Mielenterveyden edistäminen opiskelijayhteisöissä 14.11.2014 17.11.2014 WHO CC 1
Mielenterveyden määritelmä WHO:n (2005) mukaan Mielenterveys voidaan ymmärtää hyvinvoinnin tilana, jossa yksilö pystyy toteuttamaan itseään, kestää elämän tavanomaisia rasituksia, pystyy työskentelemään tuottavasti ja tuloksekkaasti ja antamaan oman panoksensa yhteisölle 17.11.2014 WHO CC 2
Mielenterveyden jatkumot - Joitakin mielenterveysongelmia - Kohtalainen tai hyvä psykologinen ja sosiaalinen toimintakyky ja hyvinvointi Mielenterveyden häiriö (Keyesin 2002 mukaan) Kukoistus - Positiivinen tunneelämä - psykologinen hyvinvointi - Sosiaalinen hyvinvointi - Täydellinen mielenterveys Mielenterveys - negatiivinen tunneelämä - Hyvinvointiin liittyvien psykologisten ja sosiaalisten taustatekijöiden puute - mielenterveysongelmia Riutuminen - Negatiivinen tunneelämä - Hyvinvointiin liittyvien psykologisten ja sosiaalisten taustatekijöiden puute - kohtalainen mielenterveys 17.11.2014 WHO CC 3
Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat: (Lönnqvist ym.) kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunneilmaisuun kyky työntekoon ja sosiaaliseen osallistumiseen emotionaalinen resilienssi eli vaikeuksien voittaminen, ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen ja valmius elämän muutoksiin todellisuudentaju, jotta osaamme erottaa oman ajatusmaailmamme ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin elämäntilanteissa ja stressin keskellä sosiaalinen itsenäisyys, hyvin kehittynyt identiteetti ja yksilöllinen luovuus Elämästä nauttiminen mahdollisimman täydesti omia potentiaalejamme käyttäen! WHO CC
Dahlgren & Whitehead (1991) Terveyden determinantit 17.11.2014 pia.solin@thl.fi 5
Miksi edistää mielenterveyttä? Mielenterveyden ongelmat, kuten stressi, ahdistus ja masennus johtavat 12 milj. menetettyyn työpäivään vuodessa (ILO) Kelan 2011 myöntämistä sairauspäivärahakausista 23 % on mielenterveyssyistä (kesto n. 66 pvää) Vaikuttaa fyysiseen terveyteen, mm sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen, diabetekseen ja riskialttiiseen terveyskäyttäytymiseen, kuten alkoholin ja huumeiden käyttöön sekä tupakointiin 17.11.2014 WHO CC 6
MIELENTERVEYS JA ELÄMÄNKAAREN HAASTEET 17.11.2014 WHO CC 7
Nuoret (12-17) ja nuoret aikuiset (18-24) Kiusaaminen ja häirintä liittyvät masennukseen ja masennusoireisiin sekä kiusatulla että kiusaajalla Suurin mielenterveyteen vaikuttava tekijä tällä ikäryhmällä Usein kouluympäristö tapahtumapaikkana, samassa ympäristössä nuoret kehittävät sosiaalisia taitojaan ja harjoittelevat vuorovaikutustaitoja ikätovereiden ja aikuisten kanssa. Negatiiviset kokemukset eivät ainoastaan vaikuta heidän mielenterveyteensä ja akateemisiin saavutuksiinsa vaan rajoittavat heitä kehittämään itseluottamusta ja henkilökohtaisia vuorovaikutussuhteita. 17.11.2014 WHO CC 8
Nuoret (12-17) ja nuoret aikuiset (18-24) Kynnyskohtia Siirtyminen peruskoulusta jatkokoulutukseen Koulusta työelämään Lapsuudenkodista omaan asuntoon Parisuhde ja perhe Nuoret epäviralliset omaishoitajat ( perhe-salaisuus, joka piilotetaan usein) Seksuaali-identiteetin kehittyminen Henkilökohtaisen itsenäisyyden kehittyminen voi ehkäistä avun hakemista, siksi nuorten tarpeiden huomioonottaminen on elintärkeää 17.11.2014 WHO CC 9
