Raitiotieallianssi. Luontokohteet ja rakentamisen aikaisten vaikutusten arviointi, Osa

Raitiotieallianssi Luontokohteet ja rakentamisen aikaisten vaikutusten arviointi, Osa 1 2.9.2016 1

Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 HO1.1 PIRKANKATU 2 3 HO1.2 HÄMEENKATU LÄNSI 2 4 HO1.3 HÄMEENKATU ITÄ 2 4.1 Tammerkoski 2 5 HO1.4 ITSENÄISYYDENKATU 3 6 HO1.5 SAMMONKATU 3 7 HO1.6 RIEVÄKATU 3 7.1 Kalevanharju 3 8 HO1.7 HERVANNAN VALTAVÄYLÄ 4 8.1 Iidesjärven alue 4 8.2 Muotialan keto 7 8.3 Vihioja 7 8.4 Hallilan liito-oravat 8 8.5 Koivusenojannotko (Hervannan kanjoni) 9 9 HO1.8 INSINÖÖRINKATU 11 10 HO1.9 TOHTORINPUISTO 11 10.1 Tohtorinpuiston liito-oravat 11 10.2 Suolijärvi 13 11 HO1.10 MAKKARAJÄRVENKATU 13 11.1 Hervantajärven liito-oravat 13 11.2 Hervantajärven muut luontoarvot 15 12 HO2.1 ATOMIPOLKU JA HERMIANKATU 16 12.1 Senaattikiinteistöjen tontin liito-oravat 16 13 HO2.2 KAUHAKORVENKADUN VARIKKO 16 13.1 Varikkoalueen liito-oravat 16 13.2 Varikkoalueen muut luontoarvot 18 14 HO3.1 TEISKONTIE 19 14.1 Kekkosentien rampin lehtoneidonvaipat 19 15 HO3.2 TEKUNKATU 21 16 HO3.1 KUNTOKATU 21 2

16.1 Kuntokadun liito-oravat 21 16.2 Koivikkopuisto 22 17 HO3.1 VIERITIE 23 17.1 TAYSin liito-oravat Vieritiellä 23 18 HO3.1 TENNISKATU 25 18.1 TAYSin liito-oravat Tenniskadulla 25 18.2 Tenniskadun muut luontokohteet 25 19 YHTEENVETO VAIKUTUKSISTA 26 20 LÄHTEET 28 Liitteet Liite 1. Yhteenvetokartta luontoarvoista ja toimenpidesuosituksista. 3

1 JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu tiedot Tampereen raitiotiehankkeen osan 1 alueella sijaitsevista luontokohteista. Lisäksi raportissa on esitetty alustava arviointi luontokohteisiin kohdistuvista vaikutuksista ja annettu ohjeita ja suosituksia kohteiden huomioon ottamisesta raitiotien suunnittelussa ja rakentamisessa. Tarkastelu on tehty katuosuuksittain (kuva 1). Tiedot luontokohteista perustuvat Tampereen kaupungin karttapalvelun tietoihin sekä alueelle tehtyihin luontoselvityksiin ja muuhun käytettävissä olleeseen luontotietoon. Käytetyt tietolähteet on mainittu lähdeluettelossa. Vaikutusten arviointi on alustava ja se täydentyy vielä hankkeen edetessä. Raitiotien luontovaikutuksia on arvioitu jo aikaisemmin osana muun rakentamisen vaikutuksia joidenkin yleis- ja asemakaavojen yhteydessä. Pinta- ja pohjavesien ja pilaantuneiden maiden osalta raportissa on viitattu niistä laadittuihin erillisraportteihin (Pöyry Finland Oy 2016). Raportin kokosi Soile Turkulainen Pöyry Finland Oy:stä. Lisäksi työhön osallistuivat ympäristösuunnittelija Marjatta Salovaara, vs. ympäristötarkastaja Eeva Punju, erikoissuunnittelija Kari Korte, erikoissuunnittelija Saija Kouko ja ympäristöasiantuntija Antonia Sucksdorff-Selkämaa Tampereen kaupungin Ympäristönsuojelun, Maankäytön suunnittelun ja Kaupunkiympäristön kehittämisen yksiköistä. Suunnittelun aikana on lisäksi pidetty neuvotteluja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Kuva 1. Hankerajaus 28.9.2015. Osa 1. 1

2 HO1.1 PIRKANKATU Raitiotie kulkee Pyynikin Kirkkopuiston reunassa noin 400 metrin matkan. Puistossa on vanhoja puistopuita, joihin on ripustettu lepakoille pönttöjä. Kirkkopuiston itäpuolella on pitkänomainen Hämeenpuisto, jonka poikki raitiotielinja kulkee. Osuudelta ei ole tiedossa muita luontokohteita 1,2. Vaikutukset: Kirkkopuistosta ei ole tarpeen kaataa puita, mutta Hämeenpuistosta kulmasta poistuu raitiotien rakennusvaiheessa joitakin puita. Rakentamisella ei todennäköisesti ole vaikutuksia lepakoiden kulkuyhteyksiin. Hulevedet tulee käsitellä niin, että ne eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia Tammerkoskeen (kohde 4.1.) (ks. pintavesiraportti). 3 HO1.2 HÄMEENKATU LÄNSI Osuudelta ei ole tiedossa luontokohteita 1,2. Vaikutukset: Rakentamisella ei ole suoria vaikutuksia luontokohteisiin. Hulevedet tulee käsitellä niin, että ne eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia Tammerkoskeen (kohde 4.1.) (ks. pintavesiraportti). 4 HO1.3 HÄMEENKATU ITÄ Raitiotie ylittää Hämeensiltaa pitkin Tammerkosken (kohde 4.1.). Osuudelta ei ole tiedossa muita luontokohteita 1,2. 4.1 Tammerkoski Tammerkoski on Tampereen arvokkaisiin luontokohteisiin kuuluva arvokas kasvialue (kuva 2) 2. Kosken alueella esiintyy harvinaisia sammalia koskisiipisammalta ja vellamonsammalta sekä uposkasvina kasvavaa lapinvesitähteä 2,16. Kaikki lajit ovat alueellisesti uhanalaisia (RT) 18,19, mutta eivät valtakunnallisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä 20. Tammerkoski oli pitkään lapinvesitähden ainoa napapiirin eteläpuolelta tunnettu kasvupaikka, mutta viime vuosikymmeninä lajia on löytynyt muutamista Pirkanmaan järvistä 16. Lisäksi Tammerkoski on tärkeä virkistyskalastuskohde. Koskessa on tavattu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kuuluvaa saukkoa 16. Vaikutukset: Arvokas kasvialue sijoittuu pääosin sillan yläpuoliselle koskiosuudelle ja pieneltä osin sillan alapuoliselle koskiosuudelle. Hienoaineksen kulkeutuminen koskeen ja laskeutuminen pohjaan voi vaurioittaa kasvillisuutta raitiotien rakennusvaiheessa, jos sitä tulee kerralla tai pitemmän ajan kuluessa paljon. Haitallisia vaikutuksia voidaan estää ja lieventää suunnittelemalla ja toteuttamalla rakentaminen niin, että samentumista ja sedimenttien kulkeutumista tapahtuu mahdollisimman vähän (ks. pintavesiraportti). Rakentaminen tulee toteuttaa niin, että kalojen liikkuminen koskessa ei häiriinny eikä esty. Hulevedet tulee käsitellä koko katuosuudella niin, että ne eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia Tammerkoskeen (ks. pintavesiraportti). 2

