Pelastuslain (379/2011) 79 :n mukainen VALVONTASUUNNITELMA Vusi 2014 Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 Oulu-Killismaan pelastusliikelaits
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 Jhdant... 3 2 Valvntasuunnitelman vimassalaika... 4 3 Valvntasuunnitelmasta tiedttaminen... 4 4 Valvntatimenpiteiden suunnittelu... 4 4.1 Valvntatyön lähtökhdat palvelutaspäätöksessä... 5 4.2 Valvntakhteiden määrittely... 6 5 Valvntakhteet... 6 5.1 Yritys- ja laitskhteet... 7 5.2 Asuin ja vapaa-ajan rakennukset... 9 5.3 Kemikaalikhteet... 11 5.4 Erityinen paltarkastus... 12 5.5 Ylimääräinen paltarkastus... 12 5.6 Jälkitarkastus... 13 5.7 Asiakirjavalvnta... 13 5.7.1 Kaavalausunnt... 14 5.7.2 Lausunnt rakennuslupa-asiakirjista... 14 5.7.3 Pelastussuunnitelmien valvnta... 15 5.7.4 Pistumisturvallisuusselvitysten valvnta... 15 5.7.5 Nuhuksen valvnta... 16 5.8 Neuvnta ja pastus... 16 6 Valvntasuritteiden kirjaus... 17 7 Valvntatyön resurssit... 18 8 Valvntatyön maksullisuus... 19 9 Valvntatyön kehittäminen... 20 LIITE 1, Yritys- ja laitskhteiden lähtökhtaiset valvntavälit... 21 Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 2 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 1 Jhdant Vuden 2003 pelastuslaki (468/2003) kumttiin uudella, 1.7.2011 vimaan tulleella pelastuslailla (379/2011). Uuden lain merkittävimmät muutkset khdistuivat paltarkastustiminnan säädösperustaan, muutksiin, jihin myös tämän valvntasuunnitelman laatiminen perustuu. Uuden pelastuslain 2. luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia kskevia velvitteita ehkäistä nnettmuuksia ja timia häätilanteessa. Lain 3. luku kskee rakennuksen mistajaa, haltijaa ja timinnanharjittajaa velvittaen heidät hulehtimaan rakennusten ja kiinteistöjen pal- ja henkilöturvallisuudesta sekä varautumaan nnettmuuksien ehkäisyyn ja timintaan nnettmuus- ja vaaratilanteissa. Pelastuslain 78 edellyttää, että pelastuslaitksen n alueellaan valvttava lain 2 ja 3 lukujen säädösten nudattamista. Valvnnan surittamiseksi pelastuslaitksen n tehtävä paltarkastuksia ja muita valvntatehtävän edellyttämiä timenpiteitä. Tämän lisäksi n valvntatyön suunnittelussa ja tteutuksessa humiitava myös muussa laissa pelastustimelle säädetyistä tehtävistä. Valvntatyöhön vaikuttavia lisätehtäviä tulee erityisesti kemikaaliturvallisuuslaista (Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta, 390/2005) ja siihen perustuvista muista säädöksistä, kuten räjähdeasetuksesta (473/1993) ja Valtineuvstn asetuksesta kskien vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastinnin valvntaa (855/2012). Vanhan pelastuslain ja -asetuksen varsin yksityiskhtaisesta paltarkastusten säädöshjauksesta piketen, uuden lain 79 edellyttää, että pelastuslaitksen n laadittava suunnitelma valvntatehtävän tteuttamisesta. Pelastustimen säädöksissä ei enää säädetä paltarkastuskhteista, tarkastusten määräväleistä tai tteuttamistavasta vaan alueen pelastustimi päättää niistä itse pelastuslain 79 :n mukaisessa valvntasuunnitelmassa. Valvntasuunnitelman säädöshjaus n tistaiseksi vähäistä. Keskeiset vaatimukset sisältyvät pelastuslain 79 :ään, jnka mukaan valvnnan khdemäärittelyjen, tarkastustiheyden ja tarkastusten tteutustavan n perustuttava riskien arviintiin ja sen tulee lla laadukasta, säännöllistä ja tehkasta. Vähäistä säädöshjausta krvaa pelastuslaitsten keskuudessa laadittu valvntasuunnitelmahje. Ohje tarkastelee ja lukittelee valvntakhteet riskiperusteisesti ja antaa lähtökhdat tarkastuskhteiden ja valvntavälien määrittämiselle sekä myös mahdlliselle tarkastusmaksun suuruudelle. Lpullisen lukittelut ja taksapäätökset tehdään pelastuslaitskhtaisesti. Valvntasuunnitelmahje ei le pelastuslaitksia sitva, mutta pelastuslaitsten verkstn kkuksissa n lähdetty siitä, että hjeen periaatteita nudatetaan kk Sumessa. Tätä pultaa myös se, että pelastuslaitsten yleisesti käyttämän Merlt Paltarkastus -hjelman ja kaikkien pelastuslaitsten käyttämän nnettmuustietjärjestelmän (Prnt) khdelukittelut n muutettu valvntasuunnitelmahjeen mukaiseksi. Valvntasuunnitelmahje n parhaillaan päivitettävänä. Ohjeesta n llut valvntasuunnitelmaa kirjitettaessa käytettävissä 16.10.2013 julkaistu päivitysversi 2.0. Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 3 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 Pelastuslain 79 :n 3 mmentin mukaan valvntasuunnitelman n perustuttava alueen pelastustimen palvelutaspäätökseen. Käytännössä tämä tarkittaa sitä, että palvelutaspäätöksessä annetaan mm. riskien ja vaikuttavuuden mukaiset perusteet valvntasuunnitelman laatimiselle sekä tehdään ratkaisut suunnitelman mukaisten tarkastusten maksullisuudesta. Vusia 2013-2016 kskeva pelastuslaitksen palvelutaspäätös n hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 14.12.2012 46. 2 Valvntasuunnitelman vimassalaika Valvntasuunnitelman vimassalkaudelle ei le säädetty aikarajaa, mutta suunnitelma n kuitenkin tarkistettava vusittain (PeL 79 ). Tämä valvntasuunnitelma tetaan käyttöön 1.1.2014 alkaen ja n vimassa vuden 2014 lppuun saakka. Suunnitelma tarkistetaan vusittain. Tarkistamisen aikataulutus svitetaan siten, että päivityksessä vidaan humiida valvntatyön havaintjen perusteella tehtävät paintukset, resurssitarpeet sekä pelastuslaitksen taluden suunnittelun vusikell. 3 Valvntasuunnitelmasta tiedttaminen Valvntasuunnitelma n julkinen asiakirja. Suunnitelma n nähtävissä pelastuslaitksen palasemilla sekä internetsivuilla. Valvntasuunnitelma timitetaan tiedksi aluehallintvirastlle pelastuslain 23 :n mukaisen valvntatehtävän surittamista varten. 