1 (9) Asianumero 597/10.02.03/2016 Aluenumero 120324 Laajalahti pohjoinen Asemakaavan muutos 17. kaupunginosa, Laajalahti Kurkijoenpuisto ja osa korttelia 17003 Muodostuu uusi kortteli 17088 Muistutusten yhteenveto ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 16.11.2016. MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6988. Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 5.12.2016-5.1.2017 Kaavan hyväksymispäätöksestä ovat pyytäneet tiedon seuraavat muistuttajat: nrot. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Liisa Rouhiainen puh. 043 825 5218 Tarja Pennanen puh. 046 877 3002 etunimi.sukunimi@espoo.fi
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 2(9) 1. Varikko Teollisuusympäristöön kuuluva epäesteettinen rakennus ei sovi pientaloalueelle. Varikolle olisi reilusti sijoitusvaihtoehtoja monessa muussa paikassa radan varressa tai vähän sivummassa (Jääskentien ja Turunväylän välinen alue, Turvesuo, Vermon alue, Pitäjänmäki, Kehä I:n itäpuoli, Perkkaa ). Varikko pilaa pientaloalueen ympäristön ja arkkitehtuuri. Huolto- ja kunnostustyöt aiheuttavat melua ja mahdollisesti myös kemikaali- tai muita päästöjä. Häiriöt olisivat todennäköisesti ympärivuorokautisia. Liikenne ja melu on varikolla oletettavasti vilkkaimmillaan varhain aamulla liikennöintivuorojen alkaessa ja päättyessä Alueen valaistus aiheuttaa valosaastetta ihmisille ja eläimille. Häiriöt olisivat todennäköisesti ympärivuorokautisia. Liikenne ja melu on varikolla oletettavasti vilkkaimmillaan varhain aamulla liikennöintivuorojen alkaessa ja päättyessä. Mikäli varikkorakennus päätetään toteuttaa suunniteltuun paikkaan, se tulisi toteuttaa mahdollisimman pienikokoisena. Asutuksen ja rakennuksen väliin tulee jättää mahdollisimman paljon puistoaluetta ja rakennus tulee maisemoida värivalinnoin ja lisäistutuksin ympäristöön sulautuvaksi. Varikon alue on yleiskaavan mukaista työpaikka-aluetta. Yleiskaavan mukaan Alue varataan ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. Alueelle voidaan sallia myös koulutus-, majoitus- ja ravitsemustiloja sekä alueelle soveltuvaa teollisuutta ja varastointia. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike, toimisto- ja näihin verrattavia tiloja. Kaavamuutoksessa raidelinjauksen pohjoisosa on yleiskaava mukainen. Varikkoaluetta ei ole syytä rakentaa kauas varsinaisesta Raide-Jokerin linjasta eikä linjan päätepysäkistä. Esitetyt vaihtoehtoiset varikon sijoituspaikat ovat varattuja asun-, työpaikka ja virkistyskäyttöön, osalla aluista on rakentaminen alkamassa. Tapiola- Laajalahti- Leppävaara alueella kulkee I-maailmansodan linnoitusvyöhyke. Alueet, joilla sijaitsee linnoituslaitteita, on kaavoitettu virkistysalueiksi, alueet on rauhoitettu muinaismuistolailla. Esitetyistä varikon sijoituspaikoista useilla on rakentaminen jo alkamassa. Hankesuunnitelman mukaa Laajalahden varikolla tehdään päivittäiset tarkistukset ja vaunujen sisätilojen siivous. Muut huoltotyöt ja ulkopesut tehdään Roihuvuoren varikolla. Varikon rakennus on pitkä, mutta matala, korkeudeltaan likimain nykyisen meluaitan korkuinen. Rakennuksen ja lähimpien pientalojen väliin jää noin 50 metriä virkistysaluetta. Kaavan määräysten mukaan rakennuksen muotoilu, julkisivut ja aidat tulee toteuttaa maisemaan sopiviksi. Julkisivuja tulee pituusvaikutelman vähentämiseksi jaksottaa eri materiaaleilla, eri väreillä tai sisäänvedoin. Raitiotielle on tehty meluselvitys, jonka mukaan melutasojen ohjearvot raitiotieliikenteen osalta eivät alueella ylity. Hankesuunnitelman mukaan varikolle tarvitaan noin 40 autopaikkaa. Varikon liikenne ei lisää merkittävästi melua alueella. Kaavamääräysten melumääräystä on täsmennetty muotoon: Pikaraitiotien varrella tulee huomioida
