Yhtymähallitus 22.3.2012 40 Tarkastuslautakunta 10.5.2012 43 1

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 Yhtymähallitus 22.3.2012 40 Tarkastuslautakunta 10.5.2012 43 1

Sisällysluettelo 1. Kuntayhtymän johtajan katsaus 3 2. Kuntayhtymän hallinto 4 3. Yleinen ja alueen kehitys 6 4. Kuntayhtymän toiminta 6 5. Kuntayhtymän henkilöstö 6 6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 8 7. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 8 8. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 8 9. Talousarvion toteutuminen 14 10. Tilinpäätöslaskelmat 53 11. Tilinpäätöksen liitetiedot 56 Liitteet 1. Henkilöstöraportti vuodelta 2011 63 2. Suoritteiden toteutuminen 78 2

1. Kuntayhtymän johtajan katsaus Peruspalvelukuntayhtymä Selänne järjestää ja tuottaa sosiaali-, terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut sekä ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut jäsenkunnilleen eli Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungeille sekä Kärsämäen ja Reisjärven kunnille. Kuntayhtymän toinen toimintavuosi on takana ja näkyviin alkaa tulla niin toiminnan kuin taloudenkin ominaispiirteitä. Selänteen toiselle vuodelle käännyttäessä aiheutti suurta hämmennystä Pyhäjärven kaupungin ilmaisema tahto erota kuntayhtymästä. Yhteisissä neuvotteluissa jäsenkuntien kanssa päädyttiin kriittisen pohdinnan jälkeen jatkamaan yhteisessä organisaatiossa. Vuoden aikana keskusteluissa nostettuja ns. kipupisteitä pohdittiin, tarkasteltiin ja kehitettiin, jotta jokaisen kuntalaisen peruspalvelut turvataan jäsenkuntien alueella mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Yhteistä visiota kohden päädyttiin etenemään: kohti yhtenäistä kuntayhtymää, jolla on yhteinen tahto tuottaa peruspalvelut kuntalaisille ja myös kykyä ja halua sopeutua tuleviin haasteisiin. Edelleen jatkettiin sopeutumista neljän kunnan erilaisista toimintatavoista yhteisiin Selänteen tapoihin toimia ja tehdä työtä. Henkilöstön kanssa yhdessä eräätkin palvelu- ja hoitoketjujen kehittämispalaverit on pidetty, mutta toiminnan ja taloudenkin toteumien mukaan kehittäminen on tuottanut hyvää tulosta. Palvelutasosuunnitelman mukaisesti on palvelut tuotettu, vaikka jäsenkuntien taloudelliset resurssit ja toiminnalliset tarpeet asettavat todella haasteellisia tilanteita palveluita järjestävälle kuntayhtymälle. Tarkemmin niin taloudellisista kuin toiminnallisistakin onnistumisista ja haasteista vuonna 2011 kerrotaan tässä toimintakertomuksessa palvelulinjoittain. Kuluneen vuoden aikana on korostunut jäsenkunnittainen toteuman kuvaamisen tarve. Sekä osavuosikatsauksissa että tässä toimintakertomuksessa on myös kunnittain raportoitu keskeisimpiä toiminnan osaalueita ja talouden tunnuslukuja. Erillinen henkilöstöraportti on laadittu osaksi tätä toimintakertomusta. Raportti sisältää henkilöstöä ja sen työtä, kehitystä, tuottavuutta, tuloksia sekä terveyttä ja työkykyä koskevia tunnuslukuja ja tilastoja. Henkilöstöä Selänteen kuntayhtymässä on ollut vuonna 2011 vakituisesti työssä 674 henkeä ja lisäksi sijaisia noin 230. Henkilöstön saatavuus on ollut ajoittain vaikeaa kaikilla palvelulinjoilla. Rekrytointia ideoitiinkin henkilöstön ja työnantajan yhteisessä rekrytointityöryhmässä: pohdittiin toimia, joilla Selänteen haluttavuutta työpaikkana parannettaisiin ja päädyttiin mm. valtakunnallisen rekrytointijärjestelmän käyttöön ottoon. Työssäjaksamista on tuettu mm. työnohjauksilla, koulutuksilla, työkykyä ylläpitävällä toiminnalla ja myös työnkiertomahdollisuuksilla. Vuosi on ollut täynnä haasteita, mutta myös onnistumisia. Jäsenkuntien kanssa yhteistyössä on kehitetty toimintaa, pohdittu kriittisesti kipupisteitä, visioitu tulevaa ja pysähdytty kuntayhtymän olemassa olon perusteiden äärelle. Perustehtävässään eli kuntalaisten peruspalveluiden tuottamisessa Selänne on onnistunut sangen hyvin, taloudellisesti kuntayhtymä on pystynyt hallittuun kustannuskehitykseen ja laadullisesti palvelutuotanto on saatu vakautettua tyytyväisyyttä tuottavalle tasolle. Jäsenkuntien poliittisten päättäjien kanssa lisättiin yhteistyötä mm. yhteisiä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia lisättiin edellisestä vuodesta. Mutta seuraaville vuosille vielä riittää haastetta yhteiseen keskusteluun, koskapa vuoden loppumetreillä Pyhäjärven kaupunki jälleen ilmoitti tahtonsa erota kuntayhtymästä. Haasteellisessa tilanteessa Johanna Kiiskilä, kuntayhtymän johtaja 3

2. Kuntayhtymän hallinto Luottamushenkilöhallinto Perussopimuksen mukaisesti jäsenkuntien valtuustot käyttävät yhtäpitävin päätöksin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät: kuntayhtymän talousarvion ja taloussuunnitelman kuntayhtymän poistojen laskennan perusteet kuntayhtymän toimintaa koskevat johtosäännöt tilinpäätöksen vastuuvapauden myöntämisen sekä toimenpiteet, joihin tilintarkastajien kertomus antaa aihetta valtuustokaudeksi laaditun palvelutasosuunnitelman oman kunnan talousarvion yhteydessä hyväksyttävän kuntakohtaisen vuosisopimuksen muut yhtymähallituksen erikseen esittämät asiat. Muu päätöksenteko kuuluu yhtymähallitukselle, ellei päätösvaltaa ole hallinto- tai muilla säännöillä siirretty muulle toimielimelle tai viranhaltijalle. Yhtymäkokous kutsutaan koolle siinä tapauksessa, että jäsenkuntien valtuustot tai toimielimet eivät yhtymähallituksen päättämässä määräajassa ole tehneet asiassa yhtäpitäviä päätöksiä. Yhtymähallituksen jäseninä ovat toimineet Haapajärveltä Veikko Ekman (pj/varajäsen Raimo Kaisto), Heli Marjoniemi (varajäsen Sanna Isola), Jari Nahkanen (varajäsen Anne Nevasaari) ja Terttu Reponen (varajäsen Helena Mykkänen), Kärsämäeltä Eero Pesonen (Hanna Karsikas) ja Satu Pinola (varajäsen Mauno Ranto), Pyhäjärveltä Jukka Tikanmäki (varajäsen Tarmo Rapo), Aarne Liuska (1. vpj/varajäsen Laimi Shemeikka) ja Tyyne Tuikka (varajäsen Reijo Pennanen) sekä Resijärveltä Teuvo Nyman (2. vpj/varajäsen Anna-Liisa Leppälä) ja Tiina Kesänen (varajäsen Tapio Paalavuo). Yhtymähallitus on kokoontunut 12 kertaa ja käsitellyt 173 asiaa. Esittelijänä on toiminut kuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä ja pöytäkirjanpitäjänä toimistosihteeri Seija Koirikivi. Yhtymähallituksessa on lisäksi yksilöjaos, joka käsittelee yksilöasioissa tehtyjä oikaisuvaatimuksia. Yksilöjaoksen jäseninä ovat toimineet Haapajärveltä Jari Nahkanen (pj/varajäsen Heli Marjoniemi), Kärsämäeltä Mauno Ranto (varajäsen Marjatta Seppä), Pyhäjärveltä Tyyne Tuikka (vpj/varajäsen Tarmo Rapo) ja Reisjärveltä Maria Tofferi (varajäsen Asmo Suorsa). Yksilöjaos on kokoontunut 8 kertaa ja käsitellyt 80 asiaa. Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä on toiminut kuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä. Ympäristölautakunnan jäseninä ovat toimineet Reisjärveltä Marko Saartoala (pj/ varajäsen Janne Paananen) ja Anja Muuttola (varajäsen Minna Aho), Haapajärveltä Veikko Finnilä (varajäsen Heli Marjoniemi) ja Mauri Tenkula (varajäsen Jorma Hiltunen), Pyhäjärveltä Erkki Ryynänen (varajäsen Seppo Laurikkala) ja Marja-Leena Våg (varajäsen Tea Aittokoski) ja Kärsämäeltä Jaana Salo (varajäsen Tuovi Mäki) ja Pauli Ojalehto (varajäsen Markku Koponen) 4

Ympäristölautakunta on kokoontunut 5 kertaa ja käsitellyt 67 asiaa. Esittelijänä on toiminut ympäristöjohtaja Jorma Turunen ja pöytäkirjanpitäjänä lupasihteeri Marja-Leena Haapakoski. Tarkastuslautakunnan jäseninä ovat toimineet Pyhäjärveltä Pekka Päivärinta (pj/varajäsen Raija Leppäharju) sekä Teija Mykkänen 27.3.2011 asti, 28.3.-27.11.2011 Marja-Leena Våg ja 28.11.2011 lähtien Eveliina Karsikas (varajäsen Martti Savolainen 26.12.2011 asti ja 27.12.2011 lähtien Jorma Saastamoinen). Haapajärveltä Anna Paavola 21.8.2011 asti ja 22.8.2011 lähtien Marja Tiitto (varajäsen Kaarina Torkkola) sekä Paavo Ranua (varajäsen Ossi Savola), Kärsämäeltä Esko Vähätiitto (varajäsen Anne Ruha) ja Sirkka-Liisa Glad (varajäsen Aimo Remes) sekä Reisjärveltä Marjatta Mattila (varajäsen Helena Kinnunen) ja Esa Hirvinen (vpj/varajäsen Pentti Törmänen). Tarkastuslautakunta on kokoontunut 9 kertaa ja käsitellyt 63 asiaa. Esittelijänä on toiminut lautakunnan puheenjohtaja Pekka Päivärinta ja pöytäkirjanpitäjänä toimistosihteeri Paula Ilmonen. Organisaatio ja vastuuhenkilöt Kuntayhtymää johtaa kuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä. Kuntayhtymällä on myös tukipalveluyksikkö (Taloushallinto SELMA), joka tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon sekä atk-palveluja kuntayhtymälle ja jäsenkunnille. Tukipalveluyksikköä johtaa talous- ja henkilöstöjohtaja Juha Uusivirta. Kuntayhtymän organisaatio jakaantuu palvelulinjoihin, joita ovat: lasten ja perheiden palvelut, esimiehenä palvelujohtaja Heleena Talala psykososiaaliset palvelut, esimiehenä palvelujohtaja Riitta Mikkilä hoito- ja vanhustyön palvelut, esimiehenä palvelujohtaja Salli Kumpulainen terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut ja erikoissairaanhoito, esimiehenä ylilääkäri Pekka Reinvuo ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut, esimiehenä ympäristöjohtaja Jorma Turunen. Tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kuntayhtymän johtaja, talous- ja henkilöstöjohtaja sekä palvelulinjojen esimiehinä toimivat palvelujohtajat. Viranhaltijoiden nimet on lueteltu yllä. 5

3. Yleinen ja alueen kehitys Alueen keskeisiä haasteita on vanheneva ja vähenevä väestö. Syntyvyys osassa jäsenkuntia on maakunnan ja maan keskiarvoja runsaampaa. Selänteen jäsenkuntien asukasluvut 31.12.2011, 2010 ja 2009 Kunta 31.12.2011 31.12.2010 31.12.2009 Haapajärvi 7.611 7.639 7.714 Kärsämäki 2.820 2.872 2.918 Pyhäjärvi 5.890 5.946 6.001 Reisjärvi 2.998 2.973 3.020 Yhteensä 19.319 19.430 19.653 Jäsenkuntien väestön ikärakenne vaihtelee kunnittain. 0-14 v. osuus väestöstä 31.12.2010 % 15-64 v. osuus väestöstä 31.12.2010 % yli 65 v. osuus väestöstä 31.12.2010 % Haapajärvi 20,5 61,6 17,9 1967 Kärsämäki 18,4 60,4 21,2 715 Pyhäjärvi 14,4 60,1 25,5 1620 Reisjärvi 19,7 60,1 20,2 749 Yhteensä/ka 18,3 60,6 21,2 5051 perheiden lukumäärä 31.12.2010 kpl 4. Kuntayhtymän toiminta Toimintavuosi oli kuntayhtymän toinen toimintavuosi. Palvelutoiminta on saatu toimimaan perustamisen jälkeen hyvin. Alkuvuodesta selvitettiin Pyhäjärven kaupungin mahdollista eroamista kuntayhtymästä ja Pyhäjärvi päätyi siihen, että se jatkaa kuntayhtymän jäsenenä. Asiaan palattiin Pyhäjärven aloitteesta loppuvuodesta ja asian selvittely jatkuu vuoden 2012 puolella. 5. Kuntayhtymän henkilöstö Kertomusvuoden lopussa vakinaista henkilökuntaa oli 695 henkilöä ja sijaisia 238 henkilöä, joista työllistettyjä oli 24. Vakituisesta henkilökunnasta osa-aikatyössä oli 54 työntekijää. Avoimia vakansseja oli hakijoiden puuttumisen takia tai meneillään olevan täyttöprosessin vuoksi. Määräaikaisista työntekijöistä suurin osa on vuosi-, sairaus- ja muiden työlomien sijaisia. Henkilöstökulut olivat yhteensä 32,7 miljoonaa euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus oli 26,7 miljoonaa euroa ja henkilösivukulujen osuus 6,0 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta 1,8 miljoonalla eurolla eli kasvu oli 5,7 %. Selänteen henkilökunnasta lähes puolet työskentelee hoito- ja vanhustyön palvelulinjalla. Seuraavaksi eniten työntekijöitä on lasten ja perheiden palveluissa (erityisesti varhaiskasvatuksessa) ja terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa. 6

Palvelulinja Palkat ja palkkiot (1000 euroa) Henkilösivukulut (1000 euroa) Yhteensä (1000 euroa) % Muutos 2010/2011 (1000 euroa/%) Hallinto 1.635 351 1.986 6,1 0,015/7,5 Lasten ja perheiden 4.759 1.049 5.809 17,7 0,3/5,2 palvelut Psykososiaaliset 2.079 514 2.594 7,9 0,2/6,2 palvelut Hoito- ja vanhustyön 12.955 2.899 15.854 48,4 0,9/5,8 palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon 4.515 988 5.503 16,8 0,3/5,0 avo- palvelut Ympäristöpalvelut 780 215 996 3,1 0,2/21,7 Yhteensä 26.726 6.019 32.745 100 1,8/5,7 Henkilöstökulujen jakaantuminen palvelulinjoittain: Liitteenä olevassa henkilöstöraportissa esitetään yksityiskohtaiset tiedot palvelulinjoittain mm. henkilökunnan määrästä, poissaoloista ja työhyvinvointitoiminnasta. 7