4 Valvntatimenpiteiden suunnittelu Pelastuslain tavitteena n parantaa ihmisten turvallisuutta. Turvallisuutta vidaan parantaa mm. estämällä nnettmuus- ja vaaratilanteiden syntymistä sekä rajittamalla niiden seurauksia. Yksittäiset henkilöt, yritykset ja yhteisöt vat keskeisessä asemassa nnettmuuksien ehkäisyssä. Tämä perustuu siihen, että niin tulipalt kuin muutkin nnettmuudet aiheutuvat yleisimmin ihmisten timinnan seurauksena. Onnettmuuksien ehkäisy n vaikuttavinta, kun ihmiset, yhteisöt ja yritykset saadaan mavalvnnan ja matimisen varautumisen keinin hulehtimaan ympäristönsä turvallisuudesta. Onnettmuuksia ehkäistään myös viranmaisvalvnnan keinin. Työn vaikuttavuuden kannalta n tärkeää, että valvntaa khdistetaan myös mahdllisten nnettmuuksien seurausten rajittamiseen. Valvnnalla vaikutetaan esimerkiksi siihen, että tulipalt havaitaan ajissa (palnilmaisulaitteitteet vat kunnssa), paln alut vidaan sammuttaa (alkusammutusvalmius n vaaditulla taslla), tulipalt eivät leviä hallitsemattmasti (pal-sastintia ylläpidetään), rakennuksesta vidaan Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 4 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 pistua turvallisesti (ulskäynnit, niiden pasteet ja kulkureittien valaistus vat määräysten mukaisessa kunnssa) jne. Tki n humattava, että rakenteellinen palturvallisuus ja asennettu palteknikka eivät pysy vaaditussa kunnssa, js kiinteistöjen mistajat tai haltijat eivät tunne velvitteitaan. Siten turvallisuusviestintä n kiinteä sa valvntatyötä. 4.1 Valvntatyön lähtökhdat palvelutaspäätöksessä Pelastuslaitsten valvntasuunitelman n perustuttava riskien arvintiin ja pelastustimen palvelutaspäätökseen. Valvntatyön n ltava vaikuttavaa. Riskien arviinnin tavitteena n löytää ne khteet, jissa nnettmuuden, kuten tulipaln tapahtumisen tdennäköisyys n suuri ja/tai nnettmuuden seuraukset vivat lla erityisen vakavat. Viranmaisvalvntaa n tarkituksenmukaista suunnata khteisiin ja timintaan, jissa nnettmuusuhat vat suuret ja valvnnan vaikuttavuus n tehkkainta. Oulu-Killismaan pelastuslaitksen palvelutaspäätöksen mukaan valvntatyön suunnittelussa n humiitava valvntasuunnitelmahje. Valvntaa khdistetaan nnettmuusuhkiin ja vaikuttavuuteen perustuen erityisesti seuraaviin khteisiin: - Khteet, jissa asuvien, hidettavien tai hullettavien kyky matimiseen pelastautumiseen hätätilanteessa n heikentynyt. - Khteet, jissa syttynyt pal vi levitä laajalle alueelle ja aiheuttaa erityisen suuria maisuusvahinkja ja vaaraa henkilöturvallisuudelle. - Khteet, jissa tulipaln tai muun nnettmuuden tdennäköisyys n humattavasti tavanmaista krkeampi ja seurausvaikutukset suuret. - Merkittävät vaarallisten kemikaalien tai räjähteiden käyttökhteet, jissa tapahtuva nnettmuus vi aiheuttaa erityistä vaaraa alueella työskenteleville tai lähialueella asuville, työskenteleville tai leskeleville. - Khteet, jissa paln syttymisen ja leviämisen tdennäköisyys ei le erityisen suuri, mutta henkilömäärät vat suuret. - Kulttuurihistriallisesti merkittävät khteet, jihin khdistuu merkittäviä vahingntek- tai tuhtyöriskejä ja/tai jissa syttyneen paln hallintaan saaminen n vaativaa. - Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavaien vapaa-ajan asuntjen turvallisuutta edistetään ensisijaisesti mavalvnnan ja turvallisuusviestinnän keinin. Tämän lisäksi pelastuslaits sallistuu mahdllisimman kattavasti asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten käyttööntttarkastuksiin. Muita valvntakäyntejä tehdään teemaluntisesti ja esiintyviin riskeihin perustuen. Valvntakäyntejä vidaan tehdä myös erikseen pyydettäessä. Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 5 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 - Valvntakäyntien aikavälit vat 1, 2, 3, 5 tai 10 vutta. Khteet, jita ei sijiteta edellä mainittuihin lukkiin, tarkastetaan tarvittaessa. Kaikkiin khteisiin vidaan tarvittaessa tehdä ylimääräisiä valvntakäyntejä. 4.2 Valvntakhteiden määrittely Valvntakhteella tarkitetaan kiinteistöä, rakennusta tai muuta khdetta/timintaa, jka kuuluu Oulu-Killismaan pelastuslaitksen valvnnan piiriin. Valvntakhde mudstetaan yleensä timinnallisesta kknaisuudesta, kuten kauppakeskuksesta, ppilaitksesta tai tellisuuslaitksesta. Valvntakhteeseen sidtaan tällöin varsinainen päärakennus sekä timintaan liittyvät muut samalla tntilla sijaitsevat rakennukset. Suuret rakennusmassat vidaan tarvittaessa jakaa useaan valvntakhteeseen. Esimerkiksi Oulun ylipistllinen sairaala n jaettu kuuteen valvntakhteeseen. Valvnta vi khdistua myös varsin pieneen rakennuksen saan, kuten pientaln öljylämmityslaitteistn tai myymälähuneistssa sijaitsevaan iltulitteiden myyntipaikkaan. Valvntakhde vi lla myös muu kuin rakennus tai rakennuskknaisuus. Esimerkiksi pelastussuunnitelmaa edellyttävä yleisötilaisuus mudstaa pelastuslaitkselle valvntakhteen. Valvntakhteiden mudstamisesta tarkituksenmukaisiksi kknaisuuksiksi sekä khteiden viemisestä Merlt Paltarkastus -hjelmaan vastaa paltarkastajat. Khteiden valvntataajuuden määrittämisessä nudatetaan tämän valvntasuunnitelman periaatteita. Valvntakhteiden määrittämistä, valvnnan khdentamista ja valvntataajuuden valitsemista krdini paltarkastusinsinööri. 5 Valvntakhteet Valvntakhteet vidaan jakaa karkeasti siten, että pelastustimella n säännöllisin väliajin valvttavia khteita (kuten yritys- ja laitskhteet) sekä epäsäännöllisesti valvttavia khteita. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu mm. asuin ja vapaa-ajan rakennukset, jissa valvntaa tehdään mm. teemaluntisesti tai asuinalueiden palriskilukitukseen perustuen. Epäsäännöllisen valvnnan piiriin kuuluu myös valvntatehtävät, jiden surittaminen perustuu vastaantettuun ilmitukseen (mm. käyttööntttarkastukset, iltulitevalvnta, erikistehstevalvnta, pelastuslain 42 :n mukainen valvnta), tdistukseen (mm. öljylämmityslaitteistt), suunnitelmaan (mm. yleisötilaisuudet), jne. Khdejaka vidaan tehdä myös käytettävän valvntamenetelmän, kuten valvntakäyntien ja asiakirjavalvnnan perusteella. Jatkssa esitettävän khdejak/khdelukittelu perustuu pääsin valvntasuunnitelmahjeeseen, mutta esittämistapa n pelastuslaitskhtainen. Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 6 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 5.1 Yritys- ja laitskhteet Yritykset ja laitkset vat khteita, jihin tehdään säännöllistä pal- ja henkilöturvallisuusvalvntaa (yleinen paltarkastus). Khteet jaetaan kuuteen lukkaan A1-A6 seuraavasti: - A1 Ympärivurkautisessa käytössä levat khteet - A2 Opetusrakennukset ja päiväkdit - A3 Kkntumis- ja liiketilat - A4 Tellisuus- ja varastrakennukset - A5 Maatalusrakennukset - A6 Muut rakennukset Valvntasuunnitelman piiriin kuuluvien yritys- ja laitskhteiden lähtökhtainen valvntataajuus n esitetty liitteessä 1. Khdemäärittelyt ja valvntavälit n jhdettu valvntasuunnitelmahjeesta. Ohjeen määrittelyt perustuvat pelastuslaitsten verkstn keskuudesta ktun työryhmän selvityksiin ja tutkimuksiin mm. syttymistaajuuksien, maisuusvahinkjen ja palkulemien dtusarvista eri käyttöytapalukan kiinteistöissä. Käytettävään valvntataajuuteen vaikuttaa myös khteen yksilölliset minaisuudet sekä edellisten valvntakäyntien perusteella tdettu turvallisuustas (mukaan luettuna auditivan valvnnan riskiluku). Valvntataajuuden määrittämisessä tarkastellaan mm. seuraavia tekijöitä: - Turvallisuuskulttuuri Paltarkastusten yhteydessä tdetut puutteet Krjausmääräysten tteutuminen Pelastussuunnitelma ja sen päivitykset sekä mavalvnnan arviinti Henkilökunnan kulutus ja harjitukset Yrityksen turvallisuuteen liittyvä laatujärjestelmä ja sen jalkautuminen Omaehtinen varautuminen yli lakisääteisen tasn Muiden tahjen tekemät turvallisuusauditinnit - Uhatut arvt ja pikkeukselliset riskit Khteen laajuus ja gemetrinen mnimutkaisuus (peratiivisesti haasteelliset khteet, mnimutkainen palturvallisuustekniikka) Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 7 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 YTS-khteet, yhteiskunnallisesti merkittävät khteet, kunnan timinnan kannalta kriittiset khteet Tellisuuden tutannn timiala ja palvaarallisuuslukka Pikkeuksellinen henkilömäärä Pikkeuksellisen suuret kulttuuri- ja ympäristöarvt (esim. Haag -lista) Ympäristön timinta, esim. Seves-khteen ympärillä sijaitsevat khteet. Pikkeuksellisessa ympäristössä sijaitsevat khteet (esim. tärkeällä phjavesialueella sijaitsevat vaarallisten aineiden khteet) Pistumisturvallisuusselvitys ja sen havainnt, timintaympäristön muutkset Pikkeuksellinen saavutettavuus (HARVA-alue), palkunnan vaste - Tapahtuneet nnettmuudet tai vastaavat Useita viranmaiskäyntejä, pikkeamia, nnettmuuksia, läheltä pititilanteita samassa khteessa Tistuvat erheelliset palilmitukset Edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti tteutettu valvntakhteiden khdemäärittely antaa yritys- ja laitskhteiden salta vudelle 2014 seuraavan tulksen: Kunta Khteet Khteet 2014 Hailut 31 12 Ii 169 91 Kempele 193 77 Kuusam 311 151 Liminka ja Lumijki 172 60 Muhs 134 53 Oulu 2 096 832 Pudasjärvi 208 100 Taivalkski 135 35 Tyrnävä 107 30 Utajärvi 59 20 Yhteensä 3615 1461 (* (* Vunna 2013 tarkastettavien khteiden lukumäärä li nin 1600 khdetta ja arviitu työmäärä 4,2 htv. Vuden 2014 salta työmäärä n nin 4,0 htv. Valvntakhteiden khdemäärittelyssä jnkin verran kirjavuutta, kska työtä ei tehdä keskitetysti. Valvntakhteiden määrittelyä ja khteiden sijittamista eri valvntalukkiin tarkennetaan vielä vuden 2014 aikana. Khteen valvntalukan Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 8 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 muutkselle kirjataan perustelut kyseisen khteen valvntahistriaan (Merlt Paltarkastus) eli muutkset tehdään perustellusti ja dkumentidusti. Khteen tarkastusväliksi ei tule käytännössä mudstumaan esim. tasan 24 kk. Tavitteena n tarkastusvälin pysymistä 3 kk sisällä suunnitellusta, kuitenkin siten että ajankhta suu ikealle kalenterivudelle. 5.2 Asuin ja vapaa-ajan rakennukset Rakennuspalt ja rakennuspalvaarat tapahtuvat yleisimmin asuinrakennuksissa. Oulu-Killismaan alueen vusien 2010-2011 tulipalista nin 60 % tapahtui asuinrakennuksissa ja nin 5 % vapaa-ajan rakennuksissa. Asuinrakennuspaljen taajuus n llut nin 2 3 pala/1000 asuinrakennusta/vusi. Asuinrakennuspalt aiheuttavat maisuusvahinkja, mutta myös henkilövahinkja. Valtakunnallisten tilastjen mukaan yli 90 prsenttia palkulemista ja vakavista lukkaantumisista tapahtui asuin tai vapaa-ajan rakennuksissa. Kulemaan jhtava tulipal tapahtuu yleisimmin erillisessä pientalssa (55 60 %) ja palssa lukkaantuminen kerrstalhuneistssa (60 70 %). Väestön ikääntymisen ennustetaan lisäävän palista aiheutuvien henkilövahinkjen riskiä. Lähde: Prnt ja Pelastuspistn tutkimusaineistt Asuinrakennuksissa henkilövahinkja aiheuttavat myös tapaturmat. Yleisin ktitapaturman aiheuttaja n kaatuminen tai putaminen. Kti- ja vapaa-ajan tapaturmissa menehtyy vusittain lähes 3 000 henkilöä ja lukkaantuu nin 350 000 henkilöä (hitjaksja vaativat tapaukset), jten tapaturmista aiheutuvat inhimillinen ja kansantaludellinen haitta n erittäin suuri. Tapaturmiin n syytä kiinnittää erityinen humi Oulu-Killismaan alueella, jssa tapaturmatilastt vat edelleen muuta sumea synkemmät (ptilaat + 12 % ja hitjakst + 14 % verrattuna valtakunnallinen