeelle/pois lähtiessä varmistetaan tiedon säilyttäminen organisaatioissa Hyvinvoiva henkilöstö Työtyytyväisyyskyselyt Jokainen työntekijä tuntee tekevänsä ammattitaitonsa mukaista arvokasta työtä Taloudellisuus ja tuottavuus Tavoite Mittari / arviointitapa Tavoitetaso Toimintatuottojen vahvistaminemäärän Asukasmäärän ja yritysten luku- Aktiivinen asukas ja yrityshan- kehitys kinta Tasapainoinen kuntatalous: Toimintakulujen tasapainottaminen Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö Tuloarviot ja määrärahat Talous: Vuosikate, lainan määrä, lainan määrä/asukas, veroprosentti, tilikauden tulos. Toimintakulujen ja - tulojen kehitys Menojen ja tulojen tasapaino. Vuosikate on positiivinen. Tilikauden tulos paranee vuodesta 2014. lisäämi- Kustannustietoisuuden nen TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 2 664 622 2 651 592 2 709 330 2 703 496 2 713 246 muutos % -0,5 2,2-0,2 0,4 Toimintamenot -22 820 191-23 847 514-24 378 958-24 795 840-25 244 647 muutos % 4,5 2,2 1,7 1,8 Toimintakate -20 155 569-21 195 922-21 669 628-22 092 344-22 531 401 muutos % 5,2 2,2-100,0-100,0 seuraami- Yksikkökustannusten nen Sisäiset tulot 1 769 156 1 784 755 1 818 955 1 818 955 1 818 955 muutos % 0,9 1,9 0,0 0,0 Sisäiset menot -194 643-228 422-281 617-281 617-281 617 muutos % 17,4 23,3 0,0 0,0 Poistot -41 594-6 335-5 000-5 000-5 000 muutos % -84,8-21,1-100,0-100,0

50 Kunnanhallituksen avustukset Avustukset: Siikajoen 4H yhdistys (sis.sivistysltk avustus) 17 000 Pitäjäpäivätoimikunta 2 500 Ruukin luomu- ja lähituotemarkkinat 500 Paavolan syysmarkkinat 500 Kylätoiminnan tukeminen* 10 000 Yhteensä 30 500 *Kunta voi osallistua kylien kehittämiseen kylien omien esitysten pohjalta. Sosiaali- ja terveyspalvelut Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Tp 2014* Erotus 2014 Ta 2015 Muutos 2014-2015 Aikuissosiaalityö 148 981 87 686 207 855 220 970 6,3 153 700-26,1 Aikuisten psykosos 487 131 519 342 532 352 570 048 7,1 539 112 1,3 Hoito- ja hoiva 6 055 101 5 596 271 5 765 591 5 733 910-0,5 6 226 363 8,0 Kuntoutuspalvelut 256 426 205 614 183 842 235 910 28,3 235 018 27,8 Perhepalvelut 586 306 620 156 595 929 889 848 49,3 674 221 13,1 Suun terveydenhuolto 483 132 500 294 460 756 425 792-7,6 506 210 9,9 Vammaispalvelut 2 018 017 1 924 643 2 094 878 2 086 028-0,4 2 011 346-4,0 Vastaanotto 1 693 028 1 484 936 1 686 543 1 467 956-13,0 1 575 385-6,6 Projektit 7 931 14 126 20 730 20 730 0,0 20 635-0,5 Yhteensä 11 736 053 10 953 068 11 548 476 11 651 192 0,9 11 941 990 3,4 ESH oma 1 963 563 1 905 806 1 944 643 1 762 814-9,4 1 269 870-34,7 ESH Ppshp 4 505 730 5 088 756 5 360 000 5 531 700 3,2 5 819 101 8,6 Kaikki yhteensä 18 205 346 17 947 630 18 853 119 18 945 706 0,5 19 030 961 0,9 Huomioitavaa: Kunnassa hyvinvointipalveluihin sisällytetään myös kuntakokeilu ja kuntouttava työtoiminta.

51 Hyvinvointiteema kunnassa 1. Nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta - työpajatoiminnan kehittäminen (toinen työpaja avattu kuntaan) - vakiinnutetaan etsivä nuorisotyö vakinaiseksi toimintamalliksi 2. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen - Kansalaisopistossa monipuoliset opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet lähellä. Maksuttomia liikuntakursseja kaikilla kylillä - Kulttuuriharrastuksen tukeminen ja järjestäminen - Vapaa-aikatoimessa ohjatut lasten ja nuorten tapahtumat. Ylläpidetään nuorisotiloja. Etsivä nuoriso-ohjaaja ehkäisee syrjäytymistä. Pidetään kerhoja ja tehdään retkiä - Siikajoen kunnan ruokapalvelut toteuttavat kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä tarjoamalla terveellistä ja laadukasta ruokaa - Uimarantojen ylläpito - Linja-autoliikenteen subventio. Kuntalaisilla on mahdollisuus käyttää linjaautoyhteyksiä - Päivähoito mahdollisimman lähellä. Lasten liikunta- ja leikkikentät uusia ja virikkeitä antavia. - Perusopetus. Lähikoulu periaate, pienet yksiköt. Opetusryhmien suuruus pidetään kohtuullisena. Tuntikehys riittävä. 3. Kuntalaisten oman vastuunoton lisääminen omasta hyvinvoinnistaan - Hietamaan vapaa-ajankeskus tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen liikuntaan läpi vuoden - Mahdollistetaan omaehtoinen kunnosta huolehtiminen ylläpitämällä kuntosaleja, liikuntatiloja, hiihtolatuja, pururatoja jne.

52 4.6. Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Tero Varis Toiminnan kuvaus Sivistyslautakunnan päävastuualueelle kuuluvat seuraavat tulosalueet: hallinto, varhaiskasvatus, aamu- ja iltapäivätoiminta, esiopetus, perusopetus, lukio, kansalaisopisto, kirjastotoimi ja vapaa-aikatoimi Tavoitteet ja mittarit Valtuuston hyväksymät tavoitteet Vaikuttavuus Tavoite Mittari / arviointitapa Tavoitetaso Toimivat sivistystoimialan palvelut ZEF Perusopetuksen tuntijako Vuosiviikkotunti 222 vvh Palvelut hyvää keskitasoa Opetussuunnitelmien laadinta Sivistyslautakunta hyväksyy Valmis keväällä 2016 Asukkaiden hyvinvointi Hyvinvointikertomus Palvelut hyvää keskitasoa Kansalaisopisto, palvelut riittävät Opetustuntien määrä 5668 t Kirjastopalveluiden riittävyys ja laatu Etsivä nuorisotyö, syrjäytymisen ehkäisy Varhaiskasvatuksen palvelurakenne vastaa kunnassa esiintyvää tarvetta Lainaus ja asiakaskäyntimäärät Asiakastyytyväisyys Monialainen seurantaryhmä Hoitopaikan järjestämisaika, ryhmäkoko, saatavuus Käytön pysyminen maaseutumaisten kuntien keskitason yläpuolella Asiakastyytyväisyyskyselyt Kaikki asiakkaat tavoitetaan Huoltajat tyytyväisiä varhaiskasvatuksen palveluihin 2 vk/4 kk

