Siellä missä muutkin! Lasten ja nuorten henkilökohtainen apu Tampere

Transkriptio

1 Siellä missä muutkin! Lasten ja nuorten henkilökohtainen apu Tampere

2 Lapsen oikeudet ja osallisuus ihmisoikeusnäkökulmasta Merike Helander, lakimies

3 Esityksen teema Lapsen oikeudet ja osallisuus ihmisoikeutena, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta - oikeus henkilökohtaiseen apuun mahdollistaa vammaisen lapsen osallisuutta ja osallistumista. Merike Helander, lakimies

4 Osallisuus, osallistuminen Lapsen etu Kasvu ja kehitys Perustuslaki Kansallinen lainsäädäntö YK:n lapsen oikeuksien sopimus Muut ihmisoikeussopimukset LAPSI Vapaa-aika ja kaverit Varhaiskasva tus ja opetus Perhe YK:n vammaissopimus Yhdenvertaisuus Harrastukset Sote- ja muut palvelut Merike Helander, lakimies

5 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) lähtökohdat lapsen osallisuudelle Lapsi on yhdenvertainen Lapsi on ensisijaisesti lapsi Lapsi on omien oikeuksiensa haltija Lapsen etu on ensisijainen harkintaperuste Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun Lapsella on oikeus osallistua oman elämänsä asiantuntijana Lapsen oikeus osallisuuteen edellyttää tietoa Merike Helander, lakimies

6 Osallisuus ja osallistuminen Osallisuus - oikeus saada tietoa - oikeus ilmasta mielipiteensä - oikeus vaikuttaa tiedon saanti iän ja kehitystason mukaisesti mahdollistaa vaikuttamisen Osallistuminen - toimintaa, jossa osallisuus konkretisoituu - tavanomaisen elämän toimet yleiset yhteiskunnassa hyväksyttävät toiminnot perhe, leikki, kaverit, harrastukset varhaiskasvatus, koulu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut muu yhteiskunnallinen elämä Merike Helander, lakimies

7 Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet Syrjimättömyys (2 art) Syrjintäkielto ei ole passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän yleissopimuksen mukaisten oikeuksien nauttimisessa, vaan se edellyttää valtiolta myös ennakoivia toimenpiteitä sen takaamiseksi, että kaikilla lapsilla on todellisuudessa yhtäläiset mahdollisuudet nauttia yleissopimuksen mukaisista oikeuksistaan. Tämä voi edellyttää aktiivisia toimenpiteitä sellaisten tilanteiden korjaamiseksi, joissa esiintyy todellista eriarvoisuutta. CRC/GC/C/14 kohta 41 Lapsen edun ensisijaisuus (3(1) art) Lapsen etu muodostuu kaikista [sopimuksessa] määritellyistä oikeuksista eikä mitään oikeutta voida vaarantaa tulkitsemalla lapsen etua kielteisesti. CRC/GC/C/14 kohta 4 Merike Helander, lakimies

8 Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 art) Komitea odottaa valtioiden tulkitsevan kehityksen sen laajimmassa merkityksessä kokonaisvaltaiseksi käsitteeksi, johon sisältyy lapsen ruumiillinen, henkinen, hengellinen, moraalinen, psykologinen ja sosiaalinen kehitys. CRC/GC/2003/5, kohta 12 Lapsen oikeus tulla kuulluksi (12 art) Periaate korostaa lapsen roolia aktiivisena toimijana oikeuksiensa edistämisessä, suojelussa ja valvonnassa. Se koskee yhtäläisesti kaikkia toimenpiteitä, joihin valtiot ryhtyvät yleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi. CRC/GC/2003/5, kohta 12 Merike Helander, lakimies

9 Vammaisen lapsen (erityiset) oikeudet lapsen oikeuksien sopimuksessa 23 artikla 1. Sopimusvaltiot tunnustavat, että henkisesti tai ruumiillisesti vammaisen lapsen tulisi saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä oloissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta ja helpottavat lapsen aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan. 2. Sopimusvaltiot tunnustavat vammaisen lapsen oikeuden saada erikoishoitoa sekä rohkaisevat ja varmistavat avun ulottamisen käytettävissä olevien voimavarojensa mukaisesti siihen oikeutettuihin lapsiin sekä heidän hoidostaan vastaaviin henkilöihin, silloin kun apua on haettu ja kun se soveltuu lapsen tilanteeseen ja hänen vanhempiensa tai muiden hoitajiensa olosuhteisiin. Merike Helander, lakimies

