FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaustisen kunta KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Selostus 20.4.2015
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus I 20.4.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaavan tarkoitus... 1 1.3 Suunnittelualue... 1 1.4 Tiivistelmä... 2 2 Osayleiskaavaprosessin vaiheet... 4 2.1 Kaavatyön aloitusvaihe... 4 2.2 Selvitysten laatiminen ja päivittäminen... 4 2.3 Keskustan kehittämissuunnitelma... 4 2.4 Kaavan valmisteluvaihe ja kaavaluonnos... 5 2.5 Kaavaehdotusvaihe... 5 2.6 2. kaavaehdotusvaihe... 5 2.7 Kaavan hyväksyminen... 5 2.8 Osallistuminen ja vuorovaikutus... 5 3 Lähtökohdat... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Maisema... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 10 3.1.3 Luontokohteet yleiskaavan laajennusalueilla... 14 3.1.4 Rakennettu ympäristö ja rakennuskulttuuri... 17 3.1.5 Maanomistus... 21 3.1.6 Yhdyskuntatekniikka... 21 3.1.7 Liikenne... 22 3.1.8 Väestö ja asuminen... 26 3.1.9 Työpaikat ja palvelut... 28 3.2 Suunnittelutilanne... 31 3.2.1 Maakuntakaava... 31 3.2.2 Yleiskaava... 33 3.2.3 Asemakaava... 36 3.2.4 Rakennusjärjestys... 36 4 Suunnittelun tavoitteet... 37 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT... 37 4.2 Kunnan asettamat tavoitteet... 37 4.3 Viranomaisten asettamat tavoitteet... 38 4.4 Keskustan kehittämissuunnitelmasta johdetut tavoitteet... 38 4.5 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 39 4.5.1 Valmisteluvaiheen palaute... 39 4.5.2 Ehdotusvaiheen palaute... 39 4.5.3 2. ehdotusvaiheen palaute... 40 4.5.4 Ylimääräisen kuulemisen palaute.... 40 5 Yleiskaavan kuvaus... 41 5.1 Aluevaraukset... 41 5.2 Mitoitus... 42 5.3 Osayleiskaavan merkinnät ja määräykset... 43
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus II 20.4.2015 5.3.1 Asuminen... 44 5.3.2 Maa- ja metsätalous... 45 5.3.3 Palvelut ja työpaikkatoiminnot... 46 5.3.4 Liikenne... 47 5.3.5 Yhdyskuntatekniikka, erityisalueet ja -merkinnät... 49 5.3.6 Pohjavesialueet... 50 5.3.7 Virkistys... 50 5.3.8 Rakennetun ympäristön arvot... 51 5.3.9 Ympäristön häiriötekijät... 53 6 Yleiskaavan vaikutukset... 55 6.1 Vaikutusten arviointi... 55 6.2 Suhde maakuntakaavaan... 60 6.3 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 60 7 Osayleiskaavatyön eteneminen... 62 LIITTEET Liite 1. Viranomaisneuvottelun pöytäkirja 7.10.2008 Liite 2. Mitoitus (FCG Planeko Oy, 2008) Liite 3. Keskustan osayleiskaava: valmisteluvaiheen, ehdotusvaiheen, 2. ehdotusvaiheen ja 2. ehdotusvaiheen jälkeisen ylimääräinen kuulemisen vastineet LIITEMATERIAALI/ERILLISSELVITYKSET ERILLISET ASIAKIRJAT JA LÄHTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.2.2010 Luontoselvitys 18.7.2008. Kuntakeskuksen kehittämissuunnitelma, 18.11.2009 Kaupallinen selvitys 14.10.2008 ja 19.9.2014 Geologian tutkimuskeskus, GTK. http://www.gtk.fi Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma. Tiehallinto, Kaustisen kunta, LVM, Liikenneturva, Poliisi (2006). Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy (2001). Keski- Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Kokkola. Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030. Oy Talentek Ab ja Strafica Oy (2006). Liikennemääräkartta 2007, Tiehallinto / Vaasan tiepiiri (2008). http://www.tiehallinto.fi Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kaustisen kunta, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Vesihydro Oy (2002) Vesihuollon toiminta-alueen laajennus. Ramboll Oy (2007) Länsi-Suomen ympäristökeskus (2008). http://www.ymparisto.fi/ Maanmittauslaitos, Karttapaikka. http://www.karttapaikka.fi Maanmittauslaitos, paikkatietoikkuna, kansallinen paikkatietoportaali, www.paikkatietoikkuna.fi Tilastokeskus, http://www.tilastokeskus.fi Ympäristöhallinnon Hertta- ja Oiva tietojärjestelmät, http://www.ymparisto.fi/oiva
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 1 (62) KAUSTISEN KUNTA KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaavan tarkoitus 1.3 Suunnittelualue Selostus liittyy 26.1.2015 päivättyyn keskustan osayleiskaavaan. Kaavan laatimisesta Kaustisen kunnan ohjauksessa on vastannut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (ent. FCG Planeko Oy). Kaavan vireille tulo: vuoden 2007 kaavoituskatsaus Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 18 ): 7.10.2008 Osayleiskaavan selvitykset on tehty vuosina 2008 2010 Kaustisen kunta teetti osayleiskaavan pohjaksi Kaustisen kuntakeskuksen kehittämissuunnitelman, joka valmistui syksyllä 2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä koko kaavoitusprosessin ajan, alkaen 6.4.2010 Kaavan nimi muutettiin muotoon keskustan osayleiskaava Kunnanhallitus päätti 15.11.2010, KHALL 260 asettaa osayleiskaavan valmisteluaineiston nähtäville Luonnosvaiheen valmisteluaineisto nähtävillä (MRA 30 ): 17.11. 17.12.2010 Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavaehdotuksen tarkistuksin: 11.6.2012 Kaavaehdotus nähtävillä (MRL 65 ja MRA 19 ): 18.6. 31.8.2012 Viranomaistyöneuvottelu: 26.10.2012 Kaavaehdotukseen saatujen lausuntojen perusteella kaava päätettiin asettaa nähtäville toisen kerran Kunnanhallitus käsitteli muistutuksia, jotka koskivat ranta-asuinalueita ja pohjavesialueiden asuinalueita: 18.3.2013 69 Kunnanhallitus on hyväksynyt 2. kaavaehdotuksen 17.6.2013 150 2. kaavaehdotus nähtävillä (MRL 65 ja MRA 19 ): 18.6.2013-31.8.2013 Viranomaistyöneuvottelu (MRA 18 ): 28.10.2013 2. kaavaehdotuksen jälkeen kaavaan tehdyistä merkittävistä muutoksista järjestetty marras-joulukuussa 2014 MRA 32 :n mukainen erilliskuuleminen. Viranomaistyöneuvottelu 9.12.2014. Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavan: 2.3.2015 :ssä 53 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan: 16.4.2015 :ssä 24 Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka tavoitteena on alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Osayleiskaavaa voidaan käyttää rantaalueeksi rajatulla alueella suoraan rakennusluvan perusteena A- ja AM-alueilla osoitettujen rakennuspaikkojen osalta (MRL 72 ). Osayleiskaava-alue sijaitsee Kaustisen kirkonkylässä, kunnan keskustassa. Suunnittelualue sisältää Ylijoen, Tanhuanpään, Pappilanniemen, Lähdehaan, Kappelin, Pajalan, Virkkalan ja Mosalan osa-alueet.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 2 (62) Suunnittelualuetta rajaavat lännessä Kruunupyyn kunnan raja, pohjoisessa Salonkylän osayleiskaava ja etelässä Järvelän osayleiskaava. Järvelän ja Salonkylän alueille on laadittu yhteinen osayleiskaava (2006). Idässä suunnittelualuetta rajaavat Österharjun metsäalueet. Suunnittelualue on kooltaan yhteensä noin 16 km², josta vesialueita noin 0,4 km². Rantaviivaa on Perhonjoen rannat mukaan lukien yhteensä noin 10 km. Suunnittelualueesta suurin osa on lähes rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta. Alueen keskellä sijaitsee Kaustisen ydinkeskusta, jota ympäröivät pientaloalueet. Kuva 1. Yleiskaava koskee Kaustisen keskustaa ja sen lähiympäristöä (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2010). 1.4 Tiivistelmä Laadittavalla osayleiskaavalla osoitetaan maankäyttö Kaustisen kunnassa, Kirkonseudun alueella. Kunta on vuonna 2007 hyväksynyt Kirkonseudun osayleiskaavalle seuraavat tavoitteet: Tavoitteena on yhtenäistää kaavamääräyksiä ja ohjata rakentamista yleiskaavan avulla. Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena A-, AM ja RA-alueilla sekä AP-alueilla osoitettujen rakennuspaikkojen osalta. Tavoitteena on tutkia teollisuuden ja kaupan suuryksikköjen potentiaalit sijoituspaikat keskustatoimintojen ulkopuolella, sekä tiejärjestelyiden toteuttaminen Opistonmäen ja keskustan välillä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 3 (62) Laajentaa keskustan nykyistä osayleiskaava-aluetta Teerijärven ja Toholammin suuntaan. Kaava laaditaan Kaustisen kunnan Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan (2006) henkisenä. Kaavaa varten tehtiin kaava-alueen laajennusosien luontoselvitys sekä Kaustisen kuntaa koskeva kaupan selvitys. Lisäksi niiltä ranta-alueilta, jotka eivät ole asemakaavoitettuja tehtiin kantatilaselvitys. Kaavatyön pohjaksi luotiin keskustan kehittämissuunnitelma. Kaustisen keskustan kehittämissuunnitelma on visio Kaustisen keskustasta noin 20 vuoden aikajänteellä. Suunnitelmassa esitetään myös nopeasti toteutettavia ideoita ja toimenpide-ehdotuksia keskusta-alueen maankäytön toiminnalliseksi, rakenteelliseksi, kaupunkikuvalliseksi ja liikenteelliseksi kehittämiseksi. Euroopan Unioni on myöntänyt hankkeelle kehittämisrahaa. Työn taustalla on tarve kehittää Kaustisen keskustaajaman elävyyttä ja toimivuutta, väestön elämänlaatua sekä palveluiden saatavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena työssä oli luoda perusteet kaavoitukselle ja rakentamiselle. Tavoitteiden, selvitysten, viranomaisten kanssa käytyjen neuvotteluiden, kehittämissuunnitelman sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) saadun palautteen perusteella laadittiin osayleiskaavaluonnos ja siitä edelleen osayleiskaavaehdotus neuvotteluiden ja saadun palautteen pohjalta. Osayleiskaavaehdotuksesta saatiin lausunnot ja muistutukset. Näiden ja viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen todettiin sellaisia muutostarpeita, jotka edellyttävät kaavan asettamista uudelleen nähtäville. 2. kaavaehdotus laadittiin saadun palautteen ja viranomaisten kanssa käytyjen työneuvottelujen ja palaverien pohjalta sekä kunnanhallituksen 18.3.2013 tekemien päätösten pohjalta. Osayleiskaavan tavoitteena on alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena ranta-alueella (ra-rajaus kartalla) AM- ja A- alueilla osoitettujen rakennuspaikkojen osalta. Rakennuspaikkoja ei ole osoitettu asemakaava-alueille tai alueille, jotka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 4 (62) 2 OSAYLEISKAAVAPROSESSIN VAIHEET 2.1 Kaavatyön aloitusvaihe Kaustisen kunnanhallitus on päättänyt osayleiskaavan laatimisesta 3.12.2007. Alueella on ollut voimassa rakennuskielto 31.12.2009 saakka. Rakennuskieltoalueella maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia. Osayleiskaavan vireilletulosta on kuulutettu vuoden 2007 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaustisen kunta pyysi 27.2.2008 tarjousta kirkonkylän (keskustan) osayleiskaavan laatimisesta. Tekninen lautakunta valitsi 18.3.2008 33 kaavaa laativaksi tahoksi FCG Finnish Consulting Group Oy:n (ent. FCG Planeko Oy, Suunnittelukeskus Oy, nyk FCG Suunnittelu ja tekniikka Ou). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 7.10.2008 Kaustisella. Keskustan osayleiskaavan laatimiseen liittyvät selvitykset tehtiin vuosina 2008 2010. Rantavyöhykkeeltä, jota ei ole asemakaavoitettu, on tehty emätilaselvitys. 2.2 Selvitysten laatiminen ja päivittäminen FCG aloitti kaavan laatimisen keväällä 2008. Kaavatyöhön liittyen laadittiin seuraavat selvitykset: Luontoselvitys kaava-alueen laajennusosille (Toholammen ja Teerijärven suunnat). Pohjanmaan Luontotieto, Riina Ala-Risku, 2008. Kaustisen kaupallinen selvitys. Työssä päivitettiin Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 selvityksen tiedot Kaustisen kunnan osalta. FCG Planeko Oy, 2008. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Oy, Kaustisen kunta, 2009. Kaustisen kaupallinen selvitys 2014. Työssä tarkasteltiin yleiskaavassa osoitettujen kaupallisten alueiden seudullista vaikutusta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2014. 2.3 Keskustan kehittämissuunnitelma Kaustisen keskustan kehittämissuunnitelma on visio Kaustisen keskustasta noin 20 vuoden aikajänteellä. Suunnitelmassa esitetään myös nopeasti toteutettavia ideoita ja toimenpide-ehdotuksia keskusta-alueen maankäytön toiminnalliseksi, rakenteelliseksi, kaupunkikuvalliseksi ja liikenteelliseksi kehittämiseksi. Euroopan unioni on myöntänyt hankkeelle kehittämisrahaa. Työ tehtiin FCG:ssä Kaustisen kunnan toimeksiannosta. Työn taustalla on tarve kehittää Kaustisen keskustaajaman elävyyttä ja toimivuutta, väestön elämänlaatua sekä palveluiden saatavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena työssä oli luoda perusteet kaavoitukselle ja rakentamiselle: keskustan kehittäminen entistä enemmän kaikkia väestöryhmiä palvelevaksi kokonaisuudeksi
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 5 (62) keskustan rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaaliminen yhdistettynä yhdyskuntarakentamisen tehokkuuteen ja taloudellisuuteen elinkeinoelämän toimintaedellytysten, palveluiden ja kevytliikenneympäristön kehittäminen toiminnallisena kokonaisuutena keskustaajaman toimivuuden, näkyvyyden, vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden parantaminen. 2.4 Kaavan valmisteluvaihe ja kaavaluonnos 2.5 Kaavaehdotusvaihe 2.6 2. kaavaehdotusvaihe 2.7 Kaavan hyväksyminen Osayleiskaavan luonnos laadittiin viranomaisneuvottelun ja alueella tehtyjen maastoinventointien sekä selvitysten valmistuttua. Kaavan valmisteluaineisto päätettiin asettaa nähtäville syksyllä 2010. Samalla kaavan nimi täsmennettiin kirkonkylä osayleiskaavasta muotoon keskustan osayleiskaava. Kaavan valmisteluvaiheen aineiston, kaavaluonnoksen ja kaavaselostuksen liitteineen, ollessa nähtävillä saatiin 6 lausuntoa ja 31 kirjallista mielipidettä. Näihin on laadittu vastineet. Vastineraportti on selostuksen liitteenä. Osayleiskaavan ehdotus on laadittu luonnoksesta saadun palautteen sekä kunnan ja muiden viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Vuoden 2012 syksyllä nähtävillä olleesta osayleiskaavaehdotuksesta saatiin lausunnot ja muistutukset. Näiden ja viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen todettiin sellaisia muutostarpeita, jotka edellyttävät kaavan asettamista uudelleen nähtäville. 2. kaavaehdotus laadittiin saadun palautteen ja viranomaisten kanssa käytyjen työneuvottelujen ja palaverien pohjalta. Kunnanhallitus käsitteli tiettyjä erityisesti ranta-alueille ja pohjavesialueille sijoittuneita muistutuksia 18.3.2013 ( 69). Vuoden 2013 kesällä nähtävillä olleesta 2. osayleiskaavaehdotuksesta saatiin lausunnot ja muistutukset. Näiden ja viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen kaavaan tehtiin tarvittavat muutokset ja lisäykset. Tehtyjen muutosten katsottiin olevan luonteeltaan teknisluonteisia korjauksia ja täsmennyksiä sekä koskevan yksityistä etua. Niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen Kaustisen kunnan toimesta. Näin ollen Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 :n mukaista uudelleen nähtäville asettamista ei tarvittu. Erillisen kuulemisen perusteella palautteina saadut muistutukset käsitellään joulukuun 2014 tammikuun 2015 aikana. Erillisen kuulemisen perusteella saatiin 1 lausunto. Erillisen kuulemisen perusteella ei annettu yhtään muistutusta. Osayleiskaavaa tarkistettiin tarpeelliselta osin saadun lausunnon perusteella. 2.8 Osallistuminen ja vuorovaikutus Osayleiskaavan hyväksyy Kaustisen kunnanvaltuusto. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 6 (62) A Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: Kuntalaiset Kunnassa työssäkäyvät henkilöt Kaavamuutosalueen ja siihen rajoittuvan maan omistajat Kaavamuutosalueen ja sen vaikutusalueen asukkaat Kaavamuutosalueen ja sen vaikutusalueen elinkeinonharjoittajat ja maanviljelijät B Viranomaiset Länsi-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o ent. Länsi-Suomen ympäristökeskus o ent. Tiehallinto / Vaasan tiepiiri Keski-Pohjanmaan liitto K.H.Renlundin museo / Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo / Museovirasto Palo-/pelastusviranomainen C Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Energia- ja teleyhtiöt Luonnonsuojelupiiri Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 7 (62) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaustisen kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kaustiselta on matkaa Kokkolaan 45 km, Pietarsaareen 55 km ja Kannukseen 60 km. Kaustisen pinta-ala on 361,22 km2. Vuonna 2012 Kaustisen asukasluku oli 4300 henkeä. Kaustisen pääelinkeinot ovat palvelut, jalostus sekä maa- ja metsätalous. Suunnittelualue sisältää Ylijoen, Tanhuanpään, Pappilanniemen, Lähdehaan, Kappelin, Pajalan, Virkkalan ja Mosalan osa-alueet. Alueen tärkeimmät liikenneyhteydet ovat valtatie 13 ja kantatie 63. 3.1.1 Maisema Kuva 2. Kaava-alueen rajaus. Maisemakuva Keski-Pohjanmaa sijoittuu kahden maisemamaakunnan, Pohjanmaan ja Suomenselän, alueelle. Maakunnalle on tyypillistä järvien vähäisyys sekä jokilaaksojen halkaisemat metsä- ja suoseudut. Rikasta merellistä perintöä edustavat rannikon maankohoamisrannat, taajamat ja kalastaja-yhdyskunnat. Merellisen luoteisosan vastakohtana on Suomenselän alue järvineen ja erämaineen. Keski-Pohjanmaan perinteistä maisemakuvaa hallitsevat luonnonmaisemien ohella kulttuurimaisemat: kylät, asutusryhmät, viljelykset ja laitumet. Maakunnalle on tunnusomaista jokivarsille kehittynyt asustustoiminta. Viime vuosikymmenten suurimpia maisemallisia muutoksia aiheuttaneet tekijät ovat olleet etenkin maatalouden ja rakentamisen tehostuminen. Perinteisen, luonnon niittyjä laaja-alaisesti hyödyntäneen maatalouden nykyaikaistuminen on toisaalta lisännyt avoimuutta tehokkaasti käytetyillä viljelyalueilla ja toisaalta vähentänyt avoimuutta aiemmin laidunnetuilla tai niitetyillä viljelys-
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 8 (62) ten reuna-alueilla ja rannoilla. Muutosten myötä perinteinen rakennuskanta on väistymässä ja maisemakuva yksipuolistumassa. Muutos ei sinänsä ole haitallista, se kuuluu luonnollisena osa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Negatiivisena muutokset on koettu silloin kuin ne uhkaavat tärkeäksi koettuja arvoja, kuten maisemaa, luontoa tai perinteitä. Maisemarakenne Lesti- ja Perhonjokien ala- ja keskijuoksu sekä rannikko ovat tasaista kapeiden jokilaaksojen viljelysaluetta. Lesti- ja Perhonjokien ala- ja keskijuoksun kunnat kuuluvat siihen. Tälle alueelle sijoittuvat Himanka, Kannus, Lohtaja, Kälviä, Ullava, Kaustinen, Veteli ja osa Toholampea ja Kokkolaa. Keski- Pohjanmaan jokiseutu ja rannikkoalueella vuorottelevat jokilaaksot, lähes huomaamattomiksi tasoittuneet harjujaksot ja drumliiniharjanteet. Harjujaksot päättyvät rannikolla Vattajan ja Kalajoen laajoihin lentohiekkakenttiin. Moreenimuodostumia, drumliineja, kumpumoreeneja, suuria siirtolohkareita ja huuhtoutuneita louhikoita esiintyy jokilaaksojen välisillä alueilla. Laajimmat peltoalueet avautuvat Lestijoen jokilaaksossa ja Kokkolan entisillä merenpohjan savikoilla. Muualla pellot seuraavat pikkujokien varsia kapeina nauhoina, leveten yleensä vain alajuoksun varsilla laajemmiksi aukeiksi. Jokilaaksojen väliin jää asumattomia sydänmaita, karuja mäntykankaita, rämeitä ja nevoja. Kulttuurimaisema ja arvokkaat maisema-alueet Keski-Pohjanmaan maakunnallisesti ja ylikunnallisesti arvokkaat maisemaalue-ehdotukset edustavat maakunnalle luonteenomaisia ja edustavimpia luonnonmaisemia, maatalouskyliä ja keskustaajamien kulttuurihistoriallisia kohteita. Paikallisesti arvokkaat maisema-alue-ehdotukset ovat pienempiä maalaisympäristöjä. Näistä kokonaisuuksista useilla on runsaasti hyvin arvokkaitakin osatekijöitä, mutta vähäisen laajuutensa vuoksi ovat karsiintuneet pois ylikunnallisesta luokasta paikallisesti arvokkaiksi. Perhonjokilaakson kulttuurimaisema keskustan pohjoispuolella Perhonjokilaakson kulttuurimaisema on kapea viljelty jokilaakso, noin seitsemän kilometrin pituinen ja keskimäärin kilometrin levyinen. Laakson kummallakin puolella kulkee maisemaa rajaava harjujakso. Laakso on vanhaa asuinaluetta, ja siellä on useita kyliä. Kivikautiset asuinpaikat sijoittuvat nykyisten kylien läheisyyteen. Kaussenkankaaseen ja Luomalaan lienee tullut asutusta jo 1400-luvulla, sillä nämä ovat Penttilän talon kanssa vanhimpia taloja Kokkolan ylämailla. Kaussenkangas, Luomala ja Puumala ovat sijoittuneet Perhonjoen eteläpuolella vanhan maantien varteen mäkiosuuksille. Avoimen jokilaaksoviljelysmaiseman keskellä sijaitsevalla Kaussenkankaalla oleva vanha perinteinen maalaispiha erottuu ympäristöstään ja on maisemallisesti hyvin arvokas. Kankaalla on säilynyt kolme uljasta pohjalaistaloyksilöä joiden viereen on rakennettu kaksi uutta päärakennusta. Tänä päivänä pihapiirinä toimiva ympäristö edustaa vanhaa raittiasutusta.