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 3(9) meluntorjuntatarve. Raideyhteyttä suunniteltaessa tulee rakenteissa huomioida raideliikenteen aiheuttama melu, tärinä ja runkomelu. Melu, tärinä tai runkomelu eivät saa rakennusten sisätiloissa ylittää annettuja melunohje tai tärinän ja runkomelun suositusarvoja. Raitioliikenteen aiheuttamat enimmäistasot eivät saa asuinrakennusten sisällä ylittää 45 db LAmax tasoa. 2. Linjaus Tilanne, jossa Kurkijoentietä pitkin kulkee sekä pikaraitiotieliikenne että läpiajoliikenne ei ole hyväksyttävä. Linjaus kulkee ihan keskellä ulkoilumetsäaluetta ja päiväkodin vieressä Kirvuntien varressa. Ja kaiken huipuksi koko pikaraitiotiestä ei ole edes lasten koulumatkojen kannalta mitään hyötyä, kun reitti päättyy Otaniemeen/Keilaniemeen eikä koulunkäyntialueelle eli Tapiolaan. Hankesuunnittelussa suositeltiin asukkaiden vastuumaa vaihtoehtoa. Valittua linjausta vastustetaan asukkaiden puolesta voimakkaasti (400 nimen adressi, Laajalahden Koulun johtokunnan kannanotto), koska: koululaisten turvallisuus vaarantuu, Raide-Jokerin kulku hidastuu, liikenne ruuhkautuu, meluhaitat pientaloalueella lisääntyvät, alueen ympäristö. Ve 2 olisi nopeampi, ei aiheuttaisi turvallisuusriskiä. Valittu vaihtoehto on kalliimpi, kuin Ve 2. Matkustajien saavutettavuudessa ei ole oleellisia eroja, jos Ve 2:n pysäkki sijoitettaisiin mahdollisimman lähelle Kurkijoenpuiston alkupäätä. Alkuperäisessä suunnitelmassa esitettiin, että yhteys Kurkijoentieltä Kehä I:lle katkaistaan, mikä olisi vähentänyt autojen osalta läpiajoliikennettä. Nyt Lahdenpohjan kaavassa ehdotetaan ajosillan rakentamista Kurkijoentieltä Kehä I:n yli Raide-Jokerisillan lisäksi. Tämä lisäisi liikennettä Kurkijoentiellä. Yhdessä Raide-Jokerin liikenteen kanssa tilanne olisi kestämätön. Kurkijoentielle ohjautuu liikennettä rajoituksetta. Laajalahti ry harkitsee uudestaan kantaansa valittuun Iinjaukseen ja myös varikkoalueen sijaintiin. Yhdistys myös todennäköisesti valittaa asemakaavamuutoksista Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto- oikeuteen. Lisäksi tarjoamme apua pyydettäessä myös yksittäisille laajalahtelaisille asiaan liittyvässä muutoksenhaussa. Raide-Jokrin hankesuunnittelun aikana tutkittiin kahta linjausvaihtoehtoa. Valitun linjauksen lisäksi tutkittiin myös vaihtoehtoa, jossa raitiotien linjaus olisi kulkenut Laajalahden asuinalueen pohjoispuolelta. Valitussa Kurkijoentien linjauksessa raitiotiepysäkki sijaitsee mahdollisimman lähellä Laajalahden painopistettä ja palvellen näin ollen suurempaa määrää käyttäjiä. Lisäksi valitussa vaihtoehdossa Leppävaaran ja Tapiolan välillä kulkevat bussit voivat myös käyttää Turunväylän yli rakennettavaa joukkoliikennesiltaa. Lisäksi valittu vaihtoehto mahdollistaa varikon sijoittamisen Turunväylän ja Kehä I:n kulmaan. Laajalahden pohjoispuolelta kulkevassa vaihtoehdossa ajo varikolle ei onnistuisi. Lahdenpohjan kaavassa esitetty Kurkijoensilta tarvitaan Ruukinrannan liikennejärjestelyiden toimivuuden ja turvallisuuden takia, jotta Ruukinrannan alue ei jää ainoastaan Vermonsolmun varaan.
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 4(9) Lahdenpohjan kaavan yhteydessä on tutkittu Kurkijoensiltaratkaisun lisäksi vaihtoehtoa, jossa Ruukinrannan liikenneverkko yhtyy Kehä I:lle rinnakkaistien kautta. Kummankaan vaihtoehdon toteutuksessa ei ole teknisiä esteitä. Liikenneverkon kannalta rinnakkaistieratkaisu olisi ollut selkeämpi ja toimivampi kuin Kurkijoensiltaratkaisu, mutta myös Kurkijoensillan kautta liikenneverkko saadaan toimivaksi. Kurkijoensiltaratkaisussa Kurkijoentien liikennemäärä pysyy suurin piirtein nykyisellä tasolla, mutta alueen liikenne suuntautuu eri tavalla kuin nykyään. Luontoarvojen kannalta paras ratkaisu on Kurkijoensilta, sillä rinnakkaistievaihtoehto vaikuttaisi kielteisesti Elfvikin vanhojen metsien suojelualueeseen ja Natura-alueeseen, minkä takia Lahdenpohjan kaavassa on päädytty esittämään Kurkijoensiltaratkaisua. Kohtiin, jossa raitiotie yhtyy Kurkijoentielle, tulee valo-ohjaus. Raitiotie saa kyseisissä kohdissa valoetuuden, mikä myös hidastaa autojen ajonopeuksia ja heikentää turhan läpiajon halukkuutta, kun autoilijat joutuvat odottamaan valoissa raitiovaunujen kulkua. Jatkosuunnittelussa tutkitaan ajonopeuksia hidastavia ratkaisuja, kuten kavennuksia. 3. Käsittely Kaavojen käsittely on asukkaita harhauttavaa, koska toisiinsa kiinteästi liittyviä kaavoituskokonaisuuksia viedään eteenpäin eri aikaan, jolloin kokonaiskuvaa edes näin pienen ja rajoitetun alueen kohdalla ei pysty hahmottamaan. Koko Espoon puolella olevasta raidelinjauksesta tehtiin yhtenäinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta järjestettiin useita tiedotustilaisuuksia. Lisäksi kokonaisuuden hahmottamiseksi Raide- Jokerin hankesuunnitelma liitteineen on ollut nähtävillä netissä ja yhteispalvelupisteissä kaikkien Rade-Jokeriin liittyvien kaavojen yhteydessä. Kokonaisuuden hahmottamiseksi Raide-Jokeriin liittyviin kaavakartoissa on esitetty erillinen Raide-Jokerin linjaus kokonaisuudessa Espoon puolella. 4. Turvallisuus riski Kurkijoentien linjausvaihtoehto kulkee pientaloasutuksen läpi ja osa Laajalahden ala-asteen oppilaista ylittää sen koulumatkallaan. Tällä hetkellä linja-autoliikenne, alueen sisäinen liikenne ja runsas läpiajo aiheuttavat suuria vuorokautisia liikennemääriä Kurkijoentiellä. Kurkijoentietä kulkee useita bussilinjoja kymmeniä kertoja päivässä lähes vuorokauden ympäri. Nykyisin alueen lasten koulutietä ja jalankulkijoiden tienylitystä on yritetty parantaa rakentamalla keskikorokkeita ja korotuksia Kurkijoentielle. Aikaisemman käsityksemme mukaan liittymä Kehä I:lIe olisi suljettu samanaikaisesti Raide-Jokerin rakentamisen yhteydessä ja näin ollen liikenne olisi huomattavasti vähentynyt, koska jäljelle olisi jäänyt vain alueen oma sisäinen liikenne. Nykyaikainen rauhallisesti asuinalueilla liikkuva raitiovaunu on turvallisempi kuin vastaavalla reitillä kulkevat bussit. Pelko siitä, että Kurkijoentiellä liikkuva raitiovaunu muuttaisi Kurkijoentien jotenkin nykytilannetta turvattomammaksi, ei ole perusteltua.
