KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2010

KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginhallitus 5.4.2011 Kaupunginvaltuusto 13.6.2011

SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 6 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset... 6 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 6 1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 6 1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 8 1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 12 1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 16 1.2.5 Kaupungin henkilöstö... 17 1.2.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 21 1.2.7 Ympäristötekijät... 23 1.3 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä... 25 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 28 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 28 1.4.2 Toiminnan rahoitus... 32 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset... 35 1.6 Kokonaistulot ja menot... 40 1. 7 Kajaanin kaupungin konsernirakenne 31.12.2010... 41 1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 42 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 42 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 43 1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 43 1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 45 1.8 Keskeiset liitetiedot... 51 1.9 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 52 1.9.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 52 1.9.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet... 53 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 56 2.1 Tavoitteiden toteutuminen... 56 2.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 61 2.2.1 Tarkastustoimi... 62 2.2.2 Kaupunginhallituksen toimiala... 63 2.2.2.1 Kaupunginhallitus tulosalue... 64 2.2.2.2 Työllisyyden hoito tulosalue... 70 2.2.2.3 Keskushallinto tulosalue... 73 2.2.2.4 Maahanmuuttajapalvelut... 75 3

2.2.3 Sivistystoimiala... 77 2.2.3.1 Sivistyslautakunta tulosalue... 82 2.2.3.2 Varhaiskasvatus tulosalue... 83 2.2.3.3 Perusopetus tulosalue... 85 2.2.3.4 Kaupunginkirjasto Kainuun maakuntakirjasto... 88 2.2.3.5 Kainuun Museo ja Kajaanin Taidemuseo... 89 2.2.3.6 Kaukametsä... 92 2.2.3.7 Liikuntapalvelut... 95 2.2.4 Ympäristötekninen toimiala... 97 2.2.4.1 Ympäristötekninen lautakunta tulosalue... 101 2.2.4.2 Ympäristö ja maankäyttö tulosalue... 102 2.2.4.3 Kunnallistekniikka tulosalue... 104 2.2.4.4 Tilapalvelu tulosalue... 106 2.2.5 Kainuun pelastuslaitos toimiala... 109 2.2.5.1 Kainuun pelastuslaitos... 109 2.2.6 Kaupungin tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut... 112 2.3 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 121 2.3.1 Peruskunnan käyttötalouden toteutuminen... 121 2.3.2 Peruskunnan tuloslaskelmaosan toteutuminen... 122 2.3.3 Peruskunnan investointien toteutuminen... 125 2.3.4 Peruskunnan rahoitusosan toteutuminen... 129 2.3.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 130 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 131 3.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet... 131 3.2 Tuloslaskelma... 132 3.3 Rahoituslaskelma... 133 3.4 Tase... 134 3.5 Konsernilaskelmat... 136 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 140 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 140 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 141 4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 142 4.4 Tasetta koskevat liitetiedot... 145 4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 148 4.7 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 149 4

5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 150 5.1 Liikelaitosten erillistilinpäätökset... 150 5.1.1 Kajaanin Ammattikorkeakoulu liikelaitos... 150 5.1.2 Kajaanin kaupunginteatteri liikelaitos... 173 5.1.3 Kajaanin Mamselli liikelaitos... 195 5.1.4 Kajaanin Vesi liikelaitos... 217 5.1.5 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos... 242 5.1.6 Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen... 258 5.2 Tytäryhtiöiden toimintakertomus ja tilinpäätöstiedot... 258 5.2.1 Kajaanin Elokuvakeskus Oy... 258 5.2.2 Kajaanin Teknologiakeskus Oy... 259 5.2.3 Measurepolis Development Oy... 260 5.2.4 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari... 262 5.2.5 Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus... 263 6 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 264 7 TILINTARKASTUSKERTOMUS... 266 5

1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kaupungin toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kaupungin toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupungissa ja kaupunkikonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kaupungin ja kaupunkikonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, josta ei ole tehtävä selkoa kaupungin tai kaupunkikonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kaupunginhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kun kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteuttamisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitosten tilinpäätösten laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Kuntalain mukaan kaupungin liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat sekä talousarvion toteuttamisvertailu ja toimintakertomus. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus Suomen talous on elpynyt globaalin finanssikriisin aiheuttamasta taantumasta oletettua paremmin. Vientiteollisuuden kasvunäkymät, kotimaisen kulutuskysynnän kasvu sekä asuinrakentamisen investointien kasvu ovat olleet myönteisen kehityksen moottoreina. Työpaikat ja hyvä työllisyyskehitys ovat entistä tärkeämmässä roolissa maassamme tällä hetkellä. Suomalainen teollisuussektori on joutunut kovaan saneeraukseen jo menneinä vuosina, ja nyt on edessä raju rakennemuutos myös niin sanotun korkean teknologian sektorilla. Hyvinvointivaltion toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan vähintään muutaman prosentin vuotuinen talouskasvu, ja se on paljolti sidoksissa työllisyyskehitykseen. Jatkossa on löydettävä uusia keinoja työllisyyden ja sitä kautta talouskasvun saamiseksi pysyvälle kasvu-uralle. Julkisen talouden osalta on kiinnitettävä erityistä huomiota tulojen ja menojen tasapainoon. Julkisen talouden alijäämien kasvun hillitseminen pakottaa palvelurakenteiden kehittämiseen ja palvelutasojen tarkasteluun. Julkisen talouden haasteista vaikein on palvelutarpeen kasvu suhteessa käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin. Erityisesti ikäsidonnaisten menojen nopea kasvu luo kovia paineita Suomessa lähimmän kahdenkymmenen vuoden aikana. Kajaanin teollisuussektorilla paras uutinen oli Transtechin raitiotievaunutilausten varmistuminen. Renforsin Rannan yritystoiminnan kehittyminen jatkui hyvää vauhtia ja sinne on tulossa mm. supertietokone. Myös erilaisten palvelukeskusten työpaikkoja on syntynyt runsaasti lisää Kajaaniin. Muualla Kainuussa kaivosteollisuus ja puurakentaminen kasvoivat hyvää vauhtia. Raskain menetys Kajaanin kannalta oli perinteikkään OKL:n eli Oulun yliopiston alaisen opettajankoulutuksen lakkauttamispäätös. Tämä päätös aiheuttaa sekä taloudellisia että henkisiä menetyksiä. Koulutus- ja tutkimussektorilla myönteisiä asioita olivat CEMIS-yksikön perustaminen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun tulevaisuuden toimintaedellytysten kirkastuminen sekä hyvä menestys erilaisissa valtakunnallisissa vertailuissa. 6

