Esa Iivonen Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät Oulu. Lasten oikeuksien toteutuminen sote-uudistuksessa

Transkriptio

1 Esa Iivonen Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät Oulu Lasten oikeuksien toteutuminen sote-uudistuksessa

2 Tärkeimmät oikeudet on kirjattu ihmisoikeussopimuksiin ja perustuslakiin Tärkeimmät oikeudet on kirjattu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja kansalliseen perustuslakiin. Ihmisoikeudet ja perusoikeudet muodostavat perustan muulle lainsäädännölle ja julkisen vallan toiminnalle. Sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeässä roolissa ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteuttamisessa. Ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien on oltava sote-uudistuksen toteuttamisen perustana. 2

3 Valtion, maakuntien ja kuntien turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen (perustuslain 22 ). Tärkeimmät julkisen vallan toimijat ovat valtio, kunnat ja maakuntauudistuksessa perustettavat maakunnat. Sote- ja maakuntauudistuksen on edistettävä perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. 3

4 Lapsen oikeuksien sopimus on väline lasten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseksi Lapsen oikeuksien sopimus on lasten oikeuksien perusta ja tärkeä väline lasten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseksi. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvataan lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta keskeiset oikeudet. Jokaisen sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi. 4

5 Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet Syrjimättömyys (2 artikla) Lapsen edun ensisijaisuus (3 artikla) Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) Lapsen näkemysten kunnioittaminen (lapsen kuuleminen ja osallisuus, 12 artikla) 5

6 Lapsen edun ensisijaisuuden periaatteen aktiivinen soveltaminen Lapsen edun ensisijaisuuden periaate edellyttää aktiivisia toimenpiteitä kaikilla julkisen hallinnon tasoilla. Lapsen edun periaatetta on sovellettava järjestämällisesti kaikessa lapsiin vaikuttavassa lainsäädännössä, hallinnossa ja palveluissa > myös sote-uudistuksessa Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit (nro 5) sopimuksen yleisistä täytäntöönpanotoimista ja lapsen edun ensisijaisuudesta (nro 14) 6

7 Lapsen etu ja lapsivaikutusten arviointi Lapsen etu saa sisältönsä lasten oikeuksien parhaasta mahdollisesta toteutumisesta. Lapsivaikutusten arviointi on väline lapsen edun selvittämiseen. Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet muodostavat perustan lapsivaikutusten arvioinnille. 7

8 Keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia lasten ja nuorten sote-palveluissa (1) Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen syrjimättömyyteen ja yhdenvertaisuuteen esittää näkemyksensä ja saada näkemyksensä huomioon otetuksi saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin iän ja kehitystason mukaisesti saada etunsa ensisijaisesti huomioon otetuksi parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sosiaaliturvaan 8

9 Keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia lasten ja nuorten sote-palveluissa (2) Oikeus siihen, että julkinen valta tukee perheitä ja vanhempia riittävään elintasoon suojeluun ja huolenpitoon yksityis- ja perhe-elämän suojaan opetukseen ja koulutukseen omaan kieleen ja kulttuuriin ohjaukseen ja neuvontaan oikeuksien käyttämisessä oikeusturvaan, mm. oikeus asianmukaiseen viranomais- ja tuomioistuinkäsittelyyn 9

10 Sote- ja maakuntauudistus koostuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta Maakuntauudistus Perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa valtionhallinnon ja kuntahallinnon väliin Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirretään kunnilta maakunnille Valinnanvapausuudistus Sote-palveluiden käyttäjien valinnanvapautta laajennetaan sekä lisätään yksityisten palveluntuottajien osuutta palveluiden tuottamisessa Sote- ja maakuntauudistuksen sivut Sote-uudistuksesta THL:n sivuilla 10

11 11

12 12

13 13

14 14

15 15

16 16

17 17

18 Sote- ja maakuntauudistuksen oikeudellinen lapsivaikutusten ennakkoarviointi Lapsivaikutusten arviointi on toteutettu syys-lokakuussa 2016 sosiaali-terveysministeriön koordinoiman lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toimeksiannosta. Arvioinnin ovat toteuttaneet Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta ja Kirsi Pollari Lastensuojelun Keskusliitosta Arviointi on toteutettu lapsenoikeusperustaisesti, jossa lähtökohtana ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet.