vertailuarv). Tapaturmien ehkäisy n sisältynyt pelastuslaitksen turvallisuusviestinnän sisältöihin. Lähde: THL:n tapaturmatilastt 2012. Rakennuspaljen ja tapaturmien hella kdeissa, vapaa-ajan asunnissa ja niiden pihapiirissä sattuu muitakin nnettmuuksia, jiden ehkäisyyn myös pelastusviranmainen pyrkii vaikuttamaan. Esimerkiksi suuri sa vesivahingista n ehkäistävissä varsin yksinkertaisin timenpitein ja usein ilman kustannuksia. Myös kiinteistöjen öljylämmityslaitteistista aiheutuvia öljyvahinkja vidaan ehkäistä tietutta lisäämällä, mutta tisinaan vaaditaan valvntakäyntejä tai jpa pakkkeinjen harkitsemista. Asuin ja vapaa-ajan rakennuksiin liittyvä pal- ja henkilöturvallisuuden valvnta n haastavaa. Khteita n paljn ja ne sijaitsevat laajalla alueella. Kiinteistöjen mistajat vat usein virka-aikaan töissä ja kdit tyhjänä, jten valvntakäyntien Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 9 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 spiminen vaatii paljn työtä. Lisäksi, kun humiidaan, että ihmiset aiheuttavat käyttäytymisellään valtasan nnettmuuksista, vidaan kysyä, nk valvntakäynnit ikea menetelmä valva pal- ja henkilöturvallisuutta näissä khteissa. Pelastuslaits jatkaa vuden 2014 aikana teemaluntisia valvntakäyntejä, jssa khderyhmänä n itsenäisesti asuvien ikäihmisten (> 75 vutta, mutta ei le ehdtn) asuntjen pal- ja henkilöturvallisuus. Valvntakäyntien tekemistä ja ikäihmisten tavittamista varten hakeudutaan yhteistyöhön mm. kuntien ktisairaanhidn ja ennakivia ktikäyntejä tekevän henkilöstön kanssa. Kyseisten valvntakäyntien tavitteellinen määrä n kk pelastustimen alueella nin 500 kpl. Työmääränä tämä n nin 0,75 htv. Pelastuslaits sallistuu vuden 2013 aikana mahdllisimman kattavasti uusien asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien vapaa-ajan rakennusten käyttööntttarkastuksiin (päärakennukset ja niiden kanssa samaan aikaan valmistuvat talusrakennukset). Käyttööntttarkastuksia arviidaan levan kk Oulu- Killismaan alueella vuden 2013 aikana nin 250-300 kpl. Työmääränä tämä n nin 0,75 htv. Asuin ja vapaa-ajan rakennuksiin khdistuvia ylimääräisiä valvnta- tai neuvntakäyntejä tehdään pyydettäessä tai esiintyvien riskitekijöiden mukaan. Asuinrakennusten palhenkilöturvallisuuden kehittymistä tuetaan turvallisuusviestinnällä. (ks. palvelutaspäätös). Pelastuslaits tuttaa vuden 2014 aikana asumisen turvallisuutta lisäävää mavalvnta-aineista, jta jaetaan mm. käyttööntttarkastusten ja turvallisuusviestinnän yhteydessä sekä erikseen pelastusaitksen internetsivuilla. Materiaalia jaetaan lisäksi nuhjien surittamien nuhuskäyntien yhteydessä. Vuden 2014 aikana alitetaan (piltti) myös mavalvnnan ttaminen viranmaisvalvnnan saksi. Valvnnassa hyödynnetään muualla Sumessa vastaavasta menettelystä saatuja kkemuksia. Työmääränä tämä n nin 0,25 htv Vuden 2014 asuinkhdevalvnnan suunnittelussa ja khdentamisessa pyritään hyödyntämään Pelastuspistn ja sisäasiainministeriön yhteishankkeena tutettua Asuinalueiden palriskien arviinti -aineista. Aineist tunnistaa asuinrakennuksissa tapahtuviin nnettmuuksiin sekä tahallisiin muihin tulipalihin liittyvien tekijöiden riippuvuuksia asuinalueiden minaispiirteistä analysimalla nnettmuustietihin yhdistettyä asuinalueaineista (prfilinti esiintymistiheyttä kuvaava indeksiluku). Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 10 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 5.3 Kemikaalikhteet Pelastusviranmaiselle n säädetty valvntatehtäviä pelastuslain ja -asetuksen hella myös muussa lainsäädännössä. Valvntatehtäviä tulee erityisesti kemikaalilainsäädännöstä, jssa pelastusviranmaiselle vastuulle kuuluu mm. vähäinen vaarallisten kemikaalien tellinen käsittely ja varastinti. Kemikaalivalvntatehtävät, jista n luettel alla, tehdään niitä kskevien säädösten mukaisesti. - Vaarallisten kemikaalien vähäistä tellista käsittelyä tai varastintia kskevien ilmitusten käsittely ja timinnan tarkastus 3 kuukauden kuluessa timinnan alituksesta. Nin 20 30 kpl/vusi = nin 20 htpv/vusi - Erikistehsteilmitusten (pal- ja räjähdysvaarallisen kemikaalin käyttö erikistehsteena) käsittely ja tarvittaessa käyttökhteen tarkastus. Nin 10 20 kpl/vusi = nin 5 htpv/vusi - Pyrteknisten välineiden myymälävarstintia ja kauppaa kskevien ilmitusten käsittely sekä varastjen ja myyntipisteiden tarkastus vusittain. Nin 50 60 ilmitusta ja tarkastusta/vusi. Yhteensä nin 50 htpv/vusi. - Iltulitusta kskevien ilmitusten käsittely (vastaanttaminen ja lupapäätös). Nin 125 150 ilmitusta/vusi = nin 5 htpv/vusi - Nestekaasun vähäistä teknistä käyttöä, käsittelyä tai varastintia kskevien ilmitusten vastaanttaminen ja timinnan tarkastus 3 kuukauden kuluessa timinnan alittamisesta. Nin 10 20 ilmitusta/vusi = nin 5 htpv/vusi - Öljylämmityslaitteistja kskevien ilmitusten tai asennustdistusten vastaanttaminen, ilmitusten käsittely ja laitteistjen vaatimuksenmukaisuuden tarkastus 3 kuukauden kuluessa timinnan alittamisesta tai asennustdistuksen vastaanttamisesta. Nin 40 50 asennustdistusta ja tarkastusta/vusi = yhteensä nin 25 htpv/vusi - Erityisesti phjavesialueilla sijaitsevien maanalaisten öljysäiliöiden, mutta myös muiden öljysäiliöiden tarkastuksia kskevien tarkastuspöytäkirjjen käsittely ja tarvittaessa selvityspyyntö öljysäiliöille tehtävistä timenpiteistä. Nin 300 400 pöytäkirjaa/vusi = nin 5 htpv/vusi Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 11 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 - TUKES:n ilmitus vaarallisten kemikaalien laajamittaista tellista käsittelyä tai varastintia harjittavan tutantlaitksen tarkastuksesta sekä liikenteen turvallisuusvirastn