Kajaanin kaupungin talouden parantamiseen on käytetty runsaasti voimavaroja kuluneen vuoden aikana. Kaupungissa on aloitettu kokonaisvaltaisen talouden tasapainottamisohjelman rakentaminen jo vuoden 2008 loppupuolella. Tämän ohjelman avulla olemme saaneet hahmotettua talouden strategiset linjaukset vuosille 2010-2016. Tasapainottamisohjelmaa täydentävää henkilöstösuunnitelmaa on samoin toteutettu vuonna 2010. Henkilöstösuunnitelman avulla tehostetaan erityisesti luontaisen poistuman hyödyntämistä henkilöstökulujen hallinnassa. Alkuvuodesta käytiin läpi myös henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Tuloveroprosentti korotettiin vuonna 2010 19 prosentista 20 prosenttiin. Lisäksi kiinteistöveroprosentteja korotettiin. Yhdessä näillä toimenpiteillä lähdettiin parantamaan kaupungin taloudellisia toimintaedellytyksiä ja kattamaan kertyneitä alijäämiä. Kaupungin talous on kehittynyt merkittävästi myönteiseen suuntaan kuluneen vuoden aikana. Suurin tekijä oli verotulojen kasvu miltei 9 miljoonalla eurolla vuoteen 2009 verrattuna. Ennakoitua verotulopohjan pienenemistä ei tapahtunut, joten veronkorotusten vaikutus toteutui useita miljoonia yli talousarviossa ennustetun. Tämä trendi on näkynyt läpi koko Suomen kuntakentän, eikä Kajaanin kehitys poikkea siitä mitenkään olennaisesti. Ennusteita nopeampi toipuminen taantumasta ja hyvä työllisyyskehitys lisäsivät Suomen kuntatalouden verotuloja loppuvuodesta huomattavasti ennakoitua enemmän. Talouden tasapainottamisohjelman ja henkilöstösuunnitelman vaikutukset vuonna 2010 olivat noin 2 miljoonaa euroa. Alhainen korkotaso, budjettikurin pitäminen ja eräiden satunnaisten tuloerien (mm. KAVO:n tuottojen kasvu) auttoivat myös hyvän tuloksen saavuttamisessa. Tilinpäätöksen 2010 osoittama ylijäämäinen tulos (6,6 miljoonaa euroa) antaa vahvaa uskoa siihen, että olemme menossa oikeaan suuntaan. Se, että pysymme oikeassa suunnassa edellyttää talouden tasapainottamisohjelman ja henkilöstösuunnitelman toteuttamista. Talouden hallinta on haaste myös jatkossa. Kaupungin yhteenlasketut alijäämät ovat vuoden 2010 jälkeen 13,3 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta pieneni hieman lyhytaikaisen lainan vähentymisen ansiosta ja oli tilinpäätöksessä 1793 euroa/asukas. Vuosikate oli noin 17 miljoonaa euroa (449 euroa/as) ja kattoi noin 160 prosenttia poistoista. Poistonalaisista investoinneista vuosikate kattoi 102 prosenttia. Kaupungin bruttoinvestoinnit olivat yli 20 miljoonaa euroa. Niistä merkittävä osa oli rakennusten ja kunnallistekniikan peruskorjausta. Investointitaso pysyy korkeana myös tulevina vuosina. Kaupungin rakennuskannasta valtaosa on rakennettu 1960 1970-luvuilla ja vaatii mittavia peruskorjaus- ja uusinvestointeja. Kuluneen vuoden keskeisiä asioita oli myös Kainuun mallin tulevaisuuden suunnittelu. Kajaanilla suurimpana maksajana on tällä asialla iso painoarvo. Tätä kirjoitettaessa on vielä monia asioita (erityisesti lopullinen rahoitusmalli) sopimatta Kainuun kuntien kesken, mutta tahtotila on löytää neljän vuoden määräaikaiselle jatkolle toimiva malli. Kainuun mallia on mahdollista jatkaa lain puutteissa vuoden 2016 loppuun. Vaikka elämme talous- ja rakennemuutospaineiden alla, niin meidän on silti pystyttävä suuntaamaan kaikki liikenevät resurssimme kaupungin tulevaisuuden rakentamiseen. Meidän on pystyttävä tekemään strategisesti järkeviä päätöksiä ja hakemaan uusia ratkaisumalleja. Muutos on pysyvästi keskellämme ja vanhoja käytäntöjä on tarvittaessa kyettävä kyseenalaistamaan. Kaupungin talouden tervehdyttäminen on saatu käyntiin ja nyt käsissämme oleva tilinpäätös osoittaa, että tämä suunta on oikea. Oikeassa suunnassa pysyminen on haaste, joka meidän on otettava tosissamme. Meillä on tähän haasteeseen kelvolliset eväät käytössämme, kun vain uskomme itseemme. Kajaanilaiset voivat olla aidosti ylpeitä kehittyvästä ja omintakeisesta korpikaupungistaan. Jari Tolonen kaupunginjohtaja 7

1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Jäsenet Enroth Paavo KOK Lämpsä Jouni VAS Haataja Minna VAS Majuri Jenni KOK Hakkarainen Eija PS Matero Vuokko SDP Halonen Auli KOK Mikkonen Ritva VAS Halonen Markku, KESK Myllylä Raili VAS Haukipuro Airi KESK Nissinen Matti KESK Heikkinen Jukka KESK Oikarinen Markku SDP Hurskainen Timo KESK Okkonen Arto KESK Huusko Vesa VAS Ovaska Jukka-Pekka VIHR Hynynen Evelyn KD Parviainen Heikki KESK Hyyryläinen Mauno KESK Patronen Kaija KESK Immonen Kauko VAS Peittola Minna KESK Immonen Marjatta KESK Piirainen Raimo SDP Juntunen Hannu KOK Rissanen Maija KESK Kaikkonen Vesa, II varapj. VAS Ronkainen Tauno VAS Karjalainen Aki, I varapj. KESK Rytkönen Timo VAS Karppinen Veli-Matti Kaj. S Räisänen Aki VAS Kemppainen Hannu S KESK Rönty Markku KOK Kemppainen Hannu T SDP Sankilampi Jaana PS Kettunen Pentti PS Sistonen Toivo KOK Kiljunen Ella SDP Suutari Eero, puheenjohtaja KOK Koistinen Pekka KESK Tolonen Markku KESK Krogerus Timo Kaj. S Tornberg Raimo KESK Kuutti Päivi KOK Törrö Leena SDP Kyllönen Toivo PS Vatula Anneli YKKS Väisänen Sanni VIHR Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Jäsenet Arto Okkonen, puheenjohtaja Oikarinen Markku, I varapuheenjohtaja Sistonen Toivo, II varapuheenjohtaja Heikkinen Jukka Immonen Marjatta Rissanen Maija Huusko Vesa Auno Päivi Kuutti Päivi Sankilampi Jaana Karppinen Veli-Matti Henkilökohtaiset varajäsenet Hyyryläinen Mauno Tolonen Tapio Juntunen Hannu Hurskainen Timo Peittola Minna Immonen Maarit Räisänen Aki Kyllönen Erja Heikkinen Seija Hakkarainen Eija Krogerus Timo 8