19 Lapsivaikutusten arviointia jatkettava koko uudistuksen ajan Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointia on tehtävä koko uudistuksen valmistelun ja toteutuksen ajan. Arvioinneissa esiin tulleet seikat on huomioitava ja havaitut ongelmat on korjattava. Lapsivaikutusten arviointivelvoite tulisi myös kirjata sotejärjestämislakiin.

20 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma huomioon sote-uudistuksessa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on huomioitava lasten, nuorten ja perheiden palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Lape-ohjelman periaatteet: Lapsen oikeudet ja lapsen etu Lasten, nuorten ja perheiden omien voimavarojen vahvistaminen Lapsi- ja perhelähtöisyys Perheiden monimuotoisuus Lape-ohjelma STM:n sivuilla THL:n sivuilla ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape- 20

21 Maakunnilla haastava tehtävä saada palveluista toimiva kokonaisuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio on varmistettava lasten ja nuorten hyvinvointia ja oikeuksia turvaavalla tavalla. Monituottajamallissa (maakuntien liikelaitokset ja yksityiset palveluntuottajat), palveluiden yksityistämisessä ja valinnanvapausmallissa palveluiden integraation onnistuminen on haastavaa. Sote-uudistus ja valinnanvapausmalli voivat heikentää palveluintegraatiota ja siten palveluiden laatua ja saatavuutta.

22 Koordinaation ja ohjauksen merkitys suuri palveluiden toimivuudessa Koordinoinnin ja ohjauksen merkitys korostuu. Moni lapsi ja nuori on usean palvelun asiakkaana samanaikaisesti. Maakunnalla on haastava tehtävä saada eri palveluntuottajien palveluista asiakkaalle toimiva palvelukokonaisuus. Kokonaisuuden luomisessa onnistuakseen maakunnan on kyettävä vahvaan palveluntuottajien ohjaukseen. Asiakkaiden ja potilaiden neuvonnan ja palveluohjauksen on oltava aivan toisella tasolla kuin nyt. 22

23 Myös maakunnan ja kunnan palveluiden muodostettava keskenään toimiva kokonaisuus Lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluiden on muodostettava toimiva kokonaisuus kunnan palveluiden - varhaiskasvatuksen, koulujen ja vapaa-ajan palveluiden - kanssa. Yhteistyön maakunnan ja kunnan palveluiden välillä on oltava sujuvaa ja lapsi-, nuori- ja perhelähtöistä. Yhteistyöhön on oltava toimivat rakenteet ja käytännöt, esimerkkinä perhekeskustoimintamallin koordinaatiovastuu maakunnalle.

24 Lasten ja nuorten kannata olennaista, että kuntien toimintaedellytyksistä huolehditaan Perheen jälkeen tärkeimmät lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöt ovat jatkossakin kuntapalveluita. On varmistettava, että kunnilla on sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen riittävät voimavarat varhaiskasvatuksen, opetuksen ja vapaa-ajan palveluiden järjestämiseen.

25 Palveluverkkoa uhkaa harveneminen Sote-palveluiden maakunnille siirron myötä palveluverkko tulee harvenemaan. Lähipalveluperiaate on tärkeä monissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuolto on tärkeää turvata kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavana lähipalveluna. Palveluja keskitettäessä on tärkeää tehdä lapsivaikutusten arviointi keskittämisen hyödyistä ja haitoista.

26 Valtion ohjaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä Ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien edistämisvelvoite on huomioitava valtion ja maakuntien ohjauksessa. Ihmisoikeudet ja perusoikeudet koskevat myös yksityisten palveluntuottajien toimintaa On varmistettava, että sote-uudistuksen toimeenpanon ohjaukseen on riittävät voimavarat ministeriöissä, THL:ssä ja muissa viranomaisissa.

27 Ratkaiseeko hinta vai laatu ja vaikuttavuus? Laatu- ja vaikuttavuustekijöitä on painotettava sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa. Tämä voidaan toteuttaa lainsäädännöllä sekä valtiollisella ohjauksella (valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle) ja maakunnallisesti palvelustrategioissa.