Kuva 2. Tammerkosken alue,1. 5 HO1.4 ITSENÄISYYDENKATU Itsenäisyydenkadun, Sammonkadun ja Teiskontien risteyksen tienoilla on virkistyskäyttöä palveleva viheryhteys. Sillä ei arvioida olevan erityistä arvoa ekologisena yhteytenä 11, 17. Osuudelta ei ole tiedossa muita luontokohteita 1,2. Eteläpuolella noin 140 metrin päässä olevalla Sorsalammilla ei ole erityisiä luontoarvoja. Vaikutukset: Itsenäisyydenkadulta ja Teiskontieltä kaadetaan nykyistä katupuustoa. Puiden kaadolla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ekologisiin yhteyksiin. 6 HO1.5 SAMMONKATU Osuudelta ei ole tiedossa luontokohteita 1,2. Vaikutukset: Rakentamisella ei ole suoria vaikutuksia luontokohteisiin. Sammonkadun varresta joudutaan poistamaan nykyisiä puuistutuksi ja tilalle istutetaan uusia. Puiden kaadolla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ekologisiin yhteyksiin. Hulevedet tulee käsitellä niin, että ne eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia Iidesjärveen (kohde 8.1.) (ks. pintavesiraportti). 7 HO1.6 RIEVÄKATU Raitiotie sivuaa eteläosassa Kalevanharjua (kohde 7.1). Osuudelta ei ole tiedossa luontokohteita 1,2. Hulevedet tulee käsitellä niin, että ne eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia Iidesjärveen (kohde 8.1.) (ks. pintavesiraportti). 7.1 Kalevanharju Kalevanharjun vanha metsä ulottuu lännestä lähelle raitiotietä (kuva 3) 2. Kalevanharju ja Kalevankangas ovat osa kaupunki halkovaa geologisesti ja maisemallisesti arvokasta harjumuodostumaa 17. Alue on tärkeä lähivirkistysalue 10, ja se sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaksi arvioituun Pirkanmaan harjumaisemien aluekokonaisuuteen 34. Rievänkadun ja Hervannan valtaväylän risteyskohdan tienoilla on viheryhteyden ja eko- 3

logisen yhteyden tarve Hervannan valtaväylän yli 11, 17. Keväällä 2016 Kalevanharjun alueelta löytyi liito-oravia 2016 38. Todennäköisesti liito-oravien itä-länsisuuntainen kulkuyhteys Hervannan valtaväylän yli on etelämpänä Messukyläntien tienoilla. Vedenhankintaa varten tärkeä Aakkulanharjun pohjavesialue ulottuu idästä alueelle. Vaikutukset: Kalevanharjun reunasta poistuu nykyistä kiveystä ja kontortamäntyistutuksia. Raitiotien rakentaminen lisää liikenneväylien aiheuttamaa estevaikutusta Rievänkadun ja Hervannan valtaväylän risteyksen tienoilla. Ekologista yhteyttä tulee pyrkiä vahvistamaan istutusten avulla. Liito-oravien liikkumisyhteyksiä tarkastellaan vielä tarkemmin liito-oravaselvityksen 38 raportoinnin aikana, ja yhteystarpeet pyritään ottamaan huomioon raitiotien suunnittelussa. Kuva 3. Kalevanharjun alue 2. Kuvaan on lisätty mahdollinen ekologisen yhteyden tarve (vihreä nuoli). Liito-oravien kulkuyhteys on todennäköisesti etelämpänä Messukyläntien tienoilla. 8 HO1.7 HERVANNAN VALTAVÄYLÄ Hervannan valtaväylä on pitkä katuosuus, jonka merkittävimmät luontoarvot ovat Iidesjärven kohdalla (kohde 8.1), Hallilassa (kohde 8.4) ja Hervannan kanjonissa (kohde 8.5). Raitiotie sijoittuu valtaväylän länsipuolelle, josta poistetaan nykyistä tienvarsipuustoa. Lisäksi rakennetaan uomien ylityksiä ja uusia siltoja. 8.1 Iidesjärven alue Iidesjärvi on rehevä järvi, jonka alueella on useita arvokkaita luontokohteita (kuva 4) 1. Iidesjärvi on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde ja Tampereen arvokkaisiin luontokohteisiin kuuluva arvokas lintu-, hyönteis- ja lepakkoalue 2,16. Järven ranta-alueilla on myös arvokkaita kasvillisuuskohteita kuten lehtomaisia metsiä, lähteisiä rantakorpia ja luhtia 16. Iidesjärven luonnonsuojelualueen perustamispäätös on valmisteilla. Samalla suunnitellaan alueen hoitoa ja käyttöä. Iidesjärven vedenlaatu on ollut huono ja sitä pyritään parantamaan koko ajan (ks. pintavesiraportti). Aakkulanharjun pohjavesialue ulottuu idästä Iidesjärven koilliskulmaan. Iidesjärven Kirkkosuonnotkon kautta on itä-länsisuuntainen ekologinen yhteys 11, 17. Iidesjärven kasvilajistoon kuuluu mm. alueellisesti uhanalainen 18 (RT) lapinvesitähti. Iidesjärvessä esiintyy viitasammakkoa, ja järven itärannalla on täplälampikorennon esiintymisalueita ja arvokkaita lepakkoalueita 2. Viitasammakko, täplälampikorento ja lepakot ovat luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja (kuten liito-orava), ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuoje- 4

lulailla. Vuosien 2010 ja 2011 viitasammakkohavaintojen perusteella järven itäpäässä Mutaojan kohdalla esiintyy viitasammakoita yksittäin 36. Keväällä 2016 kutevia viitasammakoita löytyi Mutaojan suiston lammikoista 37 (kuva 4). Vuohenojan suistossa viitasammakoita ei havaittu kummassakaan selvityksessä. Täplälampikorentoa havaittiin vuonna 2012 järven itäpäässä 3 aikuista yksilöä 35. Havaintojen perusteella täplälampikorento esiintyy vakituisena Iidesjärvellä. Järven alueella on tavattu myös silmälläpidettävää (NT) Agapus striolatus-sukeltajakuoriaista ja muutamia muita huomionarvoisia hyönteisiä 16. Iidesjärveen laskevat ojat (pohjoisempi Vuohenoja ja eteläisempi Mutaoja) ovat huomionarvoisia pienvesiä, vaikka molempien luonnontila on muuttunut 2 (ks. pintavesiraportti). Vuohenojan varressa on noin 50 metrin päässä Hervannan valtaväylästä pieni lehtokohde Vuohenojan lehto. Sinne sijoittuvat jalkasaran esiintymä ja pikkutikkahavainto. Lajit ovat huomioarvoisia, mutta eivät valtakunnallisesti uhanalaisia eivätkä silmälläpidettäviä 21 eivätkä alueellisesti uhanalaisia 19. Muutenkaan lehto ei ole luontoarvoiltaan kovin merkittävä. Sen kohdalle on suunniteltu paikkaa Vuohenojan vesien kiintoainesta ja ravinteita pidättävälle ja virtaamaa hidastavalle laskeutusaltaalle, koska allasta ei voida sijoittaa luonnonsuojelualueelle. Mutaojan rantakosteikon kohdalla lintuvesiensuojeluohjelma-alue, arvokas lepakkoalue ja täplälampikorennolle sopiva elinalue ulottuvat kevyen liikenteen väylän reunaan noin 50 metrin päähän Hervannan valtaväylästä. Kevyen liikenteen väylän ja Hervannan valtaväylän välisellä alueella on arvoa lähinnä suojavyöhykkeenä. Arvokas hyönteisalue ulottuu valtaväylään asti, mutta sen rajaus on suurpiirteinen. Iidesjärven luonnonsuojelualueen rajausehdotuksen mukainen raja kulkisi noin 10 metrin päässä kevyen liikenteen väylästä järvelle päin. Vaikutukset: Raitiotie kulkee noin kilometrin matkan 300 500 metrin päässä Iidesjärven itäpuolella ja ylittää siihen laskevat Vuohenojan ja Mutaojan. Raitiotie rakennetaan Iidesjärven kohdalla aivan Hervannan valtaväylän viereen Iidesjärven tulevan luonnonsuojelualueen ulkopuolelle. Alustavan suunnitelman mukaan Vuohenojan nykyistä siltarumpua jatketaan ja Mutaojaan rakennetaan uusi rumpu. Raitiotien rakentamisella ei ole suoria vaikutuksia Iidesjärven, Vuohenojan eikä Mutaojan luontokohteisiin. Vuohenojan kohdalla kevyen liikenteen väylän rakentaminen raitiotien viereen voi ulottua Vuohenojan lehtoon, mutta sen luontoarvot eivät ole kovin merkittävät. Ennen rakentamispäätöstä tehtävien pohjatutkimusten aikana ojanvarsien puustoa ja pensaita tulee raivata mahdollisimman vähän. 5 Rakentamisen aikana Iidesjärveen voi kohdistua välillisesti vaikutuksia ojavesien mukana kulkeutuvista sedimenteistä sekä melusta. Iidesjärveen päätyessään samennus ja pohjaan laskeutuvat sedimentit voivat haitata mm. viitasammakon, täplälampikorennon toukkien ja lintujen ruokailua alueella ja heikentää muutenkin niiden elinympäristöjä. Ojien vesi on luonnostaan kiintoainespitoista, joten osittain lajisto on sopeutunut siihen, mutta toisaalta vähäinenkin lisäkuormitus voi olla kriittinen tekijä. Maaperätutkimuksissa ojien pohjasedimenteistä ei löytynyt haitta-aineita, mutta arseenipitoisuus on paikoin korkea valuma-alueilla (ks. pima-raportti). Haitallisia vaikutuksia voidaan estää ja lieventää suunnittelemalla ja toteuttamalla rakentaminen niin, että samentumista ja sedimenttien kulkeutumista tapahtuu mahdollisimman vähän (ks. pintavesiraportti). Suositeltavaa on tehdä rakentaminen mahdollisimman kuivana aikana ja käyttää suotopatoa. Voimakasta samentumista aiheuttavia työvaiheita tulee välttää lintujen pesimäaikana (1.4. 31.7.). Myös viitasammakon kutuaika ja toukkavaihe ajoittuvat samalle ajanjaksolle. Veden laadussa tapahtuvia muutoksia tulee seurata rakentamisen aikana. Voimakasta melua aiheuttavia rakennusvaiheita tai puiden kaatoa ei tule tehdä Mutajoen kohdalla lintujen pesimäaikana (1.4. 31.7.). Raitiotien ilma- 5

