VALVONTASUUNNITELMA Vuosi 2015

Transkriptio

1 Pelastuslain (379/2011) 79 :n mukainen VALVONTASUUNNITELMA Vusi 2015 Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 Oulu-Killismaan pelastusliikelaits

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Jhdant Valvntasuunnitelman vimassalaika Valvntasuunnitelmasta tiedttaminen Valvntavelvitteen sisältö ja valvnnan suunnittelu Valvntatyön lähtökhdat palvelutaspäätöksessä Valvntakhteiden määrittely Valvntakhteet Yritys- ja laitskhteet Asuin ja vapaa-ajan rakennukset Kemikaalikhteet Erityinen paltarkastus Ylimääräinen paltarkastus Jälkitarkastus Asiakirjavalvnta Kaavalausunnt Lausunnt rakennuslupa-asiakirjista Pelastussuunnitelmien valvnta Pistumisturvallisuusselvitysten valvnta Nuhuksen valvnta Neuvnta ja pastus Valvntasuritteiden kirjaus Valvntatyön laillisuus- ja laadunvalvnta Valvntatyön resurssit Valvntatyön maksullisuus Valvntatyön kehittäminen LIITE 1, Yritys- ja laitskhteiden lähtökhtaiset valvntavälit Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 2 (25)

3 1 Jhdant Vuden 2003 pelastuslaki (468/2003) kumttiin uudella, vimaan tulleella pelastuslailla (379/2011). Uuden lain merkittävimmät muutkset khdistuivat paltarkastustiminnan säädösperustaan, muutksiin, jihin myös tämän valvntasuunnitelman laatiminen perustuu. Pelastuslain 2. luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia kskevia velvitteita ehkäistä nnettmuuksia ja timia häätilanteessa. Lain 3. luku kskee rakennuksen mistajaa, haltijaa ja timinnanharjittajaa velvittaen heidät hulehtimaan rakennusten ja kiinteistöjen pal- ja henkilöturvallisuudesta sekä varautumaan nnettmuuksien ehkäisyyn ja timintaan nnettmuus- ja vaaratilanteissa. Pelastuslain 78 edellyttää, että pelastuslaitksen n alueellaan valvttava lain 2 ja 3 lukujen säädösten nudattamista. Valvnnan surittamiseksi pelastuslaitksen n tehtävä paltarkastuksia ja muita valvntatehtävän edellyttämiä timenpiteitä. Pelastuslaitksen n humiitava myös muussa lainsäädännössä pelastustimelle säädetyistä tehtävistä. Valvntatyöhön vaikuttavia lisätehtäviä antaa erityisesti Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) ja siihen perustuvat muut säädökset, kuten Räjähdeasetus (473/1993) ja Valtineuvstn asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastinnin valvnnasta (855/2012). Pelastuslainlain 79 edellyttää, että pelastuslaitksen n laadittava suunnitelma valvntatehtävän tteuttamisesta. Pelastustimen säädöksissä ei säädetä paltarkastuskhteista, tarkastusten tistuvuudesta tai tteuttamistavasta vaan alueen pelastustimi päättää niistä pelastuslain 79 :n mukaisessa valvntasuunnitelmassa. Valvntasuunnitelman säädöshjaus n vähäistä. Keskeiset vaatimukset sisältyvät pelastuslain 79 :ään, jnka mukaan valvnnan khdemäärittelyjen, valvntatiheyden ja tarkastusten tteutustavan n perustuttava riskien arviintiin. Valvntatyön n ltava laadukasta, säännöllistä ja tehkasta. Vähäistä säädöshjausta krvaa pelastuslaitsten kumppanuusverkstn keskuudessa laadittu valvntasuunnitelmahje (versi 3.0, ). Ohje tarkastelee ja lukittelee valvntakhteet riskiperusteisesti ja antaa lähtökhdat tarkastuskhteiden ja valvntavälien määrittämiselle. Lpullisen lukittelut tehdään pelastuslaitskhtaisesti. Valvntasuunnitelmahje ei le pelastuslaitksia sitva, mutta pelastuslaitsten kumppanuusverkstn keskuudessa n lähdetty siitä, että hjeen periaatteita nudatetaan kk Sumessa. Tätä pultaa myös se, että pelastuslaitsten yleisesti käyttämän Merlt Paltarkastus -hjelman ja kaikkien pelastuslaitsten käyttämän nnettmuustietjärjestelmän (Prnt) khdelukittelut n tteutettu valvntasuunnitelmahjeen mukaiseksi. Pelastuslain 79 :n 3 mmentin mukaan valvntasuunnitelman n perustuttava alueen pelastustimen palvelutaspäätökseen. Käytännössä tämä tarkittaa sitä, että valvntatyön tavitteet ja niiden edellyttämä surituskyky sekä ratkaisut suunnitelman mukaisen valvntatyön maksullisuudesta määritetään riskienarviinnin Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 3 (25)

4 perusteella palvelutaspäätöksessä. Vusia kskeva pelastuslaitksen palvelutaspäätös n hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa Palvelutaspäätös n tarkitus päivittää kevään 2015 aikana. 2 Valvntasuunnitelman vimassalaika Valvntasuunnitelman vimassalkaudelle ei le säädetty aikarajaa, mutta suunnitelma n tarkistettava vusittain (PeL 79 ). Tämä valvntasuunnitelma n vimassa saakka. Valvntasuunnitelman tarkistamisen aikataulutus svitetaan vusittain siten, että päivityksessä vidaan humiida valvntatyön havaintjen perusteella tehtävät paintukset, resurssitarpeet sekä pelastuslaitksen taluden suunnittelun vusikell. 3 Valvntasuunnitelmasta tiedttaminen Valvntasuunnitelma n julkinen asiakirja. Suunnitelma n nähtävissä pelastuslaitksen palasemilla sekä internetsivuilla. Valvntasuunnitelma timitetaan tiedksi aluehallintvirastlle pelastuslain 23 :n mukaisen valvntatehtävän surittamista varten. 4 Valvntavelvitteen sisältö ja valvnnan suunnittelu Pelastuslain tavitteena n parantaa ihmisten turvallisuutta. Valvntatyön salta n keskiössä kiinteistön mistajaan, haltijaan ja timinnanharjittajaan vaikuttaminen siten, että nnettmuuksia ehkäistään, nnettmuuksiin varaudutaan ja nnettmuuksien seurauksia trjutaan tehkkaasti mavalvnnan ja matimisen varautumisen timenpitein. Säädösten nudattamista valvva viranmainen n tässä asiassa neuvja, hjaaja ja sparraaja, mutta myös viranmaisvalvja, jka tarvittaessa määrää krjattavaksi havaitut turvallisuuspuutteet. Valvnnan tteutustavista yksi n paltarkastus eli valvntakäynti. Tavanmaisissa paltarkastuksissa valvtaan ensisijaisesti matimisen varautumisvelvitteen tteutumista (14 ), rakennusten pal- ja pistumisturvallisuutta (9-10 ), pelastusteiden käytettävyyttä (11 ), rakennusten palteknisten laitteiden ja väestönsujien kunnssapita (12 ), nuhuksen ja ilmanvaihdn puhdistuksen tteutumista (13 ), pelastussuunnitelmien laatimista (15 ), palvarittimien hankintaa ja kunnssapita (17 ) sekä hitlaitsten pistumisturvallisuutta (18 ). Valvnnalla vaikutetaan mm. siihen, että tulipalt havaitaan ajissa (palnilmaisulaitteitteet vat kunnssa), nnettmuustiet saadaan npeasti (kuulutuslaitteet tai muu järjestely nnettmuustilanteen tiedttamisessa timii kiinteistössä), palnalut vidaan sammuttaa (alkusammutukseen tarvittavat välineet, saaminen ja vastuut Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 4 (25)