6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Merkittävin riski on ollut ja tulee olemaan koulutetun ja ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus, mikä on olennainen henkilöriski. Henkilöriskeihin liittyvät myös toimitilakysymykset, joita selvitetään yhteistyössä toimitilat omistavien jäsenkuntien kanssa. Palvelujen kysynnän lisääntyminen väestön ikääntyessä sekä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien lisääntyessä asettaa kuntayhtymän palvelutuotannolle haasteita. Palvelujen tarpeen lisääntyessä taloudelliset resurssit palvelujen tuottamiseen eivät lisäänny jäsenkunnilla samassa suhteessa. Toiminnallista tehokkuutta olisi lisättävä jatkuvasti. Toiminnassa tarvittavat tietojärjestelmät ja niiden toimivuus on riski, jota on hallittava mm. yhteistyösopimuksilla palvelun tuottajien kanssa sekä organisaation sisäisellä tietoturvatoiminnalla. Vuoden aikana valmistui kuntayhtymän tietoturva- ja tietosuojapolitiikan luonnos hyväksyttäväksi. Kuntayhtymällä on lakisääteisen tapaturmavakuutuksen lisäksi työnantajan työttömyysvakuutus, vapaaehtoisia työajan ja hoidonaikaisia tapaturmavakuutuksia erityisryhmille, omaisuusvakuutus toimitiloissa olevalle irtaimistolle, vastuuvakuutus tilivelvollisille viranhaltijoille ja luottamushenkilöille sekä toiminnan vastuuvakuutus. 7. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Määrärahojen käyttöä seurataan palvelulinjoilla taloushallinnon monipuolisten raporttien avulla, joista saa päiväkohtaista tietoa tilanteesta. Palvelujohtajat laativat toiminnasta ja taloudesta osavuosikatsaukset elo- ja syyskuun tilanteista sekä toimintakertomukset. Toimintaa kuvaavia raportteja saadaan mm. potilastieto- ja sosiaalihuollon tietojärjestelmistä. Viranhaltijoiden ratkaisuvalta on määritelty hallintosäännössä tai sen perusteella tehdyissä delegointipäätöksissä. Viranhaltijapäätökset tehdään tietojärjestelmiin (mm. ProConsona ja Dynasty), joten ne ovat asianomaisen esimiehen nähtävissä ja siten myös valvottavissa. Tehtävänkuvaukset on pääosin laadittu. Työntekijöiden tehtävät ja vastuut on siten määritelty ja sisäistä valvontaa tekevät osana työtehtäviään mm. palvelujohtajat ja päälliköt. Sisäisen valvonnan ohjeita on valmisteltu vuoden aikana. Asiahallintajärjestelmään kuuluvan sopimuksenhallintaosion käyttöön ottoa valmisteltiin ja käyttöönotto tapahtuu seuraavan vuoden aikana. 8. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Jäsenkuntien ennakkolaskutus perustui kuntayhtymähallituksen päätöksen mukaisesti oman toiminnan osalta talousarvioon ja erikoissairaanhoidon osalta sairaanhoitopiirien toteutuneeseen laskutukseen. Lisäksi ennakkolaskutusta tarkistettiin elokuun osavuosikatsauksen perusteella ja kunnille palautettiin yhteensä 1.236 miljoonaa euroa. Yhteensä ennakkolaskutus oli 67.144.899 euroa. Lopulliset jäsenkuntien maksuosuudet olivat yhteensä 70.046.300 euroa, joten lisäperintä oli yhteensä 2.901.400 euroa. Lisäperintä jakaantui kunnittain seuraavasti: Haapajärvi 1.386.990, Kärsämäki 397.472, Pyhäjärvi 760.028 ja Reisjärvi 356.909 euroa. 8

Talousarvion toteutuminen kunnittain hallinnon ja muiden palvelujen osalta: HALLINTO PALVELUT TA TOT Tot% TA TOT Tot% Haapajärvi 945 507 990 272,98 104,73 24 096 362 24 539 675,86 101,84 Kärsämäki 324 709 339 057,70 104,42 10 047 620 10 188 689,00 101,40 Pyhäjärvi 753 917 789 674,39 104,74 21 057 014 21 649 198,76 102,81 Reisjärvi 370 738 388 477,22 104,78 11 109 493 11 161 254,72 100,47 Yhteensä 2 394 871 2 507 482,29 104,70 66 310 489 67 538 818,34 101,85 Talousarvion toteutuminen kunnittain, maksetut ennakkomaksuosuudet ja lisäperintä: HALLINTO JA PAL- VELUT YHTEENSÄ MAKSETUT ENNAKKO- MAKSU- OSUUDET EROTUS -LISÄ- PERINTÄ/ +PALAUTUS TA TOT Ero Tot% Haapajärvi 25 041 869 25 529 948,84 488 079,84 101,95 24 142 958,56-1 386 990,28 Kärsämäki 10 372 329 10 527 746,70 155 417,70 101,50 10 130 273,71-397 472,99 Pyhäjärvi 21 810 931 22 438 873,15 627 942,15 102,88 21 678 845,05-760 028,10 Reisjärvi 11 480 231 11 549 731,94 69 500,94 100,61 11 192 822,34-356 909,60 Yhteensä 68 705 360 70 046 300,63 1 340 940,63 101,95 67 144 899,66-2 901 400,97 Yhtymähallitus hyväksyi talousarvioon joulukuussa yhteensä 850.000 euron muutokset toimintakuluihin ja vastaavasti toimintatuotoissa oleviin kuntaosuuksiin sekä 22.000 euron lisäyksen investointimenoihin. Talousarviomuutoksia selvitetään myöhemmin tarkemmin asianomaisissa kohdissa. Rahoitustuottoja kertyi huomattavasti ennakoitua ja edellisvuotta enemmän, mikä aiheutui pääosin maksuliikenteen kilpailuttamisesta ja sen mukaisista sopimusehdoista. Kuntayhtymän poistojen ylittyminen näkyy osaltaan hallinnon ja palvelulinjojen talousarvion toteutumisessa ylityksenä. Poistojen ylittyminen saattaa joissakin yksiköissä olla merkittävä ylityksiä aiheuttanut tekijä. Poistoihin liittyviä asioita selvitetään tarkemmin liitetiedoissa kohdassa 1. Käyttöomaisuus. Lomapalkkavelan määrittelyyn tuli loppuvuodesta 2011 muutos KVTES:n 2012-13 muuttuneiden vuosilomamääräysten takia. Yhteensä muutos aiheutti noin 212.000 euron ennakoimattoman menon hallinnon ja palvelulinjojen toimintakuluihin. Lomapalkkavelkaan liittyviä asioita selvitetään tarkemmin liitetiedoissa kohdassa 3. Lomapalkkavelka. 9

8.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA 2011 2010 Muutos 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Toimintatuotot 82 426 78 945 3 480 Myyntituotot 74 998 71 304 3 693 Maksutuotot 5 968 6 056-87 Tuet ja avustukset 1 059 1 086-27 Muut toimintatuotot 399 497-97 Toimintakulut -81 939-78 406-3 532 Henkilöstökulut -32 745-30 967-1 777 Palkat ja palkkiot -26 726-25 331-1 395 Henkilösivukulut -6 019-5 636-382 Palvelujen ostot -38 476-37 082-1 393 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 551-2 515-35 Avustukset -4 722-4 666-56 Muut toimintakulut -3 444-3 174-269 Toimintakate 486 538-51 Rahoitustuotot ja kulut 119 12 107 Korkotuotot 110 14 96 Muut rahoitustuotot 24 24 Muut rahoituskulut -15 1-13 Vuosikate 606 550 55 Poistot -606-550 55 Tilikauden tulos 0 0 0 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0 0 2011 2010 Toimintatuotot/toimintakulut % 100,6 100,7 Vuosikate/poistot % 100,0 100,0 Asukasmäärä 19.319 19.430 10

8.2. Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA 2011 2010 1000 euroa 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 606 550 Investointien rahavirta Investointimenot -240-1 379 Toiminnan ja investointien rahavirta 365-828 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset 7 343 Muut maksuvalmiuden muutokset -725-1879 Rahoituksen rahavirta -725 5 464 Rahavarojen muutos -360 4 636 Rahavarat 31.12. 4 276 4 636 Rahavarat 1.1. 4 636 0 Muutos -360 4 636 2011 2010 Investointien tulorahoitus, % 251,7 39,94 Pääomamenojen tulorahoitus, % 251,7 39,94 Lainanhoitokate, 1000 euroa 606 550 Kassan riittävyys, pv 19,0 21,2 Asukasmäärä 19.319 19.430 11

8.3. Tase TASE 2011 2010 2011 2010 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa VASTAAVAA 16 940 16 176 VASTATTAVAA 16 940 16 176 A Pysyvät vastaavat 462 828 A Oma pääoma 7 343 7 343 I Aineettomat hyödykkeet 127 252 I Peruspääoma 7 343 7 343 1. Aineettomat oikeudet 127 252 D Toimeksiantojen pääomat 37 16 II Aineelliset oikeudet 335 576 2. Valtion toimeksiannot 9 1 4. Koneet ja kalusto 335 576 3. Muut toimeksiantojen 27 15 pääomat III Sijoitukset E Vieras pääoma 9 559 8 816 1. Osakkeet ja osuudet II Lyhytaikainen 9 559 8 816 C Vaihtuvat vastaavat 16 477 15 348 5. Saadut ennakot 9 15 I Vaihto-omaisuus 255 243 6. Ostovelat 3 539 3 004 1. Aineet ja tarvikkeet 238 220 7. Muut velat 1 532 1 425 2. Valmiit tuotteet 17 23 8. Siirtovelat 4 477 4 370 II Saamiset 11 946 10 468 1. Myyntisaamiset 4 423 2 777 3. Muut saamiset 465 421 4. Siirtosaamiset 7 057 7 268 IV Rahat ja pankkisaamiset 4 276 4 636 2011 2010 Omavaraisuusaste, % 43,37 45,44 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 11,59 11,15 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 euroa 0 0 Lainakanta 31.12. 1000 0 0 Lainakanta 31.12. /asukas 0 0 Lainasaamiset, 1000 0 0 Asukasmäärä 19.319 19.430 12

8.4. Kokonaistulot ja menot TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 82 426 240 Toimintakulut 81 939 650 Korkotuotot 110 313 Muut rahoituskulut 15 555 Muut rahoitustuotot 24 996 Investoinnit Investointimenot 240 899 Kokonaistulot yhteensä 82 561 550 Kokonaismenot yhteensä 82 196 106 8.5 Tilikauden tuloksen käsittely Tuloslaskelman mukainen tulos toimintavuodelta on 0 euroa, kun vuosikatteesta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot 606.344 euroa. Tämän mukaisesti yli-/alijäämätilille ei jää kirjattavaa. 13

9. Talousarvion toteutuminen TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TA Tot. Ero %-vert. TOIMINTATUOTOT 80 085 292 82 426 241 2 340 949 102,9 % Myyntituotot 72 779 662 74 998 371 2 218 709 103,0 % Maksutuotot 5 956 100 5 968 779 12 679 100,2 % Tuet ja avustukset 942 900 1 059 365 116 465 112,4 % Muut toimintatuotot 406 630 399 726-6 904 98,3 % TOIMINTAKULUT -79 808 256-81 939 651-2 131 395 102,7 % Henkilöstökulut -32 684 218-32 745 352-61 134 100,2 % Palkat ja palkkiot -26 476 479-26 726 327-249 848 100,9 % Henkilösivukulut -6 207 739-6 019 025 188 714 97,0 % Eläkekulut -4 599 700-4 550 781 48 919 98,9 % Muut henkilösivukulut -1 608 039-1 468 244 139 795 91,3 % Palvelujen ostot -36 089 199-38 476 392-2 387 192 106,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 561 363-2 551 396 9 967 99,6 % Avustukset -4 897 160-4 722 471 174 689 96,4 % Muut toimintakulut -3 576 316-3 444 040 132 276 96,3 % TOIMINTAKATE 277 036 486 590 209 554 175,6 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 119 754 119 754 Korkotuotot 110 313 110 313 Muut rahoitustuotot 24 996 24 996 Muut rahoituskulut -15 556-15 556 VUOSIKATE 277 036 606 344 329 308 POISTOT JA ARVONALENTUM. -277 036-606 344-329 308 TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0 0 0 Talousarvion sitovuus yhtymähallitukseen nähden ovat palvelulinjan kunnittaiset toimintakatteet. Palvelujohtaja voi siirtää käyttösuunnitelmassa tai sen tarkistuksessa toimintatuottoja tai kuluja palvelulinjan sisällä palveluyksiköiden välillä kunnittain. Yhtymähallitus hakee määrärahan ylitysoikeutta asianomaiselta kuntavaltuustolta, jos kunnittainen toimintakate on ylittymässä. Yllä olevassa tuloslaskelman toteutumisessa on huomioitu yhtymähallituksen 20.12.2011 154 hyväksymät ja jäsenkunnille esittämät talousarvion muutokset. Muutokset koskivat Kärsämäen erikoissairaanhoitoa (430.000 euroa) ja lastensuojelua (120.000 euroa) sekä Reisjärven erikoissairaanhoitoa (250.000 euroa) ja lastensuojelua (50.000 euroa). Yhteensä talousarviomuutokset olivat siis 850.000 euroa. Lisäksi Kärsämäen terveyskeskuksen investointiosan kalustomäärärahaan hyväksyttiin 22.000 euron lisämääräraha. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on esitetty talousarvion muutokset tuloslaskelmaan. 14