10 Vammaisen lapsen (erityiset) oikeudet lapsen oikeuksien sopimuksessa 3. Tunnustaen vammaisen lapsen erityistarpeet tämän artiklan 2 kappaleen määräysten mukaista apua on annettava tarvittaessa kiinnittäen huomiota vanhempien tai lapsen muiden hoitajien varallisuuteen. Apu on suunniteltava varmistamaan vammaisen lapsen mahdollisuus koulunkäyntiin, koulutukseen, terveydenhoitoja kuntoutuspalveluihin, ammattikoulutukseen ja virkistystoimintaan siten, että lapsi sopeutuu mahdollisimman hyvin häntä ympäröivään yhteiskuntaan ja että hän saavuttaa mahdollisimman korkean yksilökohtaisen kehitystason, sivistyksellinen ja henkinen mukaan luettuina. 4. (tiedon vaihdon ja levittämisen edistäminen) Merike Helander, lakimies

11 Osallisuus lapsen oikeuksien sopimuksessa 12 artikla: Oikeus tulla kuulluksi 1. Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 2. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti. Merike Helander, lakimies

12 Oikeus tulla kuulluksi kuuluu jokaiselle lapselle yhdenvertaisesti Komitea korostaa, että sopimusvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet taatakseen jokaiselle lapselle oikeuden ilmaista vapaasti näkemyksiään ja oikeuden saada näkemyksensä otetuksi asianmukaisesti huomioon ilman rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa syrjintää. Sopimusvaltioiden on puututtava syrjintään myös haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin lapsiryhmiin kohdistuvaan syrjintään varmistaakseen, että lapsille taataan oikeus tulla kuulluiksi ja että he voivat osallistua kaikkiin heitä koskeviin asioihin samalla tavalla kuin kaikki muutkin lapset. CRC/C/GC/12, kohta 75 Merike Helander, lakimies

13 Oikeus tulla kuulluksi kuuluu jokaiselle lapselle yhdenvertaisesti Komitea pitää myönteisenä sitä, että vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen 7 artiklan nojalla sopimusvaltioiden on varmistettava, että vammaisille lapsille annetaan tarvittavaa apua ja tarvittavat välineet, jotta he voivat ilmaista vapaasti näkemyksiään, ja että heidän näkemyksensä otetaan asianmukaisesti huomioon. CRC/C/GC/12, kohta 78 Merike Helander, lakimies

14 Osallisuus lapsen oikeuksien sopimuksessa 13 artikla: oikeus sananvapauteen 1. Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä. Tämä oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa. 2. Tämän oikeuden käytölle voidaan asettaa tiettyjä rajoituksia, mutta vain sellaisia, joista säädetään laissa ja jotka ovat välttämättömiä: a) muiden oikeuksien tai maineen kunnioittamiseksi; tai b) kansallisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen (ordre public), tai väestön terveyden tai moraalin suojelemiseksi. Merike Helander, lakimies

15 Osallisuus lapsen oikeuksien sopimuksessa 17 artikla: oikeus tietoon Sopimusvaltiot tunnustavat joukkotiedotusvälineiden tärkeän tehtävän ja takaavat, että lapsi saa tietoa monenlaisista kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä, erityisesti niistä, joiden toiminta tähtää hänen sosiaalisen, hengellisen ja moraalisen hyvinvointinsa sekä ruumiillisen terveytensä ja mielenterveytensä edistämiseen.. Merike Helander, lakimies

16 Sananvapautta koskeva 13 artikla ja tiedonsaantia koskeva 17 artikla ovat tärkeitä edellytyksiä sille, että oikeutta tulla kuulluksi voidaan käyttää kunnolla. Näissä artikloissa vahvistetaan, että lapsilla on oikeuksia, ja yhdessä 12 artiklan kanssa ne puolustavat lapsen oikeutta käyttää näitä oikeuksiaan omasta puolestaan tavalla, joka vastaa hänen kehittyviä valmiuksiaan. CRC/C/GC/12, kohta 80 Merike Helander, lakimies

