Esa Iivonen Lapsella on oikeus saada opetusta! Suomen Vanhempainliiton seminaari Lapsen oikeus opetukseen

Samankaltaiset tiedostot
Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kuntaliiton EVA-treffit Johdatus lapsivaikutusten arviointiin

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke

Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä

Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle

Lapsen oikeudet ja lapsiperheköyhyys

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS, KEVÄT 2015

Esa Iivonen Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät Oulu. Lasten oikeuksien toteutuminen sote-uudistuksessa

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus monialaisena yhteistyönä

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Helsinki

YHDESSÄ! LASTEN JA NUORTEN OIKEUS JA ETU EDELLÄ

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Esa Iivonen MLL:n Järvi-Suomen piirin syyskokous Kuopio Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10.

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Lapset ja nuoret, tulevaisuuden aikuiset näkökulmia vuoteen 2030

KOULUJEN (JA PÄIVÄKOTIEN) SISÄILMAONGELMAT - kuinka päästään hallittuun ratkaisuun

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

Esa Iivonen Lapsiystävällinen kunta ja maakunta oppimisverkosto Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos. Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Kouluympäristön monialainen tarkastaminen - malli oppilaitosympäristön ja -yhteisön monialaiseen tarkastamiseen

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Koulurakennusten yhteistarkastukset - viranomaisyhteistyö terveyshaitan selvittämiseksi Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri (THL) Vesa Pekkola,

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Perusopetuslain muutos

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011

JOKAISEN LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN JA OPETUKSEN TUKEEN

Riittääkö oppivelvollisuuden laiminlyönti huostaanoton perusteeksi?

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Lausuntopyyntö STM 2015

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli monialaiseen toteutukseen

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Hyvinvointi rakentuu lapsuudessa Parempia päätöksiä lapsivaikutusten arvioinnilla

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto

Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli

Opiskeluhuoltosuunnitelmat

Esa Iivonen Päivähoidosta varhaiskasvatukseen seminaari Lapsella on oikeus leikkiin

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

SIVISTYSTOIMEN TURVALLISUUSKANSIO

MLL:n koulutusaineisto Johdatus lapsivaikutusten arviointiin

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki

Esa Iivonen MLL:n Järvi-Suomen piirin seminaari Jyväskylässä Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli monialaiseen toteutukseen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Susanna Fagerlund-Jalokinos

Lapsivaikutusten arviointi lasten ja nuorten parhaaksi

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Oppilaitoksen monialainen tarkastaminen näkökulmina terveellisyys, turvallisuus ja hyvinvointi

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Siellä missä muutkin! Lasten ja nuorten henkilökohtainen apu Tampere

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat)

Lapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

Sote-asiakastietojen käsittely

Miten edistää lasten oikeuksien toteutumista?

(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM)

Esa Iivonen Lapsella on oikeus leikkiin

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

9 KOULUTUKSEN ARVIOINTI JÄRJESTELMÄ 330

Transkriptio:

Esa Iivonen Lapsella on oikeus saada opetusta! Suomen Vanhempainliiton seminaari 21.8.2017 Lapsen oikeus opetukseen

Koulun sisäilmaongelmiin liittyviä säädöksiä Perustuslaki Lapsen oikeuksien sopimus Perusopetuslaki, lukiolaki, laki ammatillisesta koulutuksesta Terveydenhuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta Maankäyttö- ja rakennuslaki Terveydensuojelulaki Työturvallisuuslaki Työterveyshuoltolaki Sosiaalihuoltolaki Kuntalaki Hallintolaki Vahingonkorvauslaki 2

Perus- ja ihmisoikeusoikeudet huomioitava voimavarojen jaossa Perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet ovat normihierarkiassa tavallisen lainsäädännön yläpuolella. Perustuslain 22 : Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Koulun sisäilmaongelmat vaarantavat lasten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Perus- ja ihmisoikeusien toteuttamisen priorisointi myös julkisen vallan voimavarojen jaossa. 3

Perus- ja ihmisoikeudet edellyttävät aktiivista toimeenpanoa Lasten perus- ja ihmisoikeudet (kuten oikeus opetukseen tai parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan) eivät toteudu itsestään. Tarvitaan oikeuksien aktiivista ja jatkuvaa toimeenpanoa: Lainsäädännön noudattamista ja oikeuksien toteutumisen seurantaa. Oikeus terveelliseen opiskeluympäristöön, opetukseen, terveydensuojeluun jne. Riittäviä voimavaroja oikeuksien toteuttamiseen, mm. terveelliset koulurakennukset ja voimavarat opetuksen järjestämiseen joustavasti ja räätälöidysti erityistilanteissa 4

Perustuslaki (PL 16.1-2 ja 19.3 ) Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. 5

Lapsen oikeuksien sopimus oikeus opetukseen (1) Lapsen oikeuksien sopimuksen 28 artiklan 1 kappale Jokaisella lapsella on oikeus saada opetusta, ja toteuttaakseen tämän oikeuden yhtäläisesti kaikille sopimusvaltio a) tekee pakolliseksi perusasteen koulutuksen, jonka tulee olla maksutta kaikkien saatavilla 6

Lapsen oikeuksien sopimus - oikeus opetukseen (2) b) tukee erilaisten keskiasteen koulutusmuotojen kehittämistä, mukaan luettuina opinto- ja ammatinvalinnanohjaus, saattaa ne jokaisen lapsen ulottuville... e) ryhtyy toimenpiteisiin koulunkäynnin säännöllisyyden edistämiseksi ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi. 7

Lapsen oikeuksien sopimus koulutuksen tavoitteet Lapsen oikeuksien sopimuksen 29 artiklan 1 kappaleen a-kohta Lapsen koulutuksen tulee pyrkiä: lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen 8

Lapsen oikeuksien sopimus Oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan Lapsen oikeuksien sopimuksen 24 artikla: Lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. Muualla mm. TSS-sopimus: 12 artikla, jokaisella oikeus nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä; Euroopan sosiaalinen peruskirja, 11 artikla oikeus terveyden suojeluun (terveyttä heikentävien syiden poistaminen); perustuslain 19 :n 3 momentissa väestön terveyden edistämisvelvoite 9

Lapsen oikeuksien sopimus - yleisperiaatteet Syrjimättömyys: Sopimuksessa turvatut oikeudet koskevat kaikkia lapsia (2 artikla). Lapsen edun ensisijaisuus: Lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu (3 artikla). Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla). Lapsen näkemysten kunnioittaminen (oikeus tulla kuulluksi): Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti (12 artikla). 10

Lapsen oikeus syrjimättömyyteen Lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artikla Lapsen oikeudet tulee taata kaikille lapsille. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien perusteella. Syrjintäkielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se edellyttää aktiivisia toimenpiteitä sellaisten tilanteiden korjaamiseksi, joissa esiintyy eriarvoisuutta; esimerkiksi sisäilmaongelmat koulussa 11

Lapsen edun ensisijaisuuden periaatteen tarkoitus Lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu (3 artikla). Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteutuminen sekä lapsen kokonaisvaltainen kehitys. Lapsen etu (lapsen paras, lapsen etujen toteutuminen) muodostuu lapsen oikeuksien kokonaisuudesta. 12

Lapsen oikeus kehittymiseen Lapsen oikeuksien sopimuksen 6 artikla Kehittyminen kokonaisvaltainen käsite, johon kuuluvat kaikki lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet. Kyse ei ole vain lapsen kehityksen varmistamisesta kohti aikuisuutta vaan myös parhaiden mahdollisten olosuhteiden järjestämisestä lapsen nykyistä elämää varten. Kehittyminen tulee käsittää laajassa merkityksessä käsittäen lapsen fyysisen, henkisen, hengellisen, moraalisen, psykologisen ja sosiaalisen kehityksen. 13

Lapsen näkemysten kunnioittaminen Lapsen oikeus tulla kuulluksi (LOS 12 artikla) Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapsen etu ja lapsen oikeus tulla kuulluksi täydentävät toisiaan. Lapsen näkemykset tulee kuulla ja ottaa huomioon kaikissa häntä koskevissa asioissa, myös lapsen edun arvioinnissa. Lasten näkemysten kuuleminen on tärkeää sisäilma-asioissa, mm. oirekyselyt. 14

Oikeus saada opetusta Perusopetuslain 30 Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Kunnalla velvollisuus järjestää perusopetusta ja esiopetusta (4 ) 15

Opetuksen maksuttomuus Perusopetuslain 31 Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä muut lain nojalla järjestettävät palvelut. 16

Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (perusopetuslain 29 ; vastaava säännös on lukiolain 21 :ssä ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 28 :ssä) Koulurakennuksen terveellisyys tärkeä osa opiskeluympäristön fyysistä turvallisuutta. 17

Kouluympäristön terveellisyyden seuranta Kouluterveydenhuoltoon kuuluu kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein (terveydenhuoltolain 16 ). Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain (kouluterveydenhuoltoasetus 12 ). 18

Koulun sisäilmaongelmat Miten turvataan lapsen oikeus? (1) opetukseen (räätälöidyt ratkaisut, tarvittaessa mm. verkko- ja etäyhteyksiä hyödyntävä opetus) koulutuksen tavoitteiden toteutumiseen opiskelun tukeen (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan terveyden suojeluun ja terveelliseen opiskeluympäristöön; rakentamisen laatu, hyvä kiinteistöhuolto, kouluympäristön terveellisyyden seuranta, nopea tiedonkeruu ja reagointi oireisiin, korjaukset, väistötilat jne.) terveyspalveluihin ja terveydentilaa koskeviin tutkimuksiin 19

Koulun sisäilmaongelmat Miten turvataan lapsen oikeus? (2) opiskeluhuollon palveluihin harrastuksiin (koulu vapaa-ajan toimintakeskuksena, aamu- ja iltapäivätoiminta, kerhotoiminta, muu koulun tiloissa tapahtuva vapaa-ajan toiminta syrjimättömyyteen kehittymiseen (lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kaikki osaalueet), opetuksen ja terveydensuojelun lisäksi mm. lapsen vertaissuhteiden turvaaminen oikeuteen tulla kuulluksi lapsen edun ensisijaisuuden arviointiin ja toteuttamiseen 20

Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten edun selvittämiseen Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten päätös voidaan toteuttaa lasten edun (lasten paras, lasten intressit) kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Terveydenhuoltolain 11 : Kunnan on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. 21

MLL:n visio 2024 Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. www.mll.fi Twitter @MLL_fi Twitter @EsaIivonen