Talousarvion toteutuminen ja talousarviomuutokset tuloslaskelmamuodossa: TALOUSARVIOMUUTOKSET Alkuper. TA Muutos TA Tot. Ero TOIMINTATUOTOT 79 235 292 850 000 80 085 292 82 426 241 2 340 949 TOIMINTAKULUT -78 958 256-850 000-79 808 256-81 939 651-2 131 395 TOIMINTAKATE 277 036 0 277 036 486 590 209 554 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 119 754 119 754 VUOSIKATE 277 036 277 036 606 344 329 308 POISTOT JA ARVONALENTUM. -277 036-277 036-606 344-329 308 TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 0 (ALIJÄÄMÄ) 0 0 0 Talousarvion toteutuminen ja talousarviomuutokset kunnittain: TALOUSARVIOMUUTOKSET Alkuper. TA Muutos TA Tot. Ero HALLINTO 65 460 489 850 000 66 310 489 67 538 818 1 228 329 HAAPAJÄRVEN PALVELUT -24 096 362-24 096 362-24 539 675-443 314 KÄRSÄMÄEN PALVELUT -9 497 620-550 000-10 047 620-10 188 689-141 069 PYHÄJÄRVEN PALVELUT -21 057 014-21 057 014-21 649 199-592 185 REISJÄRVEN PALVELUT -10 809 493-300 000-11 109 493-11 161 255-51 762 TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 0 (ALIJÄÄMÄ) 0 0 0 Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien maksuosuudet olivat yhteensä 1,3 miljoonaa euroa suuremmat. Pyhäjärven maksuosuus oli noin 628.000euroa, Haapajärven noin 488.000 euroa, Kärsämäen noin 155.000 euroa ja Reisjärven noin 69.000 euroa suurempi kuin talousarviossa oli varauduttu. Haapajärven osalta talousarviomäärärahat ylittyivät hallinnossa (henkilöstökulut ja poistot), lasten ja perheiden palveluissa (hallinto ja lastensuojelu), psykososiaalisissa palveluissa (aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut) sekä hoito- ja vanhustyön palveluissa (kotiin annettavat palvelut ja asumispalvelut). Euromääräisesti suurimmat ylitykset olivat lastensuojelussa noin 91.100 euroa, aikuissosiaalityössä noin 53.000 euroa, kotiin annettavissa palveluissa noin 82.700 euroa, asumispalveluissa noin 470.100 euroa sekä suun ja hampaiden hoidossa noin 96.100 euroa. Kärsämäen osalta talousarviomäärärahat ylittyivät hallinnossa (henkilöstökulut ja poistot), lasten ja perheiden palveluissa (hallinto ja lastensuojelu), psykososiaalisissa palveluissa (vammaispalvelut ja terapiapalvelut), hoito- ja vanhustyön palveluissa (vuodeosasto), terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa (hallinto, työterveyshuolto ja erikoissairaanhoito). Euromääräisesti suurimmat ylitykset olivat lastensuojelussa noin 54.500 euroa, vammaispalveluissa noin 52.300 euroa, vuodeosastolla noin 87.000 euroa ja erikoissairaanhoidossa noin 151.100 euroa. 15

Pyhäjärven osalta talousarviomäärärahat ylittyivät hallinnossa (henkilöstökulut ja poistot), lasten ja perheiden palveluissa (hallinto, neuvolapalvelut ja lastensuojelu), psykososiaalisissa palveluissa (hallinto ja vammaispalvelut), terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa (hallinto, kuntoutus, sairaankuljetus, suun ja hampaiden hoito ja erikoissairaanhoito) Euromääräisesti suurimmat ylitykset olivat lastensuojelussa noin 200.000 euroa, vammaispalveluissa noin 131.800 euroa ja erikoissairaanhoidossa noin 1.127.100 euroa. Reisjärven osalta talousarviomäärärahat ylittyivät hallinnossa (henkilöstökulut ja poistot), lasten ja perheiden palveluissa (hallinto ja lastensuojelu), hoito- ja vanhustyön palveluissa (asumispalvelut) ja terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa (hallinto, kuntoutus, suun ja hampaiden hoito sekä erikoissairaanhoito). Euromääräisesti suurimmat ylitykset olivat lastensuojelussa noin 95.900 euroa, asumispalveluissa noin 158.000 euroa ja erikoissairaanhoidossa noin 130.400 euroa. 16

Toimintatuotot % Myyntituotot 74 998 371 90,99 Maksutuotot 5 968 779 7,24 Tuet ja avustukset 1 059 365 1,29 Muut toimintatuotot 399 726 0,48 Yhteensä 82 426 241 100,00 Toimintakulut % Henkilöstökulut 32 745 352 39,96 Palvelujen ostot 38 476 392 46,96 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 551 396 3,11 Avustukset 4 722 471 5,76 Muut toimintakulut 3 444 040 4,20 Yhteensä 81 939 651 100,00 17

Toimintatuotot 2010 2011 Muutos % Myyntituotot 71 304 617 74 998 371 3 693 754 5,18 Maksutuotot 6 056 291 5 968 779-87 512-1,44 Tuet ja avustukset 1 086 870 1 059 365-27 505-2,53 Muut toiminta tuotot 497 471 399 726-97 745-19,65 Yhteensä 78 945 248 82 426 241 3 480 993 4,41 Toimintakulut 2010 2011 Muutos % Henkilöstökulut 30 967 550 32 745 352 1 777 802 5,74 Palvelujen ostot 37 082 452 38 476 392 1 393 940 3,76 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 515 807 2 551 396 35 589 1,41 Avustukset 4 666 007 4 722 471 56 464 1,21 Muut toimintakulut 3 174 941 3 444 040 269 099 8,48 Yhteensä 78 406 756 81 939 651 3 532 895 4,51 18

Toimintakate kunnittain 2010 2011 Muutos % Hallinto 63 845 275 67 538 818 3 693 544 5,79 Haapajärven palvelut -23 766 044-24 539 676-773 631 3,26 Kärsämäen palvelut -9 229 410-10 188 689-959 279 10,39 Pyhäjärven palvelut -19 849 128-21 649 199-1 800 071 9,07 Reisjärven palvelut -11 000 692-11 161 255-160 562 1,46 19

Talousarvion toteutuminen kuukausittain: Riviotsikot Kuntayhtymän hallinto Haapajärven palvelut Kärsämäen palvelut Pyhäjärven palvelut Reisjärven palvelut Yhteensä Tammikuu 5 455 936-1 390 595-476 756-1 159 749-755 126 1 673 711 Helmikuu 5 412 427-1 886 435-674 829-1 634 833-842 945 373 385 Maaliskuu 5 567 432-2 083 027-767 292-1 666 730-758 355 292 028 Huhtikuu 5 554 857-1 989 839-749 754-1 537 949-957 470 319 846 Toukokuu 5 595 180-1 851 780-856 590-1 888 626-820 227 177 956 Kesäkuu 5 308 585-2 311 323-854 723-1 877 360-952 070-686 890 Heinäkuu 5 334 563-2 250 005-948 129-2 100 299-1 036 785-1 000 655 Elokuu 5 044 073-1 678 770-785 451-1 547 264-925 425 107 162 Syyskuu 5 868 057-1 967 311-1 270 515-1 816 492-852 248-38 509 Lokakuu 4 352 933-2 045 061-830 220-1 675 417-1 125 915-1 323 679 Marraskuu 5 560 442-1 723 614-796 350-1 723 826-687 657 628 994 Joulukuu 8 484 332-3 361 916-1 178 079-3 020 653-1 447 032-523 348 Kaikki yhteensä 67 538 818-24 539 676-10 188 689-21 649 199-11 161 255 0 Joulukuussa toimintakuluja kertyi muita kuukausia enemmän, koska ko. kuukaudelle kirjautuvat mm. kahden kuukauden (marras- ja joulukuu) erikoissairaanhoidon ja asumispalvelujen ostopalvelut sekä lomapalkkavelan muutos ja poistot. Toimintatuotoissa joulukuulle kirjautuvat mm. marrasja joulukuun asiakasmaksutulot. 20

Talousarvion toteutuminen kunnittain ja palvelulinjoittain: TA muutos TA Tot. Ero %-vert. Kuntayhtymän hallinto 66 310 489 67 538 818 1 228 329 101,85 % Hallinto ja toimistopalvelut 67 496 759 68 800 057 1 303 298 101,93 % TOIMINTATUOTOT 850 000 68 937 159 70 312 453 1 375 294 101,99 % TOIMINTAKULUT -1 440 400-1 631 508-191 108 113,27 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 119 754 119 754 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -642-642 Tukipalveluyksikkö -1 150 720-1 235 488-84 768 107,37 % TOIMINTATUOTOT 2 384 2 384 TOIMINTAKULUT -1 150 720-1 171 181-20 461 101,78 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -66 691-66 691 Tarkastustoimi -35 550-25 751 9 799 72,44 % TOIMINTAKULUT -35 550-25 751 9 799 72,44 % Haapajärven palvelut -24 096 362-24 539 676-443 314 101,84 % Lasten ja perheiden palvelut -3 766 940-3 796 186-29 246 100,78 % TOIMINTATUOTOT 323 700 463 293 139 593 143,12 % TOIMINTAKULUT -4 089 920-4 255 563-165 643 104,05 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -720-3 916-3 196 543,89 % Psykososiaaliset palvelut -3 309 910-3 361 999-52 089 101,57 % TOIMINTATUOTOT 920 845 877 803-43 042 95,33 % TOIMINTAKULUT -4 228 805-4 230 790-1 985 100,05 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 950-9 013-7 063 462,19 % Hoito- ja vanhustyö -6 286 472-6 815 442-528 970 108,41 % TOIMINTATUOTOT 2 143 975 1 901 621-242 354 88,70 % TOIMINTAKULUT -8 394 347-8 649 310-254 963 103,04 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -36 100-67 754-31 654 187,68 % Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut -10 323 969-10 195 008 128 961 98,75 % TOIMINTATUOTOT 1 494 590 1 802 089 307 499 120,57 % TOIMINTAKULUT -11 722 873-11 837 811-114 938 100,98 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -95 686-159 286-63 600 166,47 % Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -409 071-371 040 38 031 90,70 % TOIMINTATUOTOT 55 105 60 707 5 602 110,17 % TOIMINTAKULUT -464 176-428 318 35 858 92,27 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 430-3 430 Kärsämäen palvelut -10 047 620-10 188 689-141 069 101,40 % Lasten ja perheiden palvelut -1 809 295-1 840 468-31 173 101,72 % TOIMINTATUOTOT 112 500 172 189 59 689 153,06 % TOIMINTAKULUT -120 000-1 921 795-2 010 701-88 906 104,63 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 957-1 957 Psykososiaaliset palvelut -1 463 389-1 485 936-22 547 101,54 % TOIMINTATUOTOT 304 850 254 524-50 326 83,49 % 21

TA muutos TA Tot. Ero %-vert. TOIMINTAKULUT -1 768 239-1 739 262 28 977 98,36 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 199-1 199 Hoito- ja vanhustyö -2 473 497-2 488 303-14 806 100,60 % TOIMINTATUOTOT 646 600 650 024 3 424 100,53 % TOIMINTAKULUT -3 116 667-3 128 417-11 750 100,38 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 430-9 909-6 479 288,90 % Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut -4 114 694-4 201 521-86 827 102,11 % TOIMINTATUOTOT 227 206 283 019 55 813 124,56 % TOIMINTAKULUT -430 000-4 338 860-4 465 332-126 472 102,91 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 040-19 208-16 168 631,86 % Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -186 745-172 461 14 284 92,35 % TOIMINTATUOTOT 22 975 26 081 3 106 113,52 % TOIMINTAKULUT -209 720-197 223 12 497 94,04 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 319-1 319 Pyhäjärven palvelut -21 057 014-21 649 199-592 185 102,81 % Lasten ja perheiden palvelut -2 709 700-2 889 774-180 074 106,65 % TOIMINTATUOTOT 221 750 344 235 122 485 155,24 % TOIMINTAKULUT -2 931 450-3 231 742-300 292 110,24 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -2 267-2 267 Psykososiaaliset palvelut -2 990 385-2 990 863-478 100,02 % TOIMINTATUOTOT 536 415 552 948 16 533 103,08 % TOIMINTAKULUT -3 525 370-3 539 935-14 565 100,41 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 430-3 876-2 446 271,07 % Hoito- ja vanhustyö -6 540 551-6 159 874 380 677 94,18 % TOIMINTATUOTOT 1 639 356 1 974 397 335 041 120,44 % TOIMINTAKULUT -8 151 637-8 076 127 75 510 99,07 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -28 270-58 143-29 873 205,67 % Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut -8 476 910-9 299 974-823 064 109,71 % TOIMINTATUOTOT 792 136 1 146 820 354 684 144,78 % TOIMINTAKULUT -9 202 316-10 325 145-1 122 829 112,20 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -66 730-121 650-54 920 182,30 % Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -339 468-308 713 30 755 90,94 % TOIMINTATUOTOT 49 125 53 928 4 803 109,78 % TOIMINTAKULUT -388 593-359 915 28 678 92,62 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -2 726-2 726 Reisjärven palvelut -11 109 493-11 161 255-51 762 100,47 % Lasten ja perheiden palvelut -1 637 670-1 585 512 52 158 96,82 % TOIMINTATUOTOT 135 500 153 298 17 798 113,14 % TOIMINTAKULUT -50 000-1 773 170-1 737 742 35 428 98,00 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 068-1 068 Psykososiaaliset palvelut -1 855 345-1 742 644 112 701 93,93 % TOIMINTATUOTOT 272 650 229 785-42 865 84,28 % TOIMINTAKULUT -2 127 995-1 971 563 156 432 92,65 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -865-865 22

TA muutos TA Tot. Ero %-vert. Hoito- ja vanhustyö -2 845 872-2 945 180-99 308 103,49 % TOIMINTATUOTOT 889 000 711 333-177 667 80,01 % TOIMINTAKULUT -3 719 002-3 624 458 94 544 97,46 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -15 870-32 055-16 185 201,99 % Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut -4 550 578-4 678 349-127 771 102,81 % TOIMINTATUOTOT 330 060 428 572 98 512 129,85 % TOIMINTAKULUT -250 000-4 856 828-5 068 870-212 042 104,37 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -23 810-38 051-14 241 159,81 % Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -220 028-209 570 10 458 95,25 % TOIMINTATUOTOT 29 795 24 737-5 058 83,02 % TOIMINTAKULUT -249 823-232 988 16 835 93,26 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 319-1 319 23