17 Sananvapaus liittyy oikeuteen muodostaa ja ilmaista oma mielipide sekä hakea ja saada tietoa mistä tahansa tiedotusvälineestä. Se tarkoittaa sitä, ettei sopimusvaltio saa rajoittaa lapsen oikeutta muodostaa tai ilmaista mielipiteitään. Siten se kieltää sopimusvaltioita estämästä näiden näkemysten ilmaisemista tai tietojen saamista ja suojaa samalla oikeutta käyttää viestintävälineitä ja käydä julkista vuoropuhelua. CRC/C/GC/12, kohta 81 Merike Helander, lakimies

18 Yleissopimuksen 17 artiklan mukaisen lasten tiedonsaantioikeuden toteutuminen on pitkälti perusedellytys sille, että oikeus näkemysten ilmaisemiseen voi toteutua kunnolla. Lasten on voitava saada tietoa ikänsä ja valmiuksiensa kannalta sopivassa muodossa kaikista heitä koskevista asioista, esimerkiksi oikeuksistaan, kaikista heihin vaikuttavista menettelyistä, kansallisesta lainsäädännöstä, kansallisista määräyksistä ja menettelytavoista, paikallisista palveluista sekä valitus- ja muutoksenhakumenettelyistä. CRC/C/GC/12, kohta 82 Merike Helander, lakimies

19 Oikeus koulutukseen 28 artikla: oikeus opetukseen 29 artikla: koulutuksen tavoitteena kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen ja valmistaminen vastuulliseen elämään Vammaisilla lapsilla on yhtäläinen oikeus koulutukseen muiden lasten tapaan, ja tämän oikeuden tulee toteutua heidän kohdallaan ilman minkäänlaista syrjintää ja sopimuksessa määritellyn yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteen mukaisesti on tarpeen muuttaa koulun toimintatapoja ja antaa opettajille erityiskoulutusta, jotta he pystyvät paremmin opettamaan lapsia, joiden fyysiset ja henkiset kyvyt ovat vaihtelevalla tasolla, ja jotta tällaiset lapset saavuttaisivat positiivisia oppimistuloksia. CRC/C/GC/9, kohta 62 Vammaisten lasten koulutuksessa tulisi pyrkiä inklusiiviseen opetukseen. CRC/C/GC/9, kohta 66 Merike Helander, lakimies

20 Oikeus leikkiin ja muuhun vapaa-ajan toimintaan 31 artikla 1. Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaaaikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. 2. Sopimusvaltiot kunnioittavat ja edistävät lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustavat sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin. Merike Helander, lakimies

21 [31 artiklaa] tulisi tulkita niin, että sillä tarkoitetaan niin lapsen henkistä, psykologista kuin fyysistäkin ikää ja kykyjä. Leikki on yleisesti tunnustettu parhaaksi tavaksi oppia mm. sosiaalisia ja muita taitoja. Vammaisten lasten osallisuus yhteiskunnan toimintoihin toteutuu kaikilta osin silloin, kun lapsille annetaan mahdollisuus, aikaa ja tilat toistensa kanssa leikkimiseen (niin vammaiset kuin muutkin lapset). Kouluikäisiä vammaisia lapsia tulisi opettaa viettämään mielekästä vapaa-aikaa ja leikkimään. Vammaisille lapsille tulisi tarjota yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa sekä osallistua erilaisiin kulttuuri- ja taideaktiviteetteihin. Nämä aktiviteetit tulisi nähdä sekä ilmaisukeinona että mielekkään elämänlaadun toteuttamisen välineenä. CRC/C/GC/9, kohta Merike Helander, lakimies

22 Lapsen edun arvioinnissa huomioon otettava tekijät (CRC/GC/C/14 kohdat 52-79) 1. Lapsen näkemykset Se, että lapsi on hyvin nuori tai haavoittuvassa asemassa ei riistä häneltä oikeutta ilmaista näkemyksiään eikä vähennä hänen näkemyksilleen annettavaa painoarvoa hänen etunsa määrittämisessä. Sellaisten erityistoimenpiteiden käyttöönotto, joilla taataan.. lapsille yhtäläiset oikeudet käyttää oikeuksiaan, edellyttää tapauskohtaista arviointia, jossa lapsille turvataan asema päätöksentekoprosessissa ja tarjotaan tarvittaessa kohtuullista mukauttamista ja tukea, jotta voidaan varmistaa heidän täysimääräinen osallistuminen etujensa arviointiin. 2. Lapsen identiteetti..erilaisuus on otettava huomioon lasten etua arvioitaessa. Lapsen henkilöllisyyteen kuuluu sellaisia ominaisuuksia kuten sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, kansallinen alkuperä, uskonto, uskomukset, sivistyksellinen identiteetti ja persoonallisuus. Vaikka lapsilla ja nuorilla on yhteiset universaalit perustarpeet, näiden tarpeiden ilmentäminen riippuu monista erilaisista henkilökohtaisista, henkisistä, sosiaalisista ja kulttuurisista tekijöistä, mukaan lukien lasten kehittyvät valmiudet. Merike Helander, lakimies

23 Lapsen edun arvioinnissa huomioon otettava tekijät (CRC/GC/C/14 kohdat 52-79) 3. Perheen säilyttäminen ja suhteiden ylläpito Lasta ei myöskään saa erottaa vanhemmistaan siksi, että joko lapsi tai hänen vanhempansa ovat vammaisia. Erottamista voidaan harkita ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa vanhemmille tarjottu tarpeellinen tuki perheen säilyttämiseksi ei ole ollut tarpeeksi vaikuttavaa, jotta lapseen ei kohdistuisi laiminlyönnin tai hylkäämisen riskiä tai hänen turvallisuutensa ei vaarantuisi. 4. Lapsen huolenpito, suojelu ja turvallisuus "suojelu ja huolenpito" on myös ymmärrettävä laajassa merkityksessä, sillä sen tavoitetta ei ole rajattu tai ilmaistu kieltojen kautta (kuten "lapsen suojelu haitalta"), vaan sen tavoite liittyy pikemminkin kokonaisvaltaiseen ihanteeseen taata lapsen "hyvinvointi" ja kehittyminen. Lasten hyvinvointi kattaa laajassa merkityksessä heidän materiaaliset, fyysiset, koulutukselliset ja emotionaaliset tarpeensa sekä kiintymyksen ja turvallisuuden tarpeen. Merike Helander, lakimies

24 Lapsen edun arvioinnissa huomioon otettava tekijät (CRC/GC/C/14 kohdat 52-79) 5. Haavoittuva tilanne Haavoittuvassa tilanteessa olevan lapsen tai lasten edun määrittämisessä tulisi huomioida kaikkien yleissopimuksessa määriteltyjen oikeuksien täysimääräisen nauttimisen lisäksi myös muut tällaisia erityistilanteita koskevat ihmisoikeusnormit, joita sisältyy muun muassa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen ja pakolaisten asemaa koskevaan yleissopimukseen. 6. Lapsen oikeus terveyteen Lapsen oikeus terveyteen (24 artikla) ja lapsen terveydentila ovat keskeisiä lapsen edun arvioinnissa. Merike Helander, lakimies

25 Lapsen edun arvioinnissa huomioon otettava tekijät (CRC/GC/C/14 kohdat 52-79) 7. Lapsen oikeus koulutukseen Pääsy laadukkaaseen koulutukseen ilmaiseksi on lapsen etu, mukaan lukien varhaiskasvatus, epävirallinen koulutus, arkioppiminen ja muut koulutukseen liittyvät toiminnot. ettei koulutus ole pelkästään sijoitus tulevaisuuteen, vaan myös mahdollisuus iloiseen toimintaan, kunnioituksen oppimiseen, osallistumiseen ja päämäärien saavuttamiseen. Tähän vaatimukseen vastaaminen ja lasten vastuullisuuden tukeminen, jotta he voivat voittaa erilaisista haavoittuvista tilanteistaan johtuvat rajoitukset, on lasten etu. Merike Helander, lakimies

26 KIITOS Merike Helander, lakimies

27 Lapsiasiavaltuutettu viestii Tilaa uutiskirje Merike Helander, lakimies