Esa Iivonen MLL:n Järvi-Suomen piirin syyskokous Kuopio Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä

Transkriptio

1 Esa Iivonen MLL:n Järvi-Suomen piirin syyskokous Kuopio Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä

2 Lapsivaikutusten arviointi Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten hyvinvointiin ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Lapsen oikeuksien sopimus ja siinä turvatut lapsen oikeudet muodostavat perustan lapsivaikutusten arvioinnille. Lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten edun selvittämiseen. 2

3 Vaikutusten ulottuvuuksia Vaikutus = seuraus, tulos, aikaansaannos, jälki Suomen kielen perussanakirja Päätöksen vaikutukset voivat olla erityyppisiä. Vaikutuksia voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti: myönteiset kielteiset vaikutukset välittömät välilliset vaikutukset vaikutukset kohdealueella muualla tarkoitetut ei-tarkoitetut vaikutukset ennakoidut ei-ennakoidut vaikutukset 3

4 Lapsivaikutusten arviointi Tuo esiin sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset. Vaikutuksia arvioimalla voidaan tehdä lasten hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta parempia päätöksiä. Näin saadaan myös taloudellisesti parempia päätöksiä. Tuo näkyväksi erilaisessa tilanteessa olevien lasten ja nuorten tarpeet. Tuo lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuuden käyttöön. Lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta. Selkeyttää ja jäsentää valmistelua ja päätöksentekoa. 4

5 Vaikutusten arviointi eri vaiheissa Ennakkoarviointi: Suunnitteilla olevan päätöksen tai toimenpiteen vaikutuksia arvioidaan ennen päätöksen tekemistä. Prosessiarviointi: Vaikutuksia analysoidaan päätöksen toimeenpanon tai toiminnan toteutuksen yhteydessä. Seuranta-arviointi: Selvitetään, minkälaisia vaikutuksia päätöksellä tai toimenpiteellä on ollut. Eri vaiheissa tehdyt arvioinnit täydentävät toisiaan. 5

6 Kuntaliiton suositus vaikutusten ennakkoarvioinnista (2011) Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnissa päättäjien on tarkasteltava eri vaikutuksia samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Päätösesitysten vaikutusta tulee arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Päätösesityksiä ja tavoitteita asetettaessa esitetään vaihtoehtoja ja valmistelijan esityksen rinnalle nostetaan ainakin nollavaihtoehto. Kunta tekee linjauksen ennakkoarviointia vaativista päätöksistä. 6

7 Lapsivaikutusten arvioinnin nykytila kunnissa Kunnissa noin kolmasosa on käyttänyt ennakkoarviointia (vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen) jossakin päätöksenteon yhteydessä. Näistä kunnista noin 70 % on tarkastellut päätösten vaikutuksia lapsiin. Siten noin neljäsosassa kunnista on jollain tavoin tehty lapsivaikutusten arviointeja ennen päätöksentekoa. Sotkanet-tietokanta ja Ståhl, Wiss, Hakamäki & Saaristo: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa Tutkimuksesta tiiviisti 31, THL

8 Lapsivaikutusten arviointi lisääntymässä kunnissa Vaikutusten arviointi ei ole teknisesti vaikeaa, tekemättä jättämisessä on kysymys lähinnä vanhasta toimintakulttuurista ja muutosvastarinnasta. Arviointia perustellaan lähinnä hyvällä hallinnolla, lainsäädännön velvoitteilla ja kustannussäästöillä. Arvioinneissa tietoperustana on yleensä aikuisten tieto lapsista, toistaiseksi käytetään varsin vähän lapsilta kerättyä tietoa. Arvioinnista saatavien hyötyjen osoittaminen motivoi arviointien tekemiseen. 8