Talousarvion toteutuminen kunnittain tuloslaskelmamuodossa: TP2010 TA Tot. %-vert. Kuntayhtymän hallinto 63 845 274,57 66 310 489 67 538 818,34 101,85 % TOIMINTATUOTOT 66 932 777,67 68 937 159 70 314 837,02 102,00 % Myyntituotot 66 718 611,65 68 937 159 70 049 695,30 101,61 % Maksutuotot Tuet ja avustukset 212 966,02 263 489,48 Muut toimintatuotot 1 200,00 1 652,24 TOIMINTAKULUT -3 032 991,76-2 626 670-2 828 439,33 107,68 % Henkilöstökulut -1 971 473,52-1 869 470-1 986 411,35 106,26 % Palvelujen ostot -909 457,10-590 800-677 507,31 114,68 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -36 692,37-15 400-34 189,81 222,01 % Muut toimintakulut -115 368,77-151 000-130 330,86 86,31 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 12 340,54 119 754,11 Korkotuotot 14 000,62 110 313,49 Muut rahoitustuotot 55,60 24 996,23 Muut rahoituskulut -1 715,68-15 555,61 POISTOT JA ARVONALENTUM. -66 851,88-67 333,46 Haapajärven palvelut -23 766 044,40-24 096 362-24 539 675,86 101,84 % TOIMINTATUOTOT 5 150 713,14 4 938 215 5 105 513,34 103,39 % Myyntituotot 2 039 495,14 1 790 537 2 232 555,11 124,69 % Maksutuotot 2 501 754,33 2 576 778 2 373 582,12 92,11 % Tuet ja avustukset 467 233,75 478 200 419 285,49 87,68 % Muut toimintatuotot 142 229,92 92 700 80 090,62 86,40 % TOIMINTAKULUT -28 688 211,06-28 900 121-29 401 791,54 101,74 % Henkilöstökulut -11 121 890,45-11 487 075-11 713 924,74 101,97 % Palvelujen ostot -13 152 783,64-12 992 712-13 250 397,60 101,98 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 023 752,93-986 007-1 003 660,30 101,79 % Avustukset -2 037 626,95-2 064 320-2 125 493,33 102,96 % Muut toimintakulut -1 352 157,09-1 370 007-1 308 315,57 95,50 % POISTOT JA ARVONALENTUM. -228 546,48-134 456-243 397,66 181,02 % Kärsämäen palvelut -9 229 409,66-10 047 620-10 188 689,00 101,40 % TOIMINTATUOTOT 1 304 102,35 1 314 131 1 385 838,11 105,46 % Myyntituotot 434 730,74 507 240 451 832,79 89,08 % Maksutuotot 756 458,49 684 366 829 064,38 121,14 % Tuet ja avustukset 67 490,60 73 500 71 244,52 96,93 % Muut toimintatuotot 45 422,52 49 025 33 696,42 68,73 % TOIMINTAKULUT -10 516 174,89-11 355 281-11 540 934,54 101,63 % Henkilöstökulut -3 591 180,39-4 025 431-4 145 344,04 102,98 % Palvelujen ostot -5 693 681,34-5 946 030-6 009 489,61 101,07 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -296 592,42-293 259-310 617,76 105,92 % Avustukset -629 577,03-672 400-636 297,41 94,63 % Muut toimintakulut -305 143,71-418 161-439 185,72 105,03 % POISTOT JA ARVONALENTUM. -17 337,12-6 470-33 592,57 519,21 % 24

TP2010 TA Tot. %-vert. Pyhäjärven palvelut -19 849 128,07-21 057 014-21 649 198,76 102,81 % TOIMINTATUOTOT 4 003 774,39 3 238 782 4 072 327,15 125,74 % Myyntituotot 1 641 158,71 1 089 376 1 674 372,60 153,70 % Maksutuotot 1 869 202,16 1 646 436 1 939 931,52 117,83 % Tuet ja avustukset 277 632,93 314 500 244 600,65 77,77 % Muut toimintatuotot 215 780,59 188 470 213 422,38 113,24 % TOIMINTAKULUT -23 683 484,88-24 199 366-25 532 863,63 105,51 % Henkilöstökulut -9 737 125,01-10 354 003-10 135 186,64 97,89 % Palvelujen ostot -10 929 726,72-10 400 838-12 208 508,86 117,38 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -760 352,16-849 976-797 816,07 93,86 % Avustukset -1 282 077,40-1 423 940-1 252 408,67 87,95 % Muut toimintakulut -974 203,59-1 170 609-1 138 943,39 97,29 % POISTOT JA ARVONALENTUM. -169 417,58-96 430-188 662,28 195,65 % Reisjärven palvelut -11 000 692,44-11 109 493-11 161 254,72 100,47 % TOIMINTATUOTOT 1 553 880,51 1 657 005 1 547 725,33 93,40 % Myyntituotot 470 620,35 455 350 589 914,80 129,55 % Maksutuotot 928 876,09 1 048 520 826 201,02 78,80 % Tuet ja avustukset 61 546,43 76 700 60 744,72 79,20 % Muut toimintatuotot 92 837,64 76 435 70 864,79 92,71 % TOIMINTAKULUT -12 485 893,72-12 726 818-12 635 621,94 99,28 % Henkilöstökulut -4 545 880,16-4 948 239-4 764 485,38 96,29 % Palvelujen ostot -6 396 802,91-6 158 819-6 330 488,12 102,79 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -398 417,15-416 721-405 111,75 97,21 % Avustukset -716 725,74-736 500-708 271,85 96,17 % Muut toimintakulut -428 067,76-466 539-427 264,84 91,58 % POISTOT JA ARVONALENTUM. -68 679,23-39 680-73 358,11 184,87 % 25

9.1. Hallinto Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Hallinto ja toimistopalvelut Jäsenkuntien maksuosuusennakoiden laskutusta muutettiin edellisvuodesta yhtymähallituksen päätöksellä. Tammikuussa laskutettiin kuntien talousarvion mukainen osuus, mutta helmikuusta lähtien erikoissairaanhoidon sairaanhoitopiirien kustannukset laskutettiin toteutuneen mukaisesti. Lokakuussa ennakkolaskutusta tarkistettiin osavuosikatsauksen perusteella ja yhteensä ennakoita palautettiin 1,5 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon, asumis- ja ruokapalvelujen laskutus perustuu toteutuneiden palvelujen jälkikäteen tehtävään laskutukseen, jonka takia kuukauden palvelujen käyttö laskutetaan vasta seuraavassa kuussa. Tämä aiheuttaa sen, että joulukuun kirjanpitoon tulee kahden kuukauden menot eli joulukuussa maksettavat marraskuun laskut ja tammikuussa maksettavat joulukuun laskut. Vastaavasti tammikuulle ei tule ko. menoja juuri lainkaan. Kunnille on toimitettu talousarvion toteutumisesta tämän tilinpäätöksen lisäksi Kuntapaketti, jossa on mm. talousarvion toteutuminen kustannuspaikoittain. Käyttöomaisuuden poistot aiheuttavat hallinnossa ja palvelulinjoilla talousarviomäärärahojen ylityksiä, koska talousarviota tehtäessä syksyllä 2010 ei ollut vielä käytössä käyttöomaisuus ohjelmaa, mikä vaikeutti poistojen arviointia. Rahoitustuottoja kertyi arvioitua enemmän, mihin vaikutti maksuliikenteen kilpailuttamisen mukainen maksuliikennetilin korko. Lomapalkkavelan muutos kasvoi edellisvuodesta normaalia palkkojen nousua enemmän, koska valtakunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa sovittiin lomakorvauksen muutoksesta. Myös lomapalkkavelan kasvu näkyy osaltaan hallinnossa ja palvelulinjoilla määrärahojen käytössä. Toimistopalveluissa palkkausmäärärahat ylittyivät, koska mm. lääkäreiden sanelujen purkuun on jouduttu palkkaamaan sijaisia, jotta lausunnot yms. saadaan ajoissa eteenpäin. Henkilöstöhallinnossa työterveyshuollon KELA:n korvaus alitti arvioidun määrärahan yli 30.000 eurolla, lisäksi henkilökunnan työterveyshuollon menot, kuntoremonttikurssit sekä uimahallimaksut olivat arvioitua suurempia. Tukipalveluyksikkö Tukipalveluyksikössä otettiin käyttöön uutena ohjelmana käyttöomaisuuskirjanpito ja muiden ohjelmien käyttöä kehitettiin ja toimintoja vakiinnutettiin ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella. Laadittiin palvelusopimukset, joilla määritellään asiakkaina olevien kuntien ja kuntayhtymän palvelutoiminnan periaatteet. Taloushallinnossa talousarvion määräraha ylittyi noin 60.000 eurolla, mikä aiheutui sairausloman sijaisen palkkausmenoista, jäsenkuntien laskuttamista kirjanpitäjien työstä ja posti- ja kopiomaksuista sekä poistoista. Henkilöstöhallinnossa määräraha ylittyi noin 20.000 eurolla mikä aiheutui pääosin poistoista. 26

TA Tot Ero euroa Tot % Muutos 2010/2011 euroa/% Hallinto yhteensä 66.310.489 67.538.818 1.228.329 101,85 3.693.543 / 5,79 67.496.759 68.800.057 1.303.298 101,93 3.659.028 / 5,62 Hallinto ja toimistopalvelut Toimintatuotot 68.937.159 70.312.453 1.375.294 101,99 Toimintakulut -1.440.400-1.361.508-191.108 113,27 Poistot 642-642 Tukipalveluyksikkö -1.150.720-1.235.488-84.768 107,37 47.480 / -3,70 Toimintatuotot 2.384 2.384 Toimintakulut -1.150.720-1.171.181-20.461 101,78 Poistot -66.691-66.691 Tarkastuslautakunta -35.550-25.751-12.966 72,44-12.966 / 101,41 Toimintatuotot Toimintakulut 35.550 25.751 9.799 72,44 Poistot 9.2. Lasten ja perheiden palvelut Hallinto Vastuuhenkilönä palvelujohtaja Heleena Talala. Lasten ja perheiden palveluissa strateginen päämäärä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Painopistealueeksi v. 2011 oli määritelty seuraavat: yksilöllinen ja asiakaslähtöinen palvelu perheen voimavarojen ja erityistarpeiden tunnistaminen ja huomiointi varhainen puuttuminen ja vanhemmuuden tukeminen terveellisiin elämäntapoihin ohjaaminen ja tukeminen henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen sekä oikea kohdentaminen sekä työyhteisön kehittäminen talous: kokonaisuuden hallinta, rajapintojen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen sekä avopalveluiden painottaminen Toiminnallisia lakisääteisiä palvelualoja ovat neuvolat (äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) ja varhaiskasvatuspalvelut sekä lastensuojelun sosiaalityö mukaan lukien perhetyö. Lasten ja perheiden palveluissa toiminnan keskeiseksi painopisteeksi nousevat varhaisen puuttumisen malli ja ennalta ehkäisevä työote. Lisäksi lähipalveluina tuotettavia turvaavia palveluja tarjotaan akuuteissa kriiseissä oleville perheille. Mikäli tukevat palvelut eivät ole riittäviä, ohjataan (palveluohjaus) asiakkaat arvioinnin kautta edelleen korjaavien palveluiden piiriin. 27

Palvelulinjan sisällä on tehty koko henkilöstöä koskeva työhyvinvointikartoitus Tyrni hankkeen toimesta ja tulokset sekä tarvittavat kehittämistarpeet on käsitelty henkilöstöpalavereissa. Asiakastyytyväisyyskyselyt on tehty kattavasti varhaiskasvatuspalveluissa, jotka myös käsitelty esimiespalavereissa. Molempien kyselyjen tuloksia työstetään ja hyödynnetään palvelujen kehittämistarkoituksessa. Neuvolatyön ja perhetyön osalta vastaava asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan vuodenvaihteessa. Palvelujen kehittämistyössä, mm. suunnattuna varhaiseen tukeen, on ollut vahvana tukena Lasten hyvä arki hanke1, joka jatkuu Pakaste2:na. Selänteessä on kehitetty vertaistukitoiminnan malli, jota toteutettu perheleireinä Pyhäjärvi-Kärsämäki ja Haapajärvi-Reisjärvi kuntien lapsiperheille. Lisäksi on toteutettu Vasu-prosessit mm. lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat, joissa mahdollistuu vanhempien osallisuus. Kasvatuskumppanuutta on lisätty kouluttamalla koko palvelulinjan henkilökuntaa Selänteen siihen koulutettujen työntekijöiden vetämänä. Varhaisen puuttumisen mallia toteuttaa koko henkilökunta moniammatillisesti. Hankkeesta ja sen toteutuksen tuloksista on saatavilla lisätietoja nettisivuilta www.sosiaalikollega.fi/kaste. Lasten ja perhepalvelujen kokonaismenojen ja tulojen ylistys arvioidusta on euroltaan samansuuruinen (toteutuma 100,5%). Lastensuojelumenojen varaukset, jotka tehty vuoden 2010 määristä, eivät ole riittäneet uusien sijotusten ja asiakkuuksien lisääntyessä. ATKmenojen varaukset eivät olleet realistisia v.2011 ylittyy toteutumassa erillisohjelmien osalta. Muutoin toiminnot ovat toteutuneet ennakoituna ja suunnitellusti. Neuvola ja opiskeluterveydenhuolto Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Äitiys-, lastenneuvola- ja perhesuunnittelupalvelut on järjestetty asiakkaille lähipalveluina palvelutasosuunnitelman mukaisesti. Omia lääkäreitä on saatu kuntiin aika hyvin poikkeuksena Kärsämäen kouluterveydenhuolto, jonne koululääkäreitä loppuvuodesta 2011 oli vaikea saada. Raskausajan vapaaehtoisia seulontatutkimuksia on keskitetty Haapajärvelle (niskaturvoke) ja Iisalmeen (rakenneultraäänitutkimus). Reisjärvellä käyvä gynekologi on tehnyt rakenneultraäänitutkimukset lähipalveluna reisjärvisille äideille, samoin Pyhäjärvellä käyvä gynekologi on tehnyt niskaturvokemittaukset normaalin alkuraskauden käynnin yhteydessä. Synnytykset, riskiraskauksien seuranta, lapsettomuushoidot, keskenmenot, ym. erityishoidot on järjestetty erikoissairaanhoidossa OYS:ssa, Oulaskankaalla ja Kokkolassa. Kuluneen vuoden aikana terveydenhoitajat ovat ottaneet vuosittain kutsuttavilta ikäryhmiltä naisten joukkotarkastusnäytteet. Osa neuvoloista keskitti näytteiden oton kesälle, osa otti niitä pitkin vuotta muiden töiden ohessa. Syksyn influenssarokotuksissa kävi kolmannes vähemmän asiakkaita mm. rokotteiden haittavaikutusepäilyjen takia. Moniammatillisia kuntakohtaisia työryhmiä on saatu uudelleen järjestymään ja toimimaan Selänteen tulon jälkeen. Samoin moniammatillista koulutusta on järjestetty Lapsen Hyvä Arki- hankkeen rinnalla mm. Kasvatuskumppanuus -koulutukset. Lomien aikana neuvolat toimivat supistetusti siten, että pitkiä leikki-ikäisten vuositarkastuksia ei tehty, mutta äitiysneuvolat ja pienten lasten tarkastukset ja rokotukset järjestettiin normaalisti. Kouluterveydenhoitajat ovat työskennelleet pääosin neuvoloissa koululaisten lomien aikana. Suoritteet liitteenä. 28