5 vat vaaditulla taslla), tulipalt eivät leviä hallitsemattmasti (pal-sastintia ylläpidetään, henkilöstö saamisella varmistetaan tulipaln tehkas rajittaminen), rakennuksesta vidaan pistua turvallisesti (ulskäynnit, niiden pasteet ja kulkureittien valaistus vat määräysten mukaisessa kunnssa), pelastuslaitksen timintamahdllisuudet kiinteistöllä vat kunnssa (pelastustiet vat avimet) jne. Pelastuslain 78 :n muilla valvntatehtävän edellyttämillä timenpiteillä tarkitetaan erityisesti asiakirjavalvntaa, jnka tarkituksena n varmistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranmaisen valvttavaksi säädettyjen velvitteiden nudattamista khteessa. Asiakirjavalvnta perustuu yleensä esitettyihin dkumentteihin. Pelastuslaits ttaa vastaan mm. yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmia, hitlaitsten pistumisturvallisuusselvityksiä, nuhuksen yhteydessä tehtyjä turvallisuushavaintilmituksia, pelastustimen laitteistjen käyttööntt- ja määräaikaistarkastusten tarkastuspöytäkirjja, öljylämmityslaitteistjen käyttöönttilmituksia, maanalaisten öljysäiliöiden tarkastuspöytäkirjja jne. Asiakirjista tehtyjen havaintjen perusteella käynnistetään tai vidaan käynnistää valvntatimenpiteitä. Paltarkastusten ja asiakirjavalvnnan lisäksi pelastuslaitksen tulee seurata ja valva yleisesti pelastuslain 2 ja 3 luvuissa tarkitettujen velvitteiden nudattamista. Käytännössä tämä tarkittaa mm. hulellisuusvaatimuksen (4 ), varvaisen tulenkäsittelyn (5 ), avtulen ten (6 ) ja kultuksen (7 ) valvntaa. Valvntaan kuuluu keskeisesti asiakkaan neuvnta ja hjaus mm. pelastuslain vaatimuksista. Tavitteena n saada khteeseen hyvä turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjhtamisen järjestelmä, jilla kiinteistön ja siinä harjitettavan timinnan pal- ja henkilöturvallisuus saadaan riittävän krkealle taslle khteen min timenpitein. Valvntatyöhön kuuluu myös annettujen krjausmääräysten nudattamisen valvnta. Ensisijaisia jälkivalvnnan keinja vat jälkitarkastus sekä krjausmääräysten tteutumisen valvnta pyydettyjen ilmitusten perusteella (ilmitus, kun krjaukset n tehty). Tarvittaessa käytetään hallintpakkkeinja (uhkasakk, teettämisuhka) ja jpa riksilmitusten tekemistä pelastusrikkmuksista. Jälkivalvnnan tteuttaminen edistää valvnnan vaikutta-vuutta ja n situs valvnnan laadukkuudesta. 4.1 Valvntatyön lähtökhdat palvelutaspäätöksessä Pelastuslaitsten valvntasuunitelman n perustuttava riskien arvintiin ja pelastustimen palvelutaspäätökseen. Valvntatyön n ltava vaikuttavaa. Riskien arviinnin tavitteena n löytää ne khteet, jissa nnettmuuden, kuten tulipaln tapahtumisen tdennäköisyys n suuri ja/tai nnettmuuden seuraukset vivat lla erityisen vakavat. Viranmaisvalvntaa n tarkituksenmukaista suunnata khteisiin ja timintaan, jissa nnettmuusuhat vat suuret ja valvnnan vaikuttavuus n tehkkainta. Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 5 (25)

6 Oulu-Killismaan pelastuslaitksen palvelutaspäätöksen mukaan valvntatyön suunnittelussa n humiitava valvntasuunnitelmahje. Valvntaa khdistetaan nnettmuusuhkiin ja vaikuttavuuteen perustuen erityisesti seuraaviin khteisiin: - Khteet, jissa asuvien, hidettavien tai hullettavien kyky matimiseen pelastautumiseen hätätilanteessa n heikentynyt. - Khteet, jissa syttynyt pal vi levitä laajalle alueelle ja aiheuttaa erityisen suuria maisuusvahinkja ja vaaraa henkilöturvallisuudelle. - Khteet, jissa tulipaln tai muun nnettmuuden tdennäköisyys n humattavasti tavanmaista krkeampi ja seurausvaikutukset suuret. - Merkittävät vaarallisten kemikaalien tai räjähteiden käyttökhteet, jissa tapahtuva nnettmuus vi aiheuttaa erityistä vaaraa alueella työskenteleville tai lähialueella asuville, työskenteleville tai leskeleville. - Khteet, jissa paln syttymisen ja leviämisen tdennäköisyys ei le erityisen suuri, mutta henkilömäärät vat suuret. - Kulttuurihistriallisesti merkittävät khteet, jihin khdistuu merkittäviä vahingntek- tai tuhtyöriskejä ja/tai jissa syttyneen paln hallintaan saaminen n vaativaa. - Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavaien vapaa-ajan asuntjen turvallisuutta edistetään ensisijaisesti mavalvnnan ja turvallisuusviestinnän keinin. Tämän lisäksi pelastuslaits sallistuu mahdllisimman kattavasti asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten käyttööntttarkastuksiin. Muita valvntakäyntejä tehdään teemaluntisesti ja esiintyviin riskeihin perustuen. Valvntakäyntejä vidaan tehdä myös erikseen pyydettäessä. - Valvntakäyntien aikavälit vat 1, 2, 3, 5 tai 10 vutta. Khteet, jita ei sijiteta edellä mainittuihin lukkiin, tarkastetaan tarvittaessa. Kaikkiin khteisiin vidaan tarvittaessa tehdä ylimääräisiä valvntakäyntejä. Valvnnan khdentamiseen vaikuttaa myös kiinteistöihin tai timintaan liittyvä nnettmuuskehitys. Pelastuslaits seuraa paltarkastushjelmistn ja nnettmuustietjärjestelmän avulla havaittuja vikjen ja puutteiden esiintymistiheyttä sekä nnettmuusuhkien ja nnettmuuksien määrän ja syiden kehittymistä, ja ryhtyy malta saltaan tarvittaviin timenpiteisiin nnettmuuksien ehkäisemiseksi. Seurantaa tehdään jatkuvasti ja perusteellisemmin neljännesvusittain. Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 6 (25)

7 Kuva. Kiinteistöön tai timintaan khdistettavaa riskiperusteista valvntaa täydennetään tarpeen mukaan mm. palntutkinnasta saatavilla tiedilla. 4.2 Valvntakhteiden määrittely Valvntakhteella tarkitetaan kiinteistöä, rakennusta tai muuta khdetta/timintaa, jka kuuluu Oulu-Killismaan pelastuslaitksen valvnnan piiriin. Valvntakhde mudstetaan yleensä timinnallisesta kknaisuudesta, kuten kauppakeskuksesta, ppilaitksesta tai tellisuuslaitksesta. Valvntakhteeseen sidtaan varsinainen päärakennus sekä timintaan liittyvät muut samalla tntilla sijaitsevat rakennukset. Suuret rakennusmassat vidaan tarvittaessa jakaa useaan valvntakhteeseen. Esimerkiksi Oulun ylipistllinen sairaala n jaettu kuuteen valvntakhteeseen. Valvnta vi khdistua myös varsin pieneen rakennuksen saan, kuten pientaln öljylämmityslaitteistn tai myymälähuneistssa sijaitsevaan iltulitteiden myyntipaikkaan. Valvntakhde vi lla myös muu kuin rakennus tai rakennuskknaisuus. Esimerkiksi pelastussuunnitelmaa edellyttävä yleisötilaisuus mudstaa pelastuslaitkselle valvntakhteen. Valvntakhteiden mudstamisesta tarkituksenmukaisiksi kknaisuuksiksi sekä khteiden määrittelemistä Merlt Paltarkastus -hjelmaan vastaa paltarkastajat. Khteiden valvntataajuuden määrittämisessä nudatetaan valvntasuunnitelmahjeen (versi 3.0, ) ja tämän valvntasuunnitelman periaatteita. Valvntakhteiden määrittämistä, valvnnan khdentamista ja valvntataajuuden valitsemista krdini paltarkastusinsinööri. Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 7 (25)

8 5 Valvntakhteet Valvntakhteet vidaan jakaa karkeasti siten, että pelastustimella n säännöllisin väliajin valvttavia khteita, kuten yritys- ja laitskhteita, sekä epäsäännöllisesti valvttavia khteita. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu mm. asuin ja vapaa-ajan rakennukset, jissa valvntaa tehdään mm. teemaluntisesti tai asuinalueiden palriskilukitukseen perustuen. Epäsäännöllisen valvnnan piiriin kuuluu myös valvntatehtävät, jiden surittaminen perustuu vastaantettuun ilmitukseen (mm. käyttööntttarkastukset, iltulitevalvnta, erikistehstevalvnta, pelastuslain 42 :n mukainen valvnta) tai suunnitelmaan (mm. yleisötilaisuudet ja pistumisturvallisuusselvitykset) jne. Khdejaka vidaan tehdä myös käytettävän valvntamenetelmän, kuten valvntakäyntien ja asiakirjavalvnnan perusteella. Jatkssa esitettävän khdejak/khdelukittelu perustuu pääsin valvntasuunnitelmahjeeseen, mutta esittämistapa n Oulu-Killismaan pelastuslaitksen ma. 5.1 Yritys- ja laitskhteet Yritykset ja laitkset vat khteita, jihin tehdään säännöllistä pal- ja henkilöturvallisuusvalvntaa (yleinen paltarkastus). Khteet jaetaan kuuteen lukkaan A1- A6 seuraavasti: - A1 Ympärivurkautisessa käytössä levat khteet - A2 Opetusrakennukset ja päiväkdit - A3 Kkntumis- ja liiketilat - A4 Tellisuus- ja varastrakennukset - A5 Maatalusrakennukset - A6 Muut rakennukset Valvntasuunnitelman piiriin kuuluvien yritys- ja laitskhteiden lähtökhtainen valvntataajuus n esitetty liitteessä 1. Khdemäärittelyt ja valvntavälit n jhdettu valvntasuunnitelmahjeesta. Ohjeen määrittelyt perustuvat pelastuslaitsten verkstn keskuudesta ktun työryhmän selvityksiin ja tutkimuksiin mm. syttymistaajuuksien, maisuusvahinkjen ja palkulemien dtusarvista eri käyttöytapalukan kiinteistöissä. Käytettävään valvntataajuuteen vaikuttaa myös khteen yksilölliset minaisuudet sekä edellisten valvntakäyntien perusteella tdettu turvallisuustas (mukaan luettuna auditivan valvnnan riskiluku). Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 8 (25)

9 Valvntataajuuden määrittämisessä tarkastellaan mm. seuraavia tekijöitä: - Turvallisuuskulttuuri ja -jhtaminen Riskien tunnistamiseen, arviintiin ja hallintaan liittyvät järjestelyt kiinteistössä Omavalvnnan järjestelyt sekä turvallisuushavaintjen ja vaaratilanteiden kirjaamiseen ja käsittelyyn liittyvät järjestelyt kiinteistössä Pelastussuunnitelman ja muiden turvallisuuteen liittyvien asiakirjjen ajantasaisuus Paltarkastusten yhteydessä annettujen krjausmääräysten nudattaminen Tarkastuslaitsten antamien krjauskehtusten nudattaminen (palilmitin- ja sammutuslaitteistjen tarkastuspöytäkirjat) Henkilökunnan turvallisuuskulutus ja turvallisuusteen liittyvät harjitukset Yrityksen turvallisuuteen liittyvä laatujärjestelmät ja niiden jalkautuminen Omaehtinen varautuminen yli lakisääteisen tasn Muiden tahjen tekemät turvallisuusauditinnit - Uhatut arvt ja pikkeukselliset riskit Khteen laajuus ja gemetrinen mnimutkaisuus (peratiivisesti haasteelliset khteet, mnimutkainen palturvallisuustekniikka) Yhteiskunnallisesti merkittävät khteet, kunnan timinnan kannalta kriittiset khteet Tellisuuden tutannn timiala ja palvaarallisuuslukka Pikkeuksellinen henkilömäärä Pikkeuksellisen suuret kulttuuri- ja ympäristöarvt (esim. Haag -lista) Ympäristön timinta, esim. Seves-khteen ympärillä sijaitsevat khteet Pikkeuksellisessa ympäristössä sijaitsevat khteet (esim. tärkeällä phjavesialueella sijaitsevat vaarallisten aineiden khteet) Pistumisturvallisuusselvitys ja siihen kirjatut jhtpäätökset Pikkeuksellinen saavutettavuus (HARVA-alue), palkunnan vaste - Tapahtuneet nnettmuudet tai vastaavat Useita viranmaiskäyntejä, nnettmuuksia, läheltä piti-tilanteita, erheellisiä palilmituksia samassa khteessa Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 9 (25)

10 Edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti tteutettu valvntakhteiden khdemäärittely antaa yritys- ja laitskhteiden salta vudelle 2015 seuraavan tulksen: Kunta Khteet Khteet 2015 Hailut Ii Kempele Kuusam Liminka ja Lumijki Lumijki Muhs Oulu Pudasjärvi Taivalkski Tyrnävä Utajärvi Yhteensä *) *) Vunna 2014 tarkastettavien khteiden lukumäärä li nin khdetta ja arviitu työmäärä 4,0 htv. Vuden 2015 valvntakhteiden lukumäärä ja työmäärä n vuden 2014 tasa. n. 4,0 htv. Vuden 2015 yritys- ja laitsvalvnta jakaantuu päälukittain seuraavasti: - A1 249 khdetta - A2 251 khdetta - A3 288 khdetta - A4 195 khdetta - A5 93 khdetta - A6 372 khdetta Yritys- ja laitskhteiden valvntamäärissä n pientä vusittaista vaihtelua. Tähän vaikuttaa mm. edellisten valvntakäyntien perusteella määritetty khteiden valvntataajuus. Khteen valvntalukan muutkselle kirjataan perustelut kyseisen khteen valvntahistriaan (Merlt Paltarkastus) eli muutkset tehdään perustellusti ja dkumentidusti. Khteen tarkastusväliksi ei tule käytännössä mudstumaan esim. tasan 24 kk. Tavitteena n tarkastusvälin pysyminen 3 kk sisällä suunnitellusta, kuitenkin siten että ajankhta suu ikealle kalenterivudelle. Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 10 (25)

11 5.2 Asuin ja vapaa-ajan rakennukset Rakennuspalt ja rakennuspalvaarat tapahtuvat yleisimmin asuinrakennuksissa. Oulu-Killismaan alueen vusien tulipalista nin 53 % tapahtui asuinrakennuksissa ja nin 3 % vapaa-ajan asuinrakennuksissa. Asuinrakennuspaljen taajuus n llut nin 2,2 pala/1000 asuinrakennusta/vusi. Asuinrakennuspalt aiheuttavat maisuusvahinkja, mutta myös henkilövahinkja. Valtakunnallisten tilastjen mukaan yli 90 prsenttia palkulemista ja vakavista lukkaantumisista tapahtui asuin tai vapaa-ajan rakennuksissa. Kulemaan jhtava tulipal tapahtuu yleisimmin erillisessä pientalssa (55 60 %) ja palssa lukkaantuminen kerrstalhuneistssa (60 70 %). Väestön ikääntymisen ennustetaan lisäävän palista aiheutuvien henkilövahinkjen riskiä. Lähde: Prnt ja Pelastuspistn tutkimusaineistt Asuinrakennuksissa henkilövahinkja aiheuttavat myös tapaturmat. Yleisin ktitapaturman aiheuttaja n kaatuminen tai putaminen. Vuden 2012 aikana Sumessa sattuneissa kti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuli nin henkilöä ja hidettiin sairaalissa nin henkilöä. Tapaturmista aiheutuva inhimillinen ja kansantaludellinen haitta n erittäin suuri. Tapaturmiin n syytä kiinnittää erityinen humi Oulu-Killismaan alueella, jssa tapaturmatilastt vat edelleen muuta sumea synkemmät (v : ptilaat + 9 % ja hitjakst + 12 % verrattuna valtakunnallinen vertailuarv). Tapaturmien ehkäisy sisältyy pelastuslaitksen turvallisuusviestinnän sisältöihin. Lähde: THL:n tapaturmatilastt Rakennuspaljen ja tapaturmien hella kdeissa, vapaa-ajan asunnissa ja niiden pihapiirissä sattuu muitakin nnettmuuksia, jiden ehkäisyyn myös pelastusviranmainen pyrkii vaikuttamaan. Esimerkiksi suuri sa vesivahingista n ehkäistävissä varsin yksinkertaisin timenpitein ja usein ilman kustannuksia. Myös kiinteistöjen öljylämmityslaitteistista aiheutuvia öljyvahinkja vidaan ehkäistä tietutta lisäämällä, mutta tisinaan vaaditaan valvntakäyntejä tai jpa pakkkeinjen harkitsemista. Asuin ja vapaa-ajan rakennuksiin liittyvä pal- ja henkilöturvallisuuden valvnta n haastavaa. Khteita n paljn ja ne sijaitsevat laajalla alueella. Kiinteistöjen mistajat vat usein virka-aikaan töissä ja kdit tyhjänä, jten valvntakäyntien spiminen vaatii paljn työtä. Kun lisäksi humiidaan se, että ihmiset aiheuttavat käyttäytymisellään valtasan nnettmuuksista, vidaan kysyä, nk valvntakäynnit ikea menetelmä valva pal- ja henkilöturvallisuutta näissä khteissa. Vuden 2015 aikana alitetaan aikaisemmilta vusilta tteutumatta jäänyt asuinrakennusten mavalvnta. Omavalvnta khdistetaan maktitalihin ja paritalihin. Määrällisenä tavitteena n 2 % erillisistä pientalista eli nin 1100 khdetta (2 % tai vähintään 25 khdetta/kunta). Omavalvnnan vaikuttavuuden Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 11 (25)

12 arviimiseksi tehdään ylimääräinen paltarkastus nin 5 %:iin niistä khteista, jtka palauttavat ja jtka eivät palauta mavalvnnan tarkastuslmaketta (110 khdetta). Työmääränä tämä n nin 0,25 htv Omavalvnnan suunnittelussa ja khdentamisessa pyritään hyödyntämään mm. nnettmuustietjärjestelmästä (Prnt) saatavia tilastja, Asuinalueiden palriskien arviinti -aineista (mm. SM ja Pe), Timintavalmiuden vaikuttavuus asuntpalissa -aineista (mm. VTT ja Helsingin ja Pirkanmaan pelastuslaitkset, 2014) sekä Onnettmuusvahingt pelastustimen riskianalyysi-työssä -aineista (mm. VTT ja Helsingin, Pirkanmaan, Phjanmaan ja Jkilaaksjen pelastuslaitkset, 2014). Pelastuslaits jatkaa vuden 2015 aikana teemaluntisten valvntakäyntejä tavitetta, jssa khderyhmänä n itsenäisesti asuvien ikäihmisten (> 75 vutta, mutta ei le ehdtn) asuntjen pal- ja henkilöturvallisuus. Valvntakäyntien tekemistä ja ikäihmisten tavittamista varten hakeudutaan yhteistyöhön mm. kuntien ktihida ja ktipalveluja tekevän henkilöstön kanssa. Kyseisten valvntakäyntien tavitteellinen määrä n kk pelastustimen alueella nin 300 kpl/vusi. Työmääränä tämä n nin 0,25 htv. Pelastuslaits sallistuu vuden 2015 aikana mahdllisimman kattavasti uusien asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien vapaa-ajan rakennusten käyttööntttarkastuksiin (päärakennukset ja niiden kanssa samaan aikaan valmistuvat talusrakennukset). Käyttööntttarkastuksia arviidaan levan kk Oulu- Killismaan alueella vuden 2015 aikana nin kpl. Työmääränä tämä n nin 0,75 htv. Asuin ja vapaa-ajan rakennuksiin khdistuvia ylimääräisiä valvnta- tai neuvntakäyntejä tehdään pyydettäessä tai esiintyvien riskitekijöiden mukaan. Asuinrakennusten palhenkilöturvallisuuden kehittymistä tuetaan turvallisuusviestinnällä. (ks. palvelutaspäätös). 5.3 Kemikaalikhteet Pelastusviranmaiselle n säädetty valvntatehtäviä pelastuslain ja -asetuksen hella myös muussa lainsäädännössä. Valvntatehtäviä tulee erityisesti kemikaalilainsäädännöstä, jssa pelastusviranmaiselle vastuulle kuuluu mm. vähäinen vaarallisten kemikaalien tellinen käsittely ja varastinti. Kemikaalivalvntatehtävät, jista n luettel alla, tehdään niitä kskevien säädösten mukaisesti. - Vaarallisten kemikaalien (sis. nestekaasu) vähäistä tellista käsittelyä tai varastintia kskevien ilmitusten käsittely ja timinnan tarkastus ennen timinnan alittamista. Nin kpl/vusi = nin 20 htpv/vusi Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 12 (25)

13 - Erikistehsteilmitusten (pal- ja räjähdysvaarallisen kemikaalin käyttö erikistehsteena) käsittely ja tarvittaessa käyttökhteen tarkastus. Nin kpl/vusi = nin 5 htpv/vusi - Pyrteknisten välineiden myymälävarstintia ja kauppaa kskevien ilmitusten käsittely sekä varastjen ja myyntipisteiden tarkastus vusittain. Nin ilmitusta (päätöstä) ja nin tarkastusta/vusi. Yhteensä nin 25 htpv/vusi. - Yksityistä iltulitusta kskevien ilmitusten käsittely (iltulitus muuna aikana kuin kl 18: kl 02:00). Nin ilmitusta/vusi = nin 5 htpv/vusi - Öljylämmityslaitteistja kskevien käyttöönttilmitusten käsittely ja laitteistjen vaatimuksenmukaisuuden tarkastus 3 kuukauden kuluessa ilmituksen vastaanttamisesta. Nin käyttöönttilmitusta ja tarkastusta/vusi = yhteensä nin 20 htpv/vusi - Erityisesti phjavesialueilla sijaitsevien maanalaisten öljysäiliöiden, mutta myös muiden öljysäiliöiden tarkastuksia kskevien tarkastuspöytäkirjjen käsittely ja tarvittaessa selvityspyyntö öljysäiliöille tehtävistä timenpiteistä. Lisäksi selvityspyynnöt ja timenpiteet, js määräaikaistarkastuksen pöytäkirjaa ei le timitettu ja/tai määräaikaistarkastusta ei le suritettu. Valvntaa tehdään yhteistiminnassa kuntien ympäristönsujeluviranmaisten kanssa. Nin pöytäkirjaa/vusi = nin 10 htpv/vusi Määräaikaistarkastuksiin liittyvien puutteiden selvittäminen ja tarvittavat valvntatimenpiteet = nin 30 htpv/vusi - TUKES:n ilmitus vaarallisten kemikaalien laajamittaista tellista käsittelyä tai varastintia harjittavan tutantlaitksen tarkastuksesta sekä liikenteen turvallisuusvirastn ilmitus vaarallisia kemikaaleja käsittelevän ja tilapäisesti varastivan järjestelyratapihan tai satama-alueen tarkastuksesta. Tarkastuksiin sallistuminen. Nin 15 tarkastusta/vusi = nin 15 htpv/vusi 5.4 Erityinen paltarkastus Erityinen paltarkastus tehdään tarvittaessa uuteen tai peruskrjattuun rakennukseen tai khteeseen ennen sen käyttööntta. Tarkastus pyritään surittamaan samaan aikaan khteen käyttööntttarkastuksen kanssa. Erityinen paltarkas-tus suritetaan ainakin, js: Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 13 (25)

14 - Uuden tai peruskrjattavan (rakennuslupaa vaativa peruskrjaus) khteen lähtökhtaiseksi valvntaväliksi tulee vähintään 5 vutta. Nin tarkastusta/vusi = nin 60 htpv/vusi - Kyseessä n asuin tai vapaa-ajan rakennus. Työmäärämititus n käsitelty khdassa 5.2 (nin 0,75 htv) 5.5 Ylimääräinen paltarkastus Ylimääräinen paltarkastus n pelastusviranmaisen päättämä valvntakäynti, jta ei le ajitettu ja khdennettu valvntasuunnitelmassa. Ylimääräisiä paltarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraaviin khteisiin: - Pelastussuunnitelmaa edellyttäviin yleisötapahtumiin (PeL 16 ), jihin sisältyy khnnut henkilö- tai palturvallisuusriski tapahtumaan sallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuksi. Yleisötapahtumiin lukeutuvat myös kiertavät sirkukset ja huvipuistt. Nin valvntakäyntiä/vusi = yhteensä nin 30 htpv/vusi - Khteisiin, jista n tehty pelastuslain 42 :n mukainen ilmitus turavallisuuspuutteista. Nin valvntakäyntiä/vusi = nin 10 htpv/vusi - Khteisiin, jista n tehty pelastuslain 61 :n mukainen ilmitus tulisija- ja hrmirakenteissa, tikkaissa, kattkulkuteissä tai katn turvavarusteissa havaituista viista. Valvnta tteutetaan ensisijaisesti lähettämällä khteeseen selvityspyyntö vikjen tai puutteiden krjaamisesta. Nin ilmitusta/vusi = nin 40 htpv/vusi - Tarkastuslaitksen ilmittamiin khteisiin, jiden palteknisissä laitteistissa n tdettu puutteita. Valvnta tteutetaan ensisijaisesti määrävälein suritettavien valvntakäyntien yhteydessä. Valvntaan vidaan käyttää myös selvityspyyntöjä. Ylimääräinen paltarkastus suritetaan puutteiden merkittävyyden ja seuraavan suunnitellun valvntakäynnin ajankhdan perusteella (harkinta). Nin ylimääräistä paltarkastusta/vusi = nin 15 htpv/vusi - Khteisiin, jita käytetään esim. kululaisten tai muiden ryhmien tilapäismajitukseen. Valvntakäynti tehdään tarvittaessa ennen tilapäismajituksen alittamista. Valvnnan tarpeeseen vaikuttaa mm. tilapäismajituksen järjestäjän kkemus k.timinnasta ja järjestelyissä aiemmin havaitut puutteet. Nin ylimääräistä paltarkastusta/vusi = nin 15 htpv/vusi Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 14 (25)

15 - Khteisiin, jissa n perustetta epäillä vakavia pal- ja henkilöturvallisuuspuutteita. Ylimääräisiä valvntakäyntejä vidaan surittaa myös teemaluntisesti. Esimerkkinä tästä vat pelastusviranmaisen, pliisin ja alkhlitarkastajan yhteistyönä järjestämät anniskeluravintliden tarkastukset. 5.6 Jälkitarkastus Jälkitarkastus n valvntakäynti, jnka pelastusviranmainen tekee tarvittaessa valvakseen annettuja krjausmääräyksiä. Jälkitarkastus tehdään krjausmääräysten määräaikjen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä paltarkastusta. Jälkivalvntaa tehdään yleisimmin asiakirjavalvntana, jllin asiakasta pyydetään ilmittamaan paltarkastajalle kirjallisesti, kun tarkastuspöytäkirjassa tdetut puutteet n krjattu. Jälkivalvnnalla n keskeinen merkitys valvnnan vaikuttavuuden varmistajana. Tavitteena n, että jälkivalvnta tteutuu asiakirjavalvnnan taslla vähintään 90 %:sti. Varsinaisia jälkitarkastuksia tehdään erityisesti niihin khteisiin, jissa n tdettu humattavia palturvallisuuspuutteita. Tavitteena n surittaa jälkitarkastus vähintään 10 prsenttiin khteista, jiden paltarkastuspöytäkirjaan sisältyy krjausmääräyksiä. Nin 150 jälkitarkastusta/vusi = nin 40 htpv/vusi Annettujen krjausmääräysten nudattamista tehstetaan tarvittaessa hallintpakkkeinilla (pelastuslain 105 :n mukainen uhkasakk tai teettämisuhka) tai ilmittamalla pliisille säädösten tistuvasta laiminlyönnistä (riksilmitus). Hallintpakkkeinjen käyttämisestä tai riksilmituksen tekemisestä päättää riskienhallintapäällikkö. 5.7 Asiakirjavalvnta Pal- ja henkilöturvallisuudesta annettujen säädösten nudattamisen valvntaa vidaan tehdä valvntakäyntien hella asiakirjavalvntana. Asiakirjavalvntaa khdistetaan säädösten ja hjeiden perusteella laadittaviin asiakirjihin, kuten pelastussuunnitelmaan, pistumisturvallisuusselvitykseen, palteknisen laitteistn kunnssapithjelmaan tai laitteistn tarkastuspäiväkirjaan. Valvnta khdistuu pääsin pelastusviranimaisen valvntavastuulle kuuluvien asiakirjjen valvntaan, mutta sin myös muihin asiakirjihin. Esimerkkinä tästä n rakennuslupa-asiakirjat, jista pelastusviranmainen arvii rakenteellisen palturvallisuuden tteutumista (neuvnta ja lausunnt rakennusvalvntaviranmaisille). Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 15 (25)

16 5.7.1 Kaavalausunnt Rakentamisen hjauksen yksi keskeisistä tavitteista n hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen, viihtyisän sekä ssiaalisesti timivan ja esteettisesti tasapainisen elinympäristön aikaansaamista. Rakentamisen hjaus alkaa kaavituksesta. Kaavitukseen kuuluu keskeisesti vurvaikutus, jssa mm. viranmaisilla ja yhteisöillä n mahdllisuus lausua/sana mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Rakennetun elinympäristön turvallisuus, alueiden saavuttaminen ja pelastuslaitksen timintamahdllisuudet vat esimerkkejä pelastustimen intresseistä, jiden vuksi pelastuslaits pyrkii sallistumaan kaavitusta kskeviin viranmaisneuvtteluihin ja antamaan lausuntja valmisteltavana levista kaavista (maakunta-, yleis- ja asemakaavat). Nin lausunta/vusi = nin 20 htpv/vusi Lausunnt rakennuslupa-asiakirjista Rakennuksen tulee sen käyttötarkituksen edellyttämällä tavalla täyttää useita eri vaatimuksia. Rakennuksen tulee sen käyttötarkituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, palturvallisuuden, hygienian, terveyden ja ympäristön, käyttöturvallisuuden, meluntrjunnan sekä energiataluden ja lämmöneristyksen perusvaatimukset (lennaiset tekniset vaatimukset). Rakennusten palturvallisuus n yksi keskeisimmistä rakennuksille asetettavista vaatimuksista. Palturvallisuusvaatimukset vaikuttavat rakennuksen ja sen tiljen kerrsalaan, kerrsmäärään, henkilömäärään, käyttötapaan, rakennusmateriaaleihin, ulskäynteihin, paltekniseen sujaukseen jne. Rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidssa tai rakenteellisen palturvallisuuden valvnnassa tapahtuneet puutteet vivat jhtaa paltilanteissa vakaviin seurauksiin. Pelastuslaits sallistuu pelastustimen asiantuntijana rakenteellisen pal- ja henkilöturvallisuuden valvntaan siten kuin siitä rakennusvalvntaviranmaisten kanssa svitaan. Pelastuslaitksen henkilöstöä sallistuu rakennusvalvnnan rakennuslupia käsitteleviin kkuksiin, minkä lisäksi pelastuslaits antaa neuvntaa ja lausuntja rakennuslupahakemuksiin liitetyistä piirustuksista ja väestönsujien rakentamissuunnitelmista sekä erikseen rakennuksiin sijitettavien palteknisten laitteistjen (palilmittimet, sammutuslaitteistt, savunpistlaitteistt, pistumistiepasteet, pistumisreittivalaistut, alkusammutusvälineet, jne.) tteutussuunnitelmista. Valvnnan hella annetaan neuvntaa. Pelastuslaits antaa pientalja (yhden asunnn asuinrakennukset ja yhden huneistn vapaa-ajan rakennukset) ja erillisiä talusrakennuksia kskevia rakennuslupalausuntja lähinnä vain ngelmatapauksissa. Nin 300 katselmustyöryhmän kkusta/vusi = nin 0,75 htv/vusi. Nin neuvntakertaa tai lausunta/vusi = nin 0,75 htv/vusi. Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 16 (25)

17 5.7.3 Pelastussuunnitelmien valvnta Yritysten, laitsten ja asuinyhteisöjen pelastussuunnitteluvelvite n sa khteen pelastuslain 14 :n tarkittamaa matimista varautumista. Pelastussuunnitelman avulla tunnistetaan vaaratekijöitä, ehkäistään nnettmuuksia ja varaudutaan mahdllisiin nnettmuustilanteisiin. Pelastussuunnitelma n suunnitteluvelvllisen khteen ma asiakirja, jta ei timiteta pelastusviranmaiselle. Pelastussuunnitelmien laatimista ja suunnitelmien sisällöllistä riittävyyttä valvtaan paltarkastusten ja sin myös turvallisuusviestinnän (pistumisharjitukset, hätätilannekulutus, jne.) yhteydessä. Laadittujen suunnitelmien päivityspäivämäärä viedään paltarkastushjelmaan. Puuttuvista tai puutteellisista suunnitelmista annetaan krjausmääräys ja tarvittaessa myös neuvntaa. Edellä mainitusta piketen, pelastuslain 16 :n mukaisen yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma n timitettava pelastusviranmaiselle. Pelastussuunnitteluvelvite kskee yleisötilaisuuksia, jihin sallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuksi sisältyy merkittävä henkilö- tai palturvallisuusriski. Pelastussuunnitelma n timitettava alueen pelastusviranmaiselle viimeistään 14 vurkautta ennen tilaisuuden alkamista. Pelastuslaits valv yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien avulla tapahtumien pal- ja henkilöturvallisuusjärjestelyjen riittävyyttä sekä varautuu tapauskhtaisesti man peratiivisen valmiuden khttamiseen tilaisuuden ajaksi (erityisen suuret yleisötapahtumat). Asiakirjavalvnnan hella pelastuslaits surittaa pelastussuunnitteluvelvllisiin yleisötilaisuuksiin valvntakäyntejä. Nin yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmaa/vusi = nin 30 htpv/vusi. Valvntakäynnit n käsitelty khdassa Pistumisturvallisuusselvitysten valvnta Pelastuslaissa :ssä n säädetty erikseen hitlaitsten sekä palvelu- ja tukiasumisen pistumisturvallisuudesta. Näissä khteissa timinnanharjittajan n etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella tteutetuin timenpitein hulehdittava, että asukkaat ja hidettavat henkilöt vivat pistua tulipalssa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina (PeL 18 ). Timinnanharjittaja kirjaa selvitykset ja niiden edellyttämät timenpiteet erityiseen pistumisturvallisuusselvitykseen, jnka hän päivittää enintään klmen vuden välein ja lähettää pelastusviranmaiselle arviitavaksi (PeL 19 ). Pelastuslaits arvii pistumisturvallisuusselvityksen perusteella, täyttääkö khteen pistumisturvallisuus 18 :ssä säädetyt vaatimukset. Js asiakirjavalvnnalla ei saada riittävää kuvaa pistumisturvallisuuden tassta, täydennetään arvita valvntakäyntien ja tarvittaessa myös pelastuslain 20 :n mukaisen pistumiskkeen avulla. Js pistumisturvallisuus ei le säädetyllä taslla, edellytetään timinnanharjittajalta suunnitelmaa, jlla tilanne krjataan. Js tämä ei riitä, Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 17 (25)

18 annetaan erityinen pistumisturvallisuuden tteuttamismääräys, jhn liitetään tarvittava määrä pelastuslain 82 :n mukaisia erityisiä turvallisuusvaatimuksia. Tiet laadittujen pistumisturvallisuusselvitysten tilasta kirjataan paltarkastushjelmaan (laatimispvm). Ikääntyvän väestön asumisturvallisuuden parantaminen n yksi vuden 2015 kärkihankkeista pelastustimessa. Pistumisturvallisuuselvitysten ja selvitysten perusteella tehtävien timenpiteiden arviintiin tullaan kiinnittämään erityistä humita. Nin pistumisturvallisuusselvitystä vuden 2015 aikana = nin 40 htpv/vusi Nuhuksen valvnta Alueen pelastustimi päättää nuhuspalvelujen järjestämisestä alueellaan (PeL 59 ). Oulu-Killismaan pelastustimen alueella n käytössä piirinuhusjärjestelmä, jssa pelastustimi hankkii nuhuspalvelut nuhuspalveluja tarjavilta yrityksiltä. Pelastustimialueella n 24 nuhuspiiriä, jiden nuhamisesta n tehty spimus 16 piirinuhjan kanssa. Pelastuslaits edellyttää, että nuhustyö suritetaan asiantuntevasti ja hulellisesti. Työn laadulliset vaatimukset n kirjattu pelastuslaitksen ja piirinuhjan väliseen nuhusspimukseen. Piirinuhjien ammatillinen saaminen, asianmukainen välineistö, riittävä henkilöstö ja laadunvalvnta vat keskeisiä tekijöitä nuhuspiirien kilpailutuksessa. Pelastuslaits edellyttää, että piirinuhjat ilmittavat uusista työntekijöistään ja heidän ammattillisesta pätevyydestä pelastuslaitkselle. Pelastuslaits sallistuu tarvittaessa nuhjien ja heidän asiakkaiden välisten erimielisyyksien selvittelyyn. Nuhuksen tilaamisesta vastaa rakennuksen mistaja, haltija tai timinnanharjittaja. Heidän n hulehdittava, että rakennuksen tulisijat ja savuhrmit n nuhttu nuhuksesta annettujen säädösten mukaisesti (PeL 13 ). Pelastuslaits valv nuhuksen tteutumista paltarkastusten yhteydessä. Nuhuksen tteutumista valvtaan lisäksi nuhjilta saatavien palauteraprttien ja nuhusluetteliden avulla. Nuhusvelvitteen laiminlyönneistä annetaan tarvittaessa krjausmääräys. Nuhuspalveluiden järjestäminen, nuhuspalaverit, nuhustyön valvnta ja nuhusta kskevien riitatilanteiden selvittäminen yht. nin 20 htpv/vusi 5.8 Neuvnta ja pastus Pelastusviranmaisten surittamaan valvntaan liittyy keskeisesti neuvnta ja pastus. Asiakkaiden neuvnta mm. edistää pal- ja henkilöturvallisuudesta annettujen säädösten nudattamista ja valvnnassa havaittujen puutteiden krjaamista. Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 18 (25)