ilmitus vaarallisia kemikaaleja käsittelevän ja tilapäisesti varastivan järjestelyratapihan tai satama-alueen tarkastuksesta. Tarkastuksiin sallistuminen. Nin 10 tarkastusta/vusi = nin 10 htpv/vusi 5.4 Erityinen paltarkastus Erityinen paltarkastus tehdään tarvittaessa uuteen tai peruskrjattuun rakennukseen tai khteeseen ennen sen käyttööntta. Tarkastus pyöritään surittamaan samaan aikaan khteen käyttööntttarkastuksen kanssa. Erityisen paltarkastuksen surittamiseen jhtavat mm. seuraavat tekijät: - Uuden tai peruskrjattavan (rakennuslupaa vaativa peruskrjaus) khteen lähtökhtaiseksi valvntaväliksi tulee vähintään 5 vutta. Nin 150 200 tarkastusta/vusi = nin 60 htpv/vusi - Kyseessä n asuin tai vapaa-ajan rakennus. Työmäärämititus n käsitelty khdassa 4.2 (nin 1,25 htv) 5.5 Ylimääräinen paltarkastus Ylimääräinen paltarkastus n pelastusviranmaisen päättämä valvntakäynti, jta ei le ajitettu ja khdennettu valvntasuunnitelmassa. Ylimääräisiä paltarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraaviin khteisiin: - Pelastussuunnitelmaa edellyttäviin yleisötapahtumiin (PeL 16 ), jihin sisältyy khnnut henkilö- tai palturvallisuusriski tapahtumaan sallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuksi. Yleisötapahtumiin lukeutuvat myös kiertavät sirkukset ja huvipuistt. Nin 75 100 valvntakäyntiä/vusi = nin 25 htpv/vusi - Khteisiin, jista n tehty pelastuslain 42 :n mukainen ilmitus turavallisuuspuutteista. Nin 10 20 valvntakäyntiä/vusi = nin 10 htpv/vusi - Khteisiin, jista n tehty pelastuslain 61 :n mukainen ilmitus tulisija- ja hrmirakenteissa, tikkaissa, kattkulkuteissä tai katn turvavarusteissa havaituista viista. Valvnta tteutetaan ensisijaisesti lähettämällä khteeseen selvityspyyntö vikjen tai puutteiden krjaamisesta. Nin 250 300 ilmitusta/vusi = nin 30 htpv/vusi Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 12 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 - Tarkastuslaitksen ilmittamiin khteisiin, jiden palteknisissä laitteistissa n tdettu puutteita. Valvnta tteutetaan ensisijaisesti määrävälein suritettavien valvntakäyntien yhteydessä. Valvntaan vidaan käyttää myös selvityspyyntöjä. Ylimääräinen paltarkastus suritetaan puutteiden merkittävyyden ja seuraavan suunnitellun valvntakäynnin ajankhdan perusteella (harkinta). Nin 20 30 ylimääräistä paltarkastusta/vusi = nin 10 htpv/vusi - Khteisiin, jita käytetään esim. kululaisten tai muiden ryhmien tilapäismajitukseen. Valvntakäynti tehdään tarvittaessa ennen tilapäismajituksen alittamista. Valvntakäyntien surittamiseen vaikuttaa mm. tilapäismajituksen järjestäjän kkemus majituksen järjestämisestä ja järjestelissä aiemmin havaitut puutteet. Nin 40 50 ylimääräistä paltarkastusta/vusi = nin 15 htpv/vusi - Khteisiin, jissa n perustetta epäillä vakavia pal- ja henkilöturvallisuuspuutteita. Ylimääräisiä valvntakäyntejä vidaan surittaa myös teemaluntisesti. Esimerkkinä tästä vat pelastusviranmaisen, pliisin ja alkhlitarkastajan yhteistyönä järjestämät anniskeluravintliden tarkastukset. 5.6 Jälkitarkastus Jälkitarkastus n valvntakäynti, jnka pelastusviranmainen tekee tarvittaessa valvakseen annettuja krjausmääräyksiä. Jälkitarkastus tehdään krjausmääräysten määräaikjen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä (määräaikaista) paltarkastusta. Nin 150 200 jälkitarkastusta/vusi = nin 30 htpv/vusi 5.7 Asiakirjavalvnta Pal- ja henkilöturvallisuudesta annettujen säädösten nudattamisen valvntaa vidaan tehdä valvntakäyntien hella asiakirjavalvntana. Asiakirjavalvntaa khdistetaan säädösten ja hjeiden perusteella laadittaviin asiakirjihin, kuten pelastussuunnitelmaan, pistumisturvallisuusselvitykseen, palteknisen laitteistn kunnssapithjelmaan tai laitteistn tarkastuspäiväkirjaan. Valvnta khdistuu pääsin pelastusviranimaisen valvntavastuulle kuuluvien asiakirjjen valvntaan, mutta sin myös muihin asiakirjihin. Esimerkkinä tästä n rakennuslupa-asiakirjat, jista pelastusviranmainen arvii rakenteellisen palturvallisuuden tteutumista (neuvnta ja lausunnt rakennusvalvntaviranmaisille). Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 13 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 5.7.1 Kaavalausunnt Rakentamisen hjauksen yksi keskeisistä tavitteista n hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen, viihtyisän sekä ssiaalisesti timivan ja esteettisesti tasapainisen elinympäristön aikaansaamista. Rakentamisen hjaus alkaa kaavituksesta. Kaavitukseen kuuluu keskeisesti vurvaikutus, jssa mm. viranmaisilla ja yhteisöillä n mahdllisuus lausua/sana mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Rakennetun elinympäristön turvallisuus, alueiden saavuttaminen ja pelastuslaitksen timintamahdllisuudet vat esimerkkejä pelastustimen intresseistä, jiden vuksi pelastuslaits pyrkii sallistumaan kaavitusta kskeviin viranmaisneuvtteluihin ja antamaan lausuntja valmisteltavana levista kaavista (maakunta-, yleis- ja asemakaavat). Nin 50 75 lausunta/vusi = nin 30 htpv/vusi 5.7.2 Lausunnt rakennuslupa-asiakirjista Rakennuksen tulee sen käyttötarkituksen edellyttämällä tavalla täyttää useita eri vaatimuksia. Rakennuksen tulee sen käyttötarkituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, palturvallisuuden, hygienian, terveyden ja ympäristön, käyttöturvallisuuden, meluntrjunnan sekä energiataluden ja lämmöneristyksen perusvaatimukset (lennaiset tekniset vaatimukset). Rakennusten palturvallisuus n yksi keskeisimmistä rakennuksille asetettavista vaatimuksista. Palturvallisuusvaatimukset vaikuttavat rakennuksen ja sen tiljen kerrsalaan, kerrsmäärään, henkilömäärään, käyttötapaan, rakennusmateriaaleihin, ulskäynteihin, paltekniseen