Lapset ja nuoret, tulevaisuuden aikuiset näkökulmia vuoteen 2030

Transkriptio

1 Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kohti Tampereen uutta strategiaa näkökulmana lasten ja nuorten hyvinvointi Lautakuntien talous- ja strategiaseminaari Lapset ja nuoret, tulevaisuuden aikuiset näkökulmia vuoteen 2030

2 Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Universaalit toimet (neuvolat, varhaiskasvatus, koulu ja sen oppilashuolto, vapaa-ajan palvelut, turvallinen kaupunkiympäristö) ovat kivijalkana hyvinvoinnin rakentamisessa. Erityinen huomio varhaislapsuuteen ja nivelvaiheisiin 2

3 Ehkäisevä työ edullista korjaavaan työhön verrattuna Ehkäisevän työn palvelut ovat kustannuksiltaan hyvin alhaisia verrattuna kodin ulkopuolisiin sijoituksiin. Tarvitaan toimia, joilla palvelujen painopistettä muutetaan korjaavasta työstä ehkäisevän työn suuntaan. Peruspalvelujen saatavuutta tulee parantaa. Korjaavien palvelujen asiantuntijoita mukaan ehkäisevien palvelujen toteutukseen. Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp: Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Lastensuojelun Keskusliitto & THL

4 Lasten ja nuorten ongelmien ehkäiseminen taloudellisesti kannattavaa Kansainvälisen tutkimuksen valossa lasten ja nuorten ongelmien ehkäiseminen on tuloksellista ja taloudellisti kannattavaa. Ongelmien ehkäisemisen keinoista lasten kouluvalmiuksien tukeminen nousee vahvasti esille. Varhaiskasvatuksen kustannusvaikuttavuus on hyvin korkea erityisesti huono-osaisten perheiden kohdalla. Jorma Sipilän ja Eva Österbackan selvitys: Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua? (VM:n julkaisu 2013) 4

5 Ennalta ehkäisyyn panostaminen jäänyt tavoitteeksi 2000-luvulla palveluiden ohjausta on lisätty kansallisilla suosituksilla ja säännöksillä, joilla palveluiden painopistettä on yritetty siirtää ongelmien ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Ei-sitovien suositusten ohjausvaikutukset ovat kuitenkin osoittautuneet vähäisiksi. Sitovat säännökset pyritään usein täyttämään liian vähäisillä resursseilla. Ristolainen, Varjonen ja Vuori: Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn politiikkatoimien tieto- ja arviointikatsaus (VNK:n julkaisu 2013) 5

6 1990-luvun lasten, nuorten ja perheiden palvelujen leikkaukset tulivat kalliiksi (1) 1990-luvun laman myötä lasten, nuorten ja perheiden palveluihin kohdistettiin leikkauksia, jotka vaikuttivat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lasten ja nuorten palveluiden leikkaaminen oli myös julkisen talouden näkökulmasta kallista, koska leikkaukset lisäsivät kalliiden erityispalveluiden tarvetta ja kustannuksia. 6

7 1990-luvun lasten, nuorten ja perheiden palvelujen leikkaukset tulivat kalliiksi (2) Peruspalvelujen leikkausten myötä lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon sekä muiden korjaavien palveluiden asiakkuudet ovat kasvaneet jyrkästi 1990-luvun alusta 2010-luvulle. Esimerkiksi psykiatrisessa laitoshoidossa olevien ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokastaan on kasvanut 150 prosenttia. 7

8 1990-luvun lasten, nuorten ja perheiden palvelujen leikkaukset tulivat kalliiksi (3) Tarja Paakkosen väitöstutkimuksessa (Itä-Suomen yliopisto 2012) todettiin lasten ja nuorten tarpeen psykiatriseen laitoshoitoon lisääntyneen, kun kouluterveydenhuollosta ja perhe- ja kasvatusneuvoloista säästettiin. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden leikkaukset voivat tuoda lyhytaikaista säästöä, mutta lasku julkiselle taloudelle on pidemmällä aikavälillä moninkertainen. 8

9 Leikkauksista kärsivät eniten heikossa asemassa olevat lapset ja nuoret Leikkaukset lisäävät lasten ja nuorten keskinäistä eriarvoisuutta. Esimerkiksi varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen, ryhmäkokojen suurentaminen päiväkodeissa ja kouluissa tai vapaa-ajan palvelujen leikkaaminen vaikuttavat eniten heikossa asemassa olevien lasten tilanteeseen. 9

10 Hyvinvointi eriytyy (1) Vuonna 1987 syntynyttä ikäluokkaa koskeva tutkimus: Lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti heidän vanhempiensa koulutuksen, työmarkkina-aseman ja taloudellisen tilanteen mukaan. Erityisesti perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat nuorten hyvinvointiin. Ehkäisevien ja hyvinvointia tukevien universaalien palveluiden merkitys korostuu ylisukupolvisen ongelmien katkaisemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. 10

11 Hyvinvointi eriytyy (2) Toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulevat liian myöhään. Aikuispalveluissa olisi aina selvitettävä lasten tilanne ja vanhempien mahdollinen tarve saada tukea vanhemmuudelleen. Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö, Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa; THL

12 Köyhyys rajoittaa lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia Vähävaraisten perheiden lapsista 80 % koki mahdollisuutensa harrastaa rajoittuneeksi. 70 % on joutunut jäämään pois harrastuksista perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. Yli puolet ei ollut voinut köyhyyden vuoksi osallistua juhliin (esimerkiksi syntymäpäiväjuhliin). Melkein 40 % oli jäänyt pois luokkaretkiltä rahatilanteen vuoksi. Yli puolet oli joutunut kiusatuksi köyhyyden vuoksi. Entten tentten pelistä pois! Lapsen ääni 2015-raportti lasten kokemuksista köyhyydestä ja osallisuudesta, Pelastakaa Lapset

13 Y-sukupolven aiempia sukupolvia heikompi asema työmarkkinoilla ja tulonjaossa Huono talouskehitys on merkittävästi heikentänyt Y-sukupolven ( syntyneet) asemaa. Nuorten aikuisten työmarkkinoille pääsy on vaikeutunut ja pienituloisuusaste kasvanut. Myös talouden sopeutustoimet osuvat erityisesti nuorten kotitalouksiin, esim. koulutuksen, opintorahan ja päivähoidon leikkaukset. Nuorten aikuisten aseman heikentyminen näkyy myös syntyvyyden huomattavana alenemisena. 13

14 14

15 Tulevaisuuden kunta on lasten ja nuorten kunta Sote- ja maakuntauudistuksen myötä lasten ja nuorten asiat korostuvat kuntien toiminnassa ja päätöksenteossa. Varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan palvelut ovat perheen jälkeen tärkeimmät lasten ja nuorten kasvuja kehitysympäristöt. Ne ovat kaikki kuntapalveluita. 15

16 Lapsen oikeuksien sopimus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen välineenä YK:n lapsen oikeuksien sopimus on väline lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseksi. Sopimus muodostaa lasten oikeuksien perustan. Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti velvoittava. Se on ollut Suomessa lakina voimassa vuodesta 1991 lähtien. Lasten oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan niitä pitää toteuttaa joka päivä. 16

17 Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet Syrjimättömyys (2 artikla) Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) Lapsen näkemysten kunnioittaminen (lapsen oikeus tulla kuulluksi 12 artikla) Lapsen edun ensisijaisuus (3 artikla) 17

18 Lapsen oikeus syrjimättömyyteen Lapsen oikeudet tulee taata kaikille lapsille. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien perusteella. Syrjintäkielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se edellyttää aktiivisia toimenpiteitä sellaisten tilanteiden korjaamiseksi, joissa esiintyy eriarvoisuutta. Tarvittaessa positiivinen erityiskohtelu yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi 18

19 Lapsen oikeus kehittymiseen Kehittyminen kokonaisvaltainen käsite, johon kuuluvat kaikki lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet. Kyse ei ole vain lapsen kehityksen varmistamisesta kohti aikuisuutta vaan myös parhaiden mahdollisten olosuhteiden järjestämisestä lapsen nykyistä elämää varten. Kehittyminen tulee käsittää laajassa merkityksessä käsittäen niin fyysisen, henkisen kuin sosiaalisen kehityksen. 19

20 Lapsen näkemysten kunnioittaminen Lapsen oikeus tulla kuulluksi Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lasten näkemysten kuuleminen on tärkeää kaikissa lapsia koskevissa asioissa. Lapsen etu ja lapsen oikeus tulla kuulluksi täydentävät toisiaan. Lapsen näkemykset tulee kuulla ja ottaa huomioon kaikissa häntä koskevissa asioissa, myös lapsen edun arvioinnissa. 20