Laadullisten tavoitteiden toteutuminen: Selänteen neuvolatyö sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto toimivat uuden asetuksen (380/2009) mukaisesti ja laajat terveystarkastukset toteutuivat pääosin suunnitelmien mukaisesti. Uudistettu 4-vuotis havainnointikaavake on työryhmätyönä (neuvolat ja varhaiskasvatus) saatu valmiiksi ja se otetaan käyttöön uuden asetuksen mukaisena. Ennaltaehkäisevän työn merkitys ja sisältö lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisessä näkyvät henkilökunnan koulutuksissa ja osallistumisena mm. Lapsen hyvä arki -projektiin, jota kautta on mallinnettu uusia matalan kynnyksen toimintoja Selänteen alueelle (mm. perheleirit). Kouluterveydenhoitajat ovat osallistuneet kuntien, puolustusvoimien sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteisesti kehittämään Time Out- koulutukseen, jossa syrjäytymisuhan alla olevia nuoria kutsuntaikäisiä ohjataan aktiivisesti saamaan elämänhallinta raiteilleen. Toiminta on jatkunut kuluneen vuoden aikana kaikissa Selänteen kunnissa. Poikkeamat suunnitelmaan: Kärsämäelle ei ole saatu tarpeeksi kouluterveydenhuoltoon koululääkäripalveluita, josta syystä ennakoidut menot alittuu. Varhaiskasvatus Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Päivähoitopaikat on pystytty tuottamaan ja antamaan hoitoa hakeneille alle kouluikäisille, subjektiivisen valintaoikeuden piirissä oleville lapsille lain määräämin perustein ja aikarajoin. Hoitopaikkoja on lisätty tarpeen mukaan koko alueella perhepäivähoitoon ja ryhmäperhepäivähoitoon. Päivähoitopaikkojen mahdollisimman tehokkaaseen käyttämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota jokaisessa hoitomuodossa. Painopistealueiden kehittäminen on jatkunut vuoden 2011 aikana omana työnä sekä Lapsen hyvä arki-hankkeen avustuksella. Asiakkaiden palveluohjaukseen ja mm. kunnallisen päivähoidon vaihtoehdoista tiedottamiseen on kiinnitetty huomiota. Palveluohjauksessa on pyritty perheitä ohjaamaan pienempään päivähoidon tarpeeseen silloin, jos jompikumpi huoltajista on kotona eikä perheellä ole erityisiä syitä kunnallisen päivähoidon tarpeeseen (osapäivähoito, max. 10 päivää kuukaudessa). Alle 3-vuotiaita lapsia on pyritty sijoittamaan mahdollisimman pieniin hoitoryhmiin ja perhepäivähoitopaikkoja on saatu lisättyä tarpeen mukaan. Päivittäisessä toiminnassa hoitopaikoissa edistetään lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia ja toimitaan aktiivisessa yhteistyössä perheiden kanssa. Kasvatuskumppanuuskoulutusta on vuonna 2011 järjestetty 4 eri koulutusjaksoa, joissa ollut yhteensä noin 50 lasten ja perheiden palvelulinjan työntekijää. Lapsen hyvä arki - hankkeessa on aloitettu kehittämään perhekeskustoimintaa, jonka on tarkoitus käynnistyä Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä elokuussa 2012. Tavoitteena tässä palvelumuodossa on verkostoitua seurakuntien, MLL:n ja muiden toimijoiden kanssa rakentamalla yhteistoiminnallinen toimintamalli. Laadullisten tavoitteiden toteutuminen: Vuonna 2011 tehtiin koko varhaiskasvatuspalveluita koskien sekä asiakastyytyväisyyskysely että työhyvinvointikysely henkilöstölle. Kyselyiden tulokset on koottu yhteenvedoiksi ja ne ovat nähtävillä varhaiskasvatuksen johtajalla. Kyselyiden yhteenvedot on esitelty kuntayhtymähallituksessa syksyllä 2011. Pääsääntöisesti sekä asiakkaat että henkilökunta kokivat palvelut hyviksi ja toimiviksi sekä päivähoitoyksiköissä että kuntakeskusten palvelutoimistoissa. Kriittistä palautetta aiheuttaneet asiat nostetaan kehittämisen kohteiksi vuoden 2012 aikana. 29

Erityislastentarhanopettaja vakanssia ei ole saatu täytetyksi. Virka laitetaan uudelleen avoimeksi vuoden 2012 alussa. Varhaiskasvatuksessa Lapsen Vasua laadittaessa työryhmäläiset saivat vanhemmat aktiivisesti mukaan. Vasu-työn yhtenä lähtökohtana oli eri toimijoiden mahdollisuus olla osallisina heitä itseään koskevissa asioissa ja päätöksenteossa. Suoritteiden toteutuminen Varhaiskasvatuksen osalta talousarvio toteutui jokaisen kunnan kohdalla erittäin hyvin vuonna 2011. Toimintakulut toteutuivat suunniteltua pienempinä ja toimintatuotot olivat hieman arvioitua suuremmat. Pyhäjärven lastenhoidontuki ylittyy 56.560 arvioidusta, joten kuntakohtainen lisä ei näytä vaikuttaneen mainittavasti kyseiseen järjestelmään (v.2010 toteutuma 339.300 ja v.2011 381.460 ). Suoritteiden toteutuminen liitteessä. Varhaiskasvatuksen esimiehillä on vuonna 2011 ollut huomattavan paljon virkavapauksia (yhteensä 684 kalenteripäivää), jotka on hoidettu sisäisin järjestelyin työtä uudelleen jakamalla, jolloin olemme säästyneet ulkopuolisten sijaisten palkkaamiselta. Tämä sisältää mm. Kärsämäen varhaiskasvatuksen ohjaajan vakanssin, joka on ollut avoimena 17.5.2011 alkaen sekä toisen päiväkodin johtajan pitkän virkavapaan. Kuluja näistä ei ole siirretty kuntakohtaisesti, vaan palkkojen osalta kustannusten jako on ollut aikaisemman sovitun jaon mukainen. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. Kärsämäeltä on varhaiskasvatuksen ohjaajan palkkakustannukset säästyneet 31.7.2011 alkaen palkattoman virkavapaan ajalta. Hoitopäivien hinnat: Hoitopäivä/ Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Perhepäivähoito 39,06 37,26 38,53 41,12 Ryhmis 58,74 63,98 50,49 62,35 Päiväkoti 44,57 52,60 36,31 43,56 Lastensuojelu Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Lastensuojelun sosiaalityö ja lastenvalvojatehtävät on hoidettu lähipalveluna palvelutasosuunnitelman mukaisesti, pääsääntöisesti kuntaparityönä Haapajärvi-Reisjärvi ja Kärsämäki- Pyhäjärvi. Perhetyöntekijät ovat toimineet peruskunnissa. Sosiaalipäivystys on alueellista yhteistyötä, johon ovat osallistuneet sosiaalityöntekijät ja ohjaajat. Lastensuojelun perhetyö on yksi lastensuojelun avohuollon tukimuoto. Perhetyössä on toteutunut kuntien tilaamat lähipalvelut siten, että perhetyöntekijöitä Haapajärvellä 2 (toinen hlö osan vuotta), Kärsämäellä 1, Pyhäjärvellä 1 ja Reisjärvellä 1. Tämän lisäksi on hoidettu myös Sosiaalihuoltolain 20 mukaiset lapsiperheiden kotipalvelun työtehtävät, jossa työntekijöitä Haapajärvellä 1, Kärsämäellä 1, Pyhäjärvellä 1, Reisjärven lapsiperheiden kotipalvelua on hoidettu Haapajärven resurssista. Tämä palvelu on tarkoitettu lapsiperheille, joita on kohdannut äkillinen avun tarve ja perheen tilanne edellyttää ammattihenkilön apua. Kotipalvelu on maksullista palvelua, johon voi hakea maksuhuojennusta mikäli perheen toimeentulo sitä edellyttää. Perhetyön asiakasmäärät per työntekijä vaihtelevat kunnittain, liite suoritteista. Lastensuojelun muina avopalveluina on käytetty päivähoidon palveluja ja tukiperheitä, joita ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Lastensuojelu on toiminut yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa sijais- ja tukiperheasioissa, mutta yhteistyöllä ei ole voitu estää kaikkia las- 30

tensuojelun muita toimenpiteitä mm. laitossijoitukset tai perhekuntoutukset. Tukiperheillä on ollut myönteistä vaikutusta lapsen ja perheen elämään. Selänteessä on lapsiperheille tarjottu yhteistyössä neuvolan, päivähoidon, seurakunnan ja järjestöjen kanssa vertaistukitoimintaa, jossa mukana ollut Lapsen hyvä arki hanke. Avohuollon toimenpiteissä on ikäluokasta (0 17 vuotiaat) yli 70 % 7 17 vuotiaita. Lastensuojelulaki (417/2007) asettaa eräitä ehdottomia lastensuojeluasian käsittelyn määräaikoja. Lastensuojelussa työntekijäresurssi on ollut vaihtelevaa ja ajoittainen lain pätevyyden edellyttämä työntekijäpuute on koettu kuormittavaksi. Maaliskuusta joulukuuhun vain kahdessa viidestä sosiaalityöntekijän virasta oli pätevä sosiaalityöntekijä. Päteviä sijaisia ei ole saatu. Työn kuormittaminen ja työtehtävien kasautuminen on johtanut siihen, että ostopalveluita on jouduttu käyttämään mm. käräjäoikeudelle annettavissa selvityksissä. Lastensuojelun asiakkaina on vuoden aikana ollut yht. 400 lasta koko Selänteen alueella. Suositusten mukainen samanaikainen asiakasmäärä yhtä sosiaalityöntekijää kohden on 35 lasta, joten työntekijäkohtaiset asiakasmäärät ylittyvät huomattavasti Selänteessä. Tästä johtuen ennaltaehkäisevää työtä ei ole juurikaan ollut mahdollista tehdä, vaan on jouduttu keskittymään korjaavaan lastensuojelutyöhön. Lastensuojelun sijoitusten käyttö/vuorokaudet ovat kasvaneet edellisvuodesta ja tämä on nostanut kustannuksia Selänteen jokaisessa jäsenkunnassa. Arvioidut määrärahat ovat ylittyneet. Avohultopainotteisuutta on palveluissa myös lisätty. Lastensuojelun työntekijät ovat osallistuneet moniammatillisiin työryhmiin mm. lastenasioiden ryhmiin peruskunnissa. Selänteen alueella toimii lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Työntekijät ovat osallistuneet moniammatillisiin koulutuksiin mm. Lapsen hyvä arki -hankkeen kautta sekä Kasvunkumppanuus-koulutuksiin. Lisäksi on saatu muuta ammatillista täydennyskoulutusta Lastensuojelulain muutoksiin ja lastenvalvojatehtäviin. Perhetyön henkilöstölle on myös järjestetty koulutusta. Laadullisten tavoitteiden toteutuminen: Lastensuojelun sosiaalityön työntekijöillä on ollut käytössään yhteneväiset toimintatavat mm. lastensuojelutarpeen selvitysten osalta. Perhetyötä on edelleen linjattu toiminnoiltaan ja sisällöltään samansuuntaiseksi kaikissa Selänteen kunnissa. Lastensuojelun työntekijöille on mahdollistettu asiantuntija-apu tarpeen mukaan ostopalveluita käyttäen mm. juridisissa asioissa tai haastavissa lapsen huolto- ja tapaamisoikeudellisissa asioissa. Kaikki lastensuojelun työntekijät ovat saaneet ulkopuolista työnohjausta ja tarpeen mukaan myös yksilöllistä työnohjausta. Vuoden 2011 aikana tehtiin Selänteen sosiaalityön resurssikartoitus ulkopuolisen konsultin toimesta. Selvityksen sisältö ja yhteenveto on esitetty yhtymähallitukselle. Yhteenvetona selvityksessä on todettu, että Selänteessä etenkään lastensuojelun sosiaalityön resurssit eivät ole riittävät ja että resurssivajetta ei voida työvoimavaltaisessa palvelutehtävässä korvata töiden jakamisella, prosessien tehostamisella tai resurssien rakennetta muuttamalla. Lastensuojelulain määräaikojen noudattamisesta Selänteen kuntayhtymässä on tehty selvitys Aluehallintovirastolle. Samalla on annettu selvitystä siitä, kuinka lastensuojelulain määräajoissa on pysytty lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten osalta. Osittain lain edellyttämissä määräajoissa ei ole pysytty, koska henkilöstömitoitus suhteessa asiakasmääriin on riittämätön. Lastensuojelun asiakkuudet ja prosessien monimutkaistuminen on lisännyt sekä työn sisällön ongelmatiikkaa että kustannuksia. Lastensuojelun kehittämistyölle ei perustyön hoitamiselta ole jäänyt tarpeeksi aikaa (asiakasmäärät kasvaneet edellisvuodesta). 31

Poikkeamat suunnitelmaan: Koko lastensuojelun toimintatuotot (asiakasmaksut) ovat vuodessa kaksinkertaistuneet, jotka kuvaavat asiakasmäärän kasvua. Toteutumien raportoinnissa on ko. menojen kasvukehitystä arvioitu. Haapajärven perhetyön määräraha ylittyy, koska esityksestä poistettiin yhden työntekijän palkka. Samoin perhekotimenot sijoitusten lisääntyessä ylittyy 140.000 (menoja poistettiin esityksestä 36.860 ). Kärsämäen lastensuojelun sijoituksissa sekä avopuolen että laitoshoidon osuus ylittyy 53.500. Pyhäjärven lastensuojelun sosiaalityöstä on vähennetty esityksestä 24.530, joten se siltä osin ylittyy. Lisäksi perhehoidossa määräraha ylittyy 62.880 (ta-esitys liian pieni, v. 2010 toteutuma 134.474 varaus v.2011 96.330 ) ja perhekotien osalta ylitys 124.980 (toteutuma v.2010 362.280 varaus v.2011 332.000 ). Reisjärven lastensuojelun sijoituksissa on kasvua sekä avopuolen että laitoshoidon menoissa ylittyen 80.000 varatuista määrärahoista. Suoritteiden toteutuminen erillisessä liitteessä. Lastensuojelun menot kunnittain ja kumulatiivisesti kuukausittain Haapajärven palvelut Kärsämäen palvelut Pyhäjärven palvelut Reisjärven palvelut Yhteensä Tammikuu -73 206,81-31 009,21-58 709,96-33 641,66-196 567,64 Helmikuu -170 026,49-91 736,31-121 137,36-73 883,82-456 783,98 Maaliskuu -249 729,28-149 219,56-171 854,50-123 019,81-693 823,15 Huhtikuu -303 818,35-191 514,05-239 748,06-172 529,20-907 609,66 Toukokuu -377 426,22-248 190,97-320 225,51-208 408,45-1 154 251,15 Kesäkuu -452 168,44-313 669,46-397 828,37-239 787,39-1 403 453,66 Heinäkuu -528 610,86-375 318,98-455 834,54-274 798,50-1 634 562,88 Elokuu -610 088,61-443 736,74-528 075,30-313 447,44-1 895 348,09 Syyskuu -706 988,08-508 253,78-609 680,86-328 031,73-2 152 954,45 Lokakuu -832 470,76-594 420,43-686 205,62-375 035,55-2 488 132,36 Marraskuu -888 312,47-630 080,08-751 836,18-395 767,50-2 665 996,23 Joulukuu -997 051,13-708 895,29-812 345,17-498 117,84-3 016 409,43 Kaikki yhteensä -997 051,13-708 895,29-812 345,17-498 117,84-3 016 409,43 32