sujaukseen jne. Rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidssa tai rakenteellisen palturvallisuuden valvnnassa tapahtuneet puutteet vivat jhtaa paltilanteissa vakaviin seurauksiin. Pelastuslaits sallistuu pelastustimen asiantuntijana rakenteellisen pal- ja henkilöturvallisuuden valvntaan siten kuin siitä rakennusvalvntaviranmaisten kanssa svitaan. Pelastuslaitksen henkilöstöä sallistuu rakennusvalvnnan rakennuslupia käsitteleviin kkuksiin, minkä lisäksi pelastuslaits antaa neuvntaa ja lausuntja rakennuslupahakemuksiin liitetyistä piirustuksista ja väestönsujien rakentamissuunnitelmista sekä erikseen rakennuksiin sijitettavien palteknisten laitteistjen (palilmittimet, sammutuslaitteistt, savunpistlaitteistt, pistumistiepasteet, pistumisreittivalaistut, alkusammutusvälineet, jne.) tteutussuunnitelmista. Valvnnan hella annetaan neuvntaa. Pelastuslaits antaa pientalja (yhden asunnn asuinrakennukset ja yhden huneistn vapaa-ajan rakennukset) ja erillisiä talusrakennuksia kskevia rakennuslupalausuntja lähinnä vain ngelmatapauksissa. Nin 300 katselmustyöryhmän kkusta/vusi = nin 120 htpv/vusi. Nin 500 750 neuvntakertaa tai lausunta/vusi = nin 100 125 htpv/vusi. Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 14 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 5.7.3 Pelastussuunnitelmien valvnta Yritysten, laitsten ja asuinyhteisöjen pelastussuunnitteluvelvite n sa khteen pelastuslain 14 :n tarkittamaa matimista varautumista. Pelastussuunnitelman avulla tunnistetaan vaaratekijöitä, ehkäistään nnettmuuksia ja varaudutaan mahdllisiin nnettmuustilanteisiin. Pelastussuunnitelma n suunnitteluvelvllisen khteen ma asiakirja, jta ei timiteta pelastusviranmaiselle. Pelastussuunnitelmien laatimista ja suunnitelmien sisällöllistä riittävyyttä valvtaan paltarkastusten ja sin myös turvallisuusviestinnän (pistumisharjitukset, hätätilannekulutus, jne.) yhteydessä. Laadittujen suunnitelmien päivityspäivämäärä viedään paltarkastushjelmaan. Puuttuvista tai puutteellisista suunnitelmista annetaan krjausmääräys ja tarvittaessa myös neuvntaa. Edellä mainitusta piketen, pelastuslain 16 :n mukaisen yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma n timitettava pelastusviranmaiselle. Pelastussuunnitteluvelvite kskee yleisötilaisuuksia, jihin sallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuksi sisältyy merkittävä henkilö- tai palturvallisuusriski. Pelastussuunnitelma n timitettava alueen pelastusviranmaiselle viimeistään 14 vurkautta ennen tilaisuuden alkamista. Pelastuslaits valv yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien avulla tapahtumien pal- ja henkilöturvallisuusjärjestelyjen riittävyyttä sekä varautuu tapauskhtaisesti man peratiivisen valmiuden khttamiseen tilaisuuden ajaksi (erityisen suuret yleisötapahtumat). Asiakirjavalvnnan hella pelastuslaits surittaa pelastussuunnitteluvelvllisiin yleisötilaisuuksiin valvntakäyntejä. Nin 125 150 yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmaa/vusi = nin 50 htpv/vusi. Valvntakäynnit n käsitelty khdassa 4.5. 5.7.4 Pistumisturvallisuusselvitysten valvnta Pelastuslaissa 18 21 :ssä n säädetty erikseen hitlaitsten sekä palvelu- ja tukiasumisen pistumisturvallisuudesta. Näissä khteissa timinnanharjittajan n etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella tteutetuin timenpitein hulehdittava, että asukkaat ja hidettavat henkilöt vivat pistua tulipalssa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina (PeL 18 ). Timinnanharjittaja kirjaa selvitykset ja niiden edellyttämät timenpiteet erityiseen pistumisturvallisuusselvitykseen, jnka hän päivittää enintään klmen vuden välein ja lähettää pelastusviranmaiselle arviitavaksi (PeL 19 ). Pelastuslaits arvii pistumisturvallisuusselvityksen perusteella, täyttääkö khteen pistumisturvallisuus 18 :ssä säädetyt vaatimukset. Js asiakirjavalvnnalla ei anna riittävää kuvaa pistumisturvallisuuden tassta, täydennetään arvita valvntakäyntien ja tarvittaessa myös pelastuslain 20 :n mukaisen pistumiskkeen avulla. Js pistumisturvallisuus ei le säädetyllä taslla, edellytetään timinnanharjittajalta suunnitelmaa, jlla tilanne krjataan. Js tämä ei riitä, Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 15 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 annetaan erityinen pistumisturvallisuuden tteuttamismääräys, jhn liitetään tarvittava määrä pelastuslain 82 :n mukaisia erityisiä turvallisuusvaatimuksia. Tiet laadittujen pistumisturvallisuusselvitysten tilasta kirjataan paltarkastushjelmaan (laatimispvm). Nin 40 50 pistumisturvallisuusselvitystä/vusi = nin 25 htpv/vusi. 5.7.5 Nuhuksen valvnta Alueen pelastustimi päättää nuhuspalvelujen järjestämisestä alueellaan (PeL 59 ). Oulu-Killismaan pelastustimen alueella n käytössä piirinuhusjärjestelmä, jssa pelastustimi hankkii nuhuspalvelut nuhuspalveluja tarjavilta yrityksiltä. Pelastustimialueella n 24 nuhuspiiriä, jiden nuhamisesta n tehty spimus 16 piirinuhjan kanssa. Pelastuslaits edellyttää, että nuhustyö suritetaan asiantuntevasti ja hulellisesti. Työn laadulliset vaatimukset n kirjattu pelastuslaitksen ja piirinuhjan väliseen nuhusspimukseen. Piirinuhjien ammatillinen saaminen, asianmukainen välineistö, riittävä henkilöstö ja laadunvalvnta vat keskeisiä tekijöitä nuhuspiirien kilpailutuksessa. Pelastuslaits edellyttää, että piirinuhjat ilmittavat uusista työntekijöistään ja heidän ammattillisesta pätevyydestä pelastuslaitkselle. Pelastuslaits sallistuu tarvittaessa nuhjien ja heidän asiakkaiden välisten erimielisyyksien selvittelyyn. Nuhuksen tilaamisesta vastaa