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 9 (62) Kuva 3. Perhonjokilaakson kulttuurimaisemaa keskustan pohjoispuolella. Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy (2001). Perhonjokilaakson kulttuurimaisema keskustan eteläpuolella Maisema-alue keskustan eteläpuolella on noin viiden kilometrin pituinen ja kilometrin levyinen. Luonnonpiirteet asettavat kylämaisemalle selkeät visuaaliset rajat. Maisema- s- olemukseltaan maisema-alue edustaa kallio- ja harjualueiden kehystämää luode-kaakkoissuuntaista viljavaa jokivarsimaisemaa, jonka maisemarakenteen perusrungon muodostavat joki, melko tasainen viljelty Perhonjokilaakso ja sitä rajaavat ympäristöstä selkeästi, korkeammat karuhkot metsäiset, osittain soistuneet moreeni- ja kallioselänteet sekä joen itäpuolella harjujakso. Nämä ovat olleet perinteisesti kyläläisille myös näköala- marjastus- ja retkeilypaikkoja. Jokilaaksoa rajaavat kallioalueet ovat suhteellisen korkeita muuhun ympäristöön verrattuna ja hallitsevat maisemakuvaa. Perinteiseen kulttuurimaisemaan Kaustisella kuuluu jokivarsiasutus. Suurin osa asutuksesta on vieläkin jokivarsien tuntumassa, joskin maaviljelyn merkitys ei ole enää niin suuri. Perinteinen Perhonjokivarsimaisema on muuttunut varsinkin salaojituksen ja latojen katoamisen seurauksena. Maisemakuvallisesti joki on merkittävin elementti maisemarakenteessa, vaikkakin sen rantojen vesakoituminen onkin muuttanut sen luonnetta. Joelle avautuu nykypäivänä ainoastaan harvoista paikoista näköalaoja, sillä jokivarsi on hyvin pensoittunut ja ainoastaan maiseman halki kiemurteleva pensoittunut nauha kertoo joen olemassaolosta. Peltoalueiden avoimen kokonaisuuden säilyttäminen avoimena on sekä maisemakuvan että kulttuurihistorian kannalta tärkeää. Lisäksi useat rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet pihapiireineen vaativat ympärilleen tilaa. Perhonjoen länsipuolella asutus on sijoittunut nauhamaisesti sekä jokirantaan että vanhan tien varteen. Vanhan tien varressa on sotilastorppa 1700-luvun puolivälistä, vanha kievari 1800-luvun puolivälistä sekä Kentalanmäen tiivis asutus. Kentalanmäkeen eli Pelimanninmäkeen liittyy voimakkaasti pelimannihistoria. Mäellä on mm. Konsta Jylhän vaimon kotitalo. Maisema-alueella sijaitsee paikallisesti merkittävä Rantakosken laidun. Lampaat ja lehmät ovat laiduntaneet kivistä rantalaidunta noin 40 vuotta. Kohde on pinta-alaltaan 0,2 ha ja sen läheisyydessä sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia sekä kivikautisia asuinjäännöksiä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 10 (62) Jokilaakson itärannalla kulkee harjujakso, johon Perhonjoen itäpuolinen asutus tukeutuu. Järvelässä on asutusta myös jokirannassa. Täältä voidaan mainita vanhat Luomalan ja Kentalan (1700-luvulta) talot, jotka on siirretty jokirantaan muusikkojen taloiksi. Perhonjoen itäpuolella on tiehen tehty oikaisu, ja sen varrelle on tullut jonkin verran uutta asutusta. Vanhoista silloista on jäljellä Penttilän jokisilta keskustassa. Järvelän kohdalla olevan riippusillan osalle on suunniteltu palauttava saneeraus, joka tullaan toteuttamaan lähiaikoina. Saneerauksessa sillan puukaiteet palautetaan ja nykyään ainoastaan kevyen liikenteen käytössä oleva silta palautetaan myös ajoneuvoliikenteen käyttöön. 3.1.2 Luonnonympäristö Kuva 4. Perhonjokilaakson kulttuurimaisemaa keskustan eteläpuolella. Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy (2001). Maa- ja kallioperä, pinnanmuodot Kuva 5. Kaustisen maaperäkartta (GTK 2008).
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 11 (62) Kaava-alueella on hyvin monipuolinen maaperä. Perhonjoen varsilla maaperä on pääosin hietaa. Joen varsilla on kuitenkin myös hiesualueita ja alueita, joilla on hienoa hietaa. Joen itäpuolella on hiekkavyöhyke, jonka sisällä on soraalue Kaustisen keskustan koillispuolella. Hiekkavyöhykkeestä itään löytyy sara- ja rahkaturvealueita. Turvealueiden jälkeen maaperä on pääosin moreenia. Perhonjoen länsipuoli koostuu pääosin sara- ja rahkaturvealueista sekä moreenialueista. Kaustisen keskustan lounaispuolella on kallioalue (Puhkion kallio). Puhkion kalliosta luoteeseen on myös toinen pienempi kallioalue. Vesiolosuhteet Pohjavesi Kaustisen kuntaa halkoo luode-kaakko suuntainen harjujakso, joka jakautuu Kaustisen pohjoispuolella kahdeksi erilliseksi harjujaksoksi. Näistä laajempi harjujakso jatkuu luoteeseen Kruunupyyn kunnan ja Kokkolan kaupungin läpi Pohjanlahteen. Pienempi harjujakso jatkuu Kaustisen pohjoisosassa pohjoisluoteeseen haarautuen edelleen kahdeksi erilliseksi harjujaksoksi Nuolinenjärven eteläpuolella. Murroslaaksoa reunustavat kallioiset selänteet, joiden rinnealueet ovat hiekkamoreenipeitteisiä. Parhaiten vettä johtavat hiekka- ja sorakerrokset jatkuvat murroslaakson keskiosiin paksun savikerroksen peittäminä. Suunnittelualueella on pohjavesialueita, mutta myös suunnittelualueen pohjoispuolella on myös vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Oosinharjun, Kaustin, Åsen A, Åsen B, Koppeloharjun, Peltokydönharjun ja Pläkkisenharjun vedenhankintaa varten tärkeitä ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita koskeva suojelusuunnitelma on tehty vuonna 2009. Pohjavesialueet sijoittuvat Kaustisen kunnan alueelle. Pohjavesialueilla sijaitsevat yksityiset Jylhän ja Kuorikosken vesiosuuskuntien vedenottamot sekä Kaustisen vesilaitoksen pohjavedenottamoita. Kuva 6. Kaustisen pohjavesialueet. Taulukko 1. Kaustisen pohjavesialueet suunnittelualueella ja sen läheisyydessä (Hertta/OIVA-tietojärjestelmä 28.5.2008).
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 12 (62) Pohjavesialueen nimi Pohjavesialueen tunnus Pohjavesialueen luokka Kokonaispinta-ala (ha) Muodostumisalueen pinta-ala (km 2 ) Åsen A 1023651 A 1 166,44 1,48 900 Åsen A 1023651 A 1 138,99 1,48 900 Oosinharju 1023601 1 93,59 1,60 1000 Oosinharju 1023601 1 160,04 1,60 1000 Oosinharju 1023601 1 51,93 1,60 1000 Kausti 1023604 2 77,38 0,79 500 Kausti 1023604 2 59,60 0,79 500 Kausti 1023604 2 26,93 0,79 500 Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä (m 3 /d) Kuva 7. Suojelusuunnitelman lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet. Suojelusuunnitelmassa on lisäksi osoitettu suojavyöhykkeet. Esitetyt vedenottamoiden lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet Oosinharjun ja Åsen A pohjavesialu-
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 13 (62) eella ovat Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaisia. Vesioikeudellisten suoja-alueiden rajauksien tarkennuksessa on huomioitu esiintymien hydrogeologiset olosuhteet sekä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesialuerajaukset. Lähisuojavyöhykkeiden avulla pyritään turvaamaan pohjaveden laatu mm. rajoittamalla rakentamisesta ja viljelytoiminnasta pohjavedelle aiheutuvia haittavaikutuksia. Kaukosuojavyöhykkeillä tulee noudattaa suojelurajoituksia. Vedenoton turvaamiseksi ei pohjavesialueille tule sijoittaa mm. seuraavia laitoksia tai toimintoja: teollisuuslaitoksia tai vastaavaa yritystoimintaa laitoksia, joissa valmistetaan, käytetään tai varastoidaan kemikaaleja matkailukeskuksia, ravitsemusliikkeitä ja vastaavia laitoksia asuinkiinteistöjä, joiden jätevesiä ei liitetä kunnalliseen viemäriverkostoon hautausmaita, jätteiden, maan tai lumen kaatopaikkoja Pintavesi Kaustisen tärkein vesistö on Perhonjoki. Perhonjoki saa alkunsa Perhon, Kyyjärven ja Kivijärven kuntien raja-alueilla olevista pienistä järvistä. Latvaalueilta joki laskee Perhon kunnan läpi Vetelin Haapajärveen, josta edelleen Kaustisen kautta Kruunupyyn kunnassa sijaitsevaan Perhonjoen keskiosan järviryhmään. Täältä joki laskee 160 kilometrin pituisen juoksunsa jälkeen Perämereen maakuntakeskuksen, Kokkolan, pohjoispuolitse. Tulvariski Etelä-Pohjanmaan ely-keskukselta saadun lausunnon (15.7.2010) mukaan Kaustisen keskustan alueelle ei ole laadittu tulvakarttaa. Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus antoi Kaustisen keskustaan ja lähialueille lausunnon alimmasta rakennuskorkeuksista 23.11.1995. Rakennuskorkeuksien määrittämisperusteita on sen jälkeen täsmennetty maa- ja metsätalousministeriön asettaman suurtulvatyöryhmän loppuraportissa. Siinä esitetään, että tulvaalueille ei sijoiteta uusia rakennuksia, rakenteita eikä muita toimintoja niin, että tulva aiheuttaa niille merkittävää vahinkoa. Yleiskaava-alue sijaitsee Perhonjoen paaluvälillä 598-00 635+00. Perhonjokivarresta on hajahavaintoja tulvakorkeuksista ja alue on ilmakuvattu kevään 2000 tulvan aikana. Tuolloin tulva vastasi suuruudeltaan noin 1/20 tulvan toistuvuutta. Tulvahavaintojen ja Pirttikosken voimalaitoksen lupapäätöksen perusteella arvioidaan kerran sadassa vuodessa toistuvalla tulvalla vedenkorkeuden nykytilassa olevan N 60 -tasossa seuraavan: - kaava-alueen alavirranpuoleisella rajalla (paalulla 589+00) + 53,70 m - Pirttikosken voimalaitoksen alapuolella (paalulla 615+00) + 54,00 m - Pirttikosken voimalaitoksen yläpuolella (paalulla 616+00) + 55,30 m - Mosalankosken alapuolella (paalulla 626+00) + 55,40 m - Mosalankosken yläpuolella (paalulla 627+00) + 57,50 m - kaava-alueen ylävirranpuoleisella rajalla (paalulla 635+00) + 57,70 m Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen vesistöyksikön lausunnon mukaan alinta rakentamiskorkeutta määritettäessä näihin arvioituihin tulvakorkeuksiin lisätään laskennan epävarmuudesta, jääpatojen vaarasta, ilmastonmuutoksen ennakoinnista sekä muista tekijöistä johtuva lisäkorkeus 0,7 m. Kastuessaan vaurioituvat tavanomaiset rakenteet tulee sijoittaa alimman rakentamiskorkeuden yläpuolelle. Yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeät rakennukset ja ympä-
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 14 (62) ristölle vaaraa aiheuttavat rakenteet tai toiminnot tulisi sijoittaa tätäkin ylemmäs. Suvannoissa välikorkeudet voidaan määrittää tapauskohtaisesti. Vuonna 2013 (sähköposti 13.2.2013) ely-keskus varmensi, että vuonna 1995 annettu lausunto pätee edelleen muutoin, mutta nykyisen ohjeistuksen mukaan mitoitusvedenkorkeutena tulee käyttää 1/100 vuodessa toistuvaa tulvakorkeutta. Havaintoja kaava-alueen kohdalta on heikosti eikä alueelta ole tehty virtaamamallia. Karkeasti arvioiden alueella kerran sadassa vuodessa toistuva tulvakorkeus on n. 30 cm korkeampi kuin aiemmin arvioitu 1/50 tulvakorkeus. Lisäkorkeutena tulee käyttää samaa kuin aikaisemmassa lausunnossa eli 1 m. Tämän perusteella alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet ovat N 60 -tasossa (arvioitu 1/50 korkeus + 30 cm + 1 m): Puumalan silta + 54,5 m Pirttikosken alapuoli + 54,9 m Pirttikosken yläpuoli + 56,3 m Mosalan myllypadon yläpuoli + 58,5 m Mosalan yläpuolinen suvanto + 58,9 m Kuva 8. Perhonjoki (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2004). 3.1.3 Luontokohteet yleiskaavan laajennusalueilla Kaustisen yleiskaavaa varten tehtiin tarkempi luontoselvitys kahdelta erilliseltä yleiskaavan laajennusalueelta, jotka sijaitsevat Teerijärventien ja Toholammintien varressa yhteensä n. 360 ha alueella. Teerijärventien alue (n. 180 ha) muodostuu matalien moreenikankaiden talousmetsistä, joiden ympärillä on ojitettuja soita. Alueella on myös ampumarata ja viljelyksessä oleva pelto. Tervahauta Kanelbackenin pohjoispuolella on vielä
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 15 (62) epäselvästi näkyvissä. Alueen metsät ovat enimmäkseen karunpuoleista tuoretta kangasta (ns. metsälauhatyyppiä) sekä kangasrämettä. Kruuppakkalla ja Råbackenilla esiintyy kuivahkoa kangasta. Peruskallio on esillä muutamissa kohdin alueen eteläreunassa. Kalliopaljastumien ympärillä on kuivaa kangasta. Alueen suot ovat ojitettuja isovarpu- ja pallosararämeitä. Isonevan reunaalueen pohjoisrajalla on tupasvillarämettä. Teerijärventien alueella Hestopsin mäki on uudistusikäistä kuusikkoa. Muuten alue on männyn ja kuusen muodostamaa sekametsää. Soilla kasvaa koivua runsaana sekapuustona. Toholammintien alue (n. 180 ha) muodostuu Ison ja Pienen Kalaveden sekä Mustaojan ympäristön rantanevoista sekä niitä ympäröivistä talousmetsistä ja ojitetuista puustoisista soista. Peruskalliota ei havaittu alueella mutta pieniä muinaisrantakivikoita eli ns. pirunpeltoja on useita, mm. Mustalammin pohjoisrannalla. Harjumuodostelmia ei havaittu. Kalavedenoja (Hyötyvedenoja) on tummavetinen ja hiekkapohjainen pikkujoki, jossa on kesäaikaan voimakas virtaus. Joki laskee Vissaveden tekojärvestä Ison Kalaveden kautta Tastulanjärveen. Toholammintien pohjoispuolella joki meanderoi ja siinä on muutama lohkareinen koskipaikka. Toholammintien alueen metsämaisema on tavanomaista nuorten metsien, taimikoiden ja aukeiden maisemaa. Pienen Kalaveden itäpuoli on suurimmaksi osaksi aukeaa. Lehtipuista esiintyy lähinnä vain koivua. Pienen Kalaveden etelärannalla erottuu ympäristöstä uudistusikäinen kuusikko. Kalavedenhaassa on vanha kuusen ja haavan muodostama "hoitoheitto" sekametsikkö, jossa on runsaasti lahopuuta ja pystyynkuolevia, yli-ikäisiä kuusia. Kuivahko kangas ja karunpuoleinen tuore kangas ovat vallitsevia Toholammintien alueella. Kalavedenojan varressa Toholammintien pohjoispuolella on kosteaksi lahdoksi palautunutta vanhaa peltoa. Lähellä tietä rinnelehto on luonnontilaisen kaltaista ja lievän pohjavesivaikutuksen ansiosta rehevää. Alueen soista Pienen ja Ison Kalaveden ympäristön suot muodostavat luonnontilaisen kokonaisuuden. Rantanevat ovat märkää ja melko karua luhtanevaa ja saranevaa. Purojen kohdalla on ruohoista luhtaa, pajuluhtaa ja Ison Kalaveden lähtöuoman ympärillä myös koivuluhtaa. Nevanreunoilla on luonnontilaista muurainkorpea, metsäkortekorpea, ruohoista kangaskorpea ja tupasvillarämettä. Pienen Kalaveden eteläpäähän laskee luonnontilaisen kaltainen korpipuro. Luonnontilaiset luhdat ja korvet on Suomessa arvioitu uhanalaisiksi luontotyypeiksi. Mustalammen rantanevat ovat karua lyhytkorsinevaa. Muuten alueen suot ovat ojitettuja, runsaspuustoisia rämeitä. Alueella esiintyy lisäksi pensoittunutta joutomaata kaatopaikan vanhalla täyttömäellä. Täyttömäen alapuolella on suotovesistä syntynyttä märkää luhtaa. Kasvillisuus Toholammintien alueella Kalavedenojan varsi Toholammintien pohjoispuolella on kasvistoltaan paikallisesti arvokas alue. Se on tuoretta ja kosteaa lehtoa, lähdekorpea sekä lehdoksi palautuvaa vanhaa peltoa. Pohjavesivaikutus on heikkoa ja näkyy tihkupintoina, joilla kasvaa mm. suokelttoa ja korpiorvokkia (kuva). Paatsama, tuomi ja kataja muodostavat tiheän pensaskerroksen. Joen koskipaikkojen kohdalla on suursaniaisten, ruokohelven ja viitakastikan muodostamaa kosteaa lehtoa. Puusto on jokivarressa lehtipuuvaltaista ja osittain puhdasta harmaalepikkoa. Vesikasveista havaittiin Toholammintien alueen järvissä ulpukka, lumme ja isovesiherne. Ison Kalaveden länsipuoliskossa on laaja järvikorteikko.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 16 (62) Luontodirektiivin liitteen IV (A) lajit Teerijärventien alueella Hestopsin rinteessä on pienialainen liito-oravan käyttämä metsikkö, joka on mahdollisesti myös pesäpaikka. Suohon viettävässä varttuneessa kuusikossa on ainakin kymmenen kuusen alla hyvin runsaasti liito-oravan papanoita. Kuusissa on palokärjen tekemiä liito-oravalle sopivia koloja, joiden alla on runsaasti papanoita. Metsä ei ole liito-oravalle optimaalinen, koska siinä eikä koko luontoselvitysalueellakaan kasva lainkaan haapaa eikä leppää. Toholammintien alueella Kalavedenojalla on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka varttuneessa kuusikossa, jonka vieressä on leppää ja haapaa kasvava jokiranta-alue. Erään tiheäoksaisen kuusen alla on myös edellisiltä vuosilta peräisin olevia papanoita mattona maassa ja latvuksessa on (epäselvästi erottuvia) risupesiä. Kyseessä on todennäköisesti pesäpuu. Sen ympärillä on parisenkymmentä liito-oravan merkkaamaa kuusta. Toinen liito-oravan käyttämä metsikkö on Kalavedenhaassa, missä on yliikäisissä kuusissa runsaasti palokärjen tekemiä, liito-oravalle sopivia koloja sekä runsaasti liito-oravan papanoita. Selkeää pesäpuuta ei löytynyt. Alueella on runsaasti liito-oravalle sopivia ruokailupuita, erityisesti haapaa. Ympäristöhallinnon rekisterissä on tieto liito-oravasta Vanhanhaudankankaalta Kalavedentien varresta (12.05.2005). Tällä paikalla on kaksi haapaa, joissa liito-oravat käyvät ruokailemassa. Mitään pesintään viittaavaa ei havaittu tällä paikalla. Lepakoita ei havaittu Toholammintien alueen järvillä. Alueilta ei ole tiedossa lepakoille sopivia pesä-, päiväpiilo- tai talvehtimispaikkoja. Muista luontodirektiivilajeista viitasammakkoa voi esiintyä Toholammintien alueen järvillä. Uhanalaiset ja harvinaiset lajit Luontoselvityksen alueilla ei esiinny luonnonsuojelulain 29 :ssä lueteltuja suojeltuja luontotyyppejä. Metsälain 10 :ssä luetelluista erityisen tärkeistä elinympäristöistä esiintyy luonnontilaisen kaltaisia puroja Pienellä Kalavedellä sekä rantaluhtaa Isolla ja Pienellä Kalavedellä. Luonnontilaisen kaltainen puro on myös vesilain 15 ja 17 :ssä mainittu suojeltava luontotyyppi. Uhanalaisista luontotyypeistä esiintyy Isolla ja Pienellä Kalavedellä mm. metsä-, pensaikko- ja avoluhtaa, muurainkorpea ja metsäkortekorpea luonnontilaisen kaltaisina luontotyyppeinä. Kalavedenojan varressa esiintyy uhanalaista lähdekorpea. Uhanalaisista lajeista alueilla esiintyy tiltaltti ja liito-orava, joka on myös luontodirektiivin suojelema laji. Alueella on kolme liito-oravan elinympäristöä, jotka ovat Kalavedenhaassa, Kalavedenojan varressa (Toholammintien alue) sekä Hestopsin rinteessä (Teerijärventien alue). Pesimälinnusto Teerijärventien alueella ei esiinny huomionarvoisia lajeja. Toholammintien alueella Kalavesillä pesii vesilinnuista laulujoutsen ja rantalinnuista kurki, liro ja taivaanvuohi. Ison Kalaveden tiheä saraikko ja korteikko muodostavat suojaisan pesäpaikan kurjelle ja joutsenelle. Muille vesilinnuille alueen vedet eivät tarjoa juuri pesäpaikkoja. Sorsista havaittiin järvillä pesivänä vain haapana. Kalavedenojan rehevissä lehtomaisissa rinteissä pesii mm. uhanalaiseksi luokiteltu tiltaltti ja peukaloinen.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 17 (62) Suojelukohteet, erityiset luontokohteet Teerijärventien alue, Hestopsin rinne Liito-oravan mahdollinen lisääntymis- ja levähdyspaikka. Voidaan esittää esim. metsätalousalueena, jolla on ympäristöarvoja. Toholammintien alue, Kalavedenoja Rehevä, lehtomainen jokivarsi. Eteläpäässä pienellä alueella lähdekorpea, missä tihkupintoja. Ruohojen, saniaisten ja pensaiden muodostama kasvillisuus, joka ei kestä hyvin kulutusta. Puusto lehtipuuvaltaista, runsaasti harmaaleppää. Rannassa iäkkäitä koivuja. Liito-oravan ruokailualuetta. Ylärinteessä kuusikon reunassa liito-oravan pesäpaikka. Voidaan esittää esim. metsätalousalueena, jolla on ympäristöarvoja. Toholammintien alue, Kalavedet ja Kalavedenhaka Luonnontilainen, vaikeakulkuinen suomaisema, mihin kuuluu uhanalaisia luhta- ja korpityyppejä. Kurjen ja joutsenen pesäpaikka. Kalavedenhaan yliikäisessä metsikössä liito-oravan mahdollinen pesäpaikka. Voidaan esittää esim. virkistysalueena tai metsätalousalueena, jolla on ympäristöarvoja. Kalavedenhaan metsikkö sopisi metsätalouden ympäristötukikohteeksi. 3.1.4 Rakennettu ympäristö ja rakennuskulttuuri Kaustisen kirkonmäki Kaustisen kirkonmäki kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kaustisen kirkonmäki kohoaa kirkonkylän yläpuolelle Perhonjokilaaksossa. Sisäviisteinen keskitornilla varustettu ristikirkko ja sen lounaispuolella oleva pohjalainen, kolminivelinen tapuli muodostavat näyttävän kokonaisuuden Kappelinkankaalla vanhan, kiviaidan reunustaman hautausmaan keskellä. Kirkkoa ja tapulia ympäröi runsaspuustoinen kirkkopiha ja hautausmaa. Kirkkopihaa ja hautausmaata kiertävän polun varrella sijaitsee kotiseutumuseona toimiva, todennäköisesti 1800-luvun puolivälissä rakennettu lainajyvämakasiini. Kaustisen kirkko valmistui 1777 Matti Kuorikosken johdolla ja vuotta myöhemmin 1778 hän johti kellotapulin pystytystä. Kirkkoa korotettiin 1859 Jaakko Kuorikosken johdolla. Kirkko korjattiin 1954 taiteilija Ilmari Wirkkalan ja 1969-1970 Veikko Larkaksen johdolla. Jälkimmäisessä korjauksessa uusittiin penkit ja korotettiin lattia. Vuonna 2006 valmistuneen korjauksen suunnitteli arkkitehti Hanna Lyytinen. (Museoviraston kotisivut 2010) Muu rakennettu ympäristö ja rakennuskulttuuri Keski-Pohjanmaan maakunnan arvokkaimmat kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet ovat perinteisiä pohjalaisia pihapiirejä, kuntien kirkonympäristöjä, huvila-alueita, kuntien keskeisiä kauppapaikkoja sekä yksittäisiä merkittäviä rakennuksia. Suuri osa arvokkaista kulttuuri- ja rakennushistoriallisista kohteista sijaitsevat maisema-alueilla. Säilynyt keskipohjalainen rakennuskulttuuri on pääasiassa peräisin 1800-luvulta ja sitä nuoremmalta ajalta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Puiset rakennukset ovat tuhoutuneet tulipaloissa tai ne on saatettu käyttää toisaalla uudelleen rakennusmateriaalina. 1700-luvulta periytyvää rakennuskantaa on Suomessa vähän. 1700-luvun rakennuskannasta on jäljellä Keski-Pohjanmaalla joitakin asuinrakennuksia.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 18 (62) Tervakaupan tuoma hyvinvointi on tuonut mukanaan vaurautta, joka on edelleen nähtävissä korkeatasoisessa rakennuskulttuurissa. Laivanrakennus oli opettanut kirvesmiehet taitaviksi rakentajiksi, jota taitoa sovellettiin laajemmalti esimerkiksi kirkkojen rakentamiseen. Tyypillisesti keskipohjalainen, vaurautta ilmentävä leveärunkoinen rakennustyyppi, sivukamaritupa, kehittyi 1700-luvulla leviten kautta maakunnan. Sivukamaritupia on vielä jäljellä kahdentoista Keski-Pohjanmaan kunnan alueella yhteensä runsaat 100 rakennusta. Tunnetuimpia sivukamaritupia ovat Kaustisen Pelimannitalo ja Kokkolan Hakalaxin voudintalo. Rakennuskulttuuria, joka on peräisin 1800-luvun lopulta, on lukumääräisesti jäljellä edellisiä enemmän sekä maaseudulla että taajamissa. 1800-luvun aikana kehittyi uusklassismiin pohjautuva pohjalaiseksi mielletty rakennustyyppi. Kaksikerroksiset pohjalaistalot ovat tyypillisesti eteläpohjalaisia, mutta niitä on lukuisia myös Keski-Pohjanmaalla. Perinteisen talonpoikaisrakentamisen murros alkoi 1900-luvulle tultaessa, jolloin uudenaikaiset tyyppipiirustukset alkoivat vaikuttaa rakentamiseen. 1900-luvun alkupuolen rakennuskannasta on jäljellä kohtalaisen runsaasti. Alla on aikaisemmassa yleiskaavassa osoitetut kohteet ja niiden nykytilanne. Nykytilanteen tiedot tai muutoin muuttuneet tiedot on varmistanut Kaustisen kunnan rakennustarkastus. aikaisemman Kappelinmäki yleiskaavan nro 13 Kappelintie 12 osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta 15 Siltatie 1 osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta 16 Kappelintie 24 osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta 17 Kappelintie 26 osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta 18 Maalarin Jussin tupa, Siltatie 3 osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta 19 Vanha kunnantalo, Siltatie 5 osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta 20 Suutarin Mökki osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta 21 Pikkutupa, Siltatie 10 osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta 22 Siltatie 11 osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta 42 Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan osa Kappelinmäen aluekokonaisuutta rakennuttama liikerakennus Pajalanmäki 31 Pajalantie 21 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 32 Pajalantie 16 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 33 Urheilutie 1 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 34 Konstantie 2 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 35 Pajalantie 12 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 36 Pajalantie 5 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 37 Pajalantie 7 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 38 Tallitie 2 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 39 Konstantie 4 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 40 Pelimannitalo, Konstantie 8 osa Palanmäen aluekokonaisuutta 41 Konstantie 3 osa Palanmäen aluekokonaisuutta Muut kohteet 1 Kaussentie 23 olemassa oleva kohde 2 Kaussentie 15 11 olemassa oleva kohde, osoitenumero vaihdettu 3 Kaussentie 15 9 11 olemassa oleva kohde, osoitenumero vaihdettu 4 Rantalantie 22 olemassa oleva kohde 5 Saariketuntie 5 Saarenkangas 5 olemassa oleva kohde, osoite vaihdettu 6 Saariketuntie 6 Saarenkangas 6 olemassa oleva kohde, osoite vaihdettu 7 Lepistöntie 9 merkittävästi peruskorjattu 8 Kotosaarentie 18 vuonna 1983 rakennettu tiilitalo 9 Kotosaarentie 20 olemassa oleva kohde 10 Pikkupellontie 13 vuonna 1967 rakennettu matalaharjainen tiilitalo
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 19 (62) 11 Ketuntanhua 6 olemassa oleva kohde 23 Harjutie 46 asemakaavoitettu alue 24 Harjutie 48 Ylijoentie 132 olemassa oleva kohde, osoite vaihdettu 25 Holminiemen ruumishuone olemassa oleva kohde 26 Virkkalantie 67 olemassa oleva kohde 27 Rantakoskentie 36 olemassa oleva kohde 28 Virkkalantie 136 olemassa oleva kohde 29 Pajalantie 30 34 olemassa oleva kohde, osoitenumero vaihdettu 43 Mosalan vesimylly olemassa oleva kohde 46/4 Pesolan talo, Virkkalantie 104 olemassa oleva kohde Kuva 9. Mosalan vesimyllyn rakennuksia (T. Uusitalo 2012). Muinaisjäännökset Suunnittelualueella on neljä muinaisjäännösrekisteriin merkittyä muinaisjäännöskohdetta. Kohdenimi: Luomalankangas Muinaisjäännöstunnus: 236010049 Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Kohdenimi: Koivuräme Muinaisjäännöstunnus: 236010030 Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Kohdenimi: Isoklumpi Muinaisjäännöstunnus: 236010016 Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Kohdenimi: Kangas Muinaisjäännöstunnus: 236010002 Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 20 (62) Lisäksi suunnittelualueen läheisyydessä on kolme muinaisjäännösrekisteriin merkittyä muinaisjäännöskohdetta. Kohdenimi: Kalavedenoja Muinaisjäännöstunnus: 236010019 Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Kohdenimi: Pööskallio Muinaisjäännöstunnus: 236010031 Tyyppi: Kultti- ja tarinapaikat Ajoitus: Ajoittamaton Kohdenimi: Ali-Huntus Muinaisjäännöstunnus: 236010039 Tyyppi: Asuinpaikat Ajoitus: Kivikautinen Kuva 10. Muinaisjäännösrekisteriin merkityt kohteet suunnittelualueella ja sen läheisyydessä (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2010).
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 21 (62) 3.1.5 Maanomistus 3.1.6 Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Taajama-alueella on kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto. Kaustisen kunnalle on laadittu vesihuollon kehittämissuunnitelma (Vesihydro, 2002). Suunnitelma laadittiin tuolloin yhteistyössä kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Suunnittelun yhteydessä rajattiin alueet, joille kunnan viemärilaitoksen laajentaminen katsottiin vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja kustannusten kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Laajennusalueiksi esitettiin ensimmäiseksi Puumala ja Varila sekä edelleen Virkkala, Järvelä ja Kalavesi. Kehittämissuunnitelman pohjalta laadittiin edelleen suunnitelma Vesihuollon toiminta-alueesta (Ramboll, 2007). Suunnitelmassa otettiin huomioon lainsäädännössä tapahtuneet muutokset, lähinnä ns. hajavesiasetuksen vaikutukset. Asetuksen mukaan haja-asutuksen jätevesien käsittelyjärjestelmien tuli olla kunnossa vuoden 2014 alkuun mennessä (sittemmin aikaa on pidennetty maaliskuuhun 2016). Toiminta-alueeksi päätettiin määrätä kehittämissuunnitelman mukaiset alueet lukuun ottamatta Kalaveden suuntaa (kallis toteutus) sekä lisäksi Känsälä ja Nikula uusina alueina. Rajausten perusteena olivat ensisijaisesti kustannukset ja käytettävissä olevat resurssit. Jäteveden toiminta-alue ulottuu nykyisellään (vuoden 2014 lopussa) Vetelin rajalta Nikulan Kylälle Perhojoen molemmin puolin ja runkolinjojen rakentamisen viimeinen vaihe Nikulan kylällä toteutetaan 12/2014-2/15. Kuva 11. Jätevesihuollon toiminta-alue Kaustisen keskustaajaman läheisyydessä (vihreä rajaus). (Ramboll 2007) Toiminta-aluetta laajennetaan hyvin todennäköisesti lähivuosina (vuodesta 2014 eteenpäin) Kalaveden teollisuusalueelle. Toiminta-alueen ulkopuolelle
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 22 (62) jäävät edelleen Salonkylä, Viiperi, Tastulan ja Kolan kylät, jotka sijaitsevat 4-8 km etäisyydellä nykyisestä toiminta-alueesta. Kunnallinen talousvesijohtoverkosto ja yksityiset vesiosuuskunnat kattavat yhdessä kaikki Kaustisen kunnan kylät. Kuva 12. Talousvesihuollon toiminta-alue Kaustisen keskustaajaman läheisyydessä (vihreä rajaus). (Ramboll 2007) 3.1.7 Liikenne 20 kv verkosto sähköverkosto kattaa koko rakennetun suunnittelualueen osan. 110 kv suurjännitelinja kulkee suunnittelualueen länsiosassa. Kaustisen kunta kuuluu seudulliseen jätehuoltoyhteistyön piiriin. Kaustisen tieverkon rungon muodostavat Perhonjoen suuntainen valtatie 13 (Kokkola-Jyväskylä-Mikkeli-Lappeenranta) ja kantatie 63 (Kauhava- Kaustinen-Ylivieska). Tieverkkoa täydentävät naapurikuntiin ja kyliin suuntautuvat yhteydet, joista tärkein on Köyhäjoentie (yhdystie 7511) Halsualle. Myös kyliin suuntautuvat tiet ovat Tiehallinnon ylläpitämiä yhdysteitä (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006). Valtatie 13 kulkee kaava-alueen läpi etelä pohjoissuunnassa ja kantatie 63 lounais koillissuunnassa. Valtatie 13 palvelee valtakunnallisia luoteiskaakkoissuuntaisia poikittaisyhteyksiä. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella tapahtuvan tavaraliikenteen osalta valtatien 13 ja kantateiden merkitys raskaan liikenteen reittinä on kuitenkin suhteellisen vähäinen (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006).
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 23 (62) Kuva 13. Suunnittelualueen ja lähiympäristön tieverkko. Yleiset tiet punaisella, kadut turkoosilla ja yksityistiet ruskealla (OIVA/HERTTA tietojärjestelmä). Keski-Pohjanmaan kunnissa ja etenkin haja-asutusalueilla tieverkon rungon muodostaa alempiasteinen tieverkko, johon kuuluvat seutu- ja yhdystiet sekä yksityistiet. Seututiet toimivat seutukuntien sisäisinä yhteyksinä ja keräävät liikennettä päätieverkolle. Pääosa yhdysteistä on paikallista maankäyttöä ja alueiden virkistyskäyttöä palvelevia teitä. Alemman tieverkon kehittämistarpeet liittyvät pääosin nykyisten yhteyksien laadulliseen parantamiseen. Tavaraliikenteen näkökulmasta alemmalla tieverkolla on keskeinen rooli osana kuljetusketjun infrastruktuuria (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006). Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen palvelujen keskittyminen Kokkolaan ja Pietarsaareen merkitsee sitä, että merkittävä osa seudun ostos- ja asiointiliikenteestä suuntautuu sinne. Alueen matkailuliikenteen tarpeet liittyvät valtaosin rannikkoseudulle tyypillisesti mökkeilyyn ja veneilyyn, joissa kausivaihtelu on suurta. Haja-asutusalueilla henkilöautot korvaavat julkisen liikenteen, joka keskittyy usein vain välttämättömien palvelujen turvaamiseen (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006). Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 (2006) mukaan tulevaisuudessa Keski-Pohjanmaalla liikennemäärien kasvua tapahtuu Kokkolan alueen lisäksi lähinnä päätieverkolla alemmalla tieverkolla liikennemäärät eivät kasva, vaan saattavat paikoin jopa laskea. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on mainittu kehittämiskohteeksi kantatie 63, jonka geometriaan ja poikkileikkaukseen liittyvät puutteet poistetaan. Toimenpiteillä parannetaan erityisesti raskaan liikenteen olosuhteita. Parantamisen myötä kantatielle 63 siirtyy jonkin verran liikennettä valtatieltä 8. Lisäksi mainitaan tarve kehittää kevyenliikenteen yhteyksiä Kaustisen ja Vetelin kuntien välillä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 24 (62) Kuva 14. Teiden keskimääräinen vuorokausiliikenne Kaustisen lähialueella vuonna 2013. Kaava-alueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella katkoviivalla. (Elinkeino-, ja liikenne- ja ympäristökeskus 2014). Kaava-alueen tieverkko koostuu yleisten teiden lisäksi keskustan alueen katuverkosta sekä pää- ja yhdystieverkkoon liittyvistä yksityisistä ajoteistä. Keskustan alueen tärkeimmät yhteydet ovat yleisiä teitä. Jylhäntie on yhdystie 17947, Virkkalantie on yhdystie 18042 ja Kappelintie-Pajalantie Varilantie muodostavat yhdystien 18047. Asuntoalueilla liikennöidään kunnan ylläpitämiä katuja pitkin. Keskeisimpiä kokoojakatuja asuntoalueilla ovat Ylijoentie, Knöysingintie, Harjutie, Siltatie, Rajatie, Vissavedentie ja Kalliontie. Muut kadut palvelevat ensisijaisesti kadunvarren maankäyttöä tonttikatuna (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006). Kaustisen alueen keskimääräiset liikennemäärät vuodelta 2013 on esitetty oheisessa kuvassa. Keskusta-alueella suurimmat liikennemäärät ovat valtatiellä 13 ja kantatiellä 63. Keskustan asuinalueilla on otettu käyttöön alueelliset nopeusrajoitukset. Nopeusrajoituksia on tuettu rakentamalla rakenteellisia hidasteita asuinalueiden sisäisille väylille. Haja-asutusalueen koulujen läheisyydessä nopeusrajoituksena on 60 km/h, paitsi Salonkylän koululla, jossa perusnopeus on 80 km/h. Koulujen luona ei ole muita erityisjärjestelyitä kuin lapsista varoittava liikennemerkki. Saattoliikenteen järjestelyt sijoittuvat yleensä koulujen pihoille. Keskustan koululla puuttuu lapsimerkki ja saattoliikenteen järjestelyt ovat liiketalon pihalla muun liikenteen seassa jäsentymättömästi. Yleisten teiden ja keskusta-alueen nopeusrajoitukset on esitetty oheisessa kuvassa (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006).
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 25 (62) Kuva 15. Nopeusrajoitukset keskusta-alueen yleisillä teillä (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006). Kaustisen kunnan liikenneturvallisuussuunnitelmassa (2006) alueen liikenneturvallisuutta heikentäviksi ongelmatekijöiksi nousivat: piha-alueiden järjestelyjen sekavuus kevyen liikenteen järjestelyiden puutteet pääteiden risteysjärjestelyt (mm. nelihaaraliittymät) ylinopeudet Pääosa onnettomuuksista Kaustisella tapahtuu valtatiellä 13 ja kantatiellä 63. Liikenneturvallisuuden parantamisen toimenpideohjelman mukaan kiireellisimpiä kehityskohteita ovat Oosinharjun ja keskustan välinen kevyen liikenteen yhteys, taajama-alueen aluerajoituksen päivittäminen, uuden Kansanopiston alueen liikenneyhteydet valtatien 13 poikki sekä kantatien 63 ja Jylhäntien liittymän parantaminen. Kevyt liikenne Kevyt liikenne on eroteltu yleisillä teillä omille väylilleen vain keskustan välittömässä läheisyydessä. Alikulkukäytäviä kevyelle liikenteelle on valtatien 13 ja kantatien 63 liittymässä, koulukeskuksen kohdalla sekä Virkkalantien ja kantatien 63 liittymässä. Koulukeskuksen kohdalla olevan alikulun yhteydessä oiotaan paljon tasossa tien yli. Kevyen liikenteen väylät ja alikulut yleisillä teillä taajamassa ilmenevät oheisesta kuvasta (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006).
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 26 (62) Kuva 16. Kevyenliikenteen verkko keskusta-alueen yleisten teiden varsilla (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006). Juna-, lento- ja vesiliikenne Lähin rautatieasema sijaitsee Kokkolassa noin 45 kilometrin päässä Kaustiselta. Kokkolan läpi kulkeva Seinäjoki Oulu-ratayhteys kuuluu rautateiden runkoverkkoon. Rata on sähköistetty ja sillä on yksi linjaraide. Radalla liikennöidään sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Kaustisen kunta kuuluu ratakäytävän vaikutusalueeseen. Lähin lentokenttä sijaitsee Kruunupyyssä (Kokkolan-Pietarsaaren lentoasema) noin 40 kilometrin päässä Kaustiselta. Kruunupyyn lentoasema palvelee ensisijaisesti kotimaan lentoyhteyksiä. Joukkoliikenne Keski-Pohjanmaan alueen bussijärjestelmän perustana ovat vakiovuorot, jotka tarjoavat yhteydet suurimpien kuntakeskusten välillä. Vakiovuoroliikennettä täydentää pikavuoroliikenne, jota liikennöidään muun muassa Kaustisen alueella valtatiellä 13. Vakiovuoroliikenne mahdollistaa kohtuulliset työmatkayhteydet ja välttävät asiointiyhteydet suurimpien kuntakeskusten välillä. Kaustisen ja Vetelin välillä sekä Kaustiselta Kokkolan suuntaan linjaautoliikenne on melko vilkasta. Kaustisen kunnassa toimii lisäksi paikallinen palvelu- ja kutsuliikenne (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006). 3.1.8 Väestö ja asuminen Väestömäärä ja väestöennuste Kaustisen asuminen sijoittuu pääosaltaan keskustaan ja kyliin (Jylhä, Järvelä, Köyhäjoki, Kola, Nikula, Puumalan kylät, Salonkylä-Viiperi sekä Vintturi ja Tastula). Noin puolet kunnan väestöstä asuu kirkonseudulla. Kunnan taajamoitumisaste on noin 64 %.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 27 (62) Kaustisella on tarjolla yli 70 rakentamatonta tonttia, joista suurin osa sijoittuu keskustaan. Keskustan lisäksi tontteja on tarjolla mm. Holminiemen alueella, Vahinkokankaalla, Katajistontien ja Teerikujan varrella, Salonkylässä sekä Köyhäjoella. (www.kaustinen). Uusi asuntorakentaminen jakautuu suunnilleen puoliksi keskustan ja haja-asutusalueen kesken. Kaustisen kunnan väkiluku oli vuoden 2013 alussa 4288, vuonna 2005 yhteensä 4 348. Vuonna 2013 Kaustisen seudun väkiluku oli 15971 ja Keski- Pohjanmaan maakunnan yhteensä 68677 (Tilastokeskus 2013). Kaustisen väestömäärä on laskenut tasaisesti 1990-luvun puolivälistä. Kaustisen kunnan kuntasuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti väkiluku tulisi kasvamaan 20 henkilöä vuosittain. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kaustisen väestö tulee edelleen vähenemään seuraavien vuosikymmenten aikana. Ennusteen mukaan vuonna 2040 kunnan väestö on vähentynyt noin 1,1 % vuoden 2013 tasosta. Vuonna 2040 Kaustisella olisi näin ollen noin 4288 asukasta. Ennusteen mukaan myös Kaustisen seutukunnan ja Keski-Pohjanmaan maakunnan väkiluku vähenee. Taulukko 1. Kaustisen, Kaustisen seutukunnan ja Keski-Pohjanmaan maakunnan asukasluku vuosina 1995, 2000, 2005 ja 2013 (Tilastokeskus 2014). Asukasluku Muutos 1995-2013 1995 2000 2005 2013 % Kaustinen 4578 4414 4348 4288-290 -6,3 Kaustisen seutukunta 19927 18859 18043 15971-3956 -19,9 KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA 72915 71292 70696 68677-4238 -5,8 Taulukko 2. Kaustisen, Kaustisen seutukunnan ja Keski-Pohjanmaan maakunnan väestöennuste vuoteen 2040 (Tilastokeskus 2014). Väestöennuste Muutos 2013-2040 2013 2020 2030 2040 % Kaustinen 4288 4221 4237 4239-49 -1,1 Kaustisen seutukunta 15971 15234 14669 14255-1716 -10,7 KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA 68677 67975 66308 63531-5146 -7,5 Kaustisen väestöstä oli vuonna 2013 alle 7-vuotiaita 9,6 %, 7-14-vuotiaita 9,2 %, 15-64-vuotiaita 61,2 %, 65-74-vuotiaita 10,8 % ja yli 74-vuotiaita 9,3 %. Lasten ja yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä oli Kaustisella ja muualla Keski-Pohjanmaalla hieman koko maan keskiarvoa suurempi. Kaustisella 15-64-vuotiaitten osuus oli puolestaan noin 3 % pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Ruotsinkielisten henkilöiden osuus on 1,8 prosenttia ja muiden kielten osuus samoin 1,8 prosentti koko kunnan väestöstä. Taulukko 3. Kaustisen, Kaustisen seutukunnan, Keski-Pohjanmaan maakunnan ja koko Suomen väestön ikärakenne vuonna 2013 (Tilastokeskus 2014). Väestön ikärakenne 2013 0-6 7-14 15-64 65-74 75- Kaustinen 9,6 % 9,2 % 61,2 % 10,8 % 9,3 % Kaustisen seutukunta 9,2 % 10,1 % 58,5 % 11,4 % 10,8 % KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA 9,1 % 9,8 % 61,2 % 11,1 % 8,8 %