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 5(9) Koulujen ja/tai päiväkotien turvallisuus ei mitenkään heikenny Raide- Jokerin myötä. Kadulla kulkiessaan raitiovaunu noudattaa samaa nopeusrajoitusta kuin muukin liikenne. 5. Asemakaavan liikenteelliset tavoitteet Asemakaavan valmistelutekstin mukaan Kehä I:n liikenne on nyt noin 46 200 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kurkijoentien noin 3 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä kasvaa Kehä I:n 77 000-84 000 ajoneuvoon vuorokaudessa ja Kurkijoentien noin 3 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Kurkijoentien liikennemäärä kuvaa tilannetta, jossa on siltayhteys Ruukinrannan puolelle. Ei voi olla, että liikenne vähenisi alueella, jonne sallitaan rajoitukseton läpiajo. Samaan aikaan kun liikenne Kehä I:llä kaksinkertaistuu, niin läpiajoliikenne etsiytyy aina uusille väylille. Turvesuon alueelle suunnitellaan uusia asuinalueita, joiden liikenne epäilemättä ohjautuu Kurkijoentielle. Myös muut Laajalahden alueen omakotialueen liikennettä varten rakennetut kadut kuten Kirvuntie, Antreantie sekä Räisäläntie ja Kaukolantie saavat osansa läpiajosta. Läpiajon vaikutukset on asian valmistelussa aliarvioitu tai jätetty kokonaan huomiotta. Pikaraitiotien kulkeminen läpiajoliikenteen seassa kapealla ajoväylällä ei ole pikaraitiotien luonteen kannalta tarkoituksenmukaista. Laajalahti ry on sitä mieltä, että alueen ulkopuolelta tuleva liikenne Kurkijoentielle on katkaistava kokonaan, jos Kurkijoentietä pitkin kulkee pikaraitiotie. Myöskään pääkaupunkiseudullisen liikennevälineen kulkeminen muun liikenteen seassa ei ole perusteltua. Kurkijoentien ennustettu liikennemäärä vuodelle 2035 on vain vähän suurempi kuin nykyinen liikennemäärä. Vertailtaessa liikennemääriä täytyy huomioida, että alueen liikenneverkko eroaa nykyisestä. Esimerkiksi Kurkijoentieltä ei enää pääse suoraan Kehä I:lle, jolloin osa Laajalahden alueen liikenteestä suuntautuu Turvesuonteille ja sitä kautta Kehä I:lle. Turvesuon alueelta ei juuri tule läpiajavaa liikennettä Kurkijoentielle, koska Turvesuonalueelta pääsee Laajalahdensolmun kautta Kehä I:lle ja Turvesuolmun kautta Turunväylälle. Raitiotie on esitetty hankesuunnitelmassa vajaan 300 metrin matkalle Kurkijoentielle sekaliikenteenä autojen kanssa. Kurkijoentien liikennemäärä on suhteellisen pieni ja raitiotie saa valoetuuden liittyessään Kurkijoentielle. Näin ollen Kurkijoentien ajoneuvoliikenne ei vaaranna raitiotievaunun liikennöintiä. 6. Koirapuisto ja polut, Kurkijoenpuisto ja rodopuisto Koirapuistoa ei saa poistaa. Laajalahti ry on vuosien ajan istuttanut ja hoitanut rodopensaita alueen Kurkijoentien puoleisessa päässä. Rodopuisto kuuluu Espoon meidän puistot - hankkeeseen ja sen istutuksia tulee varjella myös rakennusaikana. Rodopuisto on merkitty asemakaavaehdotukseen Anja Pankasalon puistona. Laajalahti ry edellyttää, että alueen luontoarvot huomioidaan ja alueen kasvustoa säilytetään mahdollisimman paljon. Lähialueen puusto ja pensaisto toimivat tärkeänä suojakasvillisuutena ja näkösuojana asutukselle ja niitä pitää säilyttää mahdollisimman paljon.