johdot eivät aiheuta tässä törmäysvaaraa linnuille, sillä ne jäävät puiden latvojen tasoa matalammalle. Iidesjärven rannan lähteisiin ei todennäköisesti kohdistu vaikutuksia (ks. pohjavesiraportti). Pirkanmaan ELY-keskus edellyttää katusuunnitelmista antamassaan lausunnossa, että ennen rakentamistöiden aloittamista tulee toimittaa ELY-keskukseen hyväksyttäväksi luontovaikutusten arviointi, jossa esitetään konkreettiset ja toteuttamiskelpoiset toteuttamistavat, joilla varmistetaan, että viitasammakon ja täplälampikorennon lisääntymisja levähdyspaikkoja ei hankkeen toteuttamisen yhteydessä hävitetä eikä heikennetä 39. Vuohenojan lehto Vuohenoja Mutaoja Kuva 4. Iidesjärven alue (yläkuva) 1 ja viitasammakon esiintymisalue Mutaojan suistossa keväällä 2016 (alakuva) 37. 6

8.2 Muotialan keto 8.3 Vihioja Noin 70 metrin päässä Hervannan valtaväylän länsipuolella on pieni keto, jossa kasvaa uhanalaista, vaarantuneeksi (VU) lajiksi arvioitua keltamataraa ja silmälläpidettävää (NT) ketoneilikkaa 1,2, 20 (kuva 5). Vaikutukset: Raitiotie rakennetaan Hervannan valtaväylän reunaan eivätkä rakentamisen vaikutukset ulotu ketoon asti. Vihioja virtaa Hervannan valtaväylän ali ojanotkossa ja laskee noin 5 kilometriä lännempänä Pyhäjärveen. Vihioja on huomionarvoinen pienvesi, vaikka sen luonnontila on muuttunut 2. Hervannan valtaväylän itäpuolella on ojan varressa kasvi- ja hyönteisalueena arvokas Vihiojan puronvarsilehto 2,16. Ojanotkossa esiintyy myös jonkin verran lehtolinnustoa. Maakuntakaavaluonnoksessa ojanotkon kohdalle on merkitty viheryhteystarve 22. Maakuntakaavan viheryhteyden tarkempi sijainti ja leveys tulee kaavamääräyksen mukaan määrittää yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Ei ole tiedossa, että ojanvarsi olisi liito-oravien käyttämä liikkumisyhteys. Vihiojan suistossa Pyhäjärven Vihilahden alueella on useita luontokohteita 2. Vihiojan varressa havaittiin liito-oravan papanoita keväällä 2016 ison haavan juurella 38. Haavassa ei havaittu koloja eikä papanoita ollut muiden puiden alla, joten alueella ei todennäköisesti ollut asuttua liitooravaesiintymää. Etelämpänä Korkinmäen asuinalueen ja Pyhäjärvetien välisessä metsikössä, joka ei sijoitu raitiotielinjalle, papanoita oli runsaammin. Vihiojan alue sisältyy Hallilan alueella vireillä olevan asemakaavan kaava-alueeseen 4. Vaikutukset: Raitiotielle rakennetaan uusi silta, joka ylittää Vihiojan vinosti Hervannan valtaväylän länsipuolella. Alustavan suunnitelman mukaan silta tulee olemaan tukipilareiden varaan tehtävä neli- tai viisiaukkoinen silta, jonka yksi pilari tulee keskelle ojaa. Rakentaminen voi aiheuttaa tilapäistä veden samentumista Vihiojassa. Haitallisia vaikutuksia voidaan estää ja lieventää suunnittelemalla ja toteuttamalla rakentaminen niin, että samentumista ja sedimenttien kulkeutumista tapahtuu mahdollisimman vähän (ks. pintavesiraportti). Nykyisen sillan alta löytyi maaperätutkimuksissa raskasmetalleilla pilaantuneita maa-aineksia, jotka poistetaan asianmukaisesti ennen rakentamista, niin että haitta-aineita ei kulkeudu vesistöihin (ks. pima-raportti). Pilaantuneiden maiden poiston takia rakentamisvaihe on tavallista pitempi. Pyhäjärveen ja sen luontokohteisiin ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia rakentamisesta. Hervannan valtaväylän itäpuolen lehtoon ei kohdistu rakentamisesta suoria vaikutuksia eikä länsipuoli ole luontoarvoiltaan niin merkittävä. Voimakasta melua aiheuttavia rakennusvaiheita tai puiden kaatoa tulee välttää lintujen pesimäaikana (1.4.-31.7.). Ennen raitiotien rakentamispäätöstä tehtävien pohjatutkimusten aikana ojanvarren puustoa ja pensaita tulee raivata mahdollisimman vähän. 5 Järeä haapa, jonka alla oli liito-oravan papanoita, otetaan huomioon pohjatutkimuksia ja pilaantuneiden maiden poistoa tehtäessä, niin ettei sitä vaurioiteta. Liito-oravien liikkumisyhteyksiä tarkastellaan vielä tarkemmin liito-oravaselvityksen 38 raportoinnin aikana, ja yhteystarpeet pyritään ottamaan huomioon raitiotien suunnittelussa. 7

Muotilan keto Vihiojan lehto Kuva 5. Muotilan keto ja Vihioja 2. Kuvaan on lisätty maakuntakaavanluonnoksen viheryhteystarvemerkintä (vihreä nuoli). 8.4 Hallilan liito-oravat Hallilan Vackerinpuiston alueella raitiotielinja kulkee biotoopiltaan liito-oravan elinympäristöksi hyvin soveltuvan alueen läpi (kuva 6), jonka liito-oravat on kartoitettu keväällä 2015 ja uudelleen marraskuussa 2015 3. Metsän itäosasta löytyi keväällä 2015 liito-oravan papanoita neljän lähekkäisen puun alta ja lisäksi kaksi risupesää, joiden alla ei ollut papanoita. Marraskuun alussa tehdyssä kartoituksessa ylärinteestä löytyi kaikkiaan viisi risupesää ja rinteen alla notkossa kasvavien haapojen alta runsaasti liito-oravan papanoita. Paras kulkuyhteys Hallilan rinteeseen on Hervannan valtaväylän varressa itäreunalla. Toinen mahdollinen yhteys kulkee lännempänä asuinalueen läpi. Myös keväällä 2016 alueella oli liito-oravia 38. Alueelle ollaan laatimassa samanaikaisesti raitiotien tarkemman suunnittelun kanssa asemakaavaa 4. Vaikutukset: Raitiotielinja halkaisee biotoopiltaan liito-oravan elinympäristöksi soveltuvan alueen pienentäen merkittävästi sen pinta-alaa 3. Asemakaavaa varten on haettu Pirkanmaan ELY-keskuksesta poikkeuslupaa luonnonsuojelulain 49 :n hävittämis- ja heikentämiskiellosta 25. Puustoa jouduttaisiin poistamaan noin 60 metriä leveältä alueelta. Siihen sijoittuisi liito-oravan risupesäpuita ja osa ruokailualueesta. Lisäksi rakentaminen hävittäisi Hervannan valtaväylän varteen sijoittuvan kulkuyhteyden ja heikentäisi läntistä yhteyttä ajolankojen vuoksi. Laajemmassa liito-oravaverkostossa Vackerinpuiston alue ei ole keskeisellä paikalla. Liito-oravan huomioon ottaminen alueella ratkaistaan asemakaavassa, jos ELY-keskus myöntää poikkeusluvan. Lupa voidaan myöntää yksittäistapauksissa luontodirektiivin artiklassa 16(1) mainituilla perusteilla. Alueella ennen rakentamista tehtävät pohjatutkimukset tehdään, niin puita kaadetaan mahdollisimman vähän, ja ennen kaatoa varmistetaan, ettei niissä ole liito-oraville tarpeellisia puita 5. 8

Kuva 6. Hallilan liito-oravahavainnot 43. 8.5 Koivusenojannotko (Hervannan kanjoni) Koivusenojan notko on syvä kanjoni, jolla on jyrkät metsäiset rinteet. Kanjonin ylittävän Hervannan valtaväylän sillan länsipuolella on Taavetinkallion vanha metsä 2. Siihen liittyy etelärinteen alaosassa lehtipuuvaltainen metsä, joka on muu arvokas luontokohde, mutta ei metsälakikohde (kuva 7, yläkuva) 2. Hervannan valtaväylän itäpuolella on Lukonmäen alue, josta osa on raivattu laskettelurinteeksi, mutta jossa on edelleen arvokas kasvi- ja hyönteisalue ja vanha metsä 2, 16. Kanjonin pohjalla on hyvin liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa metsää 3. Marraskuussa 2015 sieltä ei löytynyt liito-oravan papanoita eikä pesäpuita. Sen sijaan Hervannan valtaväylän itäpuolelta kanjonista pohjoiseen löytyi papanoita uudelta alueelta (kuva 7, alakuva). Jo aiemmin on ollut tiedossa, että liito-oravan tärkeä itälänsisuuntainen reitti kulkee Hervannan valtaväylän yli sillan pohjoispuolella tai valtaväylän ali sillan kohdalla. Keväällä 2016 kanjonin alueelta löytyi liito-oravan papanoita sillan molemmilta puolilta 38. Pääosa havainnoista oli sillan itäpuolelta. Kanjonin alue sisältyy Hallilan alueelle vireillä olevan asemakaavan alueeseen 4. Liitooravakäynnin yhteydessä etelärinteessä lähellä Hervannan valtaväylää havaittiin vuolasvirtainen noro tai puro, joka ei ole luonnontilainen, vaan siihen purkautuu putkesta hulevesiä 26. Kanjonin rinteiden juurella erottuu paikoin tihkupintoja. Kanjonin pohjalla erottuva Koivusenoja laskee itään päin Vihiojaan. Vaikutukset: Raitiotie ylittää kanjonin Hervannan valtaväylän sillan viereen noin 55 65 metrin päähän sijoittuvaa uutta siltaa pitkin. Alustavan suunnitelman mukaan silta tulee olemaan tukipilareiden varaan tehtävä silta, jonka rakennusaikaiset tukitelineet tarvitsevat perustamistaan varten tilapäisen murskepedin koko matkalle. Osa lehtimetsiköstä häviää rakentamisen seurauksena pysyvästi ja rakentaminen ulottuu lähelle Taavetinkallion vanhaa metsää 2. Rakentaminen ei todennäköisesti hävitä tai heikennä liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, sillä keväällä 2016 havaituista mahdollisista liito-oravan pesäpuista mikään ei sijoitu raitiotien kohdalle 38. Liito-oravien kul- 9

kuyhteyden säilyminen tulee ottaa sillan suunnittelussa ja rakentamisessa huomioon niin, että nykyistä puustoa säilyy mahdollisimman paljon ja yhteyttä parannetaan istutuksin 3. Nykyisen sillan ja raitiotiesillan väliin on jäämässä puustoa liito-oravien kulkuyhteyspuustoksi. Liito-oravien liikkumisyhteyksiä tarkastellaan vielä tarkemmin liito-oravaselvityksen 38 raportoinnin aikana, ja yhteystarpeet otetaan huomioon raitiotien suunnittelussa. Alueella ennen rakentamista tehtävät pohjatutkimukset tehdään, niin puita kaadetaan mahdollisimman vähän, ja ennen kaatoa varmistetaan, ettei niissä ole liito-oraville tarpeellisia puita 5. Rakentaminen voi aiheuttaa tilapäistä veden samentumista Koivusenojassa. Haitallisia vaikutuksia voidaan estää ja lieventää suunnittelemalla ja toteuttamalla rakentaminen niin, että samentumista ja sedimenttien kulkeutumista tapahtuu mahdollisimman vähän (ks. pintavesiraportti). Vihiojaan ja Vihilahteen ja niiden luontokohteisiin ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia rakentamisesta. Rakentaminen aiheuttaa välillisenä vaikutuksena rakentamisen aikaista melua, mutta alueelta ei ole tiedossa melulle herkkiä kohteita kuten linnustokohteita. Taavetinkallion vanha metsä Lukonmäen vanha metsä Lehtimetsä Kuva 7. Koivusenojannotko (yläkuva) 2 ja notkon liito-oravahavainnot syksyllä 2015 (alakuva) 3. Yläkuvaan on lisätty mahdollinen liito-oravien kulkuyhteys (vihreä nuoli). 10

9 HO1.8 INSINÖÖRINKATU Osuudelta ei ole tiedossa luontokohteita 1,2. Noin 140 metrin päässä kadun länsipuolella sijaitsevalta Ahvenisjärveltä on tiedossa lintuhavaintoja 2, mutta se ei ole lintuvesikohteena tai muuten luontoarvoiltaan kovin merkittävä. Vaikutukset: Rakentamisella ei ole suoria vaikutuksia luontokohteisiin. Ahvenisjärven ja raitiotien välissä on rakennettua aluetta, joten ei järven linnustoon arvioida kohdistuvan välillisiä vaikutuksia. Hulevedet tulee käsitellä niin, että ne eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia järveen (kohde 4.1.) (ks. pintavesiraportti). 10 HO1.9 TOHTORINPUISTO Tohtorinpuisto on lyhyt katuosuus Hervannan valtaväylän eteläpäässä Tohtorinpuiston puistoalueen (kohde 10.1) kohdalla. 10.1 Tohtorinpuiston liito-oravat Hervannan valtaväylän länsipuolella Tohtorinpuiston itäosassa on liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa metsää (kuva 8) 1,2,3. Sieltä ei löytynyt merkkejä liitooravista kaupungin inventoinnissa keväällä 2015. Myöhemmin kesällä Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys löysi itäreunan kolohaapojen alta papanoita. Elokuussa 2015 kaupungin inventoinnissa papanoita löytyi kahden kolohaavan alta lännempää. Kolohaapoja on puiston alueella kaikkiaan neljä. Lisäksi papanoita oli lähellä Ruskonkehää yhden kuusen juurella, joka saattaa olla kulkuyhteyspuu. Todennäköisesti liito-oravat ylittävät Ruskonkehän Tohtorinpuiston kohdalla noin 100 metriä Hervannan valtaväylän risteyksestä länteen. Hervannan valtaväylän itäpuolelta Ramppipuistosta löytyi Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen ilmoituksen mukaan liito-oravan papanoita tammikuussa 2016 27. Havaittu kolopuu sijoittuu Ruskonkehän pohjoispuolelle yli 200 metrin päähän Hervannan valtaväylästä. Alueen liito-oravatilanne kartoitettiin osana kantakaupungin liitooravaselvitystä keväällä 2016, ja silloin liito-oravan papanoita ja pesäpuita löytyi sekä Tohtorinpuistosta että Ramppipuistosta 38 (kuva 8, yläkuva). Liito-oravaesiintymän ydinalueet ovat Tohtorinpuiston itäosassa ja Ramppipuiston keskiosassa 40. Alueella saattaa olla kaksi erillistä liito-oravanaaraiden elinpiiriä tai sitten liito-oravanaaraan ja liito-oravakoiraan elinpiirit. Tohtorinpuiston ja Ramppipuiston välillä on liito-oraville tärkeä liikkumisyhteys Hervannan valtaväylän yli. Todennäköisesti ne myös ylittävät molempien puistojen kohdalla Ruskonkehän, mutta Ramppipuiston kohdalla liitoyhteys on maaston korkeuseron vuoksi mahdollinen vain pohjoisesta etelään päin 40. Vaikutukset: Yleissuunnitelman täydennyksen 13 mukaisesti Hervannan valtaväylän viereen rakennettuna raitiotiellä ei todennäköisesti ole vaikutusta Tohtorinpuiston liito-oravien elinolosuhteisiin 3. Itäreunan puusto häviää pieneltä osalta pohjoisosasta Hervannan valtaväylän ja Insinööritien väliseltä alueelta. Etelämpänä linjaus kulkee puiston ulkopuolella nykyisen kevyen liikenteen väylän kohdalla noin 25 metrin etäisyydellä kolopuista. Rakentamisen ei arvioida vaurioittavan puita eikä niiden juuristoa, ja niiden ympärillä säilyy suojapuita. Ruskokehän ylittävä liito-oravien liikkumisyhteys noin 50 metrin päässä raitiotiestä länteen säilyy. Raitiotien rakentamisen takia Hervannan valtaväylän länsipuolella nykyisin kulkeva kevyen liikenteen väylä siirretään kulkemaan valtaväylän itäpuolella. Lisäksi sen viereen tulee oja. Valtaväylän penkereellä kasvaa nykyisin pääasiassa nuorta puustoa ja pensaikkoa, joilla ei arvioida olevan merkitystä liito-oraville 27. Avoin alue Tohtorin- 11

Tohtorinpuisto Tohtorinpuisto Kuva 8. Tohtorinpuiston ja Ramppipuiston liito-oravatilanne kevään 2016 liitooravaselvityksen tulosten perusteella (yläkuva) 40 ja liito-oravayhteydet raitiotien rakentamisen ja kevyen liikenteen väylän siirron jälkeen (alakuva) 27 12

puiston ja Ramppipuiston välillä ei juurikaan levene kevyen liikenteen väylän rakentamisen seurauksena, vaan on edelleen noin 30 metriä (kuva 8, alakuva). Liito-oravat pystyvät hyvin ylittämään noin 50 metriä leveän avoimen alueen, jos sen reunoilla on täysikasvuisia puita 28, 29. Rakennusvaiheessa liito-oravan pesäpuiden lähellä ei tule tehdä voimakasta melua ja häiriötä aiheuttavia töitä liito-oravan lisääntymiskaudella (1.3. 31.8.) Tohtorinpuiston puolella ennen rakentamista mahdollisesti tehtävät pohjatutkimukset tehdään kevyen liikenteen väylältä käsin, niin että pensaita voidaan raivata, mutta puita ei tarvitse kaataa 5. 10.2 Suolijärvi Suolijärvi sijaitsee noin kilometrin päässä Tohtorinpuistosta länsiluoteeseen. Järvessä esiintyy mm. alueellisesti uhanalaista 18 (RT) lapinvesitähteä ja sillä on muitakin luontoarvoja 2. Vaikutukset: Suolijärveen on mahdollista kohdistua vaikutuksia vain välillisesti hulevesien kautta. Hulevedet tulee käsitellä niin, että ne eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia Suolijärveen (ks. pintavesiraportti). 11 HO1.10 MAKKARAJÄRVENKATU Makkaranjärvenkatu on raitiotien eteläisin katuosuus. Se sijoittuu metsäiselle Hervantajärven alueelle (kohteet 11.1. ja 11.2.). 11.1 Hervantajärven liito-oravat Alueella on liito-oravalle hyvin ja välttävästi soveltuvaksi arvioituja metsiä, jotka ulottuvat Ruskonkehän varresta aina Hervantajärven rannoille saakka 1,2,3 (kuva 9). Liitooravalle sopivat elinympäristöt ja kulkuyhteydet arvioitiin osayleiskaavatyön yhteydessä vuonna 2005 6, ja alueen liito-oravatilanne tarkistettiin asemakaavoituksen yhteydessä keväällä 2014 7. Silloin liito-oravan papanoita löytyi eniten Salmenkalliontien länsipuolelta läheltä Ruskonkehää (kuva 9, yläkuva). Ruskoväylän yli arvioitiin olevan liito-oravien liikkumisyhteys noin 50 metrin päässä raitiotiestä länteen. Salmenkalliontien länsipuolella olevat puronotkot ovat perinteisesti olleet liito-oravan vakituisia asuinpaikkoja. Kevään 2016 liito-oravaselvityksessä alueelta löytyi liitooravan papanoita ja pesäpuita 38. Esiintymän kaksi erillistä ydinaluetta sijoittuivat Salmenkalliontien itäpuolelta ja Ruskonkehälle ulottuvalle alueelle (kuva 9, alakuva). Salmenkalliontiehen rajautuvat havainnot liittyvät todennäköisesti kauempana Hervantajärven rantamilla olevaan esiintymään. Vaikutukset: Raitiotie sijoittuu Salmenkalliontien varteen osittain liito-oravalle hyvin tai välttävästi soveltuvalle alueelle. Ennen kevään 2016 havaintoja arvioitiin, että suunnitellun linjauksen mukaisella raitiotiellä ei todennäköisesti ole vaikutusta Hervantajärven alueen liito-oravien elinolosuhteisiin 3. Keväällä 2016 liito-oravapuita löytyi lähempää raitiotietä, mutta ei linjauksen kohdalta (kuva 9). Liito-oravien liikkumisyhteyksiä tarkastellaan vielä tarkemmin liito-oravaselvityksen 38 raportoinnin aikana, ja yhteystarpeet otetaan huomioon raitiotien suunnittelussa. Liito-oravien liikkumisyhteyteen Ruskonkehän yli raitiotien rakentamisella ei ole vaikutusta. Asemakaavaehdotuksen mukainen muu rakentaminen tulee muuttamaan aluetta enemmän kuin raitiotie, mutta myös kaavassa liito-oravat on otettu huomioon. Kaavaselostuksen 7 mukaan asuinalueen keskiosan viheralueiden rajaus ja kaavamerkinnät on tehty sellaisiksi, että saadaan säilytettyä liito-oravan elinympäristön ydinalueet, pesäpuut sekä kulkuyhteys asuinalueen lävitse ja edelleen Ruskonkehän yli Ramppipuistoon. 13

Kuva 9. Hervantajärven liito-oravat vuonna 2015 ja raitiotielinjaus 3 (yläkuva) ja liitooravatilanne kevään 2016 liito-oravaselvityksen tulosten perusteella (alakuva) 40. 14

11.2 Hervantajärven muut luontoarvot Raitiotien kohdalla on arvokas lintualue, ja sen läheisyyteen sijoittuu arvokas hyönteisalue ja arvokasta lepakkoalue sekä avainbiotooppeja kuten lehtoja, reheviä korpia ja puroja (kuva 10) 1,2,16. Vaikutukset: Asemakaavaehdotuksessa on tilavaraus raitiotielle ja sen seisakkeelle. Raitiotien rakentamisen luontovaikutuksia ei ole erikseen arvioitu, mutta muuhun alueelle suunniteltuun rakentamiseen verrattuna ne ovat ilmeisen vähäisiä 7. Asemakaavan mukaisen rakentamisen seurauksena häviää joitain avainbiotooppeja, mutta vaikutukset eivät ole erityisen merkittäviä. Luonnonoloiltaan arvokkaimmat alueet säilyvät ehjinä kokonaisuuksina rakennettavan alueen ulkopuolella. Raitiotien rakentamisella ja muulla rakentamisella saattaa olla valumavesien kautta välillisiä vaikutuksia purolaaksoihin. Haitallisia vaikutuksia voidaan estää ja lieventää suunnittelemalla ja toteuttamalla rakentaminen niin, että samentumista ja sedimenttien kulkeutumista tapahtuu mahdollisimman vähän (ks. pintavesiraportti). Asemakaavan yhteydessä on laadittu hulevesiselvitys ja suunnitelma, jossa asia on otettu huomioon 7. Kuva 10. Hervantajärven muut luontoarvot 1. 15

12 HO2.1 ATOMIPOLKU JA HERMIANKATU Atomipolku ja Hermiankatu ovat rakennettua kaupunkialuetta. Pohjois- ja eteläpuolella on puistometsää (kohde 12.1). Osuudelta ei ole tiedossa muita luontokohteita 1,2. 12.1 Senaattikiinteistöjen tontin liito-oravat Hermiankadun pohjoispuolella Senaattikiinteistöjen tontilla on todettu liito-oravan pesintä vuonna 2015 3 (kuva 11). Alueelta on myös aikaisempia havaintoja lajista 2. Myös kevään 2016 liito-oravaselvityksessä alueelta löytyi liito-oravan papanoita ja pesäpuita 38. Vaikutukset: Raitiotie sijoittuu Hermiankadulle niin, että rakentamisessa ei todennäköisesti ole tarvetta mennä pohjoispuolen metsän puolelle. Hermiankadun ylittävän yhteyden kohdalla säilyy täysimittaisia puita kadun molemmin puolin, niin ettei avoimen alueen leveys ylitä liito-oravalle mahdollista 50 metrin liitomatkaa. Katupuut poistuvat osittain, mutta niitä korvataan uusilla. Raitiotielinjaus Hermiankadulla ei heikennä liito-oravan kulkuyhteyksiä eikä Senaattikiinteistöjen pesintäpaikan elinolosuhteita 3. Rakennusvaiheessa ei tule tehdä voimakasta melua ja häiriötä aiheuttavia töitä liito-oravan lisääntymiskaudella (1.3. 31.8.). Kuva 11. Hermiankadun liito-oravat 8. 13 HO2.2 KAUHAKORVENKADUN VARIKKO 13.1 Varikkoalueen liito-oravat Raitiotien suunnittelulla varikkoalueella on liito-oravalle soveltuvaa metsää ja sinne sijoittuu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja 1,2, 3,8 (kuva 12). Lisäksi alue toimii liito-oravan kulkuyhteytenä. Alueelle laadittiin samanaikaisesti raitiotien suun- 16

nittelun kanssa asemakaavaa 8, joka hyväksyttiin 13.6.2016 kaupunginvaltuustossa. Kaavasta on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, jossa käsittely oli kesken elokuussa 2016. Keväällä 2014 alueen itäosasta Etuhaanpuistosta löytyi useita kolopuita ja liito-oravan papanoita. Myös varikolle suunnitellulta alueelta löytyi muutama papana, mutta ne eivät sijainneet kolohaapojen tyvellä tai pönttöjen alla. Vuoden 2015 keväällä liito-oravatilanne inventoitiin uudestaan varikkoalueella ja sen ympäristössä 8. Liito-oravasta ei saatu ollenkaan havaintoja suunnittelualueen Kauhakorvenkadun eteläpuoleiselta osalta. Sen sijaan liito-oravan pesintä todettiin Kytömaanpuistossa sekä länsipuolella olevalla tontilla (Senaatti-kiinteistöjen tontti, kohde 12.1). Vaikka Kauhakorvenkadun eteläpuolelta ei vuonna 2015 löytynyt jätöshavaintoja liito-oravasta, näyttää liito-oravan esiintyminen alueella suhteellisen vakiintuneelta 8. Alue on osa Itä- Tampereen liito-oravaverkostoa, ja erityisesti alueen halki pohjois-eteläsuunnassa kulkeva kulkuyhteys on liito-oravalle merkittävä. Keväällä 2016 liito-oravan papanoita löytyi Etuhaanpuistosta 38. Vaikutukset: Varikon rakentaminen aiheuttaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen häviämisen rakennettavalta alueelta 8. Rakentamisen seurauksena häviää 1,8 hehtaaria liito-oravalle sopivaa elinympäristöä, kahdeksan kolopuuta, kolme pönttöpuuta ja yksi risupesäpuu. Liito-oravan elinpiirin ydinalueiden arvioidaan kuitenkin olevan suunnitellun varikkoalueen ulkopuolella. Varikon rakentamista varten haettiin Pirkanmaan ELY-keskuksesta poikkeuslupaa liito-oravaa koskevasta luonnonsuojelulain 49 :n hävittämis- ja heikentämiskiellosta 23. Pirkanmaan ELY-keskus myönsi luvan joulukuussa 2012 24. Luvan mukaan varikkoalueella olevat 12 liito-oravalle pesäpuiksi soveltuvaa puuta voidaan kaataa. Puuston poisto voidaan tehdä vasta, kun raitiotien rakentaminen on varmistunut ja vain liito-oravan lisääntymiskauden (1.3. 31.8.) ulkopuolella. Päätöksen mukaan varikon sijoittamisella suunnitellulle paikalle ei ole merkittävää vaikutusta Hervannan tai Tampereen kantakaupungin liitooravakannan suojelutason suotuisuuteen, kun kompensaatiotoimet toteutetaan. Kompensaationa varikkoalueen itäpuolella olevan Kauhakorvenkadun varren metsikköön ja varikkoalueen pohjoispuolella olevan Kytömaanpuiston itäosaan ripustetaan vähintään 12 liito-oravan pönttöä. Pöntötys tulee tehdä ennen varikkoalueen puiden kaatoa. Puustoisia kulkuyhteyksiä tulee ylläpitää ja kehittää tarvittaessa istutuksin Kytömaanpuiston ja Senaattikiinteistöjen tontin (kohde 12.1), Etuhaanpuiston ja Senaattikiinteistöjen tontin sekä Etuhaanpuiston ja Kauhakorvenkadun eteläpuolisen metsikön välillä. ELY-keskuksen poikkeuslupapäätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Päätöksestä valitettiin edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen, jossa käsittely oli elokuussa 2016 kesken. Varikkoalueella tapahtuvasta kallionäytteenotosta pyydettiin erikseen Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto. Lausunnon mukaan kallionäytteenotto ei aiheuta merkittävää haittaa liito-oravalle, kun mahdollinen yksittäisten puiden kaato tehdään vähintään 30 metrin suojaetäisyydellä tiedossa olevista lisääntymis- ja levähdyspaikoista ja näytteenotto toteutetaan liito-oravan lisääntymiskauden (1.3. 31.8.) ulkopuolella 30. Varikkoalueen lähiympäristössä olevat liito-oravan pesäpuut otetaan huomioon rakentamisvaiheessa, niin että ne rakentaminen ei vaurioita puita eikä niiden juuristoa ja niiden ympärillä säilyy suojapuita. Rakennusvaiheessa liito-oravan pesäpuiden lähellä ei tule tehdä voimakasta melua ja häiriötä aiheuttavia töitä liito-oravan lisääntymiskaudella (1.3. 31.8.). 17

Kuva 12. Varikkoalueen liito-oravat 3. 13.2 Varikkoalueen muut luontoarvot Kuvaus: Suunnitellulla varikkoalueella ja sen lähiympäristössä on lehtoa ja rehevää korpea sekä lähde ja huomionarvoisia kasvilajiesiintymiä (kuva 13) 1,2. Luontoselvityksen 8 mukaan alueella kasvaa silmälläpidettäväksi lajiksi (NT) arvioitua 21 raidankeuhkojäkälää yhdellä kasvupaikalla. Muita huomionarvoisia lajeja ovat valkolehdokki, mäntykukka, jalkasara, mustakonnanmarja, metsälehmus, näsiä, lehtotähtimö, lehto-orvokki, lehtoimikkä, kevätlehtoleinikki ja lehtopalsami. Mikään niistä ei ole valtakunnallisesti uhanalainen tai silmälläpidettävä 21 eikä alueellisesti uhanalainen 19. Valkolehdokki on rauhoitettu. Pesimälinnustoon kuuluvat sirittäjä, lehtokerttu, peukaloinen ja käpytikka. Mikään niistä ei ole vuoden 2015 arvioinnin mukaan valtakunnallisesti uhanalainen tai silmälläpidettävä eikä alueellisesti uhanalainen 31. Luontoarvoiltaan merkittävimmät kohteet ovat suunnitellulla varikkoalueella sijaitseva lehto ja rehevä, pohjavesivaikutteinen korpi sekä Etuhaanpuistossa varikkoalueen itäpuolella si- 18

jaitseva lehto. Varikon itäpuolella virtaavan Tauskonojan uomaa on muokattu eikä Etuhaanpuistossa oleva lähde ei ole luonnontilainen (ks. pintavesiraportti). Varikon itäpuolella on ekologien yhteys 11, 17. Vaikutukset: Varikkoalueella olevat luontokohteet häviävät rakentamisen seurauksena. Sen ympäristön kohteisiin saattaa kohdistua välillisiä vaikutuksia melusta ja pölystä sekä vesitalouden, pienilmaston ja valaistusolosuhteiden muuttumisesta. Vaikutukset arvioidaan tarkemmin asemakaavan yhteydessä. Tauskonojasta ei ole tiedossa luontoarvoja, joihin rakentamisella voisi olla välillistä vaikutusta. Tarvittaessa haitallisia vaikutuksia voidaan estää ja lieventää suunnittelemalla ja toteuttamalla rakentaminen niin, että samentumista ja sedimenttien kulkeutumista tapahtuu mahdollisimman vähän (ks. pintavesiraportti). Kuva 13. Varikkoalueen muut luontoarvot 8. 14 HO3.1 TEISKONTIE Teiskontie on rakennettua kaupunkiympäristöä, jossa ei ole tiedossa olevia luontokohteita lukuun ottamatta Kekkosentien nykyisen eritasoliittymän alueella kasvavaa lehtoneidonvaippaa (kohde 14.1) 1,2. Osa katupuista kaadetaan, mutta tilalle istutetaan uusia. 14.1 Kekkosentien rampin lehtoneidonvaipat Teiskontieltä Kekkosentielle johtavan rampin keskusalueella kasvaa istutettujen mäntyjen alla lehtoneidonvaippaa (kuva 14) 1,2. Lehtoneidonvaippa on rauhoitettu laji. Se ei ole valtakunnallisesti uhanalainen eikä silmälläpidettävä 21 eikä alueellisesti uhanalainen 19. Tampereen kantakaupungissa esiintymiä on vain neljä, ja tämä niistä runsain. Kasveja on vajaan puolen hehtaarin alueella noin sata. Kukkivien kasvien määrä voi vaihdella vuosittain. Vaikutukset: Raitiotien sillan rakentamisesta on vireillä asemakaavamuutos, jossa arvioidaan myös rakentamisen vaikutukset luonnonympäristöön 32. Kaavaselostusluon- 19

noksen mukaan lehtoneidonvaippojen kasvupaikka sijoittuu raitiotielinjalle, niin että raitiotien ja raitiotiesillan rakentaminen hävittää pääosan esiintymästä. Muut raitiotien linjausvaihtoehdot on todettu liikenteellisistä syistä mahdottomiksi toteuttaa. Kasvupaikan itäosa voidaan säilyttää, jos se on mahdollista aidata työmaa-alueen ulkopuolelle. Ennen rakennustöiden aloittamista selvitetään, onko työmaan alueella sijaitsevat kasvit mahdollista siirtää uusille kasvupaikoille. Siirtoistutukset on tehtävä kasvien lepokaudella sulan maan aikana. Rauhoitettujen kasvien siirtämiseen on saatava ELYkeskuksen lupa. Pohjatutkimuksia tehdessä kesällä 2015 väisteltiin kasvustoja, jotka oli silloin merkitty Suojele ja säästä -nauhoilla niittotöitä varten. Kuva 14. Kekkosentien lehtoneidonvaipat 1 ja mahdollisesti säilyvän esiintymän osan sijainti (alakuva) 22. 20

15 HO3.2 TEKUNKATU Osuudelta ei ole tiedossa luontokohteita 1,2. Hulevedet tulee käsitellä niin, että ne eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia pohjoispuolella virtaavaan Litukanojaan (ks. luku 16 ja pintavesiraportti). Keväällä 2016 havaittiin liito-oravan papanoita Tekunkadun eteläpuolella olevalla TAMK:n piha-alueella ja Kuntokadun ja Tekunkadun risteyksen molemmin puolin 38 (ks. luku 16). Tekunkadun yli on epätodennäköisiä liito-oravien kulkuyhteyksiä (kuva 15). 16 HO3.1 KUNTOKATU Kuntokadun alueella havaittiin liito-oravia keväällä 2016 38, ja Kuntokadun ja Tekunkadun mutkan pohjoispuolella on Koivikkopuiston metsäalue (kohteet 16.1 ja 16.2). Osuudelta ei ole tiedossa muita luontokohteita 1,2. 16.1 Kuntokadun liito-oravat Kantakaupungin liito-oravaselvityksessä keväällä 2016 havaittiin liito-oravan papanoita useiden kuusten alla Kuntokadun länsipuolella olevalla TAMKin piha-alueella 38 (kuva 15). Papanoita oli myös Kuntokadun ja Tekunkadun risteyksen molemmin puolin. Risupesien sijainnit varmistettiin huhtikuussa 2016 nostolava-autoa apuna käyttäen ja kiipeämällä tarvittaessa puihin 41. Piha-alueelta löytyi yksi risupesäpuu, mutta muualta alueelta niitä ei löytynyt. Merkittävimmän kulkureitin pesäpuulta arvioitiin kulkevan TAMKin pihapuuston kautta Teiskontien varressa länsi-itäsuuntaisesti. Sen jälkeen yhteys jatkuu pohjoiseen Kuntokadun reunapuustoa pitkin. Myös etelään Teiskontien yli on yhteys, sillä liito-etäisyys on kapeimmilla 43 metriä ja puusto molemmin puolin korkeaa. Vaikutukset: Raitiotien rakentamisella saattaa olla yhdessä Kuntokadun alueen muiden hankkeiden kanssa heikentävä vaikutus liito-oravien kulkuyhteyksiin, jos ei niitä oteta suunnittelussa huomioon. Liito-oravatarkastelun 41 mukaan raitiotien toteutuessa on merkittävää säilyttää liito-oravan kulkuyhteys Teiskontien varressa sekä edelleen Kuntokadun yli kohti pohjoista. Vaihtoehtoisesti liito-oraville tulee rakentaa vaihtoehtoinen kulkureitti, istuttamalla kulkuyhteyspuita Teiskontien varteen ja ylityspuita Teiskontien kaistojen väliin. Liito-oravien liikkumisyhteyksiä tarkastellaan vielä tarkemmin liito-oravaselvityksen 38 raportoinnin aikana, ja yhteystarpeet otetaan huomioon raitiotien suunnittelussa. Liito-oravayhteyksien säilyttäminen ja mahdollinen vahvistaminen tulee tehdä alueella vireillä olevissa erillisissä hankkeissa yhteistyönä. 21

Kuva 15. Kuntokadun alueen liito-oravahavainnot ja mahdolliset liito-oravien kulkureitit keväällä 2016 41. 16.2 Koivikkopuisto Koivikkopuiston alueella on vanhaa metsää ja rehevä korpea ja sinne sijoittuu liitooravaesiintymä 1,2 (kuva 15). Litukanojan lehto Kuntokadun itäpuolella on muu arvokas luontokohde, mutta ei metsälakikohde 2. Vaikutukset: Koivikonpuiston metsän kulma ulottuu noin 50 metrin päähän raitiotiestä (kuva 15). Metsään ei arvioida kohdistuvan suoria eikä välillisiä vaikutuksia raitiotien rakentamisesta. Litukanojan virtaa Koivikkopuistosta poispäin eli raitiotien rakenta- 22

misen aikana hulevesiä ja hienoainesta ei pääse kulkeutumaan lehdon suuntaan. Hulevedet tulee kuitenkin käsitellä niin, että ne eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia Litukanojaan (ks. pintavesiraportti). 17 HO3.1 VIERITIE Vieritie on rakennettua ympäristöä, mutta lähialueella on liito-oravaesiintymiä (kohde 17.1). Osuudelta ei ole tiedossa muita luontokohteita 1,2. 17.1 TAYSin liito-oravat Vieritiellä TAYSin alueella on liito-oravaesiintymiä ja kulkuyhteyksiä 1,2 (kuva 16). Alueen liitooravatilannetta on selvitetty vuosina 2005 2010 sekä 2012 ja 2013 9. Liito-oravat on otettu huomioon asemakaavassa 9. Teiskontien eteläpuolella Riistakadun varressa sijaitsevan perhetukikeskuksen kohdalla on mahdollinen liito-oravien liikkumisyhteys sairaalan alueen ja Teiskontien eteläpuolisten liito-oravaesiintymien välillä 3. Yhteys ylittää Vieritien Vieritien ja Niveltien risteyskohdan itäpuolella. Myös kevään 2016 liito-oravaselvityksessä molemmilta puolilta Teiskontietä löytyi liito-oravan papanoita 38 (kuva 16, alakuva). Liito-oravan kulkuyhteyksistä tehtiin havaintojen perusteella tarkastelu, jonka mukaan Teiskontien yli ja siitä edelleen Teiskontien, Vieritien ja Lääkärinkadun väliin jäävän alueen lävitse kulkevan etelä-pohjoissuuntaisen yhteyden säilyttäminen on tärkeää, sillä se yhdistää Kaupin pohjoispuoliset liito-orava-alueet ja Teiskontien eteläpuoliset liito-orava-alueet toisiinsa 42. Vaikutukset: Raitiotien linjaus kulkee liito-oravaesiintymien ja kulkuyhteyksien lomitse eikä rakentaminen todennäköisesti heikennä alueen liito-oravan tilannetta 3. Muuttuneiden suunnitelmien mukaan raitiotien päätepysäkki on tulossa Vieritielle. Liito-oravien mahdollinen liikkumisyhteys Vieritien yli tulee ottaa huomioon Vieritien ja Niveltien (Ylätien) risteyskohdan itäpuolella, ja sitä tulee pyrkiä parantamaan. Vieritien ja Niveltien risteyskohdan koillispuolella on asemakaavassa liito-oravan elinympäristönä rajattu alue (sl-2) heti Vieritien pohjoispuolella. Samalla kohdalla Vieritien eteläpuolella sekä lännempänä Vieritien pohjoispuolella on istutettavina alueen osina rajattuja alueita, joissa on säilytettävä olemassa olevaa puustoa mahdollisuuksien mukaan ja täydennettävä sitä. Kevään 2016 tarkastelun perusteella alueella ehdotettiin parannettaviksi useita yhteyksiä kadunvarsipuustoa istuttamalla (kuva 16, punaiset katkoviivat alakuvassa) 42. TAYSin alueella liito-oravapuiden läheisyydessä on ollut rakennustyömaiden melua viime vuosina, joten liito-oravat ovat todennäköisesti jossain määrin tottuneet meluun. Voimakasta melua on kuitenkin suositeltavaa välttää pesäpuiden läheisyydessä liitooravan lisääntymiskaudella (1.3. 31.8.). 23