53 Palvelukyky Tavoite Mittari / arviointitapa Tavoitetaso Perusopetuksen palvelutarpeen jatkuva arviointi Kansalaisopiston opetustarjonta vastaa hyvin kysyntää Turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö Tuntikehys/oppilas opetusryhmän koko Pohjois-Pohjanmaan keskitaso Osallistujamäärät Opiskelijat 1100 Sisäilmatutkimukset, tarkastukset ja katselmukset PTS - suunnitelmat Lukiokoulutuksen järjestäminen Tuntikehys Pienten lukioiden keskitaso Kattava lähikirjastoverkosto Lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen Kirjastotoimipisteiden lkm. Aukiolotunnit Vapaa-aikatoimen asiakaspalaute Kirjastotoimipisteiden määrän ja aukiolotuntimäärän säilyttäminen Hyvätasoiset nuoriso- ja lähiliikuntapalvelut Hyvä ja laadukas palvelu ja hyvinvointi koko perheelle Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskysely huoltajille Huoltajat ovat tyytyväisiä päivähoitopalveluihin LP-keskustelut 3-5 v Aikaansaannoskyky Tavoite Mittari / arviointitapa Tavoitetaso Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö TVTopetusteknologian hyödyntäminen Täydennyskoulutustunnit Kelpoisuus Hyvä >95 % muodollisesti päteviä (ei kanslaisop.) Kysely Käyttöaste yli 50 % Työssä jaksaminen Työhyvinvointikysely Hyvä Kansalaisopistossa osaavat tuntiopettajat Ammattitaitoinen, toimiva ja työhön sitoutunut työyhteisö varhaiskasvatuksessa OUTI - kirjastojen palveluiden kehittäminen Osallistujamäärä korkea Itsearviointi, palaute, arjen toimivuus Kirjastojärjestelmän vaihtaminen Kurssit toteutuvat 100 %:sti Koulutukset, kehityskeskustelut, tiimikäytännöt Taloudellisen kirjastojärjestelmän valinta

54 Taloudellisuus ja tuottavuus Tavoite Mittari / arviointitapa Tavoitetaso Palvelut tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti, laadukkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla Vuosiviikkotunnin hinnan tehostaminen perusopetus ja lukio Käyttömenot euroa/asiakas, lapsi, oppilas, nuori Kustannus/oppilas, kuntakohtaisen perushinnan kattavuus käyttömenoista Asiakaskohtaiset kustannukset enintään valtakunnallista tasoa Pohjois-Pohjanmaan maaseutukuntien keskimääräinen taso Kirjastopalveluiden järjestäminen kustannustehokkaasti Kansalaisopistossa riittävästi tunteja Toimintakulut/lainaus Kustannustehokkuuden säilyttäminen maaseutumaisten kirjastojen keskiarvon tuntumassa Valtionosuustunnit 5195 tuntia Koululaisten kesätyö Päivähoidon käyttöaste hyvä Kaikki 15 v ja 16 v nuoret Päivähoitopaikkojen täyttämisen seuranta 100 % Täyttöaste 85 90 % Tuloarviot ja määrärahat Talous: TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 828 889 732 766 1 058 993 844 567 844 567 muutos % -11,6 44,5-20,2 0,0 Toimintamenot -13 379 261-13 953 175-13 829 201-13 856 782-13 869 909 muutos % 4,3-0,9 0,2 0,1 Toimintakate -12 550 372-13 220 409-12 770 208-13 012 215-13 025 342 muutos % 5,3-3,4-100,0-100,0 Sisäiset tulot 8 002 900 1 440 1 440 1 440 muutos % -88,8 60,0 0,0 0,0 Sisäiset menot -3 713 319-3 823 478-3 458 334-3 458 348-3 458 125 muutos % 3,0-9,6 0,0 0,0 Poistot -25 486-6 707-45 595-257 427-404 122 muutos % -73,7 579,8-95,4-99,4

55 4.7. Tekninen lautakunta Vastuuhenkilö: Pekka Aitto-oja Toiminnan kuvaus Teknisen lautakunnan päävastuualueelle kuuluvat seuraavat tulosalueet: hallinto, yhdyskuntasuunnittelun toteuttaminen, ympäristön hoito, jätehuolto, kiinteistöt, muu toiminta, rakennusvalvonta ja ympäristön suojelu ja ympäristön huolto. Tavoitteet ja mittarit Valtuuston hyväksymät tavoitteet Vaikuttavuus Tavoite Mittari / arviointitapa Tavoitetaso Kiinteistömassan johdonmukainen hallinta ja ylläpito pitkän tähtäimen suunnitelma Rakennusten kunnossapidon Valmis v. 2015 kolmen kiinteistön osalta Kaavoituskatsauksen mukaisen työohjelman toteuttaminen Kaavoitushankkeiden eteneminen, riittävä tonttivaranto Ruukin asemanseudun asemakaavamuutokset on tehty kaavoituskatsauksen mukaisesti Jätehuollon muutoksen tiedotus Asiakaspalaute Tietoa muutoksesta jokaiseen talouteen: Kuntatiedotteissa tiedotusta, Oulun Jätehuollon joka kotiin jakeluna Jäteopas ilmestyy vk 16 ja asiakaslehti lokamarraskuussa Palvelukyky Tavoite Mittari / arviointitapa Tavoitetaso Kiinteistöjen käyttäjien ja kiinteistönhoidon tiedonvälityksen parantaminen Toimiva demokratia ja asiakaspalvelu Työtilausjärjestelmän luominen Sähköinen työtilausjärjestelmä käytössä koulukiinteistöissä ja hyvinvointikuntayhtymän käytössä olevissa kiinteistöissä vuoden 2015 aikana Aloitteiden käsittelyaika < 4 kk

56 Aikaansaannoskyky Tavoite Mittari / arviointitapa Tavoitetaso Latu-hankkeen uusien toimintamallien kehittäminen Lämpölaitosten teknisen hoidon myynti Yrityspuisto Oy:lle Taloudellisuus ja tuottavuus Käyttöönotettujen toimintamallien määrä Teknisen toimen tarjous Yrityspuisto Oy:lle Tavoite Mittari / arviointitapa Tavoitetaso Palveluiden taloudellinen hallinta käyttötalousarviossa Kustannusten hallinta investointihankkeissa Nykyisen palvelutason ylläpitäminen talousarvion mukaisilla määrärahoilla Investointien toteutuma-aste 90 % Kaikki realistisesti toteutettavat ideat käyttöön Sopimukseen pääsy ja sopimuksen mukainen tekninen hoito kolmelle lämpökeskukselle Hyvinvointipalvelujen ylläpito eri tulosalueiden palveluissa. Hoitourakkasopimuksien mukaiset laatutasot Vuoden 2014 haasteena on jätehuollon muutoksen tiedotus. Huumolan kaatopaikan ympäristölupa päättyy 31.12.2014, jolloin se suljetaan. Kunta on tehnyt Oulun Jätehuollon kanssa yhteistyösopimuksen vuoden 2015 alusta alkaen täyden palvelun periaatteella. Asiasta tiedotetaan kuntatiedotteissa ja Oulun Jätehuollon jäteoppaassa ja asiakaslehdessä. Jätehuollon viranomaistehtävät säilyvät Siikajoen kunnalla. Lämpölaitostoiminta siirtyy vuoden 2015 alusta alkaen yhtiömuotoon kuntalain muutoksen takia, perusteena mm. se, että kaukolämpötoiminta on kilpaileva lämmitysmuoto muiden lämmitysmuotojen kanssa. Kiinteistöpuolella Vastaanottokeskuksen toiminnan päättyminen aiheuttaa sen, että vuokratulot loppuvat ja isohko kiinteistökanta jää käyttämättömäksi. Tekninen lautakunta on esittänyt, että Vastaanottokeskus kokonaisuutena pannaan myyntiin.