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 28 (62) Asuminen Vuonna 2013 Kaustisella oli yhteensä 1780 asuntokuntaa. Asuntokunnan keskikoko oli Kaustisella 2,4 henkeä. (Tilastokeskus 2008/2011). Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista vuoden 2013 lopussa oli puolestaan 95,5 % (Tilastokeskus 2014). Taulukko 4. Asuntokunnat Kaustisella vuonna 2013 (Tilastokeskus 2014). Asuntokunnat 2013 Kaustinen Koko maa kpl % % 1 henkilö 515 28,9 % 41,7 % 2 henkilöä 653 36,7 % 33,3 % 3 henkilöä 253 14,2 % 11,1 % 4 henkilöä 204 11,5 % 9,1 % 5 + henkilöä 155 8,7 % 4,9 % Yhteensä 1780 Kaustisella oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 1 780 asuinrakennusta. Kaikista asuinrakennuksista 93,8 % oli erillisiä pientaloja ja kaikista asuinhuoneistoista 76,7 % sijoittui erillisiin pientaloihin. Kaustisella kerrostaloasuntojen suhteellinen osuus asuntokannasta on selvästi pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 5. Asuinrakennukset Kaustisella vuonna 2013 (Tilastokeskus 2014). Asuinrakennukset 2013 Kaustinen Koko maa kpl % % Erilliset pientalot 1498 93,8 % 89,2 % Rivi- ja ketjutalot 90 5,6 % 6,2 % Asuinkerrostalot 9 0,6 % 4,6 % Yhteensä 1882 Taulukko 6. Asunnot Kaustisella vuonna 2013 (Tilastokeskus 2014). Asunnot 2013 Kaustinen Koko maa kpl % % Erilliset pientalot 1366 76,7 % 40,2 % Rivi- ja ketjutalot 334 18,8 % 13,8 % Asuinkerrostalot 40 2,2 % 44,1 % Muu rakennus 40 2,2 % 1,8 % Yhteensä 1780 Loma-asutus 3.1.9 Työpaikat ja palvelut Vuonna 2013 Kaustisella oli yhteensä 189 kesämökkiä, mikä on 44 kesämökkiä 1000 asukasta kohti. Koko maassa kesämökkejä oli samana vuonna 91 kpl/1000 asukasta (Tilastokeskus 2014). Työpaikat ja työllisyys Kaustisen kunnan alueella oli työpaikkoja vuonna 2010 yhteensä 1 760. Yritystoimipaikkoja oli vuonna 2011 yhteensä 466. Eniten työpaikkoja oli palve-
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 29 (62) lujen (57,4 %) ja alkutuotannon (20,7 %) parissa. Kaustisella alkutuotannon osuus on huomattavasti suurempi kuin Keski-Pohjanmaalla keskimäärin. Taulukko 7. Työpaikkarakenne Kaustisella vuonna 2011 (Tilastokeskus 2014). Työpaikkarakenne 2011 Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Kaustinen 364 20,7 % 352 20,0 % 1010 57,4 % 34 1,9 % Kaustisella asuvien työllisten henkilöiden lukumäärä oli vuoden 2012 lopussa 1956. Työssäkäyvien henkilöiden osuus kunnan koko väestöstä oli näin ollen 45,6 %. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus kaikista työssäkäyvistä oli vuonna 2011 noin 62,7 % (Tilastokeskus 2014). Kunnan ulkopuolelle suuntautuvat työmatkat keskittyvät pääasiassa Kokkolan ja Kruunupyyn alueille (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006). Vuodesta 1995 vuoteen 2011 Kaustisen työpaikkamäärä oli Tilastokeskuksen mukaan lisääntynyt 293 työpaikalla. Vuoden 1995 tasosta lisäystä oli tapahtunut 20 %. Uusia työpaikkoja on syntynyt etenkin 1990-luvun loppupuolella. Taulukko 8. Työpaikkamäärä Kaustisella vuosina 1995, 2000, 2005 ja 2011. (Tilastokeskus 2014). Työpaikkamäärä Muutos 1995-2011 1995 2000 2005 2011 % Kaustinen 1467 1705 1758 1760 293 20,0 % Vuonna 2013 Kaustisen työttömyysaste oli 6,4 %. Työttömiä työnhakijoita oli tuolloin keskimäärin 135 henkilöä (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014). Päivähoito- ja koulupalvelut Kaustisella on viisi peruskoulua ja lukio. Kaava-alueella toimii Kaustisen keskuskoulu (peruskoulun luokat 1-9) sekä Kaustisen musiikkilukio. Muita kunnan alueella toimivia kouluja ovat Ala-Könni opisto, Kaustisen raviopisto ja Kaustisen Evankelinen kansanopisto. Päivähoitoa ja esiopetusta annetaan Lähdehaan päiväkodissa, Kinon esiopetuksen tiloissa, vuorohoitokoti Vesselissä. Lisäksi omassa kodissaan työskentelee yli 20 perhepäivähoitajaa. Perhepäivähoitoa tarjotaan eri kylillä. Kauppa Osayleiskaavaa varten on laadittu kaupallinen selvitys (FCG Planeko Oy, 2007). Vuoden 2007 lopussa Kaustisella toimi yhteensä kolme päivittäistavaramyymälää. Asukaslukuun suhteutettuna Kaustisella oli keskimäärin 1 433 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, mikä on suurempi kuin koko maan keskiarvo (1 351 asukasta/myymälä). Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myydään kioskeissa ja huoltoasemilla. Vuoden 2007 lopussa Kaustisella toimi kaksi kioskia ja kaksi huoltoasemaa, joissa myytiin päivittäistavaroita. Kaustisen päivittäistavaramyymälät, toinen kioski ja huoltoasemat sijoittuvat keskustaan.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 30 (62) Koko Kaustisen seutukunnassa päivittäistavaramyymälöitä oli vuoden 2007 lopussa toiminnassa yhteensä 22. Kunnittain tarkasteltuna eniten myymälöitä sijoittui Toholammille, Veteliin ja Perhoon. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Kaustisen seutukunnassa oli eniten pieniä supermarketteja (36 % myymälöistä). Kioskeja Kaustisen seutukunnassa oli yhteensä kuusi: ja päivittäistavaraa myyviä huoltoasemia seutukunnassa oli yhteensä kymmenen. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Kaustisella toimi yhteensä 25 erikoiskaupan myymälää vuonna 2007. Kaustisen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelut sijoittuvat pääasiassa keskustaan. Keskustaan sijoittuvan palvelutarjonnan koettua saavutettavuutta voidaan pitää suhteellisen hyvänä erityisesti henkilöautolla asioivien näkökulmasta. Muuta kuin henkilöautoa asioinnissaan käyttäville asukkaille keskustan palvelut ovat saavutettavissa linja-autolla, mutta sekä fyysisen että koetun saavutettavuuden taso määräytyy joukkoliikenteen ratkaisuista eli reiteistä, pysäkeistä ja vuoroväleistä. Myös kevyen liikenteen yhteyksiä voidaan käyttää asiointimatkoilla, mutta huomattavalle osalle asukkaista asiointietäisyydet ovat liian pitkiä säännölliselle kävellen/pyöräillen tapahtuvalle asioinnille. Päivittäistavara- ja erikoiskaupan ostovoiman siirtymien valossa Kaustisen kunnan asukkaat käyttävät oman kuntansa myymälöitä. Tästä huolimatta myös oman kunnan ulkopuolella sijaitsevia päivittäistavara- ja erikoiskaupan palveluita käytetään - autolla liikkumaan tottuneet kuluttajat asioivat mielellään isommissa kaupallisissa keskittymissä ja hypermarketeissa, joita on tarjolla lähinnä Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Autoileville kuntalaisille palvelujen saavutettavuus ei ole ylitsepääsemätön ongelma, suhteellisen pitkämatkaiseen asiointiin on totuttu niin päivittäistavaroita kuin erikoistavaroitakin hankittaessa. Matkailu ja virkistys Musiikki on luonut Kaustiselle sen leimallisimmat tekijät, jotka nykyisin värittävät kunnan matkailuelämää ympäri vuoden. Kulttuuritapahtumien pääpaikka on Kansantaiteenkeskus, jossa järjestetään konsertteja, näyttelyitä, teatteria, seminaareja ja kokouksia. Vuotuisia tapahtumia ovat Kaustinen Folk Music Festival sekä Kaustisen Kamarimusiikkiviikko. Lisäksi Kaustisella toimii Kansanlääkintäkeskus, joka houkuttaa matkailijoita. Kaustisella on pitkät perinteet hevosurheilussa, mm. Nikulan ravikeskuksessa. Liikunnan ja ulkoilun harrastajille löytyy pururata, tennis-, yleisurheilu- ja jalkapallokentät, kuntosalit, uimarannat Tastulassa, Nuolisessa ja Kolalla, jääkiekkokaukalo, valaistu latu ja slalomrinne. Uimahalli on naapuripitäjässä Vetelissä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 31 (62) 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Keski-Pohjanmaan maakuntakaava laaditaan vaiheittain. Maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä. 4. vaihekaavan laatiminen on parhaillaan vireillä. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 24.10.2003. Maakuntakaavan vahvistuspäätös kumoaa vanhat seutukaavat. Maakuntakaavan 2. vaihekaava on vahvistettu valtioneuvostossa 29.11.2007. Vaihekaava käsittää soiden monikäytön, tuulivoimatuotannon ja kaupan palveluverkon sekä päivitettävänä aihepiirinä muinaismuistot ja maisema- ja kulttuurikohteet. Vahvistuspäätös kumoaa maakuntakaavan 1. vaiheessa osoitetut kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, keskustatoimintojen alueet sekä muinaismuistot. Ympäristöministeriö vahvisti 8.2.2012 Keski-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan, joka ohjaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen sekä erityisesti pohjavesien suojelulle ja kiviaineshuollolle alueita koko maakunnan alueella. Maakuntakaavassa on osoitettu seuraavaa kahtakymmentä vuotta varten maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet, ja sen tehtävänä on ohjata kuntien kaavoitusta. Keski-Pohjanmaan kolmas vaihemaakuntakaava täydentää aiemmin vahvistettuja ensimmäistä ja toista vaihemaakuntakaavoja muodostaen yhdessä niiden kanssa Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan. Kuva 17. Ote yhdistelmäkartasta: Keski-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat I, II ja III. Vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartassa keskustan osayleiskaavan suunnittelualueelle on osoitettu erilaisia toimintoja.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 32 (62) matkailun vetovoima-alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue, mv-2, Kaustinen-Veteli o Alue muodostaa monipuolisen kokonaisuuden, jonka kehittäminen tulee perustua kansainvälisiin kulttuuritapahtumiin, luonnon monimuotoisuuteen sekä maankäytön monipuolisuuteen liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Kaustisen keskustassa kehittämistoimien lähtökohtana tulee pitää valtatie 13 varteen sijoittuneita matkailuelinkeino-, liikunta- ja virkistyskohteita (laskettelurinne, liikuntakeskus, kansantaiteenkeskus, juhla-alue, Pelimannitalo, Kansalääkintäkeskus ja Mosalan alue). Kehittämistoimien tulee tukea alueen toiminnallisia ja taajamakuvallista kokonaisuutta. [ ] uusi kantatie (kt) moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve taajamatoimintojen alue (A): o Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityishuomio yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen sekä alavilla ja avoimilla alueilla sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskien minimoimiseen. Lisäksi suunnittelussa tulee korostaa taajamien omaleimaisuutta sekä ympäristö-, virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvojen huomioimista keskustatoimintojen alue (C) o Alueelle voidaan sijoittaa asumista sekä palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita. Kaupallisia palveluja saadaan sijoittaa alakeskusten sekä sen vaikutusalueen oman väestöpohjan tarpeisiin. teollisuus- ja varastoalue (T) virkistys- ja matkailukohteita 2 kpl: o 252 ja 254 muinaismuistokohteita o toimenpiteitä suunniteltaessa muinaisjäännöksen alueella tai sen lähiympäristössä on hankkeista neuvoteltava Museoviraston kanssa valtatie (vt) pääjohto- tai linja (z) kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue o alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä perinnebiotooppien ja muiden luonnonperintöarvojen säilymistä alkutuotannon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee huomioida alueen erityispiirteet ja tarpeen mukaa antaa niiden säilymisen turvaavia kaavamääräyksiä ja suunnitteluohjeita. Kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava Museovirastolle ja maakunnan liitolle tilaisuus antaa lausunto. tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv) o alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei toimenpiteillä vaaranneta pohjaveden määrää tai laatua. Tämä tulee ensisijaisesti hoitaa sijoittamalla riskialttiit toiminnat alueen ulkopuolelle ja toissijaisesti estämällä riskien syntyminen riittävillä vesiensuojelutoimenpiteillä. tulvavaaran huomioiminen o yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alavilla alueilla huomioida sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskien minimoiminen.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 33 (62) 3.2.2 Yleiskaava Keski-Pohjanmaan liitossa on aloitettu 4. vaihekaavan valmistelu. 4. vaihekaava on valmisteluvaiheessa ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä 2-31.5.2013. Kaavaehdotus on nähtävillä 1.9-8.10.2014. Kaava tulee käsittelemään seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumista Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kaavan lähtökohtana toimii Pohjois- Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, joka on esiselvityksenä hyödyntänyt tuuliatlaksen tietoa tausta-aineistona. Esiselvityksessä on tutkittu tuulivoiman sijoittumisperiaatteita ja mahdollisuuksia esittää tuulisuusraja-arvon perusteella parhaiten tuulivoimatuotannolle soveltuvia alueita. Ehdotetut alueet on rajattu ei-analyysien sekä teknistaloudellisten analyysien perusteella ja luokiteltu ympäristövaikutusriskin mukaisesti tuottaen lopputuloksena jatkotarkasteluihin kolmentasoisia kohteita, joilla on toisistaan poikkeava toteuttamispotentiaali. Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan Tutkimukset ja selvitykset -osiossa. Suunnittelualueella on voimassa Kirkonseudun osayleiskaava, joka on vahvistettu 1997. Osayleiskaavassa (1997) alueelle on osoitettu sekä asumista, maa- ja metsätalousalueita että laajoja virkistysalueita. Lisäksi keskustan alueelle on osoitettu palvelualueita ja pääasiassa kantatie 63:n varteen teollisuusalueita. Kuva 18. Kirkonseudun osayleiskaava vuodelta 1997.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 34 (62) Suunnittelualuetta rajaa pohjoisessa ja etelässä vuonna 2007 vahvistettu Järvelä-Salonkylä alueiden osayleiskaava. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen täydentää ja ajantasaistaa Järvelä-Salonkylä kaavan väliin jäävän keskustan alueen maankäytön suunnittelua. Kaavoilla katetaan Perhonjoen varsi kokonaisuudessaan ja pyritään yhtenäistämään kaavamerkintöjä ja maankäytön ohjausta kunnan alueella. Kuva 19. Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan (2007) kattamat alueet. Kuvassa sinisellä keskustan osayleiskaavan likimääräinen sijoittuminen. Järvelä-Salonkylä osayleiskaavassa keskustan kaava-aluetta sivuavat alueet on osoitettu pohjoispuolella pääasiassa maa- ja metsätalousalueiksi ja eteläpuolella asumiseen sekä maa- ja metsätalousalueiksi.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 35 (62) Järvelä Salonkylä OYK Keskustan OYK Kuva 20. Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan (2007) kartta 2:n eteläosa. Keskustan OYK Järvelä Salonkylä OYK Kuva 21. Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan (2007) kartta 3:n pohjoisosa.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 36 (62) 3.2.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa mm. seuraavat asemakaavat: o o o o Kirkonseudun asemakaava (2000), noin 295 ha. Kirkonseudun asemakaavaan on sovitettu ko. alueen kaikki rakennuskaavat 1970-luvulta lähtien. Kirkonseudun asemakaavaan liittyen seuraavat laajennukset ja muutokset: Uutela Kirkonseudun asemakaavan (pohjoisosan) laajennus. Korttelit 600 608 Kirkonseudun asemakaavan (luoteisosan) laajennus. Lisäksi kirkonseudun asemakaava-aluetta koskevat kaavamuutokset (korttelit 43 ja 54, 90 ja 91 sekä 153). Mikontanhuan asemakaava, noin 10 ha. Osayleiskaava-alueen eteläosassa 11 korttelia käsittävä asuinalueen (AO) kaava. 3.2.4 Rakennusjärjestys Kaustisen kunnan nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2004. Siinä on annettu määräyksiä muun muassa rakennusten etäisyyksistä, rakennusten soveltumisesta rakennettuun ympäristöön ja maisemaan, rakentamisen määrästä ja rakentamisesta ranta-alueelle.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 37 (62) 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan vuonna 2001. Niille asetettujen tavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja eritystavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Yleistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi lain 24 :n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Yleistavoitteita ei ole tarkoitettu käytettäväksi asemakaavojen eikä rakentamista ja maankäyttöä suoraan ohjaavien yleiskaavojen sisällön oikeudelliseen arviointiin. Erityistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän kaavan kannalta keskeisiä tavoitteita ovat: elinympäristöjen toimivuuden ja taloudellisuuden edistäminen hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. yhdyskuntarakenteen kehittäminen siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. kaavoituksessa huomion kiinnittäminen keinoihin, joilla yhdyskuntarakenteen hajautuminen voidaan estää ja saada jo rakennettu infrastruktuuri tehokkaaseen käyttöön. rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja uusien toimenpiteiden toteuttaminen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön osalta siten, etteivät merkittävät maisema- ja kulttuuriarvot vaarannu 4.2 Kunnan asettamat tavoitteet Kunta on asettanut Kirkonseudun osayleiskaavalle seuraavat tavoitteet: Tavoitteena on yhtenäistää kaavamääräyksiä ja ohjata rakentamista yleiskaavan avulla. Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena A-, AM ja RA-alueilla sekä AP-alueilla osoitettujen rakennuspaikkojen osalta. Tavoitteena on tutkia teollisuuden ja kaupan suuryksikköjen potentiaalit sijoituspaikat keskustatoimintojen ulkopuolella, sekä tiejärjestelyiden toteuttaminen Opistonmäen ja keskustan välillä. Laajentaa keskustan nykyistä osayleiskaava-aluetta Teerijärven ja Toholammin suuntaan. Kaava laaditaan Kaustisen kunnan Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan henkisenä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 38 (62) Kunnan väestötavoitteena on: vuonna 2015 4 440 asukasta vuonna 2020 4 510 asukasta. 4.3 Viranomaisten asettamat tavoitteet Yleiskaavan tavoitteita on käsitelty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 7.10.2008. Viranomaisneuvottelussa olivat edustettuina Kaustisen kunnan ja konsultin edustajien lisäksi Länsi-Suomen ympäristökeskus, Vaasan tiepiiri ja Keski-Pohjanmaan liitto. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa tuli esiin seuraavat näkökulmat: maakuntaliiton kaupallinen selvitys tekeillä ranta-alueiden mitoitusta tulee harkita kaavamääräykset ranta-alueilla tulee harkita jo rakennetuilla alueilla rakentaminen voisi olla tiukempaa pohjavesialueiden suojelussa otettava huomioon riskitoiminnan sijoittaminen tulva-alueet tulee huomioida kaavoituksessa uusien liittymien sijoittaminen ei suotavaa, suositellaan toteutettavan mieluummin rinnakkaisteinä 4.4 Keskustan kehittämissuunnitelmasta johdetut tavoitteet Osayleiskaavatyön aloitusvaiheen rinnalla tehtiin Kaustisen keskustan kehittämissuunnitelma, joka on visio Kaustisen keskustasta noin 20 vuoden aikajänteellä. Suunnitelmassa esitetään myös nopeasti toteutettavia ideoita ja toimenpide-ehdotuksia keskusta-alueen maankäytön toiminnalliseksi, rakenteelliseksi, kaupunkikuvalliseksi ja liikenteelliseksi kehittämiseksi. Keskustan kehittämissuunnitelmassa todetaan, että suuri osa siinä esitetyistä toimenpide-ehdotuksista voidaan toteuttaa suhteellisen helposti eikä niiden toteuttaminen riipu pitkän tähtäyksen strategisista valinnoista. Viihtyisyyttä ja toimivuutta voidaan parantaa pienin askelin. Liikennejärjestelyitä voidaan selkeyttää ja turvattomuutta aiheuttavia epäkohtia poistaa. Keskustan kehittämisen tavoitteeksi asetettujen laajempien vaikutusten kuten keskustan vetovoimaisuuden parantaminen tai yhdyskuntarakentamisen tehokkuus ja taloudellisuus saavuttaminen edellyttää strategisia valintoja, strategian määrätietoista toimeenpanoa ja eri osapuolien sitoutumista ja yhteistyötä. Suurin haaste Kaustisen keskustan kehittämisessä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Tiivistämistavoite on erityisesti taloudellisesti ja sosiaalisesti tärkeä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 39 (62) Kuva 22. Keskustan kehittämissuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet. 4.5 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet 4.5.1 Valmisteluvaiheen palaute 4.5.2 Ehdotusvaiheen palaute Valmisteluvaiheessa saatiin 6 lausuntoa ja 31 kirjallista mielipidettä. Näihin on laadittu kaavan laatijan vastineet, jotka on esitetty osayleiskaavaselostuksen liitteessä. Lausunnoissa otettiin kantaa kaavan sisällöllisiin asioihin sekä kaavakartan esitystapoihin. Kaavakarttaa ja selostusta on täydennetty tarpeellisin osin, mm. pohjavesialueen vaikutuksia aluevarauksiin on tarkasteltu uudelleen. Mielipiteissä otettiin kantaa lähinnä yksittäisiin aluevarauksiin sekä kaavamerkintöihin. Ehdotusvaiheessa saatiin 3 lausuntoa ja 29 kirjallista mielipidettä. Näihin on laadittu kaavan laatijan vastineet, jotka on esitetty osayleiskaavaselostuksen liitteessä. Kuten valmisteluvaiheessa, myös nyt lausunnoissa otettiin kantaa kaavan sisällöllisiin asioihin sekä kaavakartan esitystapoihin. Kaavakarttaa ja selostusta on täydennetty tarpeellisin osin, mm. pohjavesialueiden ja tulvavaara-