LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

Transkriptio

1 LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli

2 TYÖPAJOJEN TEEMAT 1) Perhekeskusverkostoon kuuluva avoin kohtaamispaikka 2) Mielenterveyttä kaikille kasiluokkalaisille 3) Kuka muu muka? Minusta lapsivaikutusten arvioija 2

3 Perhekeskusverkostoon kuuluva avoin kohtaamispaikka

4 Perhekeskustoiminta nojautuu voimassaolevaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön. Lainsäädäntö korostaa, että äitiys- ja lastenneuvolassa, terveydenhuollossa, varhaiskasvatuspalveluissa, kouluterveydenhuollossa ja oppilashuoltotyössä tulee edistää lapsen ja nuoren kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhemmuutta. Myös nuorisolaki edellyttää palveluilta monialaista yhteistyötä. Sosiaalihuoltolaki 1301 /2010 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Asetus neuvolatoiminnasta ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta 338/2011 Lastensuojelulaki 41/200 4

5 Perhekeskuksen lähtökohtana on, että lapsen hyvinvoinnilla ja vanhempien voimavaroilla on vahva keskinäinen yhteys. Vahvistamalla vanhemmuutta sekä vanhempana toimimista voidaan edistää lapsen hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Tarjoamalla lapsen kehityksen mukaista toimintaa ja tukea perhekeskus tukee vanhempia kasvatustehtävässä. Perhekeskukset toimivat yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien, yksityisen sektorin ja perheiden kanssa. Toiminta perustuu kunnittain tai alueittain sovittuun yhteistyörakenteeseen. Perhekeskus tarjoaa perheille ja lapsille avoimen kohtaamispaikan. Perhekeskus, THL: Lapen Perhekeskustoimintamalli suunnitelma: 5

6 Etelä-Savo: Kohtaamispaikka osana perhekeskusverkostoa ja perheiden luonnollista kasvuympäristöä Koti Avoin toiminta Luonnolllinen kasvuympäristö Perheneuvo Avoin kohtaamispaikka Harrastukset/ vapaa-aika Arjen varhainen tuki Perhe, kolmas sektori, kunta ja sote yhdessä Päiväkoti Vertaistuki Palvelut Koulu 6 6 Etunimi Sukunimi

7 LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Lapsivaikutusten arvioinnin tarkoituksena on hakea suosituksia siihen, miten avoin kohtaamispaikkatoiminta voidaan toteuttaa lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla (lapsen edun ensisijaisuus, LOS 3 artikla)

8 POHTIKAA TYÖRYHMÄSSÄ SEURAAVIA KYSYMYKSIÄ 1/2 Miten lasten ja perheiden kuuleminen järjestetään ja miten lapset voivat vaikuttaa avoimen kohtaamispaikkatoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen? (lapsen oikeus tulla kuulluksi ja lapsen näkemysten kunnioittaminen, LOS 12 artikla) Miten erilaisessa tilanteissa ja erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten hyvinvointia voidaan tukea avoimella kohtaamispaikkatoiminnalla? (syrjimättömyys, LOS 2 artikla) Esim. vammaiset lapset, maahanmuuttajalapset, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, köyhien perheiden lapset 8

9 POHTIKAA TYÖRYHMÄSSÄ SEURAAVIA KYSYMYKSIÄ 2/2 Miten toiminnalla voidaan tukea lasten kasvun, kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueita (fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen ja sosiaalinen ulottuvuus)? (lapsen oikeus kehittymiseen, LOS 6 artikla + koko LOS:n sisältö) Eli miten toimintaa voidaan kehittää? Miten toimintaa voidaan arvioida? Mitä avoimen kohtaamispaikkatoiminnan a) suunnittelun b) toiminnan arvioinnissa tulee huomioida? 9

10 Mielenterveyttä kaikille kasiluokkalaisille

11 Tausta: Nuorisolain uudistuminen (1285/2016) Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Itä-Suomen aluehallintovirasto järjestivät kaksi lakitilaisuutta Mikkelissä tammikuun 2016 lopulla. Itäsuomalaiset nuorisotyöntekijät ja vaikuttajaryhmien nuoret vastasivat haasteeseen, mitä tulevassa nuorisolaissa tulisi muuttaa ja miksi sitä tulisi muuttaa. Lainvalmistelussa tärkeät teemat kuvitettiin piirrokseksi. 11