9 Lapsivaikutusten arvioinnin tarkastelunäkökulmia Lapsivaikutusten arviointi väestöryhmäkohtaisena ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointina, jossa vaikutuksia arvioidaan lapsiväestön hyvinvointiin ja terveyteen Lapsivaikutusten arviointi lasten oikeuksien toteutumisen arviointina, jossa lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut lapsen oikeudet ovat arvioinnin lähtökohtana. Lapsenoikeusperustainen/oikeudellinen lapsivaikutusten arviointi Näiden kahden tarkastelunäkökulman yhdistäminen 9

10 Lapsivaikutusten arviointi lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa Tavoitteena: Kunnat, maakunnat ja valtion viranomaiset ovat saaneet välineet tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaan päätöksentekoon ja toimintakulttuurin edistämiseen. Mallinnetaan ja otetaan käyttöön päätösten lapsivaikutusten arviointi eli väline lapsen edun selvittämiseen päätöksenteon perustaksi. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet ovat lapsivaikutusten arvioinnin lähtökohtana. 10

11 Julkisen vallan edistettävä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomen perustuslain 22 : Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perus- ja ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta. Lapsen oikeuksien sopimus lasten ihmisoikeuksien perustana. 11

12 Lapsen oikeuksien sopimus on velvoittava Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti velvoittava. Lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa lakina voimassa vuodesta 1991 lähtien. Lapsen oikeuksien sopimuksen teksti: 12

13 Lapsen oikeuksien sopimus on väline lasten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseksi Lapsen oikeuksien sopimus on väline lasten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseksi. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvataan lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta keskeiset oikeudet. Jokaisen sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi (4 artikla). 13

14 Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien ryhmittely Lapsen määritelmä: Lapset alle 18-vuotiaita Sopimuksen yleiset periaatteet Kansalaisoikeudet ja perusvapaudet Perheympäristö ja sijaishuolto Perusterveydenhuolto ja sosiaaliturva Koulutus, vapaa-aika ja kulttuuritoiminta Erityiset turvaamistoimenpiteet 14

15 Lapsivaikutusten arviointi Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaisesti lapsen etu on arvioitava ja otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä. Päätöksen vaikutukset lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen on tunnistettava ennen kuin tehdään yksittäistä lasta, lapsiryhmää tai yleisesti lapsia koskevia päätöksiä. 15

16 Lasten etu selvitetään lapsivaikutusten arvioinnilla Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten ratkaisuvaihtoehdot toteuttavat lapsen etua? Miten päätös tai toiminta voidaan toteuttaa lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla? Lapsen etu tulee määrittää tapauskohtaisesti kyseessä olevien lasten erityistilanteen mukaisesti. Kyseessä olevien lasten tilanne, olosuhteet ja tarpeet otetaan huomioon arvioinnissa. 16

17 Vaikutusten arvioinnin kolme tasoa Lapsiväestö: Esimerkiksi arvioidaan kunnan talousarvioehdotuksen lapsivaikutukset Määrätty lapsiryhmä: Esimerkiksi kouluverkkoa tai varhaiskasvatuksen toteuttamista koskevan päätöksen vaikutusten arviointi Yksittäinen lapsi: Arviointi lapsikohtaisten hallintopäätösten yhteydessä, esimerkiksi päätös erityisen tuen järjestämisestä oppilaalle tai päätös lapsen huostaanotosta 17

18 Lapsivaikutusten arviointi osaksi valmisteluprosessia Lapsivaikutusten arviointi säännönmukaiseksi osaksi valmisteluprosessia Vaikutusten arviointi on tehtävä riittävän varhaisessa vaiheessa valmistelua. Vaikutusten arvioinnin toteuttamisessa voidaan käyttää erilaisia menettelytapoja ja -käytäntöjä. Moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen arvioinnissa Arvioinnin tulokset otettava huomioon päätöksen jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa 18