Tarkastuslautakunta Jäsenet Enroth Paavo, puheenjohtaja Mikkonen Ritva, varapuheenjohtaja Tolonen Markku Törrö Leena Ahlqvist Pertti Varajäsenet Rantakurtakko Maarit Haataja Minna Pyhtilä Johanna Hekkala Heikki Elfving Seppo Keskusvaalilautakunta Jäsenet Huotari Vesa Karjalainen Maija Petrovic Stevo Latvakangas Osmo Jaanus-Nykänen Elvi Varajäsenet Vatula Anneli Väisänen Antero Moilanen Riitta Kettunen Jonas Ohinmaa Onerva Sivistyslautakunta Jäsenet Tornberg Raimo, puheenjohtaja Lämpsä Jouni, varapuheenjohtaja Hyyryläinen Mauno Peittola Minna Hynynen Evelyn Kyllönen Sari Majuri Jenni Rönty Markku, 4.5.2010 alkaen Käsmä Jouko Hekkala Heikki Vatula Anneli Ovaska Jukka-Pekka Auno Päivi, kaupunginhallituksen ed. Varajäsenet Hurskainen Timo Puskala Pasi Karjalainen Aki Pyhtilä Johanna Seppänen Irja Sarr Kerttuli Ojala Katriina Väinölä Aki Leinonen Paula Kyllönen Mika Luak Samuel Ympäristötekninen lautakunta Jäsenet Kyllönen Antero, puheenjohtaja Halonen Markku, varapuheenjohtaja Haukipuro Airi Patronen Kaija Parviainen Heikki Lindgren Seppo Väyrynen Tuula Leinonen Voitto Kiljunen Ella Kyllönen Toivo Leinonen Tarja Heikkinen Jukka, kaupunginhallituksen ed. Varajäsenet Rytkönen Timo Nissinen Matti Ronkainen Minna Mulari Eeva-Liisa Jokelainen Esa Järvelä Martti Jestola Satu Surma-aho Timo Järvelin Matti Tihinen Ari Huusko Päivi Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Jäsenet Surma-aho Timo, puheenjohtaja Halonen Markku, varapuheenjohtaja Kyllönen Antero Tartia-Jalonen Aila Huusko Päivi Immonen Marjatta, kaupunginhallituksen ed. Varajäsenet Leinonen Voitto Parviainen Heikki Väyrynen Tuula Kemppainen Maarit Leinonen Tarja 9

Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunta Jäsenet Piippo Esko, puheenjohtaja Halonen Auli, varapuheenjohtaja Karjalainen Aki Immonen Marjatta Pyhtilä Johanna Nissinen Matti Salonen Eero Soikkeli Maija Käsmä Jouko Hakkarainen Eija Kunnas Karl Sistonen Toivo, kaupunginhallituksen ed. Varajäsenet Matero Vuokko Rantakurtakko Maarit Kauppinen Juha Peittola Minna Karjalainen Maija Komulainen Tuomas Kortelainen Janne Kyllönen Erja Korhonen Hannu Sankilampi Jaana Pääskylä Esko Kajaanin ammattikorkeakoulun hallitus Jäsenet Leinonen Merja Kemppainen Mauri Leppänen Timo Sirviö Arja Ruuskanen Eija Nevalainen Janne Kemppainen Eero Mäkinen Merja Kähkönen Jari Heikkinen Eija Varajäsenet Ahonen Esa Syrjä Minna Räihä Hanna Teirilä Ari Pekkala Sari Näyhä Ville Kemppainen Tuula Määttä Mika Yli-Houhala Rauni Itkonen Heli Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Myllylä Raili, puheenjohtaja Krogerus Timo, varapuheenjohtaja Ovaska Pekka Heikkinen Seija Suhonen Kari Kemppainen Mikko Isokoski Sisko Rissanen Maija, kaupunginhallituksen ed. Varajäsenet Lappalainen Seija Karppinen Veli-Matti Kivilahti Ritva Heikkinen Mikko Vatula Esko Hernetkoski Markku Manner Leena Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Hurskainen Timo, puheenjohtaja Melakari Jaana, varapuheenjohtaja Räisänen Aki Huotari Tellervo Närhi Pirkko Karppinen Sirkka Aapakari Marjaana Kuutti Päivi, kaupunginhallituksen ed. Varajäsenet Moilanen Erkki Tolonen Maria Leinonen Kaija Latvakangas Osmo Turunen Anne Leikkainen Tarja Niemi Pekka 10

Kajaani Vesi -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Kettunen Pentti, puheenjohtaja Koskensalmi Leila, varapuheenjohtaja Immonen Maarit Juutinen Eero Leinonen Voitto Vimpari Jouni, henkilöstön edustaja Heikkinen Jukka, kaupunginhallituksen ed. Varajäsenet Elfving Seppo Tartia-Jalonen Aila Hurskainen Timo Pelkonen Sisko Käsmä Jouko Kemppainen Ilkka Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Alanko Hannu, puheenjohtaja Määttä Anneli, varapuheenjohtaja Melakari Jaana Valovaara Rainer Soininen Timo Tuominen Anssi Mäkinen Merja Huusko Vesa, kaupunginhallituksen ed. Varajäsenet Järvinen Reijo Kauppinen Juha Käsmä Jouko Tolonen Iikka Karjalainen Tommi Kovalainen Pirjo Karjalainen Arto Tilivelvolliset viranhaltijat Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja, kaupunginlakimies Talousjohtaja Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösihteeri Kansliapäällikkö Atk-päällikkö Vastaanottokeskuksen johtaja Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Kajaanin ammattikorkeakoulun hallinto- ja talousjohtaja Kajaanin kaupunginteatterin johtaja Kajaanin Mamsellin johtaja Kajaanin Veden johtaja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja Sivistystoimiala Sivistysjohtaja Talouspäällikkö Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Perusopetuksen tulosalueen johtaja Kaukametsän johtaja Liikunta- ja nuorisotyön tulosalueen johtaja Ympäristötekninen toimiala Tekninen johtaja, kaupungingeodeetti Tilapalvelupäällikkö Kaupungininsinööri Rakennustarkastaja Tolonen Jari Aarnio Tuija Huotari Juha Sivonen Pekka Tokkonen Paula Hämäläinen Risto Kemppainen Erkki Ojalehto Eira Kilpeläinen Turo Mäkinen Merja Jaakkola Miko Vuorinen Tuija Nurminen Juha Haverinen Markku Saari Mikko Kurkinen Osmo Kemppainen Sirpa Niemi Martti Saari Mikko Kinnunen Jarmo Soininen Timo Haverinen Markku Nousiainen Matti Leskinen Hannu Kainuun pelastuslaitos toimiala Pelastusjohtaja Parviainen Anssi 11

1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talous on palannut finanssikriisiä seuranneesta taantumasta erittäin nopeasti takaisin kasvuuralle. Vuoden 2008 kahdeksan prosentin pudotuksesta palauduttiin vuonna 2010 reiluun kolmen prosentin kasvuun ja seuraavien kahden vuoden aikana tulee olemaan lähellä kolmea prosenttia. Kasvun taustalla on vientikysynnän ja kotimaisen kaupan elpyminen ja lisäksi kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen on ollut suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Vuonna 2010 bruttokansantuotteen kasvu oli 3,2 prosenttia. Vuonna 2011 talouskasvun moottorina on viennin vahva kehittyminen sekä hyvin toipunut kotimainen kysyntä. BKT:n kasvuksi vuonna 2011 ennustetaan 2,9 prosenttia ja 2,7 prosenttia vuonna 2013. Huolimatta hyvistä kasvunäkymistä julkinen talous säilyy lähivuosina alijäämäisenä, tuotannontekijät ovat vajaakäytössä eikä aiempaa tuotannon tasoa saavuteta kuin vuoden 2012 lopulla. Maailmantalous ja maailmankauppa kasvavat nopeasti. Kasvun painopiste on kehittyvissä Aasian maissa ja latinalaisessa Amerikassa, vaikka kasvun nopein vaihe on jo ohi. Suomen merkittävimmissä kauppakumppanimaissa Saksassa ja Ruotsissa talouskasvu on voimakasta, mutta muuten kasvu Euroopassa jää hitaaksi. Talouskasvun käynnistyminen vaikuttaa viiveellä työllisyyteen. Työllisyys on kehittynyt odotettua paremmin ja vuonna 2010 työllisyys heikkeni vain hieman edellisvuodesta työttömyysasteen ollessa 8,4 prosenttia. Työllisten määrä väheni noin 13 000 henkilöllä, ja työttömien määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Vuonna 2011 työllisyystilanne paranee ja työttömyysasteen ennustetaan laskevan 7,6 prosenttiin. Työllisyystilanteen yleisestä paranemisesta huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrän ennakoidaan kasvavan edelleen, ja nuorten työttömyysaste on kolminkertainen 25-64 vuotiaiden työttömyysasteeseen verrattuna. Yksityiset investoinnit kasvoivat, joskin yksistään asuinrakennusinvestointien vetämänä. Vuonna 2011 yksityisten investointien arvioidaan kasvavan 8,3 prosenttia ja nousu on laaja-alaista. Kotitalouksien kulutus on suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Kulutuksen kasvua ovat tukeneet työttömyyden kasvusta huolimatta lisääntynyt palkkasumma, vaimea kuluttajahintojen nousu sekä käytettävissä olevien tulojen kasvua ylläpitänyt työnverotuksen taso. Kulutuksen kasvun ennakoidaan jäävän vuonna 2011 noin kahteen prosenttiin reaaliansioiden kasvun hidastumisen johdosta. Vuonna 2010 kuluttajahinnat nousivat 1,2 prosenttia. Vuoden 2011 inflaation odotetaan kiihtyvän 3,3 prosenttiin johtuen lähinnä korkotason noususta sekä kansainvälisistä hintapaineista raakaainemarkkinoilla. Myös välillisten verojen korotukset nostavat kotimaisia hintoja. Nimellinen ansiotaso nousi vuonna 2010 noin 2,6 prosenttia. Suurin yksittäinen selittäjä ansiotason nousussa oli perimä edelliseltä vuodelta, johon vaikuttaa aikaisempien vuosien palkankorotussopimukset. Ansiotason ennustetaan kehittyvän varsin maltillisesti seuraavien kahden vuoden aikana. Koko talouden palkkasumman kasvu oli 2,2 prosenttia vuonna 2010 ja vuonna 2011 sen arvioidaan olevan noin neljä prosenttia. Vaikka talous kääntyi vuonna 2010 nousuun, julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Julkisen talouden alijäämä pysyy vuonna 2010 Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksen määrittelemää kolmen prosentin alijäämärajaa pienempänä. Valtiontalouden alijäämä painui yli viiteen prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vaikka talouden elpyminen vahvistaa julkista taloutta, arvioidaan julkisen talouden olevan ilman vahvistavia toimia alijäämäinen vielä vuonna 2015. Velanotto pysyy noin 8 mrd. euron suuruisena. Julkisen talouden näkymiä varjostaa ikäsidonnaisten menojen nopea kasvu seuraavan kahden vuosikymmenen aikana, kun väestön ikääntyminen on Suomessa Euroopan nopeinta. Kuluvalla vuosikymmenellä erityisen voimakkaasti kasvavat eläkemenot. 2020-luvulla pitkäaikaishoidon menojen kasvun ennakoidaan olevan nopeata, kun suuret ikäluokat saavuttavat vanhuusiän. Julkisen talouden tasapaino on kriisin myötä heikentynyt jyrkästi johtuen verotulojen alenemisesta, suhdanneluonteisten menojen kasvusta ja valtiontalouden elvytystoimista. Julkinen talous on entistä haavoittuvampi vastaanottamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat menopaineet ja veropohjan kaventumisen. 12

Kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin, mikä johtuu valtion kuntataloutta vahvistaneiden mittavien toimenpiteiden, odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen, kuntien omien menojen kasvua hillitsevin toimenpiteiden sekä kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotusten yhteisvaikutuksista. Vaikka synkimmät ennusteet eivät näyttäisikään toteutuvan, kuntatalouden pitäminen vakaana edellyttää jatkossa tiukkaa menokuria. Verotulojen kasvu jää lähivuosina noin 3,5 prosenttiin eli selvästi taantumaa edeltänyttä aikaa hitaammaksi. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen. Kansantalouden toipumiseen liittyy yhä myös kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä. Kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni 0,9 miljardia euroa (3,8 prosenttia). Verotulojen ja valtionosuuksien lisäyksen ansiosta kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi kuitenkin 2,1 miljardiin euroon. Suuren osan kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu, mutta myös toimintakate heikkeni aikaisempia vuosia vähemmän. Kuntien vuosikate kattoi poistoista 127 prosenttia mutta vain 42 prosenttia investoinneista. Asukasta kohti vuosikate oli 400 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 337 euroa. Ainoastaan 8 kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vuotta aiemmin oli 26 kunnan vuosikate negatiivinen. Kuntaliitokset vähensivät pienten ja heikkojen kuntien lukumäärää. Taantumasta huolimatta kunnallisveron kasvu nopeutui 4,0 prosenttiin ja henkilöstömenojen kehitys oli maltillista. Kuntien odotettua paremman verotulokehityksen taustalla ovat erityisesti kunnallis- ja kiinteistöverojen tuntuvat kiristykset sekä valtion merkittävä väliintulo kuntien yhteisövero-osuuden tilapäisen korottamisen kautta. Kuntien yhteenlaskettu tulos oli ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 noin 1,49 miljardia euroa positiivinen. Toimintamenot lisääntyivät 3,5 prosenttia. Kunta-alan toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkea palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja kuntien lisääntyneet velvoitteet. Kuntien lainakanta oli vuonna 2010 yhteensä 10,72 miljardia euroa, joka oli 2 005 euroa asukasta kohti. Edellisenä vuonna kunnilla oli lainaa 1 838 euroa asukasta kohti. Kuntien keskimääräinen verotettavilla tuloilla painotettu tuloveroprosentti oli 18,97 prosenttia vuonna 2010. Vuodelle 2011 tuloveroprosenttiaan nosti 49 kuntaa ja keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 19,17 prosenttiin. Kuntatalouteen kohdistuu väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena monenlaisia muutospaineita. Ikäsidonnaisten julkisten menojen kasvu kasautuu kasvavassa määrin kuntien harteille vanhusväestön hoidon ja hoivan järjestämisvastuuna. Palvelutarpeen kasvun ohella myös sen rakenne muuttuu. Kuntataloutta uhkaa pysyvämpi alijäämäisyys ja velkakierteen jatkuminen, mikäli toimintoja ei kyetä tehostamaan ja menojen kasvua saada selvästi hidastumaan. Myös iso osa valtion kuntatalouden vahvistamiseksi tarkoitetuista toimista on päättymässä tämän vuoden jälkeen. Kuntien korotettu osuus yhteisöveron tuotosta, kuntien verovähennysten korotusten korvaaminen kunnille ja valtionosuuksien nelivuotistarkistus edellyttävät jatkopäätöksiä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan odotettavissa oleva palvelujen kysynnän lisäys tuo kuntaveroon kolmen prosentin nousupaineen vuoteen 2020 mennessä. Lähteet: Tilastokeskus Suomen Kuntaliitto Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus2/2010, Budjettikatsaus 2011, tammikuu; Taloudellinen katsaus, kevät 2011 13

Keskeiset tunnusluvut Suomi Ennakkoarvio 2008 2009 2010 2011 määrän muutos, prosenttia BKT 0,9-8,2 3,1 3,6 Yksityinen kulutus 1,7-2,1 2,6 2,0 Julkinen kulutus 2,4 1,0 0,4 1,2 Kuluttajahinnat 4.1 0,0 1,2 3,3 Ansiotaso 5,5 4,0 2,6 2,8 Työttömien osuus työvoimasta, % 6,4 8,2 8,4 7,6 Kuntatalous Vuosikate euroa/asukas 362 337 400 Lainakanta euroa/asukas 1 629 1 838 2 005 Keskimääräinen tuloveroprosentti 18,54 18,59 18,97 19,17 Lähteet: Valtiovarainministeriö, Suhdannekatsaus 2/2010, Taloudellinen katsaus, kevät 2011 Suomen Kuntaliitto Oman talousalueen kehitys Kainuun väestön määrä vuoden 2010 lopussa oli 82 041 (82 634 vuonna 2009). Väkiluku väheni edellisestä vuodesta 593 hengellä eli -0,7 %, mihin vaikutti kuntien välinen nettomuutto, joka oli negatiivinen 603 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli positiivinen 200 henkeä ja syntyneiden määrä oli 190 pienempi kuin kuolleiden määrä. Kainuun väkiluku on vähentynyt vuoden 1995 lopusta vuoden 2010 loppuun 13 160 henkeä eli 822 henkeä/vuosi. Huolestuttavaa väestökehityksessä on se, että ainoastaan Kajaanissa syntyvyys on kuolleisuutta suurempaa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2020 Kainuussa on 79 063 asukasta. Kajaanin asukasluku oli vuoden 2010 lopussa 38 157. Asukasluku väheni 54 hengellä. Asukasluku väheni ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2006. Syntyneiden enemmyys (+116) ja nettomaahanmuutto (+148) eivät pystyneet korvaamaan kuntien välistä nettomuuttoa (-336) Kajaanissa syntyi 455 lasta eli 59,2 % koko Kainuun syntyneiden määrästä (vuonna 2009 58,5 %). Edellisvuonna asukasluku kasvoi 79 hengellä. Kajaanin kokonaispinta-ala oli 2 264,04 km 2 ja maapinta-ala oli 1 835,16 km 2. Asukastiheys oli 20,8 asukasta/maakm 2. Vuosi 2010 oli Kainuussa varsin hyvä työllisyysvuosi. Yritysten mittavat lomautukset loppuivat, työvoiman kysyntä vilkastui ja työttömyys painui keskimäärin 560 henkilöä eli 10 prosenttia edellisvuotta alemmaksi. Kainuussa oli työttömiä työnhakijoita keskimäärin 5 067 (vuonna 2009 5 627) ja työttömien osuus työvoimasta 13,7 prosenttia. Vaikka pitkäaikaistyöttömien ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä laski edellisvuodesta, säilyy rakenteelliseen työttömyyteen sekä nuorisotyöttömyyteen liittyvät toimenpiteet keskeisenä haasteena myös lähivuosina. Työttömyysaste on pysynyt Kajaanin seudulla selvästi parempana kuin muualla Kainuussa. Koko maan työttömyysprosentti oli 8,4 % (vuonna 2009 8,2 %). Kajaanissa oli työttömiä työnhakijoita viime vuonna keskimäärin 2 402 henkilöä eli 13,4 prosenttia työvoimasta (2 602 vuonna 2009, 14,6 %). 14