12

13 NUORILLE TÄRKEITÄ ASIOITA Matalan kynnyksen palveluja, joissa aikuisia on nuorten tavoitettavissa säännöllisemmin ja helposti. Palveluista tulee nuorten mielestä tiedottaa paremmin ja nuoret tulee ottaa mukaan palvelujen markkinointiin ja niistä tiedottamiseen. Ennaltaehkäisevä työ ja etsivä työ nähtiin tärkeiksi palveluiksi. Uutena ideana nuoret ehdottivat mielenterveystarkastuksen käyttöön ottoa kaikille nuorille terveystarkastuksen yhteyteen. Nuoret olivat sitä mieltä, että jos asia koskisi kaikkia, kukaan ei leimautuisi. Kouluterveyden huollon palvelut koettiin vähäisiksi Itä- Suomessa. Nuoret kantoivat huolta myös toisen asteen koulutuspaikkojen vähenemisestä. Asuntolatoimintaa tulisi kehittää, mikäli julkinen liikenne ei korjaannu. Nuorten mielestä vaikkapa nuorisotyöntekijä voi olla turvallinen aikuinen asumisen tukena. 13

14 LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Lapsivaikutusten arvioinnin tarkoituksena on hakea suosituksia siihen, miten nuorten mielenterveystarkastukset voitaisiin toteuttaa lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla (lapsen edun ensisijaisuus, LOS 3 artikla) Palvelun idea on lähtenyt nuorilta itseltään (lapsen oikeus tulla kuulluksi ja lapsen näkemysten kunnioittaminen, LOS 12 artikla) 14

15 POHTIKAA TYÖRYHMÄSSÄ SEURAAVIA KYSYMYKSIÄ 1/2 Miten mielenterveystarkastuksilla voitaisiin edistää erilaisissa tilanteissa olevia ja erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen? elämää? (syrjimättömyys, LOS 2 artikla) Esim. vammaiset lapset, maahanmuuttajalapset, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, köyhien perheiden lapset 15

16 POHTIKAA TYÖRYHMÄSSÄ SEURAAVIA KYSYMYKSIÄ 2/2 Miten mielenterveystarkastuksilla voidaan tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä? (fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen ja sosiaalinen ulottuvuus)? (lapsen oikeus kehittymiseen, LOS 6 artikla + koko LOS:n sisältö) Jotta toiminta toteuttaisi sille asetettuja tavoitteita, mitä suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon? Mitä mielenterveystarkastusten: a) suunnittelun b) toiminnan arvioinnissa tulee huomioida? 16

17 Kuka muu muka? Minusta lapsivaikutusten arvioija

18 POHTIKAA TYÖRYHMÄSSÄ SEURAAVIA KYSYMYKSIÄ 1/2 Pohtikaa omaa työtänne: Millaiset lait, suunnitelmat ja arvot ohjaavat toimintaanne? Millaisia tavoitteita toiminnalle on asetettu? Miten ottaisitte lapset mukaan arvioimaan toiminnan vaikutuksia? Miten lasten näkökulmia ja mielipiteitä voisi kuulla? Miten voitaisiin huomioida erityisen haavoittuvassa olevat lapset? Millaisia menetelmiä käyttäisitte? Miten lapset voitaisiin ottaa mukaan suunnittelemaan heihin kohdistuvaa toimintaa? 18

19 POHTIKAA TYÖRYHMÄSSÄ SEURAAVIA KYSYMYKSIÄ 2/2 Miten kunnalliseen/maakunnalliseen päätöksentekoon voisitte tuottaa tietoa yhdessä lasten kanssa? Miten voisitte olla tuomassa lasten näkemyksiä osaksi päätöksentekoa? Millaisissa asioissa tämä tieto voisi olla arvokas lisä päätöksenteon perustaksi? Ketkä hyötyisivät? 19

20 LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli KATI HONKANEN ESA IIVONEN