19 Tiedon monipuolinen hyödyntäminen Vaikutuksia arvioitaessa tarvitaan sekä lapsia koskevaa asiantuntijatietoa että lasten omaa kokemustietoa. - Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa kokemusasiantuntemuksen hyödyntäminen - Kansalaisjärjestöt - Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät - Tilasto- ja indikaattoritieto - Tutkimustieto Järjestöt kunnan kumppanina vaikutusten arvioinnissa. 19

20 Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet vaikutusten arvioinnissa Syrjimättömyys: Miten ratkaisu vaikuttaa erilaisiin lapsiin? Esimerkiksi tyttöihin/poikiin, kielellisiin vähemmistöihin kuuluviin lapsiin, vammaisiin lapsiin, pakolaislapsiin Lapsen oikeus kehitykseen: Miten ratkaisu vaikuttaa lasten kehityksen eri osa-alueisiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Lapsen näkemysten kunnioittaminen: Onko lapsia kuultu ratkaisun valmistelussa ja kuullaanko heitä toteutuksessa ja seurannassa? Lapsen edun ensisijaisuus: Miten ratkaisu huomioi lasten oikeudet? Kokonaisarvio lasten oikeuksien toteutumisesta. 20

21 Lapsen oikeus syrjimättömyyteen Lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artikla Lapsen oikeudet tulee taata kaikille lapsille. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien perusteella. Syrjintäkielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se edellyttää aktiivisia toimenpiteitä sellaisten tilanteiden korjaamiseksi, joissa esiintyy eriarvoisuutta. 21

22 Lapsen edun ensisijaisuuden periaatteen tarkoitus Lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu (3 artikla). Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteutuminen sekä lapsen kokonaisvaltainen kehitys. YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 lapsen oikeudesta saada etunsa ensisijaisesti huomioon otetuksi, lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit:

23 Lapsen oikeus kehittymiseen Lapsen oikeuksien sopimuksen 6 artikla Kehittyminen kokonaisvaltainen käsite, johon kuuluvat kaikki lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet. Kyse ei ole vain lapsen kehityksen varmistamisesta kohti aikuisuutta vaan myös parhaiden mahdollisten olosuhteiden järjestämisestä lapsen nykyistä elämää varten. Kehittyminen tulee käsittää laajassa merkityksessä käsittäen lapsen fyysisen, henkisen, hengellisen, moraalisen, psykologisen ja sosiaalisen kehityksen. 23

24 Lapsen näkemysten kunnioittaminen Lapsen oikeus tulla kuulluksi Lapsen osallisuus (LOS 12 artikla) Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapsen etu ja lapsen oikeus tulla kuulluksi täydentävät toisiaan. Lapsen näkemykset tulee kuulla ja ottaa huomioon kaikissa heitä koskevissa asioissa, myös lapsen edun arvioinnissa. Lasten näkemysten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. 24

25 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Lasten kuulemisen toteuttamisessa kannattaa hyödyntää lapsen oikeuksien komitea on vuonna 2009 antamaa yleiskommenttia (nro 12) lapsen oikeudesta tulla kuulluksi. Lapsen oikeus tulla kuulluksi koskee sekä yksittäistä lasta että lapsiryhmiä. Lapsia tulee rohkaista muodostamaan mielipiteensä sekä luoda ympäristö, jossa lapsen voivat käyttää oikeuttaan tulla kuulluksi. 25

26 Lasten kuulemisen perusedellytykset (1) Lapsen oikeuksien komitea korostaa lapsen kuulemista koskevassa yleiskommentissaan, että menettelyjen, joissa kuullaan lasta tai lapsia tulee olla: Avoimia ja informatiivisia Vapaaehtoisia Lapsia ja lasten näkemyksiä kunnioittavia Merkityksellisiä 26

27 Lasten kuulemisen perusedellytykset (2) Lapsille sopivia, lapsiystävälliset ympäristöt ja työskentelytavat Kaikille lapsille avoimia (syrjimättömyys) Koulutukseen perustuvia, aikuisia valmennettava lasten kuulemiseen Turvallisia Vastuullisia, seurantaan ja arviointiin sitoutuminen 27

