PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala
Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito on lujasti sidoksissa luonnonrytmiin ja vuosien ailahteluihin. Yritystoiminnassa pyritään vähentämään riskejä suunnittelulla Porotalouden suunnitelmallisuuteen kuuluu osanaan porojen hoito yli talven varmistaen ravinnon saanti pyritään varmistamaan porojen kohtalainen kunto, vältytään porojen kuolemilta ja varmistetaan vasatuotto Säilörehu osana suunnitelmallista ruokintaa
Nurmisäilörehu poronrehuna Säilörehun ruokintakokeita Lapin tutkimusasemalla Apukassa 1970 luvun puolivälissä Saatiin alustavaa tietoa soveltuvuudesta porojen ruokintaan Nurmirehututkimuksia Kaamasessa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL toimesta Paliskuntain yhdistyksen porokoeasemalla 1980 luvulta 2000 luvulle Säilörehun käyttö porojen ruokinnassa kasvoi pyöröpaalauksen yleistyessä Nykyään säilörehu yleisin karkearehu porojen ruokinnassa Maittavaa Helppo kuljettaa Mahdollista ostaa ja myydä Rehuarvot kohdallaan Useimmiten sadonkorjuuseen liittyy vähemmän säähän liittyviä riskitekijöitä kuin kuivaheinän teossa.
Poro märehtijänä
Säilörehun laatu Säilönnällinen Kemiallinen (rehuarvo) Mekaaninen (karkeus) Vesi (jäätyminen) Vierasaineet/ -esineet rehussa Mikrobit
Säilönnällinen laatu Rehun laatutekijöiden raja-arvot (lähde https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi ) Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0 4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, g/kg N alle 60 60 80 yli 80 Maito ja muurahaishappo, g/kg ka 35 80 80 100 yli 100 Haihtuvat rasvahapot, g/kg ka alle 20 20 25 yli 25 Liukoisen typen osuus kokonaistypestä, g/kg N alle 400 400 600 yli 600
Kemiallinen laatu /rehuarvo https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi Nurmisäilörehujen laatu- ja koostumuskeskiarvot 01.08.2011-01.08.2012 Lapissa (Valion aineisto) Kevätsato Jälkikasvu Kaikki Koko maa säilörehut Näytteiden lukumäärä * 479 416 936 23094 ph 4,13 4,05 4,09 4,31 Ammoniakkityppi (g/kg N) 44 44 44 44 Maito ja muurahaishappo (g/kg ka 38 47 42 41 Haihtuvat rasvahapot (g/kg ka) 10 12 11 13 Liukoinen typpi (g/kg N) 422 418 422 421 Sokeri (g/kg ka) 76 90 82 65 Kuiva aine (g/kg) 344 304 325 346 Raakavalkuainen (g/kg ka) 139 147 143 146 Kuitu (NDF) (g/kg ka) 562 522 543 550 D arvo (g/kg ka) 672 668 670 665 Syönti indeksi 106 100 103 102 ME indeksi 103 98 101 99 ME (energia arvo) (MJ/kg ka) 10,7 10,7 10,7 10,6 PVT (g/kg ka) 19 27 23 26 OIV (g/kg ka) 80 81 80 80
Mekaaninen laatu (karkeus) Poro välityypin märehtijänä välttää korsiintunutta rehua Milloin on oikea korjuuaste?
Ruokintakoe 2012 Nurmi korjattiin neljällä korjuuasteella aikavälillä 22.6. 1.7.2011. Neljä kuuden poron ryhmää Saman korjuuasteen (sama pyöröpaali) säilörehua annettiin yhtä aikaa kaikille ryhmille viikon ajan seuraavasti: Ryhmä A) vapaasti silputtua säilörehua + 300g/poro/vrk täysrehua Ryhmä B) vapaasti säilörehua + 300g/poro/vrk täysrehua Ryhmä C) vapaasti silputtua säilörehua + 700g/poro/vrk täysrehua Ryhmä D) vapaasti säilörehua + 700g/poro/vrk täysrehua
Tavoitteena selvittää paras korjuuajankohta laadukkaalle säilörehulle karkeusaste, valkuainen, energia Miten säilörehun silppuaminen vaikuttaa maittavuuteen Mittaukset
2011 rehunviljely Niitto 22.6.2011 Kasvukorkeus: timotei 62cm nurminata 61cm apila 38cm Kehitysaste: tähkälle/röyhylle tulo Korjuu: 1.niitto 22.6.2011 kello:10.00 paalaus 23.6.2011 kello:11.00 Typpeä 70 kg/ha Raakavalkuainen 150 g/kg ka Sato 2505 kg ka
Niitto 27.6.2011 Kasvukorkeus: timotei 69cm nurminata 72cm apila 49cm Kehitysaste: tt/nn: puolella korsista röyhy näkyvissä apila: muutamilla kasveilla kukkanuput tulossa näkyville Korjuu: 2.niitto 27.6.2011 kello:9.30 paalaus 28.6.2011 kello:9.30-10.15 Raakavalkuainen 124 g/kg ka Sato 3892 kg ka
Niitto 29.6.2011 Kasvukorkeus: timotei 78cm nurminata 81cm apila 65cm Kehitysaste: tt: täysin tähkällä nn: täysin röyhyllä apila: kukkanuput tulossa lähes kaikilla Korjuu: 3.niitto 29.6.2011 kello:12.00 paalaus 30.6.2011 kello:9.30-10.30 Raakavalkuaista 136 g/kg ka Sato 4177 kg ka
Niitto 1.7.2011 Kasvukorkeus: timotei 92cm nurminata 95cm apila 70cm Kehitysaste: tt: täysin tähkällä nn: joissakin yksilöissä kukinta alkamassa apila: lähes kaikilla yksilöillä pääverson kukkanuput näkyvissä, muutamilla yksilöillä ainakin yksi pääverson kukka auennut Korjuu: 4.niitto 1.7.2011 kello:8.00 paalaus 1.7.2011 kello:12.00 Raakavalkuainen 117 g/kg ka Sato 5290 kg ka
Säilörehun syönti eri korjuuasteilla Säilörehu oli vapaasti saatavilla Poroille annettiin lisäksi täysrehua seuraavasti: A 300 g/poro, B 300 g/poro, C 700 g/poro ja D 700 g/poro 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,90 0,88 0,83 0,82 Niitto 1.7.2011 1,54 Säilörehun syönti kg kuiva-ainetta 1,38 1,34 1,20 1,15 1,09 1,11 1,10 1,00 1,00 0,92 A silputtu srehu Ka syönti/poro 0,78 B srehu Ka syönti/poro C silputtu srehu Ka syönti/poro D srehu Ka syönti/poro Niitto 29.6.2911 Niitto 22.6.2011 Niitto 27.6.2011 0,0 4. kasvuaste 3. kasvuaste 2. kasvuaste 1. kasvuaste
Energian saanti rehuyksikköinä, ry 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 A ryhmän energian saanti, silputtu + 300 g täysrehu B ryhmän energian saanti, ei silputtu + 300 g täysrehu C ryhmän energian saanti, silputtu + 700 g täysrehua D ryhmän energian saanti, ei silputtu + 700 g täysrehua 0,0 ry 4. kasvuaste. Niitto 1.7.2011 3. kasvuaste. Niitto 29.6.2011 2. kasvuaste. Niitto 27.6.2011 1. kasvuaste. Niitto 22.6.2011
Nuolukiven syönti Porot söivät nuolukiviä enemmän ryhmissä, joissa täysrehun saanti oli 300 g/poro/päivä (ryhmä A ja B) A) 5,5 g/vrk/poro, B) 8,3 g/vrk/poro C) 3,2 g/vrk/poro, D) 5,2 g/vrk/poro Hertta nuolukivi (99% ruokasuola) A 1,4 kg B 2,1 kg C 0,8 kg D 1,3 kg
Vaatimien keskipainojen muutokset 84 83 1.7.2011 29.6.2011 22.6.2011 Säilörehun niittoaika 82 27.6.2011 81 A 300g, silputtu 80 B 300g, ei silputtu 79 C 700 g, silputtu 78 D 700g, ei silputtu 77 76 75 10.2. 27.2. 5.3. 12.3. 19.3. 26.3. Punnituspäivä
Syökö poro tarkemmin karkeaakin säilörehua jos sitä on niukasti saatavilla? 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 4. kasvuaste 3. kasvuaste 2. kasvuaste 1. kasvuaste 0,40 0,20 0,00 sr tarjottu ry määrä/poro sr syöty ry määrä/poro sr tarjottu ry määrä sr syöty ry määrä/poro sr tarjottu ry määrä sr syöty ry määrä/poro sr tarjottu ry määrä A B C D sr syöty ry määrä/poro
2012 rehunviljely Niitto 25.6. (A1) Kasvukorkeus: timotei 54,5cm nurminata 62,2cm apila 36,5cm Kehitysaste: tt: joissain korsissa tähkä osittain näkyvissä nn: joissain korsissa tähkä osittain näkyvissä apila: korrenmuodostusvaihe, suurimmalla osasta korsista ainakin yksi solmuväli pitempi kuin 1 cm Korjuu: niitto: 25.6.2012 kello 12.00, sää pilvinen paalaus: 26.6.2012 kello 17.44 Sato: 12 900 kg/ha -> 2 619 kg ka/ha
Niitto 28.6.2012 (B1) Kasvukorkeus: timotei 61,8cm nurminata 67,8cm apila 49,3cm Kehitysaste: tt: 4, puolella korsista tähkä kokonaan näkyvillä nn: 4, puolella korsista röyhy kokonaan näkyvillä apila: 2 Korjuu: niitto: 28.6.2012 kello 12.30, sää pilvinen, sateinen, tuulinen paalaus: 29.6.2012 kello 11.50 Sato: 23 200 kg/ha -> 4 037 kg ka/ha
Niitto 15.8.2012 (A2) Kasvukorkeus: timotei 81,2cm nurminata 70,3cm apila 54cm Kehitysaste: tt: 3 nn: 2 apila: 6 Korjuu: niitto: 15.8.2012 kello 9.00, sää poutainen paalaus: 16.8.2012 kello 14.30 Sato: 15 100 kg/ha -> 3 579 kg ka/ha
Niitto 15.8.2012 (B2) Kasvukorkeus: timotei 61,5cm nurminata 56cm apila 53,3cm Kehitysaste: tt: 3 nn: 2 apila: 6 Korjuu: niitto: 15.8.2012 kello 9.00, sää poutainen paalaus: 16.8.2012 kello 14.30 Sato: 20 667 kg/ha -> 4 071 kg ka/ha
25 Kevätsadot Niitetty A1 25.6 (ka% 20,3 sato 12 900 kg / ha) -> 2 619 kg KA B1 28.6 (ka% 17,4 sato 23 200 kg / ha) -> 4 037 kg KA Syyssadot A2 ja B2 niitetty 15.8 A2 ka% 23,7 sato 15 100 kg / ha -> 3 579 kg KA B2 ka% 19,7 sato 20 667 kg / ha -> 4 071 kg KA A1+A2 kokonaissato 6 189 kg KA B1+B2 kokonaissato 8 108 kg KA 6.2.2012 PORUTAKU hanke / Karoliina Majuri
A1 25.6.2012 A2 16.8.2012 B2
Ruokintakoe talvella 2013 Kokonaissadon optimointi Avatun pyöröpaalin laadun muutosten vaikutus maittavuuteen 10 viikkoa seuranta Säilörehua vapaasti saatavilla + täysrehua 300g/poro/vrk
Säilörehun rehuarvot A1_1 A2_1 B1_1 B2_1 T0 ES T0 ES T0 ES T0 ES SÄILÖNNÄLLINEN LAATU ph 4,31 4,56 3,91 4,21 Ammoniakkityppi (g/kg N) 46 34 41 23 Maito ja muurahaishappo (g/kg ka) 40 39 76 47 Haihtuvat rasvahapot (g/kg ka) 8 9 12 5 Liukoinen typpi (g/kg N) 377 354 463 358 Sokeri (g/kg ka) 58 134 70 211 Arvosana Tyydytt. 7 Kiitett. 9 Hyvä 8 KOOSTUMUS Kuiva aine (g/kg) 268 397 244 452 Raakavalkuainen (g/kg ka) 175 129 163 132 Kuitu (NDF) (g/kg ka) 485 479 457 426 D arvo (g/kg ka) 710 681 698 713 REHUARVOT ME (MJ/kg ka) 11,4 10,9 11,2 11,4 OIV (g/kg ka) 88 80 85 83 PVT (g/kg ka) 45 9 36 6 Syönti indeksi 113 109 102 116 ME indeksi 117 106 105 118
Rehuanalyysi kuivatusta näytteestä Ennen paalausta A1 A2 B1 B2 Kuiva aine (%) Kosteus (%) Raakavalkuainen* (g/kg ka) 151 132 101 132 Raakakuitu (g/kg ka) 216 286 255 239 Raakarasva (g/kg ka) 21 19 22 25 Tuhka (g/kg ka) 54 61 55 73 Typettömät uuteaineet (g/kg ka) 558 503 567 531 Kalsium (Ca) * (g/kg ka) 4,7 4,2 5,4 7,6 Fosfori (P)* (g/kg ka) 2,4 3,1 2,4 2,5 Magnesium (Mg)* (g/kg ka) 2,5 2,3 3,1 3,2 Kalium (K)* (g/kg ka) 19 21 18 26 Natrium (Na)* (g/kg ka) < 0,2 0,23< 0,2 0,35 K/(Ca+Mg) ekv. suhde 1,1 1,4 0,9 1
2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Säilörehun kuiva-aineen syönti kg A1 A2 B1 B2 14.tammi 15.tammi 16.tammi 17.tammi 18.tammi 19.tammi 20.tammi 21.tammi 22.tammi 23.tammi 24.tammi 25.tammi 26.tammi 27.tammi 28.tammi 29.tammi 30.tammi 31.tammi 1.helmi 2.helmi 3.helmi 4.helmi 5.helmi 6.helmi 7.helmi 8.helmi 9.helmi 10.helmi
Porojen painojen kehitys 86,0 85,0 84,0 83,0 82,0 81,0 80,0 79,0 A1 A2 B1 B2 78,0 77,0 28.1. 4.2. 11.2. 18.2.
Laskelmia annettavien rehujen määristä 6 5 Annettavan rehun määrä annettaessa kahta eri rehua, saanti 1,1 ry kg/poro/vrk 4 3 Säilörehu Täysrehu 2 1 0 100/0 80/20 60/40 40/60 20/80 0/100 annettavan rehun %-osuus Säilörehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 25% rehuyksikköarvo 0,90 ry/kg KA hävikki 5% Täysrehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 87,5% rehuyksikköarvo 0,95 ry/kg KA hävikki 5%
Laskelmia annettavien rehujen määristä 1,8 1,6 Annettavan rehun määrä annettaessa kahta eri rehua, saanti 1,1 ry kg/poro/vrk 1,4 1,2 1 0,8 Heinä Täysrehu 0,6 0,4 Heinän lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 83% rehuyksikköarvo 0,85 ry/kg KA hävikki 5% 0,2 0 100/0 80/20 60/40 40/60 20/80 0/100 annettavan rehun %- osuus Täysrehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 87,5% rehuyksikköarvo 0,95 ry/kg KA hävikki 5%
Laskelmia annettavien rehujen määristä Rehumäärä, kg/poro/vrk 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Hyvät laidunolosuhteet Annettavan rehun määrä annettaessa vain yhtä rehua 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Huonot laidunolosuhteet Rehuvaihtoehdot Säilörehu, myöhäinen korjuu Säilörehu, normaali korjuu Säilörehu, aikainen korjuu Esikuivattu säilörehu, myöhäinen korjuu Esikuivattu säilörehu, normaali korjuu Esikuivattu säilörehu, aikainen korjattu Heinä, myöhäinen korjuu Heinä, aikainen korjuu Poron täysrehu Annettavan rehun määrä kokonaistarpeesta, %, Poro täysin riippuvainen annettavasta rehusta (aita/tarharuokinta)
Lisätietoja Internetissä www.porutaku.fi - Tietoja PORUTAKU hankkeesta - Materiaalia lisäruokinnasta, talvitarhauksesta ja kuljettamisesta
Tilaisuuden järjestäjä PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Asiantuntija Veikko Maijala 020 798 5357 Asiantuntija Merja Mattila 020 798 5362 Projektisuunnittelija Karoliina Majuri 020 798 5508 Projektipäällikkö Sanna Vinblad 020 798 5504 Yhteistyössä