Lasten ja perheiden palvelut yhteensä TA Tot Ero euroa Tot % Muutos 2010/2011 euroa/% -9.923.605-10.111.940-188.335 101,90-872.148 / 9,44 Hallinto -231.625-274.220-42.595 118,39-48.215 / 21,33 Toimintatuotot 24.468 24.468 Toimintakulut -231.625-294.650-63.025 127,21 Poistot -4.038-4.038 Neuvola -939.240-886.808 52.432 94,42-23.434 / 2,71 Toimintatuotot 150 37.758 37.608 Toimintakulut -939.090-923.230 15.860 98,31 Poistot -300 1.335-1.035 Varhaiskasvatus -6.177.630-5.934.503 243.127 96,06-314.820 / 5,60 Toimintatuotot 739.000 938.258 199.258 126,96 Toimintakulut -6.916.210-6.870.531 45.679 99,34 Poistot -420-2230 -1.810 Lastensuojelu -2.575.110-3.016.409-441.299 117.14-485.677 / 19,19 Toimintatuotot 54.300 132.531 78.231 244,07 Toimintakulut -2.629.410 3.147.336-517.926 119,70 Poistot -1.604-1.604 9.3. Psykososiaaliset palvelut Hallinto Psykososiaaliset palvelut jakaantuvat kolmeen tulosyksikköön aikuissosiaalityöhön, vammaispalveluihin ja terapiapalveluihin. Psykososiaalisten palveluiden palvelujohtajana toimii Riitta Mikkilä. Aikuissosiaalityöstä vastaa johtava sosiaalityöntekijä Anita Laitinen, vammaispalveluista vammaispalveluiden johtaja Päivi Jääskeläinen ja terapiapalveluista terapiapalveluiden johtaja Pirjo Erkinantti-Toivo. Psykososiaalisen palvelulinjan yhteisenä tavoitteena oli henkilökuntaresurssien ja osaamisen oikea kohdentaminen ja valmius työskennellä muuttuvissa palvelutarpeissa. Aikuissosiaalityössä sekä terapiapalveluissa on toimittu vajaalla henkilökuntaresurssilla. Sosiaalityössä tehtiin konsulttiselvitys henkilökuntaresurssien riittävyydestä. Selvityksen perusteella yksi osa-aikainen etuuskäsittelijän/ohjaan tehtävä on syytä täyttää kokonaan. Lisäksi terapiapalveluissa on ollut vaikeuksia psykologien sijaisuuksien ja erikoissairaanhoitajan paikan täyttämisessä. Henkilökuntaresursseja on pyritty kohdentamaan kiireellisesti hoidettaviin tehtä- 33

viin. Yksi uusi vakanssi saatiin Pyhäjärven ryhmäkotiin, mikä täytettiin heti alkuvuodesta. Henkilökunnan koulutusta on ollut vuodenaikana 2,5 työpäivää/työntekijä (v.2010 3,35). Toisena koko palvelulinjan kattavana tavoitteena oli asumispalvelujen ja toimivan asumisen porrastuksen kehittäminen. Selänteen omien palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen paikkamäärät ovat pysyneet samana kuin vuonna 2010. Tilapäisen hoidon tarve ja järjestämismahdollisuudet ovat vaikuttaneet hoitopäivien yhteismäärään. Vammaispalveluissa tuetun asumisen käynnit ovat lisääntyneet yli 50 % ja ostopalvelut ovat vastaavasti vähentyneet. Suunnitelmia vammaispalvelujen omien asumispalvelujen lisäämiseksi tehtiin vuoden aikana yhteistyössä hoito- ja vanhustyön palvelujen kanssa ja Reisjärven kunnan kanssa. Reisjärvi aloitti vuonna 2011 Mäntykodin laajentamisen. Asumispalvelujen ostopalvelut ovat lisääntyneet vuodesta 2010 (47 079 vrk ) vuoteen 2011 (47 916 vrk) 837 vuorokautta, kuitenkin vuoden 2011 tavoite (48 822) on alitettu 906 vrk. Talousarvion toteutuminen Talouden ja toiminnan toteutumista on seurattu säännöllisesti. Psykososiaalisten palvelujen taloudellinen tavoite saavutettiin, kun toimintakuluihin käytettiin varattuja määrärahoja 98,5 %, netto 99,61 %. Toimintatulojen osalta tavoitteesta jäätiin, toteuma 94,12 %, koska mm. toimeentulotukimenojen kasvun hidastuminen vaikutti valtionosuuksia pienentävästi ja asiakasmaksuja vähensi palveluntuottajien kanssa yhdenmukaistettujen sopimusten kustannusjako. Aikuissosiaalityö Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Aikuissosiaalityössä tuotettavia palveluita ovat toimeentulotuki, vaikeavammaisten palvelut, kuntouttava työtoiminta ja välitystiliasiakkaiden palvelut. Painopistealueena on ollut pitkäaikaisasiakkaiden asiakassuunnitelmien laatimisen aloittaminen. Suunnitelmilla pyritään ohjaamaan asiakasta omatoimiseen selviytymiseen. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden suunnitelmia on tehty Haapajärvellä 12, Kärsämäellä 16, Pyhäjärvellä 3 ja Reisjärvellä 0. Vammaispalvelulain mukaisia palvelusuunnitelmia on tehty Haapajärvellä 21, Kärsämäellä 2, Pyhäjärvellä 16 ja Reisjärvellä 10 vaikeavammaiselle henkilölle. Toisena tavoitteena oli nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy. Kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelmien määrät on laskettu sen mukaisesti, että työntekijä on ollut mukana suunnitelman teossa. (Tilastointitapa muuttunut). Haapajärvellä niitä on tehty 29, Kärsämäellä 26, Pyhäjärvellä 123 ja Reisjärvellä 11 henkilölle. TE-toimistojen kanssa yhteistyössä tehtävät kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelmat on tehty Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Yhteistyötä on tehty eri toimijoiden kanssa, mm. tiivistä yhteistyötä Pate- hankkeen kanssa. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset Selänne aloitti marraskuussa 2011. Aikuissosiaalityö on aktiivisesti mukana kannustamassa asiakkaita tarkastuksiin. Laadullisten tavoitteiden toteutuminen: Asiakkaiden hakemukset on pystytty hoitamaan lakien velvoittamissa määräajoissa. Toimeentulotukipalveluita ovat hoitaneet kaikki (6,5) aikuissosiaalityön työntekijää, vaikeavammaisten palveluita kolme, kuntouttavaa työtoimintaa kaksi ja välitystiliasioita neljä. Henkilökunta (7) on toiminut 11 kuukautta vajaalla miehityksellä, kun etuuskäsittelijän vir- 34

ka on ollut täytettynä vain 50 %, mikä johtui sosiaalityön henkilöstöselvityksestä. Selvityksessä esitettiin, että aikuissosiaalityön työntekijätarve on jatkossakin 7. Asiakastyytyväisyys kysely on järjestetty ajalla 28.11. - 9.12.2011. Kaikkia palveluita on tuotettu lähipalveluina. Talousarvion toteutuminen: Ta 2011 Tot. 31.12.2011 Tot % Aikuissosiaalityö 2 316 925 2 287 656 98,74 Taloudellinen tavoite saavutettiin, kun aikuissosiaalityöhön varatut määrärahat alitettiin Haapajärven (106 %) ja Reisjärven (111 %) osalta aikuissosiaalityön määrärahat ylittyivät, mikä johtui molemmissa kunnissa vammaispalvelulain mukaisten menojen noususta. Haapajärven Vpl:n mukaisia menoja nosti KHO:n päätöksen toimeenpano, jonka johdosta maksettiin korvauksia 100 000 euroa. Tähän ei ollut budjetissa osattu varautua. Kärsämäen (90 %) ja Pyhäjärven (87 %) aikuissosiaalityön määrärahat alittuivat. Suoritteiden toteutuminen: Hpjärvi Kmäki Pjärvi Rjärvi Selänne Toimeentulotuki kotitaloudet 331 86 273 74 764 Toimeentulotuki /kotitalous 1692 1631 1371 1323 1504 Yhteenveto suoritteista liitteessä Vammaispalvelut Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Kehitysvammaisten asumispalveluiden kehittämistä on jatkettu. Suunnitelmia omien asumispalvelujen lisäämiseksi tehtiin vuoden aikana yhteistyössä hoito- ja vanhustyön palvelujen kanssa Haapajärven Männistökodin osalta ja Reisjärven kunnan kanssa Mäntykodin laajentamisen osalta. Laitoshoidosta on siirtynyt yksi paikka tehostettuun palveluasumiseen vuoden aikana. KeRava- toimintakykymittaria on hyödynnetty asumispalveluiden valintapäätöksiä tehtäessä. Itsenäisesti asuvien kehitysvammaisten asumisen ohjaamisen tarve on kasvanut joka kunnassa. Tuettua asumista on pystytty kehittämään entistä paremmaksi. Tuetun asumisen lähiohjaaja -toimintaan on siirretty henkilökuntaresurssia osa-aikaisesti ja määräaikaisesti Reisjärvellä. Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä tuetun asumisen resurssit ovat pysyneet samana. Kärsämäelle on suunniteltu vuoden aikana tuetun asumisen henkilökuntaresurssia toimintakeskuksen uusien tilojen käyttöönottoon liittyen v. 2012. Palveluohjausmallia on selkeytetty ja yhdenmukaistettu. Palveluohjausta toteutettiin lähipalveluna jokaisessa kunnassa. Pyhäjärvellä vastaavan ohjaajan virka muutettiin palveluohjaajan viraksi. Kärsämäellä vapautunut ohjaajan toimi muutettiin palveluohjaajan viraksi. Laadullisten tavoitteiden toteutuminen: Asumispalveluiden kehittäminen on jatkunut yhteistyössä Selänteen muiden palvelulinjojen, Selänteen alueen yksityisten palvelutuottajien, Oulun eteläisten kuntien sekä Tahkokankaan palvelukeskuksen kanssa. Kehitysvammaisten palvelut ovat toteutuneet palvelutasosuunnitelman mukaisesti lähipalveluina jokaisessa kunnassa. Palvelujen tarpeen arviointia on selkiyttänyt yhteisen hakemuslomakkeen käyttö. Vammaisten tarvitsemat yksilölliset palvelut on varmistettu tekemällä palvelusuunnitelmia. Erityishuolto-ohjelmia on vahvistettu 80 vammaiselle vuoden aikana. Asiakastiedon hallintaa on edesauttanut Pro consona- ohjelman käyttö. Ohjelmaa on käytetty palvelusuunnitelmien ja erityishuolto-ohjelmien teossa sekä asiakaskirjausten dokumentoinnissa. 35

Poikkeamat suunniteltuun toimintaan: Laitoshoitoa ei ole onnistuttu purkamaan odotetulla tavalla, koska asiakkaille ei löytynyt soveltuvia asumispaikkoja, minkä vuoksi omien asumispalvelujen kehittäminen käynnistettiin vuoden 2011 aikana. Reisjärven Mäntykodin laajennustyöt ovat vaikeuttaneet tilapäishoidon toteuttamista suunnitellulla tavalla. Laajennushankeen vuoksi Mäntykodin asukkaat ovat olleet väliaikaistiloissa osan vuotta. Talousarvion toteutuminen: Ta 2011 Tot. 31.12.2011 Tot.% Vammaispalvelut 4 391 720 4 552 919 104 Taloudellinen tavoite saavutettiin vammaispalvelujen toimintatuottojen osalta (128 %). Asiakasmaksut yhdenmukaistettiin vuoden alussa, mikä vaikutti tulokertymään. Toimintakulujen osalta taloudellista tavoitetta ei saavutettu, kun varatut määrärahat ylitettiin (106 %). Nettomenot (104 %) pysyivät hallinnassa toimintatuottojen kasvun myötä. Haapajärven (103 %) ja Kärsämäen (107 %) ja Pyhäjärven (109 %) osalta vammaispalvelujen määrärahat ylittyivät, mikä johtui Haapajärvellä (474 vrk) ja Kärsämäellä (523 vrk) tehostetun palveluasumisen tarpeen lisääntymisestä sekä lisäksi kaikissa kunnissa Haapajärveä lukuun ottamatta laitoshoidon tarpeen tilapäisestä kasvusta. Laitoshoidon (Tahkokankaan) käyttö laski vuodesta 2010 vuoteen 2011 314 vrk, kuitenkin tavoite ylitettiin 340 vrk. Laitoshoitoon varatut määrärahat ylittyivät Kärsämäen osalta 156 %, Pyhäjärven osalta 176 % ja Reisjärven osalta 150 %. Ainoastaan Haapajärven määrärahat alittuivat 75 %. Suoritteiden toteutuminen: Hpjärvi Kmäki Pjärvi Rjärvi Selänne Toimintakeskuskäynnit 10600 2462 8811 5853 27726 Toimintakeskuskäynti /käynti 41 53 40 50 46 Tehost. palveluasuminen ostop. 2859 2973 5925 2089 13846 Tehost. palv.asuminen /hpv. 91 109 81 120 95 Tehost. palveluasuminen omat. 2501 Tehost. palveluasuminen /hpv. 100 Yhteenveto suoritteista liitteessä Terapiapalvelut Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Palvelut on tuotettu suunnitelman mukaisesti. Pyhäjärven osalta lisäresurssia on siirretty sisäisin työjärjestelyin mielenterveystyöhön sekä päihdetyöhön. Pyhäjärven Ryhmäkodilla täytetty suunnitelman mukainen uusi vastaavan ohjaajan virka. Resursseja ja kuormitusta on arvioitu jatkuvasti ja pyritty tasaamaan työkuormaa eri toimintojen ja työntekijöiden kesken. Sijaisten palkkaamisessa on ollut vaikeuksia, psykologityön ja osittain sairaanhoitajien osalta, minkä vuoksi jouduttu turvautumaan ostopalveluihin. Laadullisten tavoitteiden toteutuminen: Toimintaprosesseja ei ole kyetty avaamaan tai yhtenäistämään riittävän hyvin mutta asiakkaat ovat saaneet tarvitsemansa palvelut lain määräämissä aikarajoissa. Omissa asumisyksiköissä on alettu tuottaa hoitosuunnitelmaan perustuvaa intervalliasumista tavoitteena erikoissairaanhoidon sairaalaintervallien väheneminen. Pyhäjärven Ryhmäkodilla on tarkasteltu toimintaa asiakaslähtöisemmin, mistä esimerkkinä työvuorojen uudelleenjärjestely. Suoritteiden toteutuminen: Perheneuvolatyössä käyntimäärätoteuma 85 %, mitä selittää työntekijävajaus sekä Haapajärvellä että Pyhäjärvellä. Kärsämäen osalta perheneuvolakäynnit ovat ylittyneet koulujen palvelutarpeen suuruudesta johtuen. Päihdetyön käynnit ovat 36

ylittyneet selvästi Reisjärvellä ja Pyhäjärvellä. Kärsämäen osalta käyntimäärä on jäänyt selvästi tavoitteesta. Katkaisu- ja kuntoutuslaitoshoitopäivät ovat pysyneet hyvin tavoitteessa suunnitelmallisen toiminnan johdosta. Mielenterveyspalvelukäynnit ylittyneet Kärsämäellä jälleen selvästi, mikä kertoo resurssivajeesta. Muiden kuntien osalta mielenterveystyön käyntimäärissä on tapahtunut tasoittumista edelliseen vuoteen verrattuna. Päivätoiminta on toteutunut kunnissa suunnitellusti. Omana toimintana tuotetut asumispalvelut jäävät Haapajärven Kirsikkakodin osalta jonkin verran tavoitteesta, Pyhäjärven Ryhmäkodin kuormitus on ollut suunnitelman mukaista. (Yhteenveto suoritteista liitteessä.) Talousarvion toteutuminen: Ta 2011 Tot. 31.12. 2011 Tot.% Terapiapalvelut 2 738 409 2 564 011 94 Taloudellinen tavoite saavutettiin, kun terapiapalveluihin varatut määrärahat alitettiin (94 %). Haapajärven (98 %), Pyhäjärven (94 %) ja Reisjärven (71 %) terapiapalveluihin varatut määrärahat alittuivat, ainoastaan Kärsämäen osalta ylitystä oli hieman (102 %). Terapiapalvelujen asiakasmaksutuloissa tavoite alitettiin, joihin vaikuttivat palveluntuottajien kanssa yhdenmukaistettujen sopimusten kustannustenjaon muutos. Suurin vaikutus oli Haapajärven ja Kärsämäen tuloihin. Suoritteiden toteutuminen: Hpjärvi Kmäki Pjärvi Rjärvi Palveluasuminen ostop. hpvt 3076 4167 358 2070 Palv.asuminen /hpv. 49,30 48,10 63,45 42,57 Palveluasuminen omat. hpvt 4836 Palveluasuminen omat. /hpv. 18,22 Yhteenveto suoritteista liitteessä. 37