28 Lasten ja nuorten osallisuus arvioinnissa Lapsiystävällinen kuuleminen ja osallistuminen Lapsiystävälliset menetelmät, esimerkiksi lasten haastattelut, kyselyt, sadutus, piirtäminen, kirjoittaminen, valokuvaaminen Kuuleminen ja osallisuus arjen kasvuympäristöissä: päiväkodit, koulu, aamu- ja iltapäivätoiminta, vapaa-ajantoiminnot Oppilaskunnat ja nuorisovaltuusto Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa Yhteistyö järjestöjen kanssa, esimerkiksi perhekahvilat 28

29 Lasten kuuleminen kouluverkkoa koskevassa selvityksessä Lohjalla (1) Alakoululaiset lapset pohtivat keväällä 2015 toteutetussa osallisuustyöpajassa (Lohjan 16 koulusta kustakin 2 oppilasta ja 1 aikuinen) pienryhmissä seuraavia kysymyksiä: Mikä on parasta koulussa? Miltä tuntuisi vaihtaa koulua? Miltä tuntuisi, jos omaan kouluun tulisi uusia oppilaita? Mikä voisi helpottaa omaa koulun vaihtoa? Mitä huolenaiheita mahdollinen oman koulun lakkautus voisi herättää? 29

30 Lasten kuuleminen kouluverkkoa koskevassa selvityksessä Lohjalla (2) Lasten vastauksissa korostettiin kavereiden, kivan opettajan, hyvän välituntialueen ja turvallisen oppimisympäristön, jossa ei kiusata, merkitystä. Huoli kaverisuhteiden säilymisestä Tutustuminen uuteen kouluun ja opettajaan hyvissä ajoin tärkeää Huoli kiusaamisesta ja yhteisöllisyyden puutteesta Koulumatkojen muuttuminen Hyvinä puolina nähtiin, että uusi ympäristö voi mahdollistaa uusia kavereita, harrastuksia, tapahtumia ja parempia tiloja. 30

31 Lapsivaikutusten arvioinnin vaiheita (1) Tunnistetaan tarve vaikutusten arvioinnille. Jos valmisteltavalla asialla todetaan olevan vaikutuksia lapsiin, aloitetaan tarkempi vaikutusten arviointi. Arvioinnin laajuus ja menetelmät riippuvat päätettävän asian luonteesta. Tiedon kerääminen, johon sisältyy myös tietojen kerääminen lapsilta ja nuorilta Kerätyn tiedon pohjalta vaikutusten tunnistaminen ja analysointi hyödyntäen lapsen oikeuksien sopimusta Vaihtoehtojen vertailu 31

32 Lapsivaikutusten arvioinnin vaiheita (2) Analyysin tuloksena esitetään päätöksentekoa varten suositukset muutosehdotuksista, vaihtoehdoista ja parannuksista. Raportointi ja arvioinnin tulosten julkistaminen Arvioinnin tulosten huomioon ottaminen jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa Päätös ja siitä tiedottaminen, myös lapsille ja nuorille Päätöksen seuranta ja toteutuneiden vaikutusten arviointi 32

33 Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi Esa Iivonen & Kirsi Pollari (2016) Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten oikeudellinen ennakkoarviointi on toteutettu STM:n koordinoiman lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toimeksiannosta. Arviointi on toteutettu lapsenoikeusperustaisesti, jossa lähtökohtana ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet. Arvioinnissa esitetään suosituksia sote- ja maakuntauudistuksen jatkovalmistelua ja päätöksentekoa varten. 33

34 Lapsivaikutusten arviointi koulua koskevassa päätöksenteossa (1) Lapsivaikutusten arvioinnilla haetaan tilanteessa lasten etua parhaiten toteuttavaa ratkaisua. Miten päätös voidaan totuttaa lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla? Lapsen edun ensisijaisuus, LOS 3 artikla (+ koko LOS:n sisältö) Miten lapsia kuullaan ja miten lapset voivat vaikuttaa päätökseen? Lapsen näkemysten kunnioittaminen, lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artikla Mitä vaikutuksia päätöksellä on erilaisissa tilanteissa olevien lasten ja erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin? Syrjimättömyys, LOS 2 artikla 34

35 Lapsivaikutusten arviointi koulua koskevassa päätöksenteossa (2) Miten päätöksellä voidaan parhaiten turvata lasten kehitys? Lapsen oikeus kehitykseen, LOS 6 artikla (+ koko LOS:n sisältö) Miten eri ratkaisuvaihtoehdot tukevat lapsen oppimista ja koulunkäyntiä? Lapsen oikeus saada opetusta LOS 28 artikla Miten tuetaan lapsen valmiuksien mahdollisimman täyttä kehittymistä? Lapsen koulutuksen päämäärät LOS 29 artikla 35

36 Lapsivaikutusten arviointi koulua koskevassa päätöksenteossa (3) Miten päätös vaikuttaa lasten terveyteen ja terveyspalveluihin? LOS 24 artikla Miten päätös vaikuttaa vammaisten lasten tai vähemmistöihin kuuluvien lasten koulunkäyntiin? LOS artiklat 23 ja 30 Miten päätös vaikuttaa lasten vapaa-aikaan, harrastuksiin, leikkimahdollisuuksiin ja osallistumiseen kulttuuriin? LOS 31 artikla Muut lapsen oikeudet, joiden päätös voi vaikuttaa 36

37 Lapsivaikutusten arvioinnin kehittäminen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa Tavoitteena on, että kunnat, maakunnat ja valtion viranomaiset ovat saaneet välineet tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaan päätöksentekoon ja toimintakulttuurin edistämiseen. Mallinnetaan ja otetaan käyttöön päätösten lapsivaikutusten arviointi eli väline lapsen edun selvittämiseen päätöksenteon perustaksi. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet ovat lapsivaikutusten arvioinnin lähtökohtana. 37

38 Lapsivaikutusten arviointi MLL:ssa -ohjeistuksen tavoitteet Tukea lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamisessa MLL:n omassa toiminnassa Lapsivaikutusten arviointi osana yhdistyksen tai piirin toiminnan kehittämistä Tukea osallistumista kunnan tai maakunnan päätösten ja toiminnan lapsivaikutusten arviointiin Lapsivaikutusten arviointi osana yhdistyksen tai piirin vaikuttamistyötä 38

39 Lisätietoa vaikutusten arvioinnista (1) Lapsivaikutusten arviointi Ohjeistus MLL:n yhdistyksille ja piireille (julkaistaan MLL:n Yhdistysnetissä viikolla 46) Liisa Heinämäki & Tapani Kauppinen: Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä (THL, 2010) Ohjeita ja näkökulmia lapsivaikutusten ennakkoarviointiin kunnan päätöksenteossa (Suomen Unicef, 2015) Sirpa Taskinen: Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen (Stakes, 2006) 39

40 Lisätietoa vaikutusten arvioinnista (2) Kirsi Alila: Lapsivaikutusten arviointi kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia (Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:7) Salme Sundquist & Leena Oulasvirta (toim.) Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (Kuntaliitto, 2011) Tapani Kauppinen: Kuntien tulevaisuus haltuun Ennakkoarvioinnin soveltamiseen vaikuttavat tekijät lautakuntapäätöksissä (THL, 2011) 40

41 Lisätietoa vaikutusten arvioinnista (3) Esa Iivonen & Kirsi Pollari: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten oikeudellinen ennakkoarviointi (2016) Lapsivaikutusten arviointi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Ohjeistus (Suomen ev.-lut. kirkko, 2015) tus_2015_www.pdf 41

42 MLL:n visio 2024 Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.