Kuva 16. TAYSin alueen liito-oravahavainnot ja kulkuyhteydet aikaisempien havaintojen perusteella 3 (yläkuva) ja kevään 2016 havaintojen perusteella 42 (alakuva). Yläkuvaan on lisätty mahdolliset liito-oravayhteydet Vieritien ja Teiskontien yli (vihreä nuoli vasemmalla) ja Tenniskadun ja Teiskontien yli (vihreä nuoli oikealla). 24

18 HO3.1 TENNISKATU Raitiotien päätepysäkki on tulossa Vieritielle, joten rakentaminen ei ulotu Tenniskadulle asti. Seuraavassa on kuitenkin kuvattu Tenniskadulta tiedossa olevat luontokohteet (kohteet 18.1. ja 18.2). 18.1 TAYSin liito-oravat Tenniskadulla Tenniskadun alue liittyy TAYSin alueella ja Teiskontien eteläpuolella todettuihin liito-oravaesiintymiin 1,2 (kuva 16). Tenniskadun päässä aikaisemmin ollut liitooravametsä hakattiin asemakaavassa rakentamiseen osoitetulta alueelta talvella 2008 2009 9. Sen jälkeen liito-oravia ei ole havaittu Teiskontien ja Tenniskadun välisellä alueella. Hakkuun itäpuolella Ylihoitajanpuiston kohdalla on tärkeäksi arvioitu ja säilytettävä liito-oravien liikkumisyhteys Teiskontien yli (kuva 16, yläkuva), mutta raitiotielinja ei ulotu siihen asti. Vaikutukset: Tenniskadulla maankäytön muutokset ovat jo muuttaneet liito-oravan elinympäristöjä. Nykytilanteessa raitiotien rakentamisella ei todennäköisesti ole vaikutusta liito-oraviin. Muutettujen suunnitelmien mukaan raitiotien päätepysäkki on Vieritiellä, joten Tenniskadun liito-oraviin ei kohdistu rakentamisesta vaikutuksia. 18.2 Tenniskadun muut luontokohteet Tenniskadun ympäristössä on ollut avainbiotooppikohteita (lehto, rehevä korpi) 1,2, mutta ne ovat pääosin hävinneet hakkuussa tai rakentamisessa. Hakkuualueelle on muodostunut noin 0,5 ha:n laajuinen lähteinen lammikko, jossa esiintyy viitasammakkoa (kuva 17). Viitasammakko kuuluu luontodirektiivin liitteen IVa lajeihin (kuten liito-orava) ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Pohjoisemmaksi hakkuulle sijoittuu Kaupin lähde, joka on arvioitu eiluonnontilaiseksi, mutta on edelleen olemassa (kuva 17). Vaikutukset: Raitiotien pään oli tarkoitus tulla noin 20 metrin päähän viitasammakkolammikosta ja jo rakennettu liityntäpysäköintialue tulee ihan kiinni siihen. rakentamisella olisi saattanut olla yhdessä alueen muiden rakennushankkeiden kanssa välillisiä vaikutuksia viitasammakoihin, jos valumavesiä ja niiden mukana sedimenttiä olisi kulkeutunut suuria määriä lammikkoon. Myös lammikon veden laadun tai lämpötilan muuttumisen seurauksena voisi olla viitasammakoiden kuoleminen tai vähentyminen. Muutettujen suunnitelmien mukaan päätepysäkki on Vieritiellä, joten lammikkoon tai lähteeseen ei kohdistu rakentamisesta vaikutuksia. Lähde Viitasammakkolammikko Kuva 17. Tenniskadun muut luontokohteet 2. 25

19 YHTEENVETO VAIKUTUKSISTA Edellä esitetyn tarkastelun perusteella raitiotiehankkeen osan 1 merkittävimmät luontovaikutukset aiheutuvat rakennusvaiheessa, kun muutamia luontokohteita jää kokonaan tai osittain rakentamisen alle. Lisäksi niihin voi kohdistua välillisiä vaikutuksia valumavesistä, melusta ja pölystä. Välillisiä vaikutuksia voidaan välttää mm. ajoittamalla voimakasta melua aiheuttavat rakennustyöt lintujen ja liito-oravan pesimäkauden ulkopuolelle ja estämällä sedimenttipitoisten valumavesien kulkeutuminen vesistöihin. Rakentamisen takia varikkoalueelta ja Hallilan alueelta häviää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, jos niihin saadaan poikkeusluvat (kuva 18). Varikon osalta poikkeuslupa on saatu Pirkanmaan ELY-keskuksesta, mutta sitä koskevien valitusten käsittely oli elokuussa 2016 kesken, ja Hallilan osalta lupaa on haettu. Liito-oravan kulkuyhteyksien säilymiseen on tarpeen kiinnittää huomiota muutamissa kohteissa ja vahvistaa niitä tarvittaessa istutuksin. Liito-orava on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulailla (49 ). Vuoden 2015 uhanalaisuusarvioinnissa liito-orava arvioitiin silmälläpidettäväksi 33. Muista luontokohteista tulee ottaa erityisesti huomioon Iidesjärven kohta Hervannan valtaväylän varrella. Iidesjärvi on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde ja Tampereen arvokkaisiin luontokohteisiin kuuluva arvokas lintu-, hyönteis- ja lepakkoalue. Iidesjärven itäosassa esiintyy luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja viitasammakkoa ja täplälampikorentoa. Järveen ja sen lajeihin ei kohdistu raitiotien rakentamisesta suoria vaikutuksia. Rakentamisen aikaisia välillisiä vaikutuksia voi tulla ojavesien mukana kulkeutuvista sedimenteistä sekä melusta. Ne voidaan minimoida teknisillä ratkaisuilla kuten käyttämättä suotopatorakennetta ja ajoittamalla voimakkainta melua aiheuttavat rakennusvaiheet lintujen pesimäkauden ulkopuolelle. Vaikutukset luontoon on tässä raportissa arvioitu hyvin alustavasti yleissuunnitelman 12 ja sen tarkennusten perusteella 13, 14, 15. Lisäksi on otettu huomioon suunnittelun aikana tapahtuneet muutokset raitiotien linjauksessa sekä yksityiskohdista kuten siltarakenteista saatavilla olleet tiedot. Raportissa esitettyä alustavaa luontovaikutusten arviointia tulee vielä tarkistaa ja täydentää suunnittelun edetessä. Raitiotien rakentamiseen liittyvät kevyen liikenteen väylien siirrot ja uusien kulkuyhteyksien rakentaminen sekä johtojen ja kaapeleiden siirrot olivat vasta osittain tiedossa. Ne on otettu huomioon siltä osin kuin on pystytty ja mainittu raportissa, jos siirrot ulottuvat huomattavasti raitiotietä tai sen reunaa kauemmaksi. Keväällä 2016 kantakaupungin alueelle tehdystä liito-oravaselvityksestä oli käytettävissä väliraporttikartta. Tarvittaessa liito-oravatietoja tulee vielä täydentää luontoraportin lopulliseen versioon. 26

Kuva 18. Liito-oravatilanne Itä-Tampereella vuonna 2015 ja elinympäristöt, joihin raitiotiehankkeella on vaikutuksia 3. Tarkastelu on tehty ennen kevään 2016 liitooravaselvitystä. 27