57 Tuloarviot ja määrärahat Talous: TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 4 649 732 4 931 276 3 261 644 3 158 716 3 137 035 muutos % 6,1-33,9-3,2-0,7 Toimintamenot -4 290 162-4 268 481-3 526 755-3 594 863-3 590 845 muutos % -0,5-17,4 1,9-0,1 Toimintakate 359 570 662 795-265 111-436 147-453 810 muutos % 84,3-140,0-99,4-100,0 Sisäiset tulot 2 779 135 2 909 373 2 151 037 2 151 051 2 150 828 muutos % 4,7-26,1 0,0 0,0 Sisäiset menot -644 330-642 432-230 771-230 771-230 771 muutos % -0,3-64,1 0,0 0,0 Poistot -2 033 351-1 473 328-1 065 965-972 764-957 133 muutos % -27,5-27,6-8,7-1,6 Huomioitavaa: Kaukolämpölaitostoiminta on yhtiöitetty 31.12.2014

58 4.8. Tunnusluvut ja yhdistelmälaskelmat Tunnusluvut / Kunnanhallitus: TP 2013 TA 2014 TA 2015 KUNNANHALLITUS Toimintakulujen muutos % 1,4 3,9 1,2 Toimintatulojen muutos % -2,2-0,4-14,1 Lainamäärä / asukas 2 600 3 463 3 111 Tilikauden tulos -1 634-1 504-798 Yli / alijäämä -966-1 498-773 SIIVOUS- JA RUOKAPALVELUT Siivoushlötyövuosi / henkilömäärä 13,26/15 13,26/15 13,26/15 Ruokapal.hlötyövuosi / henkilömäärä 15,73/17 15,73/17 15,73/17 Vakinainen ruokapalv. sijainen 1 1 1 Siivous- ja ruokapalvelupäällikkö 1 1 1 Vanhusten aterioita kokopäivähoidossa / ravintopäivä 21 597 21 750 21 750 Kouluaterioita 195 558 176 736 172 587 Tiedoksi: Käytetyt asuaksluvut 5 634 5 680 5 560

59 Tunnusluvut / Sivistyspalvelut: TP 2013 TA 2014 TA 2015 HALLINTO Henkilöstö / htv 1,95 1,95 1,95 Nettokustannukset euroa/asukas 53,44 55,11 57,66 VARHAISKASVATUS Henkilöstö / htv 35,60 37,87 36,95 Nettokustannukset euroa/asukas 352,13 372,93 386,07 AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Henkilöstö / htv 4,17 4,25 4,7 Nettokustannukset euroa/asukas 46,40 53,08 53,6 Oppilasmäärä 51,00 70,00 88,0 Nettokustannukset euroa / lapsi 5 085,40 4 307,41 3 387,1 ESIOPETUS Henkilöstö / htv 7,15 7,50 7,5 Nettokustannukset euroa/asukas 90,03 98,22 113,2 Oppilasmäärä 75,00 90,00 82,0 Nettokustannukset euroa / oppilas 6 710,40 6 199,00 7 675,5 PERUSOPETUS Henkilöstö / htv 88,60 86,1 Nettokustannukset euroa/asukas 1 293,52 1 339,15 1 289,9 Oppilasmäärä 20.9. 776,00 785,00 769,0 Opettajat ja kuraattori 74,00 73,71 71,3 Koulunkäynninohjaajat 12,80 12,93 12,8 Toimistosihteeri 2,00 2,00 2,0 Kustannukset euroa / oppilas 8 633,13 9 783,10 9 326,3 Gumerus alakoulu / oppilas 6 554,80 5 965,80 6 324,4 Gumerus yläkoulu / oppilas 7 624,73 9 427,42 7 531,8 Ruukin alakoulu / oppilas 8 930,23 11 636,70 7 360,9 Ruukin yläkoulu / oppilas 11 347,80 9 928,00 8 852,0 Luohua / oppilas 9 331,90 8 618,90 7 507,0 Paavola / oppilas 6 935,96 7 319,59 6 878,5 Revonlahti / oppilas 6 720,60 6 745,30 6 442,7 Valtionosuuden perushinta 7 701,20 7 633,5 Tiedoksi: Käytetyt asuaksluvut 5 634 5 680 5 560

60 TP 2013 TA 2014 TA 2015 LUKIO Henkilöstö / htv 3,50 4,50 5 Nettokustannukset euroa/asukas 176,16 169,80 145,61 Valtionosuusperuste / oppilas 9 115,00 8 996,60 Valtionosuusperuste / oppilas yli 18V 3 932,00 5 218,01 Oppilasmäärä 20.9. 67,00 72 KANSALAISOPISTO Henkilöstö / htv 1,05 1,05 1,05 Nettokustannukset euroa/asukas 56,73 64,91 66,78 Tuntiopettajia 37,00 32,00 36 Opiskelijoita 898,00 1 050,00 1 115,0 Tunteja 5 668,00 5 633,00 5709 Kustannukset / tunti 56,00 64,50 65,4 Valtionosuusperuste 78,75 79,54 79,5 Valtionosuus / euroa 233 191,00 229 863,00 223 293 Valtionosuustunnit 5 195,00 5 070,00 5 195,0 Maksettavaksi jää 49 224,50 95 457,00 102 578,0 Nettokustannukset / tunti 8,68 16,95 19,7 Kansalaisopiston opetus, netto 282 415,50 325 320,00 325 871,0 Kultturimenot / asukas 6,21 8,08 8,6 KIRJASTOTOIMI Henkilöstö / htv 5,00 5,00 5,0 Nettokustannukset euroa/asukas 77,95 78,00 81,4 Nettokustannus / lainaus 4,10 4,6 Lainaajia 2 037,00 2 300,00 2 200,0 Kävijämäärä / vuosi 72 829,00 96 000,00 80 000,0 Lainaukset / asukas 19,18 19,00 17,5 Aukioloaika / viikko 79,00 79,00 79,0 Valtionosuusperuste / asukas VAPAA -AIKATOIMI Henkilöstö / htv 3,00 3,00 3,0 Nettokustannukset euroa/asukas 98,77 98,10 106,8 Huomioitavaa: Perusopetuksessa kustannukset laskettu perusopetuksen kustannuspaikka (3050, 3055, 3060, 3065, 3070, 3085, 3090, 3115) / oppilasmäärä. Ei sisällä koulukuljetuksia. Oppilasmäärinä painotettu keskiarvo. Ruukin alakoulun, Ruukin yläkoulun ja Siikajoen lukion kustannuksia korottavat väistötilat. Kustannukset euroa /oppilas TP 2013 ja TA 2014 eivät ole vertailukelpoisia TA 2015 kanssa johtuen laskentatavan muutoksesta.