28 Lasten oikeuksien koulutus kaikille lasten kanssa työskenteleville ja päätöksiä tekeville Palveluiden yksityistämisen, monituottajamalli ja valinnanvapaus korostavat lasten oikeuksien koulutuksen merkitystä. Sote-uudistuksessa tulisi varmistaa, että jokainen lasten kanssa työskentelevä sekä lapsia tai lasten palveluja koskevia päätöksiä valmisteleva tai tekevä on osallistunut lasten oikeuksia koskevaan koulutukseen. Tämä tulisi kirjata sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisiin tavoitteisiin ja maakuntien palvelustrategioihin.

29 Sote-uudistuksen toteuttaminen vaatii riittävää tietopohjaa On varmistettava, että THL:llä on riittävät voimavarat tietojen keruuseen ja analysointiin. Lisätään alle kouluikäisiä ja alakouluikäisiä sekä haavoittuvassa asemassa olevia lapsiryhmiä koskevaa tiedontuotantoa. On huolehdittava, että maakunta ja kunta keräävät tietoja lapsilta ja nuorilta. Maakunta- ja kuntastrategioihin lasten ja nuorten hyvinvointiosio!

30 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa ja maakunnassa Kuntien ja maakuntien valtionrahoituksessa varmistettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen riittävä painoarvo. Hyvinvointi- ja terveyserojen perusta muodostuu lapsuudessa. Lapsuus- ja nuoruusiän hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen priorisoitava. Varmistettava maakunnan ja kuntien yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöt mukaan sekä maakunnissa että kunnissa! 30

31 Järjestöjen työ hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä huomioitava Järjestöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Sekä kunnan että maakunnan tehtäviin tulee kirjata yhteistyövelvoite järjestöjen kanssa. Järjestöjen työn mahdollistamiseksi on välttämätöntä, että jatkossa sekä kunnat että maakunnat voivat avustaa järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. 31

32 Lasten ja nuorten osallisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Lasten ja nuorten kuulemista, kohtaamista ja vaikutusmahdollisuuksia sote-palveluissa on parannettava. On varmistettava, että sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö turvaa kaikkien lasten yhdenvertaisen osallistumisen ja vaikutusmahdollisuudet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten osallisuus- ja vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen.

33 Valinnanvapaudessa huomioitava lapsen edun ensisijaisuus Valinnanvapauslakiluonnoksen mukaan 12 vuotta täyttänyt saisi itse valita palvelun tuottajan, jos hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan ja huolenpidostaan. On kuitenkin eri asia päättää hoitoonsa liittyvistä asioista kuin hoitopaikasta. Lapsilta ei voida edellyttää samanlaista kykyä itsenäisiin valintoihin kuin aikuisilta. Lasta koskevissa asiassa lapsen edun on oltava ensisijainen harkintaperuste, myös valinnanvapauden käyttämisessä.

34 Lasten oikeuksien turvaaminen ja valvonta sosiaali- ja terveyspalveluissa Lasten ja nuorten sote-palvelujen riittävästä viranomaisvalvonnasta on huolehdittava. Lakiluonnoksissa vaarana on liiallinen turvautuminen omavalvontaan. Omavalvonta ei riittävällä turvaa tavalla lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista. Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lasten oikeuksia maakunnissa ja kunnissa!

35 Sote-uudistuksen kustannustavoite erittäin kunnianhimoinen Sote-uudistuksen tavoitteena on hidastaa sote-menojen kasvua noin 1,5 prosenttiyksikköä vuodessa vuosina Koska väestö ikääntyy kovaa vauhtia ja palvelutarve kasvaa, tavoite on erittäin kunnianhimoinen. Jos kustannusten kasvun hillitsemisessä ei onnistuta, seurauksena on asiakasmaksujen korotukset ja palvelujen rajaaminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn on satsattava oikeasti, jotta tavoite kustannusten kasvun hillitsemiseksi saavutettaisiin. 35

36 MLL:n visio 2024 Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.