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 6(9) Alueen ainoa ulkoilualue poistuisi. Tästä kärsisivät sekä ulkoilijat että koiran ulkoiluttajat. Aluetta käyttävät ulkoleikkeihin paljon etenkin alueen lapset, joiden ainoa liikenteeltä suojattu puistoalue häipyisi, jos varikko tulisi. Rodopuisto ja päiväkoti sekä leikkipuisto ovat alueen länsiosassa, eikä muutoksella ole niihin vaikutusta. Ulkoilureitit säilyvät lähes nykyisillä paikoillaan. Rodopuistolle ei ole tarpeen esittää erillistä suojelua. Alue on kaavassa merkitty virkistysalueeksi, joka suojeltu (s-1) luonnonsuojelulain 49 :n perusteella liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. Alueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka heikentävät tai hävittävät liito-oravan elinympäristöä. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava ympäristöviranomaisen kanssa. Nykyinen koirapuisto tulee jäämään varikkoalueen alle. Uutta koirapuistoa ei voida sijoittaa alueelle koska, koirapuiston tulee sijaita riittävällä etäisyydellä, noin 100 m päässä, asunnoista. Lisäksi koirapuiston alueen tulee olla riittävän suuri, jotta koirilla on vapaata tilaa juosta. Kurkijoenpuistossa ei ole korvaavaa paikkaa koirapuistolle. Nykyiset lähimmät koirapuistot ovat Nuijalassa, Etelä Leppävaarassa ja Turvesuolla. Kurkijoenpuisto on lähes kokonaan Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitettu työpaikka- ja asuntoalueeksi. Yleiskaavassa alueen halki kulkee raidelinjaus. Esitetyn kaavaehdotuksen mukaan Kurkijoenpuistosta noin 6,7 ha jää virkistysalueeksi, kun yleiskaavan mukaan virkistysalueeksi jäisi noin 2,0 ha. Varikkoalue sijoittuu voimajohdon alle, jossa ei kasva puustoa. Kurkijoenpuistossa oleva leikkipuisto säilyy (VK) ja muutoksessa mahdollistetaan leikkipuiston laajentaminen. Kurkijoenpuistosta pääsee tulevaisuudessakin esim. Turunväylän varteen rakennettua ulkoilureitti länteen Suosaarenniitylle ja sieltä etelään Mankkaanjoen reunapuistoa pitkin. Säterin alueelta Turunväylän ylittävä Ensonsilta yhtyy tähän samaan ulkoilureittiin. Tässä ulkoilureitillä tarkoitetaan puistossa tai metsässä kulkevaa reittiä, joka on osa laajempaa verkostoa. 7. Ajoyhteydet Suunnitelmista ei selviä, miten henkilöautoliikenne varikolle kulkevien osalta on tarkoitus hoitaa, mutta todennäköisesti kulku tapahtuu Lumivaarantien, Hiitolantien ja Tiurintien kautta. Tämä lisää liikennehaittoja huomattavasti nyt rauhallisilla kaduilla ja aiheuttaa lapsille vaaratilanteita omalla kotikadulla, jos varikkoliikenne tulee omakotiliikenteen sekaan. Muistutuksessa mainitut kadut eivät sisälly kaavamuutoksen alueeseen, ne ovat puistoon päättyviä katuja eikä niiltä olla järjestämässä ajoyhteyttä varikolle. Varikon henkilöautoliikenne käyttää kaavaehdotuksen mukaista Kurkijoenpuisto -nimistä uutta katua eli samaa reittiä kuin raitiovaunut käyttävät varikolle siirtyessään. Uusi katuyhteys merkitään joukkoliikenteelle varatuksi kaduksi (ji), jolta on sallittu ajo kortteliin 17088 eli varikolle.