Nuoret (12-17) ja nuoret aikuiset (18-24) Koulun kesken jättävät nuoret ovat suuremmassa riskiryhmässä sosiaalisen eristäytymisen suhteen Tärkeitä elementtejä: 1) positiivinen koulukulttuuri, 2) aikuisten ja nuorten välinen positiivinen suhde ja 3) opettajien ja kouluttajien hyvinvoinnin ja tarpeíden huomioiminen Nuorien, jotka tulevat peruskoulun jälkeiseen vapaaehtoiseen koulutukseen, joutuvat kehittämään uudenlaiset identiteetit oppijoina 17.11.2014 WHO CC 10
Kasvava vastuuntunto (25-45) ja keski-ikä (45-65) Lasten saanti ja kasvattaminen Työpaikan saaminen/epävarmuus 25-45 Parisuhteen muodostaminen Lasten kasvattaminen Velvoitteet työssä ja yhteisössä 45-65 Eläkkeelle jäämiseen valmistautuminen Vastuu lapsista, omista vanhemmista tai lastenlapsista 25-65 Perhesuhteiden muuttuminen ja muut elämäntapahtumat 17.11.2014 WHO CC 11
Ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen Iäkkäät ihmiset hyötyvät samoista mielenterveyden edistämisen toiminnoista kuin muutkin aikuiset Ikääntyminen tuo kuitenkin tullessaan erityisiä haasteita mm. menetykset, kipu ja pitkäaikaissairaudet, syrjäytyminen, yksinäisyys, köyhyys, toimintakyvyn vajeet sekä päihdeongelmat Ikääntyneet erittäin heterogeeninen ryhmä, yksi keino ei tavoita kaikkia Mielenterveyden edistäminen on pohjimmiltaan vuorovaikutusta, toisten ihmisten kohtaamista: keskeistä kokonaisvaltaisuus ja yksilöllisyyden kunnioittaminen WHO CC / Eija Stengård, 2011
NÄKÖKULMIA OPISKELIJAN MIELENTERVEYDEN TUKEMISEEN 17.11.2014 WHO CC 13
Mielenterveyden edistämiseen liittyy Mielenterveysteeman herkkyys, mahdollinen leimautuminen Oman käyttäytymisen vaikutus (Työ/opiskelu)ryhmien yhtenäisyys Osallistumiseen kannustaminen Kaikkien arvostaminen Kiusaamisen, syrjinnän tai häirinnän hoitaminen Stressin ymmärtäminen Viestinnän merkitys 17.11.2014 WHO CC 14
Viestinnän merkitys Kasvokkain (eniten tietoa) - persoonaton kirjallinen viestintä (vähiten tietoa) Eleet, äänenpaino ym Tapa, jolla viestitään on yhtä tärkeä kuin sisältö Avoimen viestinnän kautta toisella osapuolella on mahdollisuus ilmaista, mikäli koetaan psyykkistä kuormittuneisuutta ja stressiä Oikea viestintätapa parantaa tehokkuutta, motivaatiota, luo myönteisen psykososiaalisen opiskeluympäristön ja vähentää eristymisen tunnetta 17.11.2014 WHO CC 15
Myönteinen viestintä ja palaute Ole läsnä Huomaa pienetkin edistysaskeleet ja anna niistä palautetta Muista kannustaminen ja opiskelijan huomioonottaminen Muistuta onnistumisista Auta opiskelijaa tunnistamaan omat vahvuudet ja kyvyt opiskelun edetessä Omien kokemusten jakaminen voi auttaa Hetken kohtaamisen merkitys; hymy, tervehdys jne Törrönen & al (2011) mukaillen Lehtovaara & Reinola (2007) 17.11.2014 WHO CC 16
Stressi Stressin biopsykososiaalinen malli: ulkoiset stressitekijät, sisäiset tapahtumasarjat ja näiden kahden vuorovaikutus Stressiä aiheuttavat Opiskelun tahti, mahdolliset keskeytykset, aikataulupaineet, keskittymistä vaativat tehtävät, epäselvät tavoitteet, heikot opiskelu- ja/tai ajanhallintataidot, huono opiskeluilmapiiri Liian suuret omat tai muiden vaatimukset Henkilökohtaiseen elämään liittyvät tekijät, esim perhetilanne, taloudellinen tilanne Kriisit 17.11.2014 WHO CC 17
Stressi Stressin sietokyky vaihtelee, siten myös sen seuraukset Tärkeää osata tunnistaa stressi ja voiko siihen vaikuttaa vai ei Yksinkertaiset stressinhallintakeinot: riittävä lepo ja liikunta terveelliset ruokailutottumukset päihteiden välttäminen ajankäytön hallinta oman oppimistyylin tunnistaminen 17.11.2014 WHO CC 18
Mitä hyötyä on ryhmän yhtenäisyydestä? Vaikuttaa sekä ryhmän että sen yksilöiden menestymiseen Tuen saamisen tunne tehostaa työskentelyä Tuki voi olla Aineellista Apua, neuvoa, tiedon jakamista Emotionaalista (kuunteleminen, arvostaminen, luottamus) Rehellistä ja rakentavaa palautetta Yhdessä toimimista 17.11.2014 WHO CC 19
Mitä hyötyä on ryhmän yhtenäisyydestä? Edellä mainittujen lisäksi yhtenäisyys Vähentää stressiä Vahvistaa yksilön kykyä käsitellä stressiä (stressaava tilanne koetaan vähemmän stressaavaksi) On terveyttä edistävä voimavara Opettajan merkitys yhtenäisyyden luojana Avoin suhtautuminen tunteiden ilmaisuun Reaktioihin vaikuttavat (usein tiedostamattomat) käsitykset, uskomukset, kokemukset, ennakkoluulot ja persoona 17.11.2014 WHO CC 20
Miten ryhmän yhtenäisyyttä voi edistää? Olemalla innostunut Korostamalla yhtenäisyyden tärkeyttä Kehittämällä selkeät säännöt sopivaan käytökseen, jakamalla tehtävät ja vastuualueet Pitämällä ryhmä ajan tasalla Rohkaisemalla ryhmän jäseniä viettämään aikaa yhdessä ja kehittymään työryhmänä Käyttämällä positiivista vahvistamista 17.11.2014 WHO CC 21
Miten ryhmän yhtenäisyyttä voi edistää? Ryhmätyöskentely: pienryhmät, parityöskentely Parin vaihtaminen Istumajärjestys paikanvaihtoharjoitukset esim rinkimuodostelma edistää vuorovaikutusta paremmin kuin perinteinen istumajärjestys Pöytien puuttuminen voi aiheuttaa vastusta, mutta ryhmäyttää, kun kaikki tulevat kuulluksi ja nähdyksi Vastuuttamalla yhteiseen toimintaa jakamalla erilaisia rooleja; puheenjohtaja, kirjuri jne 17.11.2014 WHO CC 22
Edistää tutkinnon suorittamista Edistää työllistymistä Tukee nuoren aikuistumista Mielenterveys voimavarana Auttaa ongelmien ratkaisemisessa Vahvistaa myönteistä minäkuvaa Tukee myönteisiä ihmissuhteita Mielienterveyden edistämisen hyödyt nuoren kannalta toisen asteen oppilaitoksessa. Ruuskanen 2010. 17.11.2014 WHO CC 23
Opiskelijahyvinvoinnin muistilista Muista vapaa-aika; rentoudu ja virkisty Etsi itsellesi sopiva tapa opiskella Ajankäytön suunnittelu Tunnista omat rajasi ja aseta tavoitteet sen mukaisesti Nauti tavoitteen saavuttamisesta Puutu kiusaamiseen Arvosta muita ja itseäsi Ongelmatapauksissa pyydä apua tai kokeile uutta näkökulmaa! 17.11.2014 WHO CC 24
Kiitos kuulijoille! Pia Solin, FT pia.solin@thl.fi WHO Mielenterveysalan yhteistyökeskus Mielenterveyden edistäminen yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos www.thl.fi 17.11.2014 WHO CC 25