61 Tunnusluvut / Tekniset palvelut: TP 2013 TA 2014 TA 2015 HALLINTO Henkilöstö / htv 1,94 1,34 1,5 Nettokustannukset euroa/asukas 21,47 23,00 26,72 YHDYSKUNTASUUNNITTELUN TOTEUTTAMINEN Henkilöstö / htv 1,00 1,00 1 Nettokustannukset euroa/asukas 17,32 31,62 24,03 YMPÄRISTÖN HOITO Henkilöstö / htv 1,50 1,50 1,5 Nettokustannukset euroa/asukas 60,17 63,39 62,3 Kaavateitä km 28,40 28,40 28,4 Kevyenliikenteenväyliä km 6,30 6,30 6,5 Siltoja kpl 1,00 1,00 1,0 Pesäpallokenttiä kpl 2,00 2,00 2,0 Valaistuja kuntoratoja km 12,00 12,00 12,0 Jääkenttiä kpl 7,00 7,00 7,0 Jääkiekkokaukaloita kpl 9,00 9,00 9,0 Hiihtolatuja km 30,00 30,00 30,0 Hoidettua puistoa ha 5,30 5,30 5,3 Torialueita kpl 2,00 2,00 2,0 Avustettavat yksitystiet km 194,00 194,00 194,0 Yleisiä uintipaikkoja kpl 5,00 5,00 5,0 Talviuintipaikkoja kpl 1,00 1,00 1,0 JÄTEHUOLTO Henkilöstö / htv 0,09 0,09 0,0 Nettokustannukset euroa/asukas 10,95 10,79 0,4 Kaatopaikkoja kpl 1,00 1,00 0,0 Hyötyjätepisteitä kpl 8,00 8,00 0,0 Vaarallisten jätt.vast.ott.paikat kpl 4,00 4,00 0,0 KIINTEISTÖT Henkilöstö / htv 6,80 6,80 8,0 Nettokustannukset euroa/asukas 226,52 79,0 Kunnan omassa käytössä kiint. Kpl 29,00 29,00 26,0 Vuokralle annettuja kiint. Kpl 13,00 13,00 13,0 Teollisuustiloja kpl 1,00 1,00 1,0 Osakehuoneistoja kpl 2,00 2,00 2,0 Paloasemia kpl 3,00 3,00 2,0 Satamia kpl 4,00 4,00 3,0 Metsää ha 806,00 806,00 806,0 Tiedoksi: Käytetyt asukasluvut 5 634 5 680 5 560

62 TP 2013 TA 2014 TA 2015 MUU TOIMINTA Henkilöstö / htv 0,50 0,50 0,5 Nettokustannukset euroa/asukas 5,04 3,27 7,47 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖN SUOJELU Nettokustannukset euroa/asukas 13,43 13,30 14,51 Rakennuslupien määrä kpl / v 105,00 100,00 100 YMPÄRISTÖN HUOLTO Nettokustannukset euroa/asukas 0,95 1,05 0,9 Tiedoksi: Käytetyt asukasluvut 5 634 5 680 5 560

63 Yhdistelmälaskelmat TULOT Tp 2013 TA 2014 Ta 2015 Muutos 2014-2015 Muutos % KESKUSVAALILAUTAKUNTA 0 8 000 8 000 0 TARKASTUSLAUTAKUNTA 0 0 0 0 KUNNANHALLITUS Keskushallinto 0 valtuusto 0 0 0 0 kunnanhallitus 7 951 0 0 0 muu yleishallinto 9 648 102 750 86 200-16 550-16,1 Oikeudenhoito ja turvallisuus 0 0 0 0 Sisäiset palvelut 0 talous, palkka ja henkilöstöhall. 523 086 518 906 557 067 38 161 7,4 toimisto- ja monistuspalvelut 2 331 4 400 4 050-350 -8,0 atk - palvelut 168 400 183 757 168 565-15 192-8,3 muut palvelut 0 0 0 0 Siivous- ja ruokapalvelut 1 699 467 1 689 409 1 728 378 38 969 2,3 Kuntamarkkinointi 74 261 34 000 33 000-1 000-2,9 Seutukunta 0 0 0 0 Palo- ja pelastustoimi 0 0 0 0 Työllistäminen 124 200 105 680 93 070-12 610-11,9 Sosiaali- ja terveyspalvelut 55 278 12 690 39 000 26 310 207,3 Ympäristöterveydenhuolto 0 0 0 0 Yhteensä 2 664 622 2 651 592 2 709 330 57 738 2,2 SIVISTYSLAUTAKUNTA Hallinto 33 535 20 300 20 000-300 -1,5 Varhaiskasvatus 233 551 216 420 210 270-6 150-2,8 Aamu- ja iltapäivätoiminta 23 446 20 211 20 726 515 2,5 Esiopetus 0 3 370 6 307 2 937 87,2 Perusopetus 419 690 366 281 685 556 319 275 87,2 Lukio 27 684 20 000 31 000 11 000 55,0 Kansalaisopisto 44 258 45 500 44 450-1 050-2,3 Kirjastotoimi 6 148 3 000 3 000 0 0,0 Vapaa - aikatoimi 40 577 37 684 37 684 0 0,0 Yhteensä 828 889 732 766 1 058 993 326 227 44,5 TEKNINEN LAUTAKUNTA Hallinto 41 880 15 000 8 324-6 676-44,5 Yhdyskuntasuunnittelun toteuttaminen 72 000 30 310 39 108 8 798 29,0 Ympäristönhoito 180 261 164 241 170 263 6 022 3,7 Jätehuolto 80 223 72 000 0-72 000-100,0 Kiinteistöt 3 231 339 3 509 036 2 893 010-616 026-17,6 Energiahuolto 945 602 1 045 269 0-1 045 269-100,0 Muu toiminta 3 075 4 670 60 189 55 519 1 188,8 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 93 852 90 000 90 000 0 0,0 Ympäristön huolto 1 500 750 750 0 0,0 Yhteensä 4 649 732 4 931 276 3 261 644-1 669 632-33,9 Toimintatuotot yhteensä 8 143 243 8 323 634 7 037 967-1 285 667-15,4