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 7(9) 8. Hiitolantie Koko Hiitolantien länsilaidan asutukselle koituu meluhaittaa. Meluhaittaa on lisäämässä radan vierelle suunniteltu bussiliikenne. Raideliikenteen aiheuttama melutaso kasvaa talomme kohdalla sekä kasvaneen nopeuden sekä vaunun kiihdyttämisen vuoksi. Ehkä melu tämän vuoksi joko ylittää sallitun ohjearvon tai nousee ohjearvon ylärajan tuntumaan erityisesti asuintalon B piha-alueella ja rakennuksen sisällä. Melua on arvioitu laskennallisen mallin avulla, mutta mallissa ei ole otettu huomioon vaihteista aiheutuvaa lisämelua. Myös vaihderistikot aiheuttavat melua. Esitämme penkereen tai meluaidan rakentamista katkeamattomana Kurkijoentieltä ratalinjan itäreunaa seuraten Turunväylän ylittävän penkereen alkuun asti, sekä pikaraitiovaunun nopeusrajoituksen muutoskohta (30 km/h - 50 km/h) siirretään karttapiirroksesta esitetystä maaston kohdasta vähintään 30 metriä pohjoiseen. Edellytämme Espoossa monissa vastaavissa paikoissa omaksutun melusuojauksen soveltamista myös omalla alueellamme. Talomme lähellä on vaihde, jonka kautta vaunuja ohjataan varhain aamulla ja myöhään illalla varikkoalueelle. Pidämme riskinä, että vaihteisto aiheuttaa asuinrakennusten sisään ulottuvaa melua ilta- ja aamuyöstä. Äänieristysvaatimuksen osalta haluamme tuoda esille talon B oleskelutilat ja makuuhuone sijaitsevat raidelinjan puolella ja huoneissa on poikkeuksellisen suuret ikkunat. Talon suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa ei ollut tietoa raideliikenteen sijoittamisesta Kurkijoenpuistoon, kuten ei kokoalueen asukkailla. Suuret ikkunat lisäävät raideliikenteestä aiheutuvan melun rakennuksen sisäosissa. Raitiotielle on tehty meluselvitys, jonka mukaan melutasojen ohjearvot raitiotieliikenteen osalta eivät alueella ylity. Kaavamääräysten melumääräystä on täsmennetty muotoon: Pikaraitiotien varrella tulee huomioida meluntorjuntatarve. Raideyhteyttä suunniteltaessa tulee rakenteissa huomioida raideliikenteen aiheuttama melu, tärinä ja runkomelu. Melu, tärinä tai runkomelu eivät saa rakennusten sisätiloissa ylittää annettuja melunohje tai tärinän ja runkomelun suositusarvoja. Raitioliikenteen aiheuttamat enimmäistasot eivät saa asuinrakennusten sisällä ylittää 45 db LAmax tasoa. Asemakaavaan lisämuutos puistoalueella Alueen asemakaava on 1970 ja nykyisin tiet ovat kaupungin hoidossa. Ennen asemakaavaa Hiitolantie oli rakennettu pohjoisosan viimeisten tonttien pohjoiselle takarajalle, josta myös rakennettiin sisäänkäynnit tonteille. Hiitolantien jatkeena on pieni puistoalue, jonka alueelle on perustettu rasite pysyvää kulkuyhteyttä varten vuonna 2003. Rasitteesta on 2003 solmittu rasitesopimus kaupungin ja tonttien 17012/1 ja 17013/6 omistajien kesken. Rasitetta käyttävät kolmen talon asukkaat.