21 Lasten ja nuorten osallisuus Lapsen ja nuoren osallisuus, oikeus tulla kuulluksi ja oikeus vaikuttaa Osallisuus kunnan asukkaana Osallisuus kasvu- ja kehitysympäristön jäsenenä varhaiskasvatuksessa, koulussa, oppilaitoksessa ja harrastuksissa Osallisuus palvelun käyttäjänä tai asiakkaana, esim. sote-palveluissa tai vapaa-ajan palveluissa 21

22 Lapsen edun ensisijaisuus Lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu. Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteutuminen sekä lapsen kokonaisvaltainen kehitys. Lapsen etu (lapsen paras, lapsen etujen toteutuminen) muodostuu lapsen oikeuksien kokonaisuudesta. 22

23 Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten edun selvittämiseen Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten päätös voidaan toteuttaa lasten edun (lasten paras, lasten intressit) kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. 23

24 Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä (1) Tuo tietoa päätöksenteon perustaksi. Mahdollistaa lasten edun ensisijaisuuden huomioon ottamisen lapsiin vaikuttavissa päätöksissä. Tuo näkyväksi erilaisessa tilanteessa olevien lasten ja nuorten tarpeet. Tuo esiin vaikutukset lasten hyvinvointiin ja kehitykseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tuo lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuuden käyttöön. 24

25 Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä (2) Lapsivaikutuksia arvioimalla saadaan suosituksia päätöksentekoa varten. Arvioinnin tuloksia hyödyntämällä saadaan lasten hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta parempia päätöksiä. Lasten kannalta hyvät päätökset ovat myös taloudellisesti parempia. Hyvinvoinnin ja terveyden perusta rakentuu lapsuudessa. Vaikutusten arviointi lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta. Selkeyttää ja jäsentää valmistelua ja päätöksentekoa. 25

26 Vaikutusten arviointi eri vaiheissa Ennakkoarviointi: Suunnitteilla olevan päätöksen vaikutuksia arvioidaan ennen päätöksen tekemistä. Prosessiarviointi: Vaikutuksia arvioidaan päätöksen toimeenpanon yhteydessä. Seuranta-arviointi: Selvitetään, minkälaisia vaikutuksia tehdyllä päätöksellä on ollut. Eri vaiheissa tehdyt arvioinnit täydentävät toisiaan. Kerätty tieto kumuloituu. 26

27 Lapsivaikutusten arviointi osaksi valmisteluprosessia Lapsivaikutusten arviointi säännönmukaiseksi osaksi valmisteluprosessia. Arviointi riittävän varhaisessa vaiheessa valmistelua, jotta aito merkitys prosessissa Arvioinnin toteuttamisessa voidaan käyttää erilaisia menettelytapoja. Isoissa asioissa laajempi arviointi Moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen arvioinnissa Arvioinnin tulokset on otettava huomioon jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa. 27

28 Lasten ja nuorten osallisuus arvioinnissa Lapsiystävällinen kuuleminen ja osallistuminen Lapsiystävälliset menetelmät, esimerkiksi lasten haastattelut, kyselyt, sadutus, piirtäminen, kirjoittaminen, valokuvaaminen Kuuleminen arjen kasvuympäristöissä: päiväkodit, koulut, koululaisten iltapäivätoiminta, vapaaajanpalvelut, nuorisotyö, sosiaali- ja terveyspalvelut Oppilaskunnat ja nuorisovaltuusto Yhteistyö järjestöjen kanssa 28

29 Lapsi- ja nuorisoystävällinen kaupunki (1) Investoi laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Varmistaa terveellisen ja turvallisen päiväkoti- ja kouluympäristön. Mahdollistaa jokaisella lapselle ja nuorelle harrastamisen. Tarjoaa lapsille ja nuorille turvallisen kaupunkiympäristön. 29

30 Lapsi- ja nuorisoystävällinen kaupunki (2) Edistää tavoitteellisesti lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Kuulee lapsia ja nuoria ja antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa, erityinen huomio heikossa asemassa olevien lasten ja nuorten osallisuuden parantamiseen. Kaventaa tavoitteellisesti hyvinvointi- ja terveyseroja ja ehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä; erityinen huomio mielenterveyteen sekä maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kotoutumiseen 30

31 Lapsi- ja nuorisoystävällinen kaupunki (3) Arvioi ja huomioi lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset päätöksenteossa ja seuraa myös päätösten vaikutuksia. Tekee tiivistä yhteistyötä maakunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden sote-palveluiden kanssa. Tekee tiivistä yhteistyötä kaupungissa toimivien lapsi-, nuoriso- ja perhejärjestöjen kanssa. 31

32 MLL:n visio 2024 Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.