64 MENOT Tp 2013 TA 2014 Ta 2015 Muutos 2014-2015 Muutos % KESKUSVAALILAUTAKUNTA -11-12 914-22 968 10 054 77,9 TARKASTUSLAUTAKUNTA -22 522-19 364-17 196-2 168-11,2 KUNNANHALLITUS Keskushallinto valtuusto -51 665-51 617-50 755-862 -1,7 kunnanhallitus -287 225-294 720-300 347 5 627 1,9 muu yleishallinto -398 998-492 195-474 960-17 235-3,5 Oikeudenhoito ja turvallisuus -7 249-4 803-6 691 1 888 39,3 Sisäiset palvelut talous, palkka ja henkilöstöhall. -592 013-598 172-660 098 61 926 10,4 toimisto- ja monistuspalvelut -3 176-31 171-31 834 663 2,1 atk - palvelut -163 377-168 786-179 072 10 286 6,1 muut palvelut 0-20 610-17 129-3 481-16,9 Siivous- ja ruokapalvelut -1 645 977-1 687 618-1 732 607 44 989 2,7 Kuntamarkkinointi -103 854-103 449-131 962 28 513 27,6 Seutukunta -111 516-108 106-108 287 181 0,2 Palo- ja pelastustoimi -431 285-460 253-471 833 11 580 2,5 Työllistäminen -336 758-384 187-481 837 97 650 25,4 Sosiaali- ja terveyspalvelut -18 570 557-19 328 473-19 615 546 287 073 1,5 Ympäristöterveydenhuolto -116 541-113 354-116 000 2 646 2,3 Yhteensä -22 820 191-23 847 514-24 378 958 531 444 2,2 SIVISTYSLAUTAKUNTA Hallinto -332 267-333 350-340 598 7 248 2,2 Varhaiskasvatus -2 201 939-2 334 660-2 350 170 15 510 0,7 Aamu- ja iltapäivätoiminta -282 799-321 730-318 789-2 941-0,9 Esiopetus -503 282-561 281-635 699 74 418 13,3 Perusopetus -7 650 495-7 972 643-7 856 940-115 703-1,5 Lukio -1 012 443-984 462-862 589-121 873-12,4 Kansalaisopisto -361 405-414 199-415 720 1 521 0,4 Kirjastotoimi -441 912-437 936-453 892 15 956 3,6 Vapaa - aikatoimi -592 719-592 914-594 804 1 890 0,3 Yhteensä -13 379 261-13 953 175-13 829 201-123 974-0,9 TEKNINEN LAUTAKUNTA Hallinto -161 919-145 639-156 926 11 287 7,7 Yhdyskuntasuunnittelun toteuttaminen -168 839-202 359-172 763-29 596-14,6 Ympäristönhoito -516 657-524 329-516 710-7 619-1,5 Jätehuolto -141 473-133 299-2 384-130 915-98,2 Kiinteistöt -2 248 782-2 224 690-2 399 565 174 875 7,9 Energianhuolto -845 445-838 465 0-838 465-100,0 Muu toiminta -31 275-27 929-101 727 73 798 264,2 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu -168 949-165 805-170 714 4 909 3,0 Ympäristön huolto -6 823-5 966-5 966 0 0,0 Yhteensä -4 290 162-4 268 481-3 526 755-741 726-17,4 Toimintamenot yhteensä -40 512 147-42 101 448-41 775 078-326 370-0,8

65 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos Muutos euroa % KUNNANHALLITUS Keskushallinto Toimintatuotot 17 599 102 750 86 200-16 550-16,1 Toimintakulut -737 888-838 532-826 062-12 470-1,5 Oikeudenhoito ja turvallisuus Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -7 249-4 803-6 691 1 888 39,3 Sisäiset palvelut Toimintatuotot 693 817 707 063 729 682 22 619 3,2 Toimintakulut -758 566-818 739-888 133 69 394 8,5 Siivous- ja ruokapalvelut Toimintatuotot 1 699 467 1 689 409 1 728 378 38 969 2,3 Toimintakulut -1 645 977-1 687 618-1 732 607 44 989 2,7 Kuntamarkkinointi Toimintatuotot 74 261 34 000 33 000-1 000-2,9 Toimintakulut -103 854-103 449-131 962 28 513 27,6 Seutukunta Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -111 516-108 106-108 287 181 0,2 Palo- ja pelastustoimi Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -431 285-460 253-471 833 11 580 2,5 Työllistäminen Toimintatuotot 124 200 105 680 93 070-12 610-11,9 Toimintakulut -336 758-384 187-481 837 97 650 25,4 Sosiaali- ja terveystoimi Toimintatuotot 55 278 12 690 39 000 26 310 207,3 Toimintakulut -18 570 557-19 328 473-19 615 546 287 073 1,5 Ympäristöterveydenhuolto Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -116 541-113 354-116 000 2 646 2,3 KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ Toimintatuotot 2 664 622 2 651 592 2 709 330 57 738 2,2 Toimintakulut -22 820 191-23 847 514-24 378 958 531 444 2,2

66 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos Muutos euroa % SIVISTYSLAUTAKUNTA Hallinto Toimintatuotot 33 535 20 300 20 000-300 -1,5 Toimintakulut -332 267-333 350-340 598 7 248 2,2 Varhaiskasvatus Toimintatuotot 233 551 216 420 210 270-6 150-2,8 Toimintakulut -2 201 939-2 334 660-2 350 170 15 510 0,7 Aamu- ja iltapäivätoiminta Toimintatuotot 23 446 20 211 20 726 40 937 2,5 Toimintakulut -282 799-321 730-318 789-2 941-0,9 Esiopetus Toimintatuotot 0 3 370 6 307 2 937 87,2 Toimintakulut -503 282-561 281-635 699 74 418 13,3 Perusopetus Toimintatuotot 419 690 366 281 685 556 319 275 87,2 Toimintakulut -7 650 495-7 972 643-7 856 940-115 703-1,5 Lukio Toimintatuotot 27 684 20 000 31 000 11 000 55,0 Toimintakulut -1 012 443-984 462-862 589-121 873-12,4 Kansalaisopisto Toimintatuotot 44 258 45 500 44 450-1 050-2,3 Toimintakulut -361 405-414 199-415 720 1 521 0,4 Kirjastotoimi Toimintatuotot 6 148 3 000 3 000 0 0,0 Toimintakulut -441 912-437 936-453 892 15 956 3,6 Vapaa-aikatoimi Toimintatuotot 40 577 37 684 37 684 0 0,0 Toimintakulut -592 719-592 914-594 804 1 890 0,3 SIVISTYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 828 889 732 766 1 058 993 326 227 44,5 Toimintakulut -13 379 261-13 953 175-13 829 201-123 974-0,9

67 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos Muutos euroa % TEKNINEN LAUTAKUNTA Hallinto Toimintatuotot 41 880 15 000 8 324-6 676-44,5 Toimintakulut -161 919-145 639-156 926 11 287 7,7 Yhdyskuntasuunnittelun tot. Toimintatuotot 72 000 30 310 39 108 8 798 29,0 Toimintakulut -168 839-202 359-172 763-29 596-14,6 Ympäristön hoito Toimintatuotot 180 261 164 241 170 263 6 022 Toimintakulut -516 657-524 329-516 710-7 619-1,5 Jätehuolto Toimintatuotot 80 223 72 000 0-72 000-100,0 Toimintakulut -141 473-133 299-2 384-130 915-98,2 Kiinteistöt Toimintatuotot 3 231 339 3 509 036 2 893 010-616 026-17,6 Toimintakulut -2 248 782-2 224 690-2 399 565 174 875 7,9 Energiahuolto Toimintatuotot 945 602 1 045 269 0-1 045 269-100,0 Toimintakulut -845 445-838 465 0-838 465-100,0 Muu toiminta Toimintatuotot 3 075 4 670 60 189 55 519 1 188,8 Toimintakulut -31 275-27 929-101 727 73 798 264,2 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Toimintatuotot 93 852 90 000 90 000 0 0,0 Toimintakulut -168 949-165 805-170 714 4 909 3,0 Ympäristön huolto Toimintatuotot 1 500 750 750 0 0,0 Toimintakulut -6 823-5 966-5 966 0 0,0 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 4 649 732 4 931 276 3 261 644-1 669 632-33,9 Toimintakulut -4 290 162-4 268 481-3 526 755-741 726-17,4

68 4.9. Sisäiset erät Kunnan tai kuntayhtymän sisäisellä erällä tarkoitetaan tapahtumaa tai kirjausta, joka ei ole kirjanpitolain mukainen liiketapahtuma eli joka ei ole syntynyt vaihdannasta kunnan tai kuntayhtymän sekä ulkopuolisen talousyksikön välillä. Kunnan tai kuntayhtymän kirjanpidossa sisäisiä eriä kirjataan muun muassa - toiminnan ohjaamisen (talousarvion seuranta) ja - taloustilastoinnin vuoksi Näiden lisäksi - hinnoittelua, - toimintatapojen vertailua, - eri kuntien välistä vertailua ja - taloudellisuuden analysointia varten. Sisäisinä menoina ja tuloina kirjataan kirjanpitoon kunnan sisällä tapahtuva tavaroiden tai palveluiden myynti, jossa sisäinen laskutus kuvaa myyvän hallintokunnan suoritusta ja ostavan hallintokunnan tuotannontekijän käyttöä. Tätä on mielekästä seurata talousarviossa. Sisäinen hinta määritellään tarkoituksenmukaisella tavalla. Yksikköhinta voidaan määrätä kappaleille, tunneille, neliömetreille, henkilöille tai muille tekijöille, jotka kuvaavat sisäisen tavaran tai palvelun määrää. Laskutus voidaan toteuttaa todellisena käytön mukaisena laskutuksena suorituksen jälkeen tai ennakkolaskuna ja niitä tarkentavina, todellisen käytön huomioon ottavina tasauslaskuina. Sisäiset menot ja tulot kirjataan kirjanpitoon samoilla periaatteilla kuin ulkoiset menot ja tulot, mutta sisäiset erät on kyettävä aina erottamaan ulkoisista liiketapahtumista. Sisäisiä tuloja ja menoja syntyy toistensa vastapuolina aina yhtä paljon. (Lähde Leppänen / kunnan ja kuntayhtymän kirjanpito ja tilinpäätös 2001) Siikajoen kunnan kirjanpidossa on sisäisille erille avattu omat sisäisen laskennan tilit. Kunnan sisäinen laskutus toteutetaan ennakkolaskutuksena neljännesvuosittain ja tilinpäätöksessä tasauslaskutuksena. Sisäisessä laskutuksessa raha ei liiku.

69 Siikajoen kunnassa laskutetaan sisäisesti siivouspalvelut, ruokapalvelut, hallinto- ja talouspalvelut, atk palvelut, urheilualueet ja tilavuokrat. Seuraavalla sivulla on tuoteluettelo, josta selviää kunnan sisäisten erien laskutusperusteet ja summat vuosina 2013 2015. TUOTELUETTELO Sisäisesti laskutettavat Muutos 2013/2014 TA 2015 Muutos 2014/2015 Tuote TP 2013 TA 2014 Kaukolämpö Paavolan lämpökeskus 50 314 55 120 9,6 0-100,0 Ruukin lämpökeskus 206 227 226 388 9,8 0-100,0 Siikajoen lämpökeskus 86 887 95 784 10,2 0-100,0 Yhteensä lämpölaitokset 343 428 377 292 9,9 0-100,0 Muut liiketoiminnan myyntituotot Ruukin paloasema 1 343 242-82,0 922 281,0 Siivouspalvelu (sis. siivouksen lisäksi käsipyyhdepaperit ja vaihtomatot) 546 359 555 424 1,7 575 379 3,6 siivoustunnin hinta 22,62 jakoperusteena h/vko Ruokapalvelu 577 349 598 318 3,6 611 244 2,2 aterian hinta 2,72, koulut jakoperusteena oppilas*päivä Hallinto ja talous (talous, palkat, arkisto ja keskus) 466 025 447 756-3,9 463 767 3,6 jakoperusteena vientien määrä Atk - palvelu Atk - palvelu 140 615 150 808 7,2 141 765-6,0 jakoperusteena koneiden lkm ja tositemäärät Verkkoliikenne - palvelu 2 967 4 296 44,8 3 800-11,5 jakoperusteena koneiden lkm Tietoliikenne - palvelu 24 221 28 153 16,2 23 000-18,3 jakoperusteena koneiden lkm Mittauspalvelu/atk 5 100 5 200 2,0 5 210 0,2 Yhteensä atk 172 903 188 457 9,0 173 775-7,8 Urheilualueet, laskutus liikuntapalveluilta Hietamaa 18 100 15 559-14,0 17 502 12,5 Kärkiniemi 19 129 16 199-15,3 17 560 8,4 Kirkkokukkula 4 363 3 788-13,2 3 925 3,6 Urheilumaa 13 570 14 126 4,1 14 372 1,7 Muut liikunta ja uimapaikat 122 935 113 599-7,6 115 734 1,9 Yhteensä urheilualueet 178 097 163 271-8,3 169 093 3,6 Tilavuokrat (sis. käyttömenot ja poistot) 2 253 082 2 364 268 4,9 1 977 252-16,4 jakoperusteena neliöt

70 5. INVESTOINTIOSA 5.1. Tavoitteet ja sitovuudet Kiinteistöinvestoinneissa noudatetaan tilaohjelmaa. Kiinteistöinvestointien tavoitteet Uudet hankkeet Palvelutason parantaminen Peruskorjaushankkeet Toiminnallisuuden ja terveellisyyden parantaminen, Korjausvastuun (korjausvelan) pienentäminen Energiansäästö Muut korjaukset Korjausvastuun pienentäminen Kuntatekniikan investointien tavoitteet Uudet hankkeet Määrän lisäys / tonttitarjonnan takaaminen Palvelukyvyn parantaminen / kevyen liikenteen väylät ja pysäkkikatokset Peruskorjaushankkeet Palvelukyvyn parantaminen / omaisuuden arvon ja käyttökelpoisuuden säilyttäminen Muut korjaukset Palvelukyvyn parantaminen / omaisuuden arvon ja käyttökelpoisuuden säilyttäminen Investointien sitovuudet Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia talousarviossa hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti. Kohteet, joissa toteuttamisen ehtona on ulkopuolisen rahoituksen (valtionosuus, muu rahoitusosuus) saaminen, vahvistetaan päätöksen saamisen jälkeen. Sitovuudet / vastuutoimielin 1. Aineettomat hyödykkeet kunnanhallitus 2. Maa- ja vesialueet kunnanhallitus 3. Rakennukset tekninen lautakunta 4. Kiinteät rakenteet ja laitteet tekninen lautakunta 5. Koneet ja kalusto kukin lautakunta vastaa oman lautakunnan alaisesta kalustosta 6. Osakkeet ja osuudet kunnanhallitus

71 5.2. Investointilaskelmat Investointien yhdistelmä INVESTOINTIOSA TA+MUUTOS TA TS TS TS 2014 2015 2016 2017 2018 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tulot Menot -35 000 Netto -35 000 MAA- JA VESIALUEET Tulot Menot 0-17 360 Netto 0-17 360 RAKENNUKSET Tulot 235 000 1 575 065 543 355 Menot -5 710 120-6 501 400-4 139 320-130 000-90 000 Netto -5 475 120-4 926 335-3 595 965-130 000-90 000 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Tulot Menot -223 000-232 400-149 000-97 500-108 000 Netto -223 000-232 400-149 000-97 500-108 000 KONEET JA KALUSTO Tulot Menot -35 000 0-1 074 800 0 0 Netto -35 000 0 0 OSAKKEET JA OSUUDET Tulot Menot -51 000-50 000-50 000 0 Netto -50 000-50 000 0 INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Tulot 235 000 1 575 065 543 355 0 0 Menot -6 054 120-6 801 160-5 413 120-227 500-198 000 Netto -5 819 120-5 226 095-4 869 765-227 500-198 000

72 Investointimenot ja erittely INVESTOINTIMENOT TA TS TS TS 2015 2016 2017 2018 MAA- JA VESIALUEET -17 360 0 0 0 Maa- ja vesialueet -17 360 RAKENNUKSET -6 501 400-4 139 320-130 000-90 000 Uudet hankkeet Ruukin koulukeskus -5 911 400-3 654 320 Muut korjaukset Ruukin palolaitos -15 000 Mäkelänrinne -85 000-50 000-50 000-50 000 Puistola -40 000-125 000 Satumetsän päiväkoti -60 000 Siikajoenkylän päiväkoti -20 000 Luohuan koulu -25 000 Paavolan koulu -25 000-25 000 Revonlahden koulu -25 000-30 000 Ruukin koulukeskus, liikuntasali -10 000 Gumeruksen koulu -75 000-105 000-40 000 Kirjastot -180 000 Urheilumaan huoltorakennus -100 000 Kiinteistöt, peruskorjausvaraus -40 000-40 000-40 000-40 000 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET -232 400-149 000-97 500-108 000 Koulujen wlan- verkko -23 400 Luohuan kaukalo -16 000 Paavolan kaukalo -16 000 Revonlahden koulun kaukalo -16 000 Kärkiniemi, lähiliikuntarata -8 000-8 000 Kirkkokukkula, suunnittelu -10 000 Teiden rakentaminen -52 000-30 000-30 000-42 000 Teiden päällystäminen -55 000-35 000-10 000-10 000 Teiden valaistus -22 000-10 000-17 500-16 000 Puistot ja leikkipaikat -30 000-30 000-30 000-30 000 Satamat -10 000-10 000-10 000-10 000 KONEET JA KALUSTO 0-1 074 800 0 0 Ruukin koulukeskus -1 074 800 OSAKKEET JA OSUUDET -50 000-50 000 0 0 Oulun jätehuolto -50 000-50 000 INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ -6 801 160-5 413 120-227 500-198 000

73 MAA- JA VESIALUEET Maa ja vesialueet TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0-17 360 0 Netto 0 0-17 360 0 0 Tuohimaanperän sähköliittymien lunastaminen Elenia Oy:ltä Liittymän hinta 8 680, kaksi vuonna 2014 ja kaksi vuonna 2015 Kunnanvaltuusto 19.3.2014 15 RAKENNUKSET Uudisrakentaminen Ruukin koulukeskus TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 1 330 065 443 355 Menot 0-4 729 120-5 911 400-3 654 320 Netto 0-4 729 120-4 581 335-3 210 965 0 Ruukin koulukeskuksen rakentaminen 2014-2016. Rakentaminen 10 748 000, ensikalustaminen 1 074 800, yhteensä 11 822 800 Mahdollinen valtionavustus 15 % kokounaiskustannusarviosta = 1 773 420 Muut korjaukset Kunnanhallituksen rakennukset Ruukin palolaitos TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0-15 000 0 Netto 0 0-15 000 0 0 Sammutusvesisäiliö Perusturvan rakennukset Mäkelänrinne TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 2018 Tulot 0 0 Menot 0-50 000-50 000-50 000-50 000-50 000 Netto 0-50 000-50 000-50 000-50 000-50 000 Pesuhuoneiden saneeraus, tilojen pintasaneerausta

74 Mäkelänrinne TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0-15 000 Netto 0 0-15 000 0 0 PTS-suunnitelma Mäkelänrinne TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0-20 000 Netto 0 0-20 000 0 0 Vesikaton saneeraus Puistola TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0-10 000 Netto 0 0-10 000 0 0 PTS-suunnitelma+kuntoarvio Puistola TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0-10 000-30 000 Netto 0-10 000-30 000 0 0 Hoitajakutsujärjestelmä, kunnan osuus. Suunnittelumääräraha v. 2014. Puistola TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0-125 000 0-125 000 Netto 0-125 000 0-125 000 0 Puistolan keittiöremontti

75 Sivistystoimen rakennukset Satumetsän päiväkoti (sateenkaari) TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot -10 000-50 000 Netto 0-10 000-50 000 0 0 Kuraeteisjärjestelyn toteutus Satumetsän päiväkoti (sateenkaari) TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0-10 000 Netto 0 0-10 000 0 0 Poistumistiejärjestelyt 2. kerroksesta Muksula, myynti TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 100 000 100 000 Menot Netto 0 100 000 100 000 0 0 Tasearvo 31.12.2014 on 80 611,90, myyntivoitto 19 388,10 euroa Katajisto + varasto, myynti TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 105 000 105 000 Menot Netto 0 105 000 105 000 0 0 Tasearvo 31.12.2014 on 0, myyntivoitto 105 000 euroa Siikajoenkylän päiväkoti/asuntosiipi TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0-20 000 Netto 0 0-20 000 0 0 Asunto-osan asuntojen (2kpl) pintaremontti (ei märkätilat)

76 Luohuan koulu TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0-10 000 Netto 0 0-10 000 0 0 PTS - suunnitelman teko Luohuan koulu TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0-15 000 Netto 0 0-15 000 0 0 Koulun jätevesien käsittely Paavolan koulu TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0-10 000-25 000 Netto 0-10 000-25 000 0 0 PTS - suunnitelman teko 2014, varaus kiireellisille toimenpiteille PTS-suunnitelmasta v 2015 Paavolan koulu TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0 0-10 000 Netto 0 0 0-10 000 0 Käytävän ikkunoiden uusiminen Paavolan koulu TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0 0-15 000 Netto 0 0 0-15 000 0 Kirjaston lattiapinnan uusiminen

77 Ruukin koulukeskuksen liikuntasali TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0 0-10 000 Netto 0 0 0-10 000 0 PTS - suunnitelman teko liikuntasaliin Nikkilä, myynti TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 30 000 30 000 Menot Netto 0 30 000 30 000 0 0 Tasearvo 31.12.2014 on 30 655,87, myyntitappio 655,87 Vaahtera, myynti TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 100 000 Menot Netto 0 0 0 100 000 0 Tasearvo 31.12.2014 on 78 541,47, myyntivoitto 21 458,53 Revonlahden koulu TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0-10 000-25 000 Netto 0-10 000-25 000 0 0 PTS - suunnitelman teko 2014, varaus kiireellisille toimenpiteille PPTS-suunnitelmasta v 2015 Revonlahden koulu TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0-30 000 Netto 0 0 0-30 000 0 Parkkipaikan asfaltointi

78 Gumeruksen koulu TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0 0-60 000 Netto 0 0 0-60 000 0 Rakennuksen julkisivujen maalaus Gumeruksen koulu TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0 0-15 000 Netto 0 0 0-15 000 0 Teknisen työn rakennuksen piipun purku ja vesikaton paikkaus Gumeruksen koulu TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0 0-30 000-30 000 Netto 0 0 0-30 000-30 000 Komppalinnan puuverhoilujen maalaus Gumeruksen koulu TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0 0 0-10 000 Netto 0 0 0 0-10 000 Opettajien rivitalo, etupihan laatoitukset Gumeruksen koulu TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0-10 000 Netto 0 0-10 000 0 0 PTS - suunnitelman teko+kuntoarvion päivitys Gumeruksen koulu TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0-25 000 Netto 0 0-25 000 0 0 Lukitusmuutokset komppalinna 9 000 ja koulu 16 000

79 Gumerus, lähiliikunta-areena TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 10 000 Menot 0 0-40 000 0 Netto 0 0-30 000 0 0 Lähiliikunta-areenan toteutus sillä ehdolla, että saadaan avustus Avustuksen suuruus on enintään 10 000 euroa. Kirjastot Ruukin kirjasto TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0-180 000 0 Netto 0 0-180 000 0 0 Vanhan osan purkamisesta aiheutuneet sisäosan purkurajatilojen saneeraustyöt Urheilumaa, huoltorakennus TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0 0-100 000 Netto 0 0 0-100 000 0 Teknisen toimen rakennukset Kiinteistöt TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 2018 Tulot 0 0 Menot -35 000-40 000-40 000-40 000-40 000 Netto 0-35 000-40 000-40 000-40 000-40 000 Peruskorjausvaraus eri kiinteistöille, koulujen Lvi-töiden korjaukset

80 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Koulujen WLAN - verkon uudistaminen TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0-23 400 0 Netto 0 0-23 400 0 0 Luohuan kaukalo TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0-16 000 Netto 0 0-16 000 0 0 Paavolan kaukalo TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0-16 000 0 Netto 0 0-16 000 0 0 Revonlahden koulun kaukalo TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0 0-16 000 Netto 0 0 0-16 000 0 Kirkkokukkula TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0 0 0-10 000 Netto 0 0 0-10 000 0 Suunnittelu Kärkiniemi TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot 0-8 000-8 000-8 000 Netto 0-8 000-8 000-8 000 0 Lähiliikuntarata

81 Kaavatiet TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 2018 Tulot 0 0 Menot -63 000-52 000-30 000-30 000-42 000 Netto 0-63 000-52 000-30 000-30 000-42 000 Kaavateiden rakentaminen ja parantaminen ohjelman mukaan. Kaavatiet TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 2018 Tulot 0 Menot -23 000-55 000-35 000-10 000-10 000 Netto 0-23 000-55 000-35 000-10 000-10 000 Kaavateiden päällystäminen ohjelman mukaan Kaavatiet TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 2018 Tulot 0 0 Menot -14 000-22 000-10 000-17 500-16 000 Netto 0-14 000-22 000-10 000-17 500-16 000 Valaisimien uusinta ohjelman mukaan Puistot, liikuntapaikat, torit ym. yl.alueet TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 2018 Tulot 0 0 Menot 0-30 000-30 000-30 000-30 000-30 000 Netto 0-30 000-30 000-30 000-30 000-30 000 Satamat TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 2018 Tulot 0 0 Menot 0-30 000-10 000-10 000-10 000-10 000 Netto 0-30 000-10 000-10 000-10 000-10 000 Satamat, laitureiden ja aallonmurtajien kunnostusta ja varustelua,

82 KONEET JA KALUSTO Ruukin koulukeskus TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot -1 074 800 Netto 0 0 0-1 074 800 0 Koulukeskuksen ensisijainen kalustaminen OSAKKEET JA OSUUDET Jätehuolto TP 2013 Ta 2014 Ta 2015 2016 2017 Tulot 0 0 Menot -51 000-50 000-50 000 Netto 0-51 000-50 000-50 000 0 Liittymismaksu Oulun jätehuoltoon. Maksu 3 vuoden aikana

83 6 KONSERNIA KOSKEVAT TAVOITTEET Siikajoki konsernin omistajapoliittiset tavoitteet 2015 SIIKAJOEN KUNTAKONSERNIN RAKENNE Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) 2013 2012 Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt 2 2 Muut yhtiöt 2 2 Kuntayhtymät 4 4 Yhteensä 8 8 SIIKAJOEN KUNTA (emoyhteisö) RUUKIN VUOKRA- TALOT OY (100 %) KIINTEISTÖ OY KVANTTI (100 %) RUUKIN YRI- TYSPUISTO OY (100 %) PAAVOLAN VESI OY (99 %) P.-POHJAN-MAAN LIITTO (1,5 %) RAAHEN KOULU- TUS KY (12 %) P.-POHJAN- MAAN SHP (1,6 %) RAAHEN SEUD.HYVINV. KY (17,7 %) Nimen alla suluissa on kunnan omistusosuus 31.12.2013 konserniyhteisöstä. Tytäryhteisöt yhdistelty konsernitaseeseen nimellis- eli pariarvomenetelmän mukaan. Kuntayhtymistä on yhdistelty omistusosuuden mukainen osuus. Yhtiöittämisvelvoitteen myötä kunnan kaukolämpötoiminta liitetään 31.12.2014 Ruukin Yrityspuisto Oy:öön.

84 6.1. TYTÄRYHTIÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET Kuntalain 13 :n ja 87 b :n mukaan valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Valtuusto voi asettaa tavoitteita konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa. Valtuusto ja yhtymäkokous o voivat lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat niiden edustajia tytäryhtiöiden toimielimissä o voivat ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa o tavoiteasettelu voi koskea tytäryhteisön asemaa, toiminnan laajuutta ja toimintaedellytyksiä tai palvelun laatua, hinnoitteluperiaatteita taikka pääoman tuottovaatimuksia. Tytäryhteisöille asetettavat tavoitteet tulee pääsääntöisesti ottaa kunnan ja kuntayhtymän voimassa olevaan talousarvioon ja suunnitelmaan. Tavoitteet vuodelle 2015 on asetettu seuraavasti: 1. Omistajan asettamat tavoitteet - valtuustokauden vaihtuessa uudet hallituksen jäsenet perehdytetään yhtiön toimintaan ja talouteen - riskienhallinta on järjestettävä ja siitä on raportoitava kunnan toimintakertomuksessa - välitilinpäätös tulee lähettää 30.6. tilanteesta kuntaan - tytäryhtiöiden määrän vähentäminen - fuusiot 2. Toiminnalliset tavoitteet Määritellään yhtiössä 3. Taloudelliset tavoitteet Määritellään yhtiössä

PAAVOLAN VESI OY 85

86

87