19 Neuvntaa ja pastusta annetaan valvntatyön yhteydessä, mutta myös muuna aikana. Pelastuslaitksen paltarkastajat vastaanttavat kuukausittain satja puheluita, sähköpstiviestejä ja asiakaskäyntejä, jissa tiedustellaan tai pyydetään neuva jhnkin pelastustimen valvntavastuulle kuuluvaan asiaan. Osassa tapauksista ei esim. puhelinkeskustelu riitä vaan asian selvittäminen edellyttää khteessa käymistä. Neuvntaan khdistuvaa työmäärää pyritään vähentämään mm. sähköisiä palveluita ja internetivuja kehittämällä. Pelastustimelle kuuluvan turvallisuusviestinnän ja valvntavelvitteeseen liittyvän neuvnnan välille n vaikea vetää rajaa. Karkeana erna vidaan kuitenkin pitää sitä, että turvallisuusviestintä khdistuu yleensä jukkn ja neuvnta yksittäisiin henkilöihin. Valvntavelvitteeseen liittyvää neuvntaa nin 1200 kertaa/vusi = nin 30 htpv/vusi 6 Valvntasuritteiden kirjaus Oulu-Killismaan pelastuslaits käyttää valvntatyön tietjärjestelmänä CGI:ltä (entinen Lgica Oy) hankittua Merlt Paltarkastus -hjelmaa (Merlt PT). Ohjelma n selainphjainen ja se kstuu varsinaisesta paltarkastussista ja karttasvelluksesta. Valvntatyön edellyttämt tietkannat (rakennus- ja kiinteistötiedt) hankitaan VRK:lta ja palvelintila OTT:lta. Merlt PT n kk pelastuslaitksen päällystön käytössä ja siten valvntatimenpiteet kirjataan Merlt PT:lle aina, kun se n mahdllista. Merlt PT ei sisällä kaikkia valvntatyöhön liittyviä minaisuuksia ja siten esimerkiksi iltulitusilmituksista, eriksitehsteilmituksista ja yleisötilaisuuksien valvnnasta tehtävät päätökset kirjataan wrd -asiakirjalmakkeelle. Merlt PT:lle n nimetty klme pääkäyttäjää, jtka hulehtivat hjelmistn ylläpidsta, antavat käyttöikeuksia, valvvat hjelmistn asianmukaista käyttöä ja vat apuna ngelmatilanteissa. Pääkäyttäjät sallistuvat lisäksi hjelmistn valtakunnallisen käyttäjäryhmän kkuksiin. Merlt PT:n tietkantapäivitykset pyritään tekemään vusittain (tilaus VRK:lta, latauspalvelu CGI:ltä). Valvntatyön tilastlliset suritteet siirretään kuukausittain Prntn valvntatehtävät -selsteelle. Pelastuslait seuraa valtakunnallisen VARANTO-hjelmistn kehitystyötä. VARANTO krvannee Merlt PT -hjelman vuden 2018 lppuun mennessä. Uuden hjelmistn mahdllisuus n humiitu siten, että Merlt PT -hjelmaan tehdään vain välttämättömät päivitykset. Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 19 (25)

20 7 Valvntatyön laillisuus- ja laadunvalvnta Valvntatyössä nudatetaan hyvän hallinnn periaatteita. Valvntatehtävät suritetaan asianmukaisesti ja viivytyksettä nudattaen asianmaisia säännöksiä ja määräyksiä. Valvntatyötä surittava viranhaltija n tehtävässään tasapulinen ja käyttäytyy asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Valvntatehtävässä käytetään tehtävään kuuluvaan virkapukua (puserpuku tai asemapalveluasu) sekä tarvittavia sujavarusteita. Valvntatyöhön liittyvässä neuvnnassa ja pastuksessa sekä valvntatapahtuman asiakirjissa käytetään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Valvntatehtävän surittaja hulehtii, että asiakas saa riittävästi tieta valvntatyön ja annettavien susitusten ja krjausmääräysten perusteista. Erityisesti annettaviin krjausmääräyksiin kirjataan aina säädösviitteet tai muut krjausmääräyksen antamiseen jhtaneet viranmaisharkinnan perusteet. Käytettävät timet vat pulueettmia ja ikeassa suhteessa taviteltuun päämäärään nähden. Asiakasta kuullaan ja hänelle annetaan mahdllisuus lausua mielipiteensä annettavista krjausmääräyksistä ennen valvntapöytäkirjan luvuttamista. Valvntatyön laillisuus- ja laadunvalvntaa tehdään erityisesti kirjitettujen tarkastuspöytäkirjjen sisältöä arviimalla. Arviinnin khteena vat ainakin seuraavat khdat: - selstus valvntakäynnin kulusta ja khdentamisesta (mitä tarkastettiin) - valvntakäynnin sallistujat - käytettävä valvntamalli suhteessa khteeseen (auditiva/perinteinen/muu) - säädösviittausten käyttäminen krjausmääräyksissä - hallinnn lainmukaisuus (yleisarvi säädösten sveltamisesta) - tekstin selkeys, ymmärrettävyys ja mahdlliset kirjitusvirheet (yleisarvi) - asiakkaan kuuleminen - valvntapöytäkirjan lähettämisen ajankhta suhteessa valvntakäyntiin (viive) Tarkastuspöytäkirjjen arviinnista tehdään ksteita, jita käydään läpi tarkastajapalaverien yhteydessä. Tavitteena n arviida vähintään 75 pöytäkirjaa/vusi. Arviinnista vastaa riskienhallintapäällikkö. Valvnnasta annettu asiakaspalaute sekä mahdlliset valitukset tai ikaisuvaatimukset käsitellään viipymättä. Saadut palautteet, valitukset, ikaisuvaatimukset jne. ja niistä annetut selvitykset/vastineet humiidaan mahdllisuuksien mukaan riskienhallinnan sisäisessä kulutuksessa (tarkastajapalavereissa). Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 20 (25)

21 8 Valvntatyön resurssit Vudet 2013 ja 2014 vat lleet ensimmäiset vudet, jllin valvntatyö tteutettiin erityisen valvntasuunnitelman phjalta. Suunnitelma khdisti valvntaa pelastuslaitksen määrittelemiin riskikhteisiin, mikä n vähentänyt vusittain (khteet, jiden tarkastusväli n 1-10 vutta) tarkatettavien khteiden määrää humattavasti. Mahdllisuus riskiperusteiseen valvntaan n kettu pelastuslaitksella hyväksi pelastuslain uudistukseksi. Valvntasuunnitelma anti valvntatyölle uuden alun ja alusta asti n llut tavitteena, että paltarkastustiminta ja muu valvnta tteutuu vusittain valvntasuunnitelman mukaisesti. Osaan valvntaa liittyy edelleen tarkka säädöshjaus, jnka ei mahdllista valvntatyön erityistä khdentamista tai pririsintia. Vudelle 2014 suunniteltujen yritys ja laitskhteiden valvnnan tteuma li nin 94 %. Tuls n alle 100 %, mutta silti khtalaisen hyvä. Rasitteena livat mm. Oulun kaupungin säästötimet (riskienhallinnan salta nin 0,4 htv) ja henkilövaihdksiin liittyvät perehdytysjakst. Auditivan valvntamalli vaatii enemmän aikaa kuin perinteinen tarkastus, mutta auditinnista saadut kkemukset vat lleet erittäin psitiivisia. Myös vunna 2013 käyttöön tettu valvnnan maksullisuus vaatii man aikansa valvntakäynnistä (laskutussitteet kirjaaminen yms.). Vudelta 2014 jäi tteutumatta myös pientaljen mavalvnnan käyttööntt ja ikääntyvän väestön asumisturvallisuuden valvnta yhteistyössä kuntien ktihidn ja ktipalvelujen kanssa (siinä laajuudessa kuin suunniteltiin). Vuden 2015 valvntasuunnitelman työllistävyys n nin 8,5 henkilötyövutta eli käytännössä sama kuin vunna Määrävälein tarkastettavien khteiden lukumäärä n säilynyt lähes ennallaan. Työmäärää lisää ikääntyvän väestön asumisturvallisuuteen khdistuvan valvnnan alittaminen (nin + 0,75 htv). Myös muuhun asumiseen khdistuvan mavalvnnan käyttööntt Oulu-Killismaan alueella tulee aiheuttamaan jnkin verran lisätyötä (nin + 0,25 htv). Tämä työmäärän lisäys li suunniteltu j vudelle Valvntatyö kuuluu Oulu-Killismaan pelastuslaitksella riskienhallinnan henkilöstön tehtäviin. Valvntatyön surittamiseen päätimisesti sallistuvia paltarkastajia (ml. paltarkastusinsinööri) n yhteensä 13,5. Paltarkastajat n hajautettu eri pulille pelastustimialuetta (9 palasemalle) siten, että ajmatkat valvntakhteisiin pysyisi mahdllisimman lyhyenä. Hajautus edistää myös palvelujen asiakastyytyväisyyttä. Osalla tarkastajia timialueen kuuluu useita kuntia. Valvntatyöhön käytettävissä leva päätiminen henkilöstöresurssi n nin 13,5 htv, minkä lisäksi jnkin verran lisäresursseja saadaan pelastuksen tulsalueen henkilöstöstä. Kyseisiseen resurssiin nähden vuden 2014 valvntasuunnitelman tteutumista vidaan pitää realistisena tavitteena. Tässä yhteydessä n kuitenkin humattava että, paltarkastajien tisen päätehtävän, turvallisuusviestinnän työ- Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 21 (25)

22 määrä ei sisälly valvntasuunnitelmaan. Pelastuslaitksen turvallisuusviestinnän määrällinen tavite n vähintään 10 % alueen väestöstä/vusi. Tämä tarkittaa tapahtuman järjestämistä ja nin henkilön tavittamista vusittain. Vuden 2014 turvallisuusviestinnän tteuma li 466 tapahtumaa, jihin n sallistunut nin henkilöä (nin 14 % alueen väestöstä). 9 Valvntatyön maksullisuus Pelastuslaitksen surittama paltarkastustiminta muuttui maksulliseksi vuden 2013 keväällä. Maksullisuuden perustana pelastuslaitksen palvelutaspäätös , jssa päätettiin pelastuslain (379/2011) 96 :n tarkittamien maksujen käyttööntsta. Pelastustimelle kuulunut kemikaalivalvnta n llut maksullista j aiemmin. Valvntatyön maksullisuus n määritetty seuraavaksi: - Maksu peritään varsinaiselta tarkastusajalta tuntivelitusperusteisesti. - Valvntakäynnin perusmaksu määritetään kahden työtunnin mukaisesti ja sisältää kahden tunnin valvtatyön. - Valvntakäynnistä (paltarkastus) velitetaan enintään Valvntatyön tuntihinnan määrittää pelastuslaitksen talus- ja hallintpäällikkö. Maksullisia valvntatimenpiteitä vat: - määrävälein tehtävät paltarkastukset Hum. Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien vapaa-ajantakennusten valvnta n teemaluntista ja kyseinen valvnta ei kuulu maksullisen valvnnan piiriin. - kemikaalivalvnta, lukuun ttamatta seuraavia valvntatimenpiteitä iltulitusilmitusten käsittely erikistehsteilmitusten käsittely muiden viranmaisten vastuulla leviin tarkastuksiin sallistuminen Valvnnan maksullisuuden perusteita ei le tarvetta muuttaa vuden 2015 valvntasuunnitelmassa. Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 22 (25)

23 10 Valvntatyön kehittäminen Valvntatyön kehittämisessä keskitytään seuraaviin asiakknaisuuksiin (vunna 2015): - Pistumisturvallisuusselvitysten ja niiden perusteella tehtävien timenpiteiden yhtenäistäminen pelastustimialueella (sana valtakunnallista kärkihanketta). - Itsenäisesti asuvan väestön asumisturvallisuuden parantaminen yhteistyössä kuntien ktihidn ja ktipalvelujen kanssa (sana valtakunnallista kärkihanketta) - Erillisten pientaljen mavalvnnan käyttööntt (siirtynyt edelliseltä vudelta). - Palteknisten laitteistjen käyttöönttpöytäkirjjen ja niistä tehtävien valvntatimenpiteiden liittäminen saksi kiinteistöjen käyttöönttlupa - menettelyä (yhteistyössä rakennusvalvnnan ja tarkastuslaitsten kanssa). - Tablettitietkneiden hyödyntämiseen valvnnan työvälineenä. - Sähköisten palveluiden kehittämiseen. Paltarkastajien ammattitaidn ylläpitämistä ja kehittämistä varten järjestetään tarkastajapalavereita (vähintään 4 kpl/vusi). Valvnnan henkilöstöä sallistuu alan täydennyskulutukseen ja seminaareihin, jita vat mm. - Rakenteellisen palnehkäisyn ja rakentamisen valvnnan pintpäivät (SPEK) - Onnettmuuksien ehkäisyn pintpäivät (SPEK) - Opetus-, hit- ja majitusalan turvallisuusfrumit (SPPL) - Pelastustimen laitepäivät ja kemikaalipäivät (TUKES) - Pelastustimen valvnta- ja lakipäivät (Pelastuslaitsten verkst ja SM) - Pelastuspistn järjestämät perus- ja täydennyskurssit Valvnta ja paltarkastus erityiskhteissa, Timinta palteknisillä laitteistilla, Ilmanvaihtlaitteistjen palturvallisuus, Maatiljen paltarkastuskurssi, Väestönsujan tarkastajan kurssi, Kemikaalivalvnnan peruskurssi, Palntutkinnan perus- ja täydennyskurssi jne. - Palnsyiden ja tuhtyöriksten tutkintakurssi (Pliisiammattikrkeakulu ja Pelastuspist) Paltarkastajien ammattitaidn, työvälineiden ja työmenetelmien kehittämistyötä tekee lisäksi kesällä 2014 perustettu riskienhallinnan kehittämistyöryhmä. Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 23 (25)

24 LIITE 1, Yritys- ja laitskhteiden lähtökhtaiset valvntavälit Ensisijainen valvntaväli sijitetaan värjätylle alueelle (lähtökhta numeritu). Lähtökhtainen valvntaväli (kk) A Keskussairaalat ja sairaalat 12 Terveyskeskusten vudesastt 12 Terveydenhulln päiväkäyttöiset rakennukset 60 Hitlaitkset, palvelu- ja tukiasuminen (sprinklatut) 36 Hitlaitkset, palvelu- ja tukiasuminen (sprinklaamattmat) 12 Vankilat 12 1) 36 2) Lastenkdit 24 Päiväkdit (24 h) 24 Htellit ja muut majituslaitkset 24 Leirintäalueet 60 Asuntlat 60 1) Vankila 24/7, 2) Vankila (päiväkäyttö) A Päiväkdit < 25 paikkaa 60 Päiväkdit paikkaa 36 Päiväkdit > 100 paikkaa 24 Kulut, peruspetus ja lukit 24 Keskiasteen ppilaitkset 36 Krkeakulut ja tutkimuslaitkset 36 Muut petusrakennukset 36 A Myymälät, liike- ja tavaratalt, kauppakeskukset < 400 m Myymälät, liike- ja tavaratalt, kauppakeskukset m 2 36 Myymälät, liike- ja tavaratalt, kauppakeskukset m 2 24 Myymälät, liike- ja tavaratalt, kauppakeskukset > m 2 12 Anniskeluravintlat < 50 asiakaspaikkaa 60 Anniskeluravintlat asiakaspaikkaa 36 Anniskeluravintlat > 500 asiakaspaikkaa 12 Rukaravintlat 120 Teatteri- ja knserttirakennukset < 300 paikkaa 60 Teatteri- ja knserttirakennukset > 300 paikkaa 24 Kirjastt ja muset 60 Näyttelyhallit 24 Usknnllisten yhteisöjen rakennukset 36 Muut kkntumisrakennukset 60 Liikenneasemat 12 1) 36 2) 1) Lentasemat, 2) Suuret maanalaiset pysäköintitilat Hyväksytty pelastuslaitksen jhtkunnassa , asia 3 24 (25)