Kajaanin seutukunta nimettiin vuoden 2008 lopulla äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2010 loppuun saakka UPM:n Kajaanin paperitehtaan lakkauttamisen vuoksi. Tehtaan lopettamisen jälkihoito on edennyt hyvin, ja tehdasalueelle perustettu Renforsin Ranta yritysalue on saanut runsaasti uutta yritystoimintaa. Yritysalue on lähtenyt täyttymään uusista yrityksistä odotettua nopeammin. Renforsin Rannassa toimii jo yli 20 uutta yritystä, jotka työllistävät yli 300 henkilöä. Yhteensä yrityksiä on alueella yli 30, joissa työntekijöitä on yli 500. Mittaustekniikan alan tutkimustoimintaan on syntymässä uutta yritystoimintaa, kun mittaustekniikan keskus (MIKES) on perustamassa Kajaanin voima- ja virtauslaboratoriota. MIKES-Kajaani on aloittamassa toimintaansa Renforsin Rannan yritysalueella vuoden 2011 alussa. Uuden laboratorion tavoitteena on vahvistaa Kajaanin asemaa mittaustekniikan osaamiskeskittymänä. Yksi suurimmista alueelle sijoittuneista uusista toimijoista on SOK:n palvelukeskus. Uutta toimintaa odotetaan nyt myös mm. elektroniikka-alalle. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy on suunnitellut Renforsin Rantaan maailman ekotehokkaimpiin kuuluvan palvelinkeskuksen. CSC:n ja UPM:n yhdessä rakentama palvelinkeskus tarjoaa huippuluokan ympäristön supertietokoneelle, data-tallennukselle ja muille tietoteknisille järjestelmille. Myönteistä on myös se, että Transtech Oy ja VR tekivät kesän alussa sopimuksen 40 kaksikerroksisen InterCity-vaunun toimittamisesta kesän 2011 ja kesän 2012 välisenä aikana. Tilaus työllistää tehtaalla noin 400 työntekijää ja välillisesti jopa kaksi tuhatta henkilöä Suomessa. Lisäksi Transtech Oy sai loppuvuonna 40 raitiovaunun tilauksen HKL:ltä. Hankintaan sisältyy myös optio 90 lisävaunun hankinnasta. Vaunujen sarjatuotanto alkaa vuonna 2014 ja toimitukset vuonna 2015. Aluekehityksen kannalta menetys on keväällä tehty päätös Kajaanin opettajakoulutuskeskuksen lakkauttamisesta vuonna 2013. Myös ammattikorkeakouluverkostossa mahdollisesti myöhemmin tulossa olevat uudistukset ovat Kainuun näkökulmasta huolestuttavat. Korkeakouluverkoston muutokset tulisivat vaikuttamaan yritysten uusiutumiseen, sijoittumiseen ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen. Rakentaminen lisääntyi Kajaanissa etenkin valmistuneiden asuntojen osalta. Uudis- ja lisärakennuksia valmistui yhteensä 315, joiden yhteenlaskettu kerrosala oli 29 543 m 2, mikä oli noin 36 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tästä teollisuus- ja varastorakennusten osuus oli 3 729 m 2. Uusia asuntoja valmistui 62 kpl (46 kpl v. 2009). Asunnoista valmistui 61 % kaava-alueille ja 31 % haja-asutusalueille. Rakennuslupia myönnettiin 271, mikä oli 15 edellisvuotta enemmän. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat Kajaanissa viime vuoden aikana keskimäärin 5.4 prosenttia. Asuntojen keskimääräinen neliöhinta oli 1 366 euroa. Rivitaloasunnon keskimääräinen neliöhinta oli 1 495 euroa ja kerrostaloasunnon 1 272 euroa. Lähde:Tilastokeskus; Kainuun ELY-keskus: Alueelliset talousnäkymät syksyllä; Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2010 15

1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Verotuloja kertyi vuonna 2010 yhteensä 123,0 miljoonaa euroa, mikä oli 8,7 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Verotulojen kokonaiskasvu oli 7,6 prosenttia. Kunnallisverotulojen kasvu, 5,9 miljoonaa euroa eli 5,7 prosenttia, oli kuntien keskitasoa. Kunnallisverotulojen kasvun taustalla oli yhden prosenttiyksikön korotus tuloveroprosenttiin vuoden 2010 alusta. Yhteisöverotulot kasvoivat 0,6 miljoonaa euroa (11,2 prosenttia) vuoteen 2009. Kiinteistöverot kasvoivat 2,2 miljoonaa euroa (35,9 prosenttia). Kasvu johtui 0,2-0,3 prosenttiyksikön korotuksista kiinteistöveroprosentteihin. Valtionosuuksien toteuma vuonna 2010 oli 69,3 miljoonaa euroa, mikä oli 4,8 miljoonaa euroa (7,4 %) edellisvuotta enemmän. Valtionosuusjärjestelmää muutettiin vuoden 2010 alusta yhdistämällä sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjasto, kuntien yleinen kulttuuritoimi, asukaslukuperusteinen taiteen perusopetus, entinen yleinen valtionosuus sekä verotulojen tasaus ns. yhden putken valtionosuuteen. Ns. yhden putken mallin mukainen rahoitus oli 64,1 miljoonaa euroa ja muu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtionosuus 5,2 miljoonaa euroa. Valtionosuusuudistukseen liittyen kasvoivat kaupungin saamat kotikuntakorvaustulot edellisvuodesta 0,4 miljoonalla eurolla. Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Keskeinen osa kaupungin taloutta ja tulevaisuutta on Kainuun maakuntamallin jatkovalmistelu vuoden 2013 jälkeiselle ajalle. Valmistelutyötä tehdään parhaillaan. Ratkaisut Kainuun mallin jatkosta tehdään kevään 2011 aikana. Kainuun suurimpana kuntana Kajaanilla on keskeinen osa uuden maakuntamallin rakentamisessa. Kajaanin kaupungin erityisenä tavoitteena on vaikuttaa rahoitusmalliin siten, että siinä huomioidaan nykyistä paremmin väestörakenteen erot ja valtionosuuksien kohdentaminen. Kaupunginvaltuusto antoi lausuntonsa Kainuun malli 2013:sta 16.2.2010. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2010 tilinpäätös ei aiheuta muutostarpeita vuoden 2011 talousarvioon. Tilinpäätös muodostui selkeästi paremmaksi kuin mitä vuoden aikana tehtyjen talousarviomuutosten jälkeen voitiin odottaa. Verotuloja kertyi selvästi enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Vuodelle 2010 tehdyt veroprosenttien korotukset kompensoivat talouden taantuman aiheuttamaa heikkoa verotulokehitystä. Ennakoitua paremman verotulokehityksen taustalla olivat myös selvästi ennakoitua vähemmän heikentynyt talous- ja työllisyyskehitys sekä marraskuussa tehdyt verotilitysten oikaisut. Ennakoitua suuremmat verotilitykset, kaupungin omat talouden tehostamistoimenpiteet sekä valtion kuntatalouden elvyttämiseksi vuonna 2009 tekemät päätökset nostivat viime vuoden tilinpäätöksen selvästi talousarviossa ennakoitua paremmaksi. Iso osa kuntatalouden vahvistamiseksi tehdyistä toimista on päättymässä tämän vuoden jälkeen. Kuntien korotettu osuus yhteisöveron tuotosta, kuntien verovähennysten korotusten korvaaminen kunnille ja valtionosuuksien nelivuotistarkistus edellyttävät jatkopäätöksiä. Peruskaupungin toimintakate jäi 1,7 miljoonaa euroa talousarviota heikommaksi. Verotulojen ja valtionosuuksien kertymä oli 3,4 miljoonaa euroa sekä rahoituserien kertymä 1,6 miljoonaa euroa talousarvioon merkittyä parempi. Vuosikate muodostuikin 5,6 miljoonaa euroa budjetoitua paremmaksi. Peruskaupungin tilikauden ylijäämäksi muodostui 5,7 miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit ylittivät talousarvion 1,9 miljoonalla eurolla. Investointien rahoitustulot ja myyntitulot ylittivät talousarvion 2,6 miljoonalla eurolla. Investoinnit toteutuivat nettona 0,7 miljoonaa euroa talousarviota paremmin. 16

Kaupungin liikelaitokset saavuttivat niille valtuuston asettamat tavoitteet. Liikelaitosten yhteenlaskettu tilikauden ylijäämä oli 0,85 miljoonaa euroa. Kokonaistuotannon kasvu jonkin verran elpyy vuonna 2011 ja työllisyyden arvioidaan paranevan. Tästä huolimatta ennakoidaan, että verotulokehitys jää selvästi taantumaa edeltänyttä aikaa hitaammaksi. Samalla ikääntyneiden vaikutukset kaupungin hoiva- ja hoitopalvelumenoissa nousevat merkittävästi, mikä näkyy mm. maakunnan maksuosuuksien kasvussa. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Maksuvalmius säilyy vuoden 2011 alkupuoliskolla heikkona. Talouden tasapainottamisohjelman sekä tuloperusteiden muutosten vaikutukset näkyvät kaupungin taloudessa vasta pikku hiljaa. Nopeaa rahoitusaseman paranemista ei ole odotettavissa. Vuoden 2010 ylijäämäinen tilinpäätös yhdessä liikelaitosten kanssa merkitsee, että kattamattomia alijäämiä on taseessa 13,3 miljoonaa euroa, kun niitä oli vuotta aikaisemmin 19,9 miljoonaa euroa. Suuren kattamattoman alijäämän vuoksi kaupunginhallitus on käynnistänyt talouden tasapainottamisohjelman toteutuksen vuosina 2010 2016. Tavoitteena on saada katettua kaupungin alijäämät vuoteen 2016 mennessä. Talouden tasapainotilanne on edelleen kaukana, sillä lähivuosien tavoitteena on saada toimintakatteen kasvu korkeintaan vero- ja valtionosuusrahoituksen kasvun tasolle. Tulevaan kehitykseen tulevat olennaisesti vaikuttamaan lähivuosille suunnitellut suuret investoinnit, jotka tulevat osaltaan luomaan haasteen talouden tasapainolle. Investointien tulorahoitusta tulee pystyä nostamaan tulevaisuudessa. 1.2.5 Kaupungin henkilöstö Henkilöstöstrategian mukaisesti Kajaanin kaupunki pyrkii olemaan hyvä ja arvostettu työnantaja. Ajalla 1.1. 31.12.2010 peruskunnan henkilöstöä oli 1159 henkilötyövuotta (luvut ovat HTV2 lukuja 1) ) ja liikelaitoksissa 470,5 henkilötyövuotta eli yhteensä 1629,5 henkilötyövuotta. Lisäystä peruskunnan osalta oli n. 3,5 henkilötyövuotta ja liikelaitoksien osalta 6,5 henkilötyövuotta. Lisäys johtuu Kätönlahden päiväkodin toiminnan aloittamisesta, joka teki lisäystä 2,74. Muutoksena tilastoissa näkyy myös sivistyspalvelukeskuksen henkilöstön siirtyminen keskushallintoon. (HTV2 on palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä jaettuna 365:lla suhteutettuna kyseessä olevaan ajanjaksoon, josta on vähennettynä palkattomat poissaolot viikkotyöajan mukaan.) 1) HTV2 on palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä jaettuna 365:lla suhteutettuna kyseessä olevaan ajanjaksoon, josta on vähennettynä palkattomat poissaolot viikkotyöajan mukaan. 17

HTV = HENKILÖTYÖVUODET - PALKATTOMAT KESKEYTYKSET Vakinaiset, määräaikaiset Vakinaiset Määräaikaiset Tukityöllistetyt ja tukityöllistetyt yhteensä 2010 2010 2010 2010 2009 Tulosalueittain Kaupunginhallitus, projektit 3,67 0,27 0,00 3,95 5,60 Keskushallinto 45,80 2,52 1,20 49,52 44,61 Maahanmuuttajapalvelut 19,00 2,21 0,00 21,21 22,58 Sivis tys palvelukeskus 0,01 0,00 0,00 0,01 7,46 Varhaiskasvatus 239,35 41,99 16,16 297,50 285,41 Perusopetus 284,92 72,32 2,15 359,40 364,77 Nuorisotyö 8,65 1,11 0,00 9,76 11,57 Kulttuuripalvelut 48,00 1,15 0,55 49,70 53,01 Kaukametsä 47,71 56,08 0,00 103,79 101,44 Liikuntapalvelut 2,92 0,00 0,00 2,92 2,00 Ympäristö ja maankäyttö 33,25 1,31 0,00 34,56 36,19 Kunnallistekniikka 75,86 4,28 0,65 80,79 80,68 Tilapalvelu 57,20 10,10 2,94 70,24 74,57 Kajaanin kaupunki yhteensä tulosalueittain 866,34 193,34 23,65 1083,35 1089,89 Toimialoittain Kaupunginhallitus, projektit 3,67 0,27 0,00 3,95 5,60 Keskushallinto ja maahanmuuttajapalvelut 64,80 4,73 1,20 70,73 67,19 Sivistystoimi 631,56 172,65 18,86 823,07 825,62 Ympäristötekninen toimiala 166,31 15,69 3,59 185,59 191,44 Kajaanin kaupunki yhteensä toimialoittain 866,34 193,34 23,65 1083,34 1089,85 Liikelaitokset Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 139,57 78,32 217,89 213,69 Kajaanin Vesi-liikelaitos 20,81 0,29 21,10 20,72 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 145,91 26,44 5,68 178,02 180,76 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 37,89 13,93 1,66 53,48 48,86 Liikelaitokset yhteensä 344,18 118,98 7,34 470,49 464,03 Kajaanin kaupunki 866,33 193,35 23,66 1083,34 1089,85 Kainuun pelastuslaitos 59,39 9,03 0,28 68,7 65,53 Liikelaitokset 344,17 118,98 7,34 470,49 464,02 Tukityöllistäminen 0,00 0,01 6,95 6,96 0,08 Kajaanin kaupunki, liikelaitokset, Kainuun pelastuslaitos ja tukityöllistäminen yhteensä 1269,89 321,37 38,23 1629,49 1619,48 Henkilöstömenot Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 26.1.2010 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä Kajaanin kaupungin ja Kajaanin kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavien pääsopijajärjestöjen kesken säästöjen aikaansaamiseksi vuonna 2010. Neuvottelut päättyivät helmikuun lopussa 2010. Niiden yhteydessä työnantajaosapuoli totesi, että Kajaanin kaupungilla on lomauttamisperuste, joka johtui noin 20 miljoonan euron alijäämästä. Perusteena lomautukselle olisi ollut työn tarjoamisedellytysten väheneminen tilapäisesti taloudesta johtuvista syistä. 18

Yt-neuvottelun aikana todettiin yksimielisesti, että talouden tasapainottamisohjelmaan kirjatut säästötoimet ja rakenteelliset muutokset tulee toteuttaa. Toimialakohtainen/liikelaitoskohtainen henkilöstösuunnittelu käsiteltiin osana yt-prosessia. Toimialoilla laadittiin luontaisen poistuman hyödyntämisen maksimointisuunnitelma osana henkilöstösuunnitelmaa. Lasketut säästöt osoittivat, että toteutuessaan säästöjä kertyy 15,5 miljoonaa euroa vuoteen 2016 mennessä. Summaan sisältyy 9,05 miljoonan euron talouden tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt sekä henkilöstösuunnitelman lisäsäästöt 6,42 miljoonaa euroa. Edellisiin selvityksiin ja yt-menettelyyn perustuen kaupunginhallitus päätti, että vuonna 2010 Kajaanin kaupunki ei lomauta viranhaltijoita ja työntekijöitä lukuun ottamatta työn tekemisen kausivaihteluista johtuvista syistä. Tuolloin kaupunginhallitus päätti, että taloudellisen tilanteen kehitystä seurataan vuoden 2010 talousarvion toteutumisen sekä talouden tasapainottamisohjelman ja henkilöstösuunnitelman vaikuttavuudella. Vuoden 2010 loppupuoliskolla käytettävissä olevan kaupungin talouteen vaikuttavan tiedon avulla tehdään ratkaisut mahdollisista lomautuksista vuotta 2011 koskien. Edellä mainittu lomautusten harkinta ei tullut kysymykseen kaupungin parantuneen taloudellisen tilanteen johdosta. Kajaani-sopimus Kun kaupunginhallitus päätti, että lomautuksia ei toteuteta vuonna 2010, voidaan sanoa, että henkinen ilmapiiri kaupungin työorganisaatiossa vapautui. Samalla vahvistui usko ja luottamus kaupungin päätöksentekoon.muodostui yhteinen näkemys talouden sopeuttamisohjelman henkilöstösuunnitelman toteuttamisesta poliittisen johdon, virkamiesjohdon ja henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehen välillä. Voitiin puhua yhteisestä tahtotilasta. Näin vallalle saatiin vahva sitoutuneisuus, konsensus ja usko onnistumiseen. Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut euroa 2010 2009 Kaupunki ilman liikelaitoksia Palkat ja palkkiot 38 734 506,41 38 522 435,48 Henkilösivukulut Eläkekulut 12 442 643,22 11 701 679,04 Muut henkilösivukulut 2 354 111,59 1 856 694,33 Henkilöstökorvaukset -541 187,52-577 148,20 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 52 990 073,70 51 503 660,65 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 616 975,69 627 599,72 Henkilöstökulut yhteensä 53 607 049,39 52 131 260,37 Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos Palkat ja palkkiot 8 908 641,83 8 519 432,82 Henkilösivukulut Eläkekulut 1 499 974,95 1 473 486,72 Muut henkilösivukulut 483 884,52 544 334,40 Henkilöstökorvaukset -44 236,05-65 472,90 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 10 848 265,25 10 471 781,04 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 10 848 265,25 10 471 781,04 19

2010 2009 Kajaanin Vesi -liikelaitos Palkat ja palkkiot 905 129,25 846 493,13 Henkilösivukulut Eläkekulut 425 119,87 328 795,97 Muut henkilösivukulut 49 039,15 53 128,33 Henkilöstökorvaukset -9 990,03-6 222,05 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 1 369 298,24 1 222 195,38 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 3 086,49 18 320,63 Henkilöstökulut yhteensä 1 372 384,73 1 240 516,01 Kajaanin Mamselli -liikelaitos Palkat ja palkkiot 4 948 065,45 4 821 619,59 Henkilösivukulut Eläkekulut 1 458 161,13 1 326 789,72 Muut henkilösivukulut 271 053,89 302 950,88 Henkilöstökorvaukset -119 677,78-137 688,81 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 6 557 602,69 6 313 671,38 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 6 557 602,69 6 313 671,38 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Palkat ja palkkiot 1 800 719,10 1 674 568,09 Henkilösivukulut Eläkekulut 323 417,01 303 612,80 Muut henkilösivukulut 94 882,33 105 556,12 Henkilöstökorvaukset -48 101,31-21 909,82 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 2 170 917,13 2 061 827,19 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 2 170 917,13 2 061 827,19 Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut yhteensä euroa 2010 2009 Palkat ja palkkiot 55 297 062,04 54 384 549,11 Henkilösivukulut Eläkekulut 16 149 316,18 15 134 364,25 Muut henkilösivukulut 3 252 971,48 2 862 664,06 Henkilöstökorvaukset -763 192,69-808 441,78 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 73 936 157,01 71 573 135,64 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 620 062,18 645 920,35 Henkilöstökulut yhteensä 74 556 219,19 72 219 055,99 20