Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa

Transkriptio

1 Esa Iivonen Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa

2 Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa Lapsen oikeuksien sopimus: Lapsen oikeuksien sopimus on Suomessa lakina voimassa. Se on oikeudellisesti velvoittava. Jokaisen sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi. 2

3 Lapsen oikeuksien sopimuksen yleiset periaatteet Syrjimättömyys: Yleissopimuksessa turvatut oikeudet koskevat kaikkia lapsia (Sopimuksen 2 artikla). Lapsen etu: Lapsia koskevissa toimissa huomioon ensisijaisesti lapsen etu (3 artikla). Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) Lapsen näkemysten kunnioittaminen: Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti (12 artikla). 3

4 Lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista valvoo lapsen oikeuksien komitea Sopimusvaltion on raportoitava lapsen oikeuksien komitealle viiden vuoden välein niistä toimenpiteistä, joilla lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattuja oikeuksia on pantu täytäntöön. Käsiteltyään sopimusvaltion määräaikaisraportin lapsen oikeuksien komitea antaa sopimusvaltiota koskevat päätelmät ja suositukset. Lapsen oikeuksien komitea on antanut Suomea koskevat päätelmät ja suositukset 1996, 2000, 2005 ja Suomen raportit lapsen oikeuksien komitealle ja komitean Suomea koskevat päätelmät ja suositukset: 4

5 Lapsivaikutusten arviointi (1) Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaan lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Jotta päätöksenteossa voidaan tehdä ratkaisuja, joissa lapsen etu on harkinnassa ensisijaisena, on ratkaisutilanteessa oltava käytettävissä käsitys eri vaihtoehtojen vaikutuksista lasten hyvinvointiin sekä kasvu- ja elinoloihin. 5

6 Lapsivaikutusten arviointi (2) Lapsivaikutusten arvioinnissa selvitetään ratkaisuvaihtoehtojen vaikutukset lapsiin. Vaikutukset voivat olla välittömiä tai välillisiä. Lapsivaikutusten arviointi voi olla osana asioiden normaalia suunnittelu- ja päätöksentekoprosessia Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä (THL, 2010): Sirpa Taskinen: Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen (Stakes, 2006): 6

7 Pienituloisuusaste pareilla, joilla lapsia ja yksinhuoltajaperheillä; prosenttia Parit, joilla lapsia 22 Yksinhuoltajaperheet Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto

8 Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet lapsiperheet ko. perhetyypistä , prosenttia Parit, joilla lapsia Yksinhuoltajaperheet 30,7 31,9 31,3 29,5 28, ,6 28,6 28,1 26,9 25,2 23,9 23,3 23,4 24,1 24,1 9,6 10,2 9,6 8,5 7,5 6,7 6,7 6,1 5,9 5,3 4,9 4,6 4,3 4,2 5 4, Lähde: THL, Toimeentulotuki

9 Kuntapalvelukysely (MLL, 9/2012) (1) Olen tyytyväinen kuntani äitiys- ja lastenneuvolapalveluihin Samaa mieltä 72 % Olen tyytyväinen kuntani lasten ja nuorten terveyspalveluihin Samaa mieltä 43 % Olen tyytyväinen vanhempana saamaani tukeen Samaa mieltä 38 % Alatunnistetiedot tähän

10 Kuntapalvelukysely (MLL, 9/2012) (2) Olen tyytyväinen kuntani päivähoitopalveluihin Samaa mieltä 49 % Olen tyytyväinen kuntani perusopetukseen Samaa mieltä 66 % Olen tyytyväinen lasten ja nuorten vapaa-ajan tarjontaan kunnassani Samaa mieltä 45 % Alatunnistetiedot tähän

11 Kuntapalvelukysely (MLL, 9/2012) (3) Lasten ja nuorten mielipiteitä kartoitetaan ja hyödynnetään kunnan toiminnassa Samaa mieltä 13 % Kunnan päätöksissä arvioidaan päätösten vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin Samaa mieltä 12 % Kuntapalvelukyselyn tulokset: Alatunnistetiedot tähän

12 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kipupisteitä (1) Hyvinvoinnin eriytymiskehitys Lasten ja nuorten psykososiaalinen oireilu Lasten huostaanottojen ja muiden kodin ulkopuolisten sijoitusten kasvu; näiden taustalla olevat syyt Yksinäisyys, kiusaaminen ja lasten ja nuorten keskinäinen väkivalta Vaikutusmahdollisuuksien puute, kokemus ettei tule kuulluksi 12

13 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kipupisteitä (2) Peruspalveluiden rapautuminen Vanhempien ero ja sen seuraukset Lapsiperheiden köyhyys Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot Perheen yhteisen ajan puute Yliharrastaminen ja toisaalta harrastusten puute 13

14 Kiitos