rakennuksen mistaja, haltija tai timinnanharjittaja. Heidän n hulehdittava, että rakennuksen tulisijat ja savuhrmit n nuhttu nuhuksesta annettujen säädösten mukaisesti (PeL 13 ). Pelastuslaits valv nuhuksen tteutumista paltarkastusten yhteydessä. Nuhuksen tteutumista valvtaan lisäksi nuhjilta saatavien palauteraprttien ja nuhusluetteliden avulla. Nuhusvelvitteen laiminlyönneistä annetaan tarvittaessa krjausmääräys. Nuhuspalveluiden järjestäminen, nuhustyön valvnta ja nuhuspalaverit yht. nin 30 htpv Nuhusvelvitteen laiminlyönnistä tehtyjä ilmituksia nin 75 100/vusi. Ilmituksista tehtävät selvityspyynnöt, krjausmääräykset ym. yhteensä nin 15 htpv/vusi. 5.8 Neuvnta ja pastus Pelastusviranmaisten surittamaan valvntaan liittyy keskeisesti neuvnta ja pastus. Asiakkaiden neuvnta mm. edistää pal- ja henkilöturvallisuudesta annettujen säädösten nudattamista ja valvnnassa havaittujen puutteiden krjaamista. Neuvntaa ja pastusta annetaan valvntatyön yhteydessä, mutta myös muuna aikana. Pelastuslaitksen paltarkastajat vastaanttavat kuukausittain satja puheluita, sähköpstiviestejä ja asiakaskäyntejä, jissa tiedustellaan tai pyydetään Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 16 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 neuva jhnkin pelastustimen valvntavastuulle kuuluvaan asiaan. Osassa tapauksista ei esim. puhelinkeskustelu riitä vaan asian selvittäminen edellyttää khteessa käymistä. Neuvntaan khdistuvaa työmäärää pyritään vähentämään mm. sähköisiä palveluita ja internetivuja kehittämällä. Pelastustimelle kuuluvan turvallisuusviestinnän ja valvntavelvitteeseen liittyvän neuvnnan välille n vaikea vetää rajaa. Karkeana erna vidaan kuitenkin pitää sitä, että turvallisuusviestintä khdistuu yleensä jukkn ja neuvnta yksittäisiin henkilöihin. Valvntavelvitteeseen liittyvää neuvntaa nin 1200 kertaa/vusi = nin 30 htpv/vusi 6 Valvntasuritteiden kirjaus Oulu-Killismaan pelastuslaits käyttää valvntatyön tietjärjestelmänä Lgica Oy:ltä (entinen VM Data Oy) hankittua Merlt Paltarkastus -hjelmaa (Merlt PT). Ohjelma n selainphjainen ja se kstuu varsinaisesta paltarkastussista ja karttasvelluksesta. Valvntatyön edellyttämt tietkannat (rakennus- ja kiinteistötiedt) hankitaan VRK:lta ja palvelintila OTT:lta. Merlt PT n kk pelastuslaitksen päällystön käytössä ja siten valvntatimenpiteet kirjataan Merlt PT:lle aina, kun se n mahdllista. Merlt PT ei sisällä kaikkia valvntatyöhön liittyviä minaisuuksia ja siten esimerkiksi iltulitusilmituksista, eriksitehsteilmituksista ja yleisötilaisuuksien valvnnasta tehtävät päätökset kirjataan wrd -asiakirjalmakkeelle. Merlt PT:lle n nimetty klme pääkäyttäjää, jtka hulehtivat hjelmistn ylläpidsta, antavat käyttöikeuksia, valvvat hjelmistn asianmukaista käyttöä ja vat apuna ngelmatilanteissa. Pääkäyttäjät sallistuvat lisäksi hjelmistn valtakunnallisen käyttäjäryhmän kkuksiin. Merlt PT:n tietkantapäivitykset pyritään tekemään vusittain (tilaus VRK:lta, latauspalvelu Lgicalta). Valvntatyön tilastlliset suritteet siirretään kuukausittain Prntn valvntatehtävät -selsteelle. Pelastuslait seuraa valtakunnallisen VARANTO-hjelmistn kehitystyötä. VARANTO krvannee Merlt PT -hjelman vuden 2016 lppuun mennessä. Uuden hjelmistn mahdllisuus n humiitu siten, että Merlt PT -hjelmaan tehdään vain välttämättömät päivitykset. Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 17 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 7 Valvntatyön resurssit Vudet 2012 ja 2013 vat lleet ensimmäiset vudet, jllin valvntatyö tteutettiin erityisen valvntasuunnitelman phjalta. Suunnitelma khdisti valvntaa pelastuslaitksen määrittelemiin riskikhteisiin, mikä n vähentänyt vusittain (khteet, jiden tarkastusväli n 1-10 vutta) tarkatettavien khteiden määrää humattavasti. Mahdllisuus riskiperusteiseen valvntaan n kettu pelastuslaitksella hyväksi pelastuslain uudistukseksi. Valvntasuunnitelma anti valvntatyölle uuden alun ja alusta asti n llut tavitteena, että paltarkastustiminta ja muu valvnta tteutuu vusittain valvntasuunnitelman mukaisesti. Osaan valvntaa liittyy edelleen tarkka säädöshjaus, jnka ei mahdllista valvntatyön erityistä khdentamista tai pririsintia. Marraskuussa 2013 tehdyn arviinnin mukaan vudelle 2013 suunnitellut tarkastukset eivät tule täysin tteutumaan (tteuma 80 85 %). Tteumia n laskenut mm. auditivan valvntamallin ja valvntamaksujen käyttööntt keväällä 2013. Myös Raksilan palaseman sisäilmangelmat ja niistä seurannut muutt krvaaviin tilihin n aiheuttanut ylimääräistä työtä. Tulsta vähentää myös pitkäaikaiset sairaspissalt. Timintaa n pririsitu määrävälein tehtävään valvntaan, asiakasnäkökulmasta välttämättömään valvntaan ja neuvntaan sekä turvallisuusviestintään. Tämän vuksi myös mavalvnnan käyttööntt ja ikääntyvän väestön asumisturvallisuuden valvnta saattavat jäädä vuuden 2013 salta tteutumatta tai tteutuvat vain sittain. Vuden 2014 valvntasuunnitelman työllistävyys n nin 8,0-9,0 henkilötyövutta eli nin 0,5 htv vähemmän kuin vunna 2013. Määrävälein tarkastettavien khteiden lukumäärä n hieman pienempi kuin vunna 2013. Työmäärää lisää ikääntyvän väestön asumisturvallisuuteen khdistuvan valvnnan alittaminen (nin + 0,75 htv). Myös muuhun asumiseen khdistuvan mavalvnnan käyttööntt Oulu- Killismaan alueella tulee aiheuttamaan jnkin verran lisätyötä (nin + 0,25 htv). Tämä työmäärän lisäys li suunniteltu j vudelle 2013. Valvntatyö kuuluu Oulu-Killismaan pelastuslaitksella riskienhallinnan henkilöstön tehtäviin. Valvntatyön surittamiseen päätimisesti sallistuvia paltarkastajia (ml. paltarkastusinsinööri) n yhteensä 14. Paltarkastajat n hajautettu eri pulille pelastustimialuetta (9 palasemalle) siten, että ajmatkat valvntakhteisiin pysyisi mahdllisimman lyhyenä. Hajautus edistää myös palvelujen asiakastyytyväisyyttä. Osalla tarkastajia timialueen kuuluu useita kuntia. Valvntatyöhön käytettävissä leva päätiminen henkilöstöresurssi n nin 14 htv, minkä lisäksi jnkin verran lisäresursseja saadaan pelastuksen tulsalueen henkilöstöstä. Kyseisiseen resurssiin nähden vuden 2014 valvntasuunnitelman tteutumista vidaan pitää varsin realistisena tavitteena. Tässä yhteydessä n humattava että, paltarkastajien tisen päätehtävän eli turvallisuusviestinnän Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 18 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 työmäärä ei sisälly valvntasuunnitelmaan. Pelastuslaitksen turvallisuusviestinnän määrällinen tavite n vähintään 10 % alueen väestöstä/vusi. Tämä tarkittaa 450-500 tapahtuman järjestämistä ja nin 28 000 henkilön tavittamista vusittain. Vuden 2013 turvallisuusviestinnän tteuma tullee lemaan nin 450 tapahtumaa, jihin n sallistunut nin 25 000 henkilöä (nin 9 % alueen väestöstä). 8 Valvntatyön maksullisuus Pelastuslaitksen surittama paltarkastustiminta muuttui maksulliseksi vuden 2013 keväällä. Maksullisuuden perustana n pelastuslain (379/2011) 96 ja pelastuslaitksen palvelutaspäätös 2013 2016, jssa päätettiin pelastuslain 96 :n tarkittamien maksujen käyttööntsta. Pelastustimelle kuulunut kemikaalivalvnta n llut maksullista j aiemmin. Valvntatyön maksullisuus n määritetty seuraavaksi: - Maksu peritään varsinaiselta tarkastusajalta tuntivelitusperusteisesti. - Valvntakäynnin perusmaksu määritetään kahden työtunnin mukaisesti ja sisältää kahden tunnin valvtatyön. - Valvntakäynnistä (paltarkastus) velitetaan enintään 500. - Valvntatyön tuntihinnan määrittää pelastuslaitksen taluspäällikkö. Maksullisia valvntatimenpiteitä vat: - määrävälein tehtävät paltarkastukset hum. Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien vapaa-ajantakennusten valvnta n teemaluntista ja kyseinen valvnta ei kuulu maksullisen valvnnan piiriin. - kemikaalivalvnta, lukuun ttamatta seuraavia valvntatimenpiteitä iltulitusilmitusten käsittely erikistehsteilmitusten käsittely muiden viranmaisten vastuulla leviin tarkastuksiin sallistuminen Valvntamaksut tetettiin käyttöön huhtikuussa 2013. Maksullisuuden perusteita ei le tarvetta muuttaa vuden 2014 salta. Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 19 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 9 Valvntatyön kehittäminen Valvntatyön kehittämisessä keskitytään vuden 2014 salta seuraaviin asiakknaisuuksiin: - Erityisvalvnta myymälähuneistihin. Tavitteena ttaa käyttöön ja jalkauttaa pelastuslaitsten keskuudessa laadittu hje kemikaalien säilyttämisestä/ varastimisesta myymälähuneistissa. - Omavalvnnan käyttöönttn - Sähköisten palveluiden kehittämiseen - Resursintiin (ei paikkasidnnaiset palvelut) Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 20 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 LIITE 1, Yritys- ja laitskhteiden lähtökhtaiset valvntavälit Ensisijainen valvntaväli sijitetaan värjätylle alueelle. Lähtökhtainen valvntaväli (kk) A1 12 24 36 60 120 Keskussairaalat ja sairaalat Terveyskeskusten vudesastt Terveydenhulln päiväkäyttöiset rakennukset Hitlaitkset, palvelu- ja tukiasuminen (sprinklatut) Hitlaitkset, palvelu- ja tukiasuminen (sprinklaamattmat) Vankilat Lastenkdit Päiväkdit (24 h) Htellit ja muut majituslaitkset Leirintäalueet Asuntlat A2 12 24 36 60 120 Päiväkdit < 25 paikkaa Päiväkdit 25-100 paikkaa Päiväkdit > 100 paikkaa Kulut, peruspetus ja lukit Keskiasteen ppilaitkset Krkeakulut ja tutkimuslaitkset Muut petusrakennukset A3 12 24 36 60 120 Myymälät, liike- ja tavaratalt, kauppakeskukset < 400 m 2 Myymälät, liike- ja tavaratalt, kauppakeskukset 400 2499 m 2 Myymälät, liike- ja tavaratalt, kauppakeskukset 2500 9999 m 2 Myymälät, liike- ja tavaratalt, kauppakeskukset > 10000 m 2 Anniskeluravintlat < 50 asiakaspaikkaa Anniskeluravintlat 50-500 asiakaspaikkaa Anniskeluravintlat > 500 asiakaspaikkaa Rukaravintlat Teatteri- ja knserttirakennukset < 300 paikkaa Teatteri- ja knserttirakennukset > 300 paikkaa Kirjastt ja muset Näyttelyhallit Usknnllisten yhteisöjen rakennukset Muut kkntumisrakennukset Liikenneasemat Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 21 (22)
Valvntasuunnitelma vudelle 2014 Lähtökhtainen valvntaväli (kk) A4 12 24 36 60 120 Energiantutannn rakennukset < 1000 m 2 Energiantutannn rakennukset 1000 m 2 - Infrastruktuurin kannalta merkittävät khteet Tellisuushallit ja muut tellisuusrakennukset < 1000 m 2 Tellisuushallit ja muut tellisuusrakennukset 1000 m 2 4999 m 2 Tellisuushallit ja muut tellisuusrakennukset 5000 m 2 - Tellisuus- ja pientellisuustalt < 500 m 2 Tellisuus- ja pientellisuustalt 500-1000 m 2 Varastrakennukset < 1000 m 2 Varastrakennukset 1000-9999 m 2 Varastrakennukset 10000 m 2 - A5 12 24 36 60 120 AVI:n ympäristölupaa edellyttävät khteet Kunnan ympäristölupaa edellyttävät khteet Muut maatalustutantkhteet ja viljankuivaamt A6 12 24 36 60 120 Timist- ja työpaikkatilat < 1000 m 2 Timist- ja työpaikkatilat 1000 m 2 - Pelastustimen rakennukset Ilmitinlaitekhteet (ei muuta tarkastusperustetta) Pal- ja räjähdysvaaralliset tilat - jakeluasemat ja liikennemyymält - kylmäasemat SEVESO-khteet ja muut kemikaalikhteet - turvallisuusselvitys - timintaperiaateasiakirja - lupa - ilmitus - järjestelyratapihat ja satamien kemikaalikentät Turvetutantalueet Kulttuurihistriallisesti merkittävät khteet Muut rakennukset ja khteet Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa 13.11.2013 22 (22)