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 8(9) Rasitealue on samanlaisessa käytössä kuin Hiitolantie, jonka jatke rasitealue on. Voidaanko rasitealue muuttaa katualueeksi vireillä olevan asemakaavamuutos yhteydessä? Onko tämä muutos päätetty jo toteuttaa, koska liitetiedostona olevassa kaavakartassa tämä alue on merkitty katualueeksi? Hiitolantien päähän, kyseessä olevalle puistoalueelle, on tehty nykyisten maanomistajien hakemuksesta (jätetty 16.10.2000) kaavamuutos, joka on vahvistettu 2003. Muutoksessa sallittiin ajoyhteys muistuttajan tontille puiston kautta. Tähän muutokseen perustuen alueelle on tehty rasitesopimus. Kiinteistöomistajat ja Espoon kaupunki ovat tehneet rasitesopimuksen (6.2.2003), jossa kulkuoikeus on luovutettu korvauksetta, koska kysymys on vanhasta tiestä, jolta on osoitettu ajoyhteys asemakaavan muutoksessa. Rasitealue on jo tuolloin ollut rakennettu kulkukelpoiseen kuntoon ja sitä käytetään kulkemiseen sekä mainituille tonteille että Kurkijoenpuistoon. Sopimuksen mukaan mikäli rasitealue halutaan rakentaa tonteille kulkua varten nykyistä parempaan kuntoon, vastaavat näistä kustannuksista kulkuun oikeutetut tontit puoliksi. Lisäksi sopimuksen mukaan Rasitealueen kunnossapidosta on tähän asti huolehtinut Espoon kaupunki, koska sitä käytetään myös kulkuun Kurkijoenpuistoon. Jatkossa kunnossapitokustannuksista vastaavat sopijaosapuolet kukin 1/3 suuruisella osalla. Esitetyn alueen muuttaminen katualueeksi edellyttää kaavamuutoksen hakemista ja maanomistajan (tonttiyksikön) suostumuksen. Muutosta tulee hakea virallisilla hakukaavakkeilla. Samalla hakijat sitoutuvat maksamaan maankäyttö- ja rakennuslain 59 :n mukaiset kustannukset kaavamuutoksen laatimiskuluista. Pyydämme kaupungin edustajia vastaamaan kirjallisesti muistutuksessa esitettyihin kysymyksiin ja perusteltuihin esityksiin. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti (MRL 65 2 mom). 9. Uusi asuin alue Samaan aikaan ehdotetaan kaavamuutosta puiston muuttamisesta asuinalueeksi. Suuri osa uuden asuinalueen liikenteestä Helsinkiin kulkisi Kurkijoentietä pitkin, raitiovaunujen seassa. Vaadimme, että varikkoalue siirrettäisiin muualle ja Raide-Jokeria koskeva kaavamuutos tehtäisiin vaihtoehdon 2 pohjalta. Muistutuksessa tarkoitettaneen Turvesuolle tulevaa uutta asuinaluetta, joka on voimassa oleva asemakaavan mukaista työpaikka-aluetta. Turvesuon alueelta ei juuri tule läpiajavaa liikennettä Kurkijoentielle, koska Turvesuonalueelta pääsee Laajalahdensolmun kautta Kehä I:lle ja Turvesuolmun kautta Turunväylälle. Varikon alue Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on osoitettu työpaikka ja asuntoalueeksi. Raide- Jokerin linjaus on pohjoisosaltaan yleiskaavan mukainen.
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 9(9)