TA Tot Ero euroa Tot % Muutos 2010/2011 euroa/% Psykososiaaliset palvelut yhteensä -9.619.029-9.581.442 37.587 99,61-737.221 / 8,34 Hallinto -171.975-176.856-4.881 102,84-13.925 / 7,87 Toimintatuotot 1.360 Toimintakulut -173.335-172.819 516 99,70 Poistot -4.038-4.038 Aikuissosiaalityö -2.316.925-2.287.656 29.269 98,74-136.402 / 6,34 Toimintatuotot 911.270 781.437-129.833 85,75 Toimintakulut -3.227.615-3.066.610 161.005 95,01 Poistot -580-2.472-1.892 Vammaispalvelut -4.391.720-4.552.919-161.199 103,67-291.652 / 6,84 Toimintatuotot 458.830 587.617 128.787 128,07 Toimintakulut -4.849.120-5.134.482-285.362 105,88 Poistot -1.430-6.054-4.624 Terapiapalvelut -2.738.409-2.564.011 174.398 93,63-295.240 / 13,01 Toimintatuotot 663.300 546.017-117.283 82,32 Toimintakulut -3.400.339 3.107.639 292.700 91,39 Poistot -1.370 2.389-1.019 9.4. Hoito- ja vanhustyönpalvelut Hallinto Vastuuhenkilönä palvelujohtaja Salli Kumpulainen, alueelliset palvelupäälliköt, hoito- ja vanhustyönjohtajat Leena Kivioja (Haapajärvi ja Reisjärvi) ja Corinne Soini (Kärsämäki ja Pyhäjärvi). Selänteen hoito- ja vanhuspalvelut koostuvat kotiin annettavista palveluista, kotona asumista tukevista palveluista, asumispalveluista ja vuodeosastohoidosta. Kaikki palvelut ovat asiakkaan asuinkunnassa annettavaa lähipalvelua. Kotiin annettavia ja kotona asumista tukevia palveluita ovat omaishoito ja kotihoito erilaisine tukipalveluineen. Asumispalveluita ovat palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen sekä päivätoiminta ja vuorohoito, jotka samalla ovat myös kotona asumista tulevia palveluita. Vuodeosastopalveluina tarjotaan lyhytaikais- ja pitkäaikaishoitoa terveyskeskusten vuodeosastoilla. Painopisteenä hoito- ja vanhustyön alueella on yli 75 -vuotiaiden kotona asumisen turvaaminen kotiin annettavia ja kotona asumista turvaavia palveluja kehittämällä. 38

Vuonna 2011 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ei ole tarvinnut maksaa lainkaan sakkopäivistä sairaanhoitopiireille, sillä kaikki potilaat on pystytty hoitamaan Selänteen omilla vuodeosastoilla heti, kun heitä on sinne hoitoon tarjottu. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Kotihoito Seniorineuvolan terveystarkastuksia on jatkettu kuluvana vuonna 75 vuotta täyttäville osassa Selänteen kuntia. 80-vuotiaiden, ei palveluiden piirissä, olevien vanhusten ennaltaehkäisevät kotikäynnit on aloitettu. Turvapuhelinpalvelut on kilpailutettu. Muistihoitajan vastaanotto on toiminut muiden kuntien lisäksi myös Reisjärvellä elokuusta 2011 alkaen. Geriatrin vastaanotto on toiminut suunnitellusti. Kriteerit palvelujen järjestämiseen ja perittäviin maksuihin on tarkistettu. Yöhoitopalvelut ovat toteutuneet ostopalveluna Pyhäjärvellä, Haapajärvellä ja Kärsämäellä. Reisjärvellä ei ole ollut vielä tarvetta kyseiseen palveluun. Haapajärvi: Pitkäaikaisosaston paikkojen vähenemisen myötä on 2 lähihoitajaa ja 1 työllistetty toimipohjineen siirtynyt kotihoitoon. Vuoden 2012 alusta palkataan kuntayhtymähallituksen luvalla lisähenkilöstöä, mikä helpottaa jonkin verran ilta- ja viikonlopputyötä. Omaishoidontukea ei ole myönnetty Kuntayhtymähallituksen päätöksellä uusille, luokkaan I kuuluville (alin luokka). Kärsämäki: Kotihoidossa yöhoito on aloitettu ja se on parantanut vanhusten kotona pärjäämistä. Kotihoito tarvitsisi kehittyäkseen edelleen lisää henkilöstöresurssia. Suunniteltuja hyvinvointia tukevia kotikäyntejä ei ole voitu aloittaa henkilöstöresurssien vajeen takia. Pyhäjärvi: Kotihoitoon siirrettiin toimipohjineen kaksi lähihoitajaa syksyllä 2011 vahvistamaan ilta- ja viikonloppumiehitystä. Reisjärvi: Yksi kodinhoitajan toimi muutettiin sairaanhoitajan toimeksi, joka on aloittanut tehtävän maaliskuussa 2011. Kotihoidon toiminnan sisältöä on kehitetty edelleen, mikä näkyy kotihoidon käyntikertojen kasvuna sekä asumispalvelun ja vuodeosaston kuormitusprosenttien normalisoitumisena. Vanhusten asumispalvelut Asukkaiden hoitotuet ja takuueläkkeet on tarkistettu järjestelmällisesti alkuvuoden aikana. Työllistettyjä ja hoitoapulaisia koulutetaan oppisopimuksella lähihoitajaksi. Palveluseteli on otettu käyttöön, eikä uusia suoraostoja yksityiseen palveluasumiseen enää tehdä. Tämä parantaa asiakkaiden valinnanvapautta. Haapajärvi: Haapakodissa (palveluasuminen oma toiminta) on alkuvuodesta ollut paikkoja täyttämättä, myöhemmin kesällä paikat täyttyneet. Karjalahdessa ja Olavituvalla paikat ovat täynnä. Vuorohoitoyksikössä ja vuodeosastolla on jonottamassa asukkaita (dementiaa sairastavia) tehostettuun asumispalveluun. Kuntayhtymähallituksen päätöksellä on ostettu yhdelle sotainvalidin puolisolle tehostettua asumispalvelua Taukokankaalta. Tähän ei oltu vuoden 2011 budjetissa varauduttu. Lisäksi 2011 voimaan tulleen kotikuntalain mukaan on siirtynyt 39

yksi vanhus tehostettuun asumispalveluun toiselle paikkakunnalle, mistä aiheutuu kustannuksia. Tähän budjetissa ei ollut varauduttu. Karjalahdella ja Olavituvalla on ollut sisäilmaongelmia ja niiden aiheuttamia remontteja, jotka ovat hidastaneet hoidon optimaalisen porrastamisen toteuttamista. Kärsämäki: Koivupuiston ja vuodeosaston yhteistyön on toiminut hyvin ja vuodeosaston jälkeinen jatkokuntoutus on järjestynyt Koivupuistossa. Pyhäjärvi: Köpsinrinteen rivitalojen remontti valmistui alkukesästä ja samassa yhteydessä vuorohoito muuttui 12-paikkaiseksi ja asumispalveluihin jäi 59 paikkaa. Remontin viivästyminen säästi ateria- ja henkilöstökuluja, sillä remontin aikana oli asumispalveluissa talousarviossa suunniteltua vähemmän asukkaita ja henkilökuntaa. Asumispalveluiden ostoissa on ennakoimaton ylitys, joka johtuu yksilöjaoksen päätöksestä ostaa asumispalveluja talousarvioon varattua enemmän. Reisjärvi Honkalinnan kuormitusprosentti on hoidon porrastuksen tehostumisen myötä normalisoitunut. Oman toiminnan lisäksi palveluja on ostettu hoivakoti Paavolasta ja palvelukoti Mansikasta. Vuodeosastohoito Haapajärvi Pitkäaikaisosastolla potilaspaikkamäärä on vähentynyt viime vuoden lopulla 20:een. Henkilöstö on mitoitettu sen mukaiseksi. Akuuttiosaston potilaita on hoidettu myös Pyhäjärven terveyskeskuksen vuodeosastolla Haapajärven paikkapulan vuoksi, jotta sakkopäivämaksuja sairaanhoitopiiriltä ei tulisi. Kärsämäki: Kärsämäen vuodeosastolla oli alkuvuodesta vaikeuksia sairaanhoitajien rekrytoinnissa, mikä on ollut omiaan vaikeuttamaan osaston toiminnan kehittämistä. Loppuvuodesta sairaanhoitajan vakanssit on saatu täytettyä. Vuodeosaston keskimääräinen hoitojakso on 7 vrk, eli osasto on todella pysynyt akuuttiosastona. Pyhäjärvi Akuuttivuodeosasto on pystynyt vastaanottamaan myös muista Selänne-kunnista tulevia potilaita, jolloin sakkomaksut erikoissairaanhoitoon myös muilta kunnilta on yhteistyön myötä vähentyneet. Pitkäaikaisosastolla potilaiden määrä oli vuoden lopussa 9. Henkilöstöresursseja on vuoden aikana mitoitettu kulloistakin tarvetta vastaavaksi ja säästöä henkilöstökuluissa on tullut. Reisjärvi Vuodeosastohoito: Kuormitusprosentti on pienentynyt ja potilaiden hoitoaika lyhentynyt. Hoidon porrastus on kaiken kaikkiaan tehostunut ja erikoissairaanhoidon menoja on saatu hillityksi. Pitkäaikaispotilaita on ollut hoidettavana keskimäärin 2-4 kerrallaan. Laadullisten tavoitteiden toteutuminen: Hoito- ja vanhuspalveluissa syksyllä 2009 alkaneiden Sonectus- ja Tyrni- hankkeiden koulutukset ovat jatkuneet vielä alkuvuoden 2011. Kehittämisen kohteena on ollut kuntouttavan työotteen juurruttaminen kaikissa palvelumuodoissa. Syksyllä 2011 on alkanut kuntoutuksen 40

osaamisalan opinnot lähihoitajille. Koulutukseen osallistuu 17 Selänteen hoito- ja vanhuspalveluiden työntekijää. Koulutus liittyy erikoistumisopintoihin. Loppusyksystä 2011 on käynnistynyt kolmivuotinen Voimaa Vanhuuteen -hanke yhteistyössä kuntien liikuntapalveluiden ja eri järjestöjen kesken. Lääkehoitosuunnitelma on yhtenäistetty ja lähihoitajien lääkehoitokoulutukset ovat jatkuneet. Henkilöstön saatavuus on ollut erittäin ongelmallista niin lyhyissä kuin pitkäaikaisissa sijaisuuksissa. Työntekijät ovat vaihtaneet työpisteitä, työvuoroja, tulleet vapaapäiviltä töihin ja tehneet tarvittaessa ylipitkiä vuoroja. Lisäksi lähihoitajien lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on palkattu hoitoapulaisia. Henkilöstön koulutustasoa on arvioitu ja kohennettu eläköitymistilanteissa. Vakituisiin tehtäviin on ollut hakijoita. Työllistämistuen palkkatukipaikoissa on oppisopimuksella lähihoitajiksi opiskelevia työntekijöitä. Asiakkaiden toimintakyky on arvioitu Ravatar menetelmällä puolivuosittain. Tällöin on arvioitu myös hoidonporrastus ja yksilökohtaiset hoito- ja palvelusuunnitelmat. Asiakastyytyväisyyskyselyt on tehty kotihoidon asiakkaille joulukuussa 2011. Suoritteiden toteutuminen esitetään erillisellä liitteellä Hoito- ja vanhustyön palvelujen kustannukset kunnittain / yli 75 vuotias Henkilömäärä TA2011 TP2011 /yli 75-vuotias Haapajärvi 663 9.481 10.279 Kärsämäki 274 9.027 9.081 Pyhäjärvi 761 8.594 8.094 Reisjärvi 275 10.348 10.709 Yhteensä 1973 9.197 9.330 Haapajärven talousarvio ylittyi seuraavista syistä: Haapajärvellä yhtymähallituksen päätöksellä ostetaan tehostettua asumispalvelua yhdelle henkilölle Taukokankaalta. Tähän ei ollut varattu määrärahoja. Lisäksi budjettileikkauksen yhteydessä asiakastuloja perusteettomasti korotettiin ja sijaismenoja leikattiin. Ostopalvelusopimuksia myös muutettiin talousarvion valmistumisen jälkeen, mikä vähensi asiakasmaksutuloja ja nosti menoja. Myös vuokrien kirjaaminen Selänteen asemesta Haapajärven kaupungille tuli tiedoksi vasta talousarvion valmistumisen jälkeen. Kärsämäellä budjettileikkauksesta johtuen tilanne on ollut hyvin tiukka, kuntalaisiin tiukkuus näkyy hyvinvointia tukevien kotikäyntien puuttumisena. Talousarvioylitys n. 15000 euroa. Pyhäjärvellä talousarvio alittui edelleen kehittyneen hyvän hoidonporrastuksen ansiosta. Pyhäjärvellä on hankittu investoinneissa suunnitellut kattonosturit kahteen potilashuoneeseen, sähkösänkyjä palvelukeskukseen ja rikkoutuneen kattonosturin tilalle Köpsinrinteelle uusi nosturi. Tulot (sotilasvammalain mukaiset korvaukset, sosiaalitoimen maksut ja akuuttiosaston sisäinen palvelu) ylittyvät ennakoidusta. Hallinnon menot ylittyivät, koska Pyhäjärven kaupunki laskutti joulukuussa 2011 yllättäen lähettitoiminnan ja taloussihteerin palkkoja vuosilta 2010 ja 2011, mihin lisämenoon ei hoito- ja vanhustyön talousarviossa ollut osattu varautua. 41

Reisjärven talousarvio ylittyi lähinnä tulojen toteutumattomuudesta johtuen. Honkalinnan tulot eivät ole toteutuneet suunnitellusti koska tulot on laskettu aikaisemmin ylipaikalla hoidettujen mukaan, nyt käyttöaste normalisoitunut. Tulojen alitusta tapahtui myös yksityisten palvelujen ostoissa, jossa tehtiin sopimusmuutoksia talousarvion valmistumisen jälkeen. Menojen ylitystä tapahtui ainoastaan ostopalveluissa, joissa sopimusneuvottelut käytiin talousarvion valmistumisen jälkeen eikä hinnannousuun palveluasumisessa ehditty varautua. Kaiken kaikkiaan myös bruttomenot alittuivat, mutta eivät niin paljon, että olisivat pystyneet korvaamaan tapahtuneen tulojen laskun. Hoito- ja vanhustyönpalvelut yhteensä TA Tot Ero euroa Tot % Muutos 2010/2011 euroa/% -18.146.392-18.408.799-262.407 101,45-1.324.770 / 7,75 Hallinto -303.769-306.491-2.722 100,90-47.795 / 18,48 Toimintatuotot 905 905 Toimintakulut -303.769-304.195-426 100,14 Poistot -3.201-3.201 Kotiin annettavat palvelut -4.527.900-4.561.074-33.174 100,73-519.296 / 12,85 Toimintatuotot 896.268 1.154.112 257.844 128,77 Toimintakulut -5.419.308-5.702.500-283.192 105,23 Poistot -4.860-12.686-7.826 Asumispalvelut -6.975.441-7.407.627-432.186 106,20-338.819 / 4,79 Toimintatuotot 3.268.363 2.926.247-342.116 89,53 Toimintakulut -10.204.134-10.251.742-47.608 100,47 Poistot -39.670-82.133-42.463 Vuodeosastohoito -6.339.282-6.133.607 205.675 96,76-418.859 / 7,33 Toimintatuotot 1.154.300 1.156.110 1.810 100,16 Toimintakulut -7.454.442-7.219.876 234.566 96,85 Poistot -39.140-69.841-30.701 9.5. Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut Toiminnallisten ja laadullisten tavoitteiden toteutuminen Vastaanottopalveluissa puhelinpalvelua on kehitetty yhdessä henkilökunnan kanssa tutustumalla eri järjestelmien mahdollisuuksiin parantaa palvelua. Samalla mietittiin millä käytännön keinoilla ja toiminnan muutoksilla puheluiden määrät saadaan pienenemään ja hoitoketjut toimimaan. STM:n ohjeistuksen mukaisesti on kuntalaisille taattava mahdollisuus jonotus- ja takaisinsoittopalveluun. TeleQ-puhelinpalveluohjelmisto otettiin käyttöön 1.12.2011. Tällöin ajanvaraus- ja päivystysnumerot muuttuivat yhtenäisiksi Selänteessä. TeleQ-järjestelmä on käytössä kiireettömässä ajanvarauksessa, päivystyksessä ja hammashuollossa. Järjestelmä on toiminut hyvin ja yhteydenotto on helpottunut. 42

Selänteen päivystys on toiminut alueella klo 8-20 sekä arkisin että viikonloppuisin. Päivystyksen lääkäripalvelut on ulkoistettu MedGroupille. Palvelujen saatavuus on ollut hyvä, eikä toimituskatkoksia ole ollut. Kärsämäkisillä oli päivystyskäyntejä 457 kpl (2010/495kpl) Haapajärven ja Pyhäjärven päivystyksessä. Reisjärvisillä oli päivystyskäyntejä 878 kpl(2010/1067 kpl) Haapajärven ja Pyhäjärven päivystyksessä. Haapajärvisillä oli päivystyskäyntejä 347 kpl (2010/390 kpl) Pyhäjärvellä ja pyhäjärvisillä oli päivystyskäyntejä 320 kpl(2010/303 kpl) Haapajärvellä. Päiväaikaiset toiminnot on toteutettu entisin resurssein. Ennaltaehkäisevä työote on osa arkipäivää asiakkaiden hoidossa. Henkilökunnan saatavuus sijaisiksi on ollut vaikeaa varsinkin lyhytaikaisissa tarpeissa. Lääkäreiden ja hoitajien vuosilomat on onnistuttu hoitamaan sijaisten avulla ajoittaisesta resurssipulasta huolimatta. Asiakastyytyväisyyskysely poliklinikkapalveluiden osalta on tehty aivan loppuvuodesta 2011. Tulokset valmistuivat esitettäväksi yhtymähallitukselle vuoden 2012 puolella. Täydentävät palvelut toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Sijaisia on jouduttu käyttämään asiakkaiden hoidon ja palveluiden turvaamiseksi. Kuntoutuksessa palveluseteli on otettu käyttöön onnistuneesti suunnitelman mukaisesti yli 18-v. lääkinnällisen kuntoutuksen terapioissa. Työyhteisöllisyyttä kehitettiin edelleen yhteisissä palavereissa mm. yhtenäisiä toimintamalleja miettien. Kehittämistä ja yhteisten mallien käyttämistä hankaloittavat kuntien erilaiset henkilöstöresurssit toimintatavat kuntoutuksessa. Työterveyshuollossa on ollut virkavapauksia ja koulutuspäiviä suunniteltua enemmän johtuen siitä, että kaksi työterveyshoitajaa on osallistunut reseptinkirjoitusoikeus-koulutukseen ja sijaisia ei ole juurikaan ollut. Tämän vuoksi suoritemäärät ovat normaalia pienemmät. Henkilöstöä on vaihtunut vuoden aikana ja uutta henkilöstöä perehdytetään edelleen. Pieni osa työpanoksesta on käytetty edelleen kansanterveystyöhön Haapajärvellä, Kärsämäellä ja Pyhäjärvellä. Tilapäisjärjestelyin työfysioterapeutin palveluja on tuotettu myös Kärsämäelle ja Reisjärvelle, jotta palvelun taso koko kuntayhtymän alueella olisi suunnilleen samanlaista. Työterveyslääkärin rekrytoinnissa ei ole onnistuttu, vaikka paikka oli avoinna. Lääkäripalveluja on ostettu yksityisiltä palvelujentuottajilta, mikä vaikuttaa tulokseen kalliimman hinnan muodossa. Lisäksi tulokseen vaikuttaa myös se, että lääkäripalveluja ei ole riittävästi. Laboratorio- ja röntgentutkimusten osalta tulo on vain 7,5 % asiakkailta tulevista maksuista kun sen pitäisi olla 15 %. Kärsämäen työterveyslääkäripalvelussa on ollut loppuvuonna vajausta, muuten palvelut on voitu tilapäisjärjestelyjen turvin tuottaa kohtuullisesti. Suun ja hampaiden terveydenhuollossa ennaltaehkäisevän työn toimintamallia on toteutettu onnistuneesti koko alueella. Suuhygienistin palveluita on lisätty Haapajärvelle (2pv/viikko) ja Reisjärvelle (1pv/viikko) hammashoitajan työloman aikana. Hammaslääkäreiden huono saatavuus vaikeutti hammashuollon toteutumista ja suunnittelua varsinkin Haapajärvellä. Selänteen yhteistä toimintaa kehitettiin yhteistyössä henkilökunnan kanssa asiakkaiden palveluiden tasavertaisen saatavuuden turvaamiseksi. Sekä henkilökunta että asiakkaat ovat liikkuneet Selänteen alueella eri hammashoitoloissa. Kesän aikana hammaslääkäripalveluita tuettiin ostopalveluilla ja vuorotellen päivystys hoidettiin Selänteen hammashoitoloissa. Haapajärvellä hammaslääkäritilanne on ollut tukala koko vuoden, joten asiakkaita on hoidettu Selänteen muissa hammashoitoloissa tai jouduttu laittamaan jonoon kiireettömän hoidon tarpeen osalta. 43

Kärsämäen uuden terveyskeskuksen kalusteisiin oli varattu 129.000. Tällöin oli vielä avoinna mitkä kalusteet hankkii Kärsämäen kunta ja mitkä Selänne. Tällöin sovittiin Kärsämäen kunnan teknisen toimen kanssa, että Selänne varaa osan kalusteisiin tarvittavaa määrärahaa ja kunta osan. Kuitenkin päädyttiin siihen, että kaikki irtokalusteet hankkii Selänne, myös kiinteät hoitotyöhön liittyvät kalusteet. Kärsämäen terveyskeskukseen kalusteita on hankittu 150.981,11 :lla. Erikoissairaanhoidon talousarvion toteutumassa on mukana koko vuosi 2011. Koko vuoden tilanteen perusteella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelujen käyttö on ollut arvioitua suurempaa psykiatrian ja Visalan sairaalan tulosalueilla. Selänteen talousarvioon varatut erikoissairaanhoidon määrärahat poikkeavat sairaanhoitopiirin vastaavista arvioista, koska talousarvion teon yhteydessä muutamat kunnat päättivät pienentää esitettyjä määrärahoja. Koko Selänteen osalta PPSHP:n erikoissairaanhoito on toteutunut 94 %:sti suhteessa sairaanhoitopiirin myyntiarvioon. Kunnittain PPSHP:n esh on toteutunut seuraavasti: v.2010 v.2011 Muutos % vrt /asukas 2010/ Muutos euroa/asukas Haapajärvi 6 019 069 5 754 267-4,4%/-32 756 Kärsämäki 2 829 586 2 934 183 +3,7%/+55 1040 Pyhäjärvi 5 649 943 6 253 452 +10,7%/+111 1062 Reisjärvi 2 759 603 2 268 064-17,8%/-172 757 Selänne yht 17 258 202 17 209 966-0,3%/-3 891 KPKS:n käyttö Haapajärvellä on 17,6 /asukas ja Reisjärvellä 233 /asukas. 44

Erikoissairaanhoidon menot kunnittain ja kumulatiivisesti kuukausittain Haapajärven palvelut Kärsämäen palvelut Pyhäjärven palvelut Reisjärven palvelut Yhteensä Tammikuu -203 311,54-18 555,12-32 731,65-164 004,52-418 602,83 Helmikuu -775 642,41-201 445,85-604 784,56-418 551,22-2 000 424,04 Maaliskuu -1 490 848,73-435 094,64-1 077 630,50-735 813,14-3 739 387,01 Huhtikuu -2 083 287,73-686 813,24-1 607 461,16-1 038 884,53-5 416 446,66 Toukokuu -2 637 504,61-1 003 410,41-2 168 142,89-1 261 675,14-7 070 733,05 Kesäkuu -3 349 404,67-1 237 555,68-2 772 425,08-1 548 279,39-8 907 664,82 Heinäkuu -3 745 078,17-1 464 961,93-3 275 674,96-1 806 989,02-10 292 704,08 Elokuu -4 117 498,55-1 636 312,78-3 685 490,34-2 013 193,75-11 452 495,42 Syyskuu -4 707 365,92-2 284 117,63-4 282 937,67-2 275 285,74-13 549 706,96 Lokakuu -5 333 475,05-2 529 339,34-4 847 452,52-2 674 652,05-15 384 918,96 Marraskuu -5 841 736,11-2 795 705,39-5 389 542,16-2 899 725,40-16 926 709,06 Joulukuu -7 186 277,99-3 155 619,94-6 826 626,08-3 379 707,45-20 548 231,46 Kaikki yhteensä -7 186 277,99-3 155 619,94-6 826 626,08-3 379 707,45-20 548 231,46 45

Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut yhteensä TA Tot Ero euroa Tot % Muutos 2010/2011 euroa/% -27.466.151-28.374.853-908.701 103,31-613.584 / 2,21 Hallinto -227.722-311.827-84.105 136,93-40.086 / 14,76 Toimintatuotot 6.999 Toimintakulut -227.722-315.156-87.434 138,40-87.434 Poistot -3.670-3.670 Vastaanottopalvelut Toimintatuotot 756.750 982.693 225.943 129,86 Toimintakulut -4.398.499-4.160.096 238.403 94,58 Poistot -68.096-139.561-71.465-3.709.845-3.316.964 392.881 89,41 87.293 / -2,56 Täydentävät palvelut -1.595.083-1.422.848 172.235 89,20 40.223 / -2,75 Toimintatuotot 195.000 519.555 324.555 266,44 Toimintakulut -1.721.803-1.837.438-115.635 106,72 Poistot -68.280-104.965-36.685 Kuntoutus -816.138-822.583-6.445 100,79-70.907 / 9,43 Toimintatuotot 119.350 148.390 29.040 124,33 Toimintakulut -933.538-967.054-33.516 103,59 Poistot -1950 3.919-1.969 Sairaankuljetus -455,070-476.003-20.933 104,60-36.388 / 8,28 Toimintatuotot 2.287 Toimintakulut -455.070-478.291-23.221 105,10-36.388 / 8,28 Poistot Työterveyshuolto 4.209-78.075-82.284 10.504 / -11,86 Toimintatuotot 784.792 867.451 82.659 110,53 Toimintakulut -780.583-942.704-162.121 120,77 Poistot -2.822 Suun ja hampaiden huolto -1.220.427-1.398.321-177.894 114,58-160.791 / 12,99 Toimintatuotot 594.600 591.098-3.502 99,41 Toimintakulut -1.764.087-1.906.162-142.075 108,05 Poistot -50.940-83.257-32.317 Erikoissairaanhoito -19.446.075-20.548.231-1.102.156 105,67-442.790 / 2,20 Toimintatuotot 393.500 542.027 148.527 137,74 Toimintakulut -19.839.575-21.090.258-1.250.683 106,3 Poistot 46

9.6. Ympäristöpalvelut Ympäristölautakunta kokoontui vuoden 2011 aikana viisi kertaa. Pöytäkirjoihin kirjattiin yhteensä 67 :ää. Ympäristölautakunta hyväksyi 27.1.2010 Selänteen ympäristölautakunnan johtosäännön, jolla siirrettiin päätös- ja toimivaltaa lautakunnan alaisille viranhaltijoille. Johtosääntöä päivitettiin ympäristölautakunnan päätöksillä 16.3. ja 20.10.2011. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Hallintoon käytettiin 184 henkilötyöpäivää eli yli 80 % ympäristöjohtajan työajasta. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan kirjatuista maidon-tuotantotiloista (266) tarkastettiin 28. Eläinsuojelutarkastuksia tehtiin 58 kpl, joista 9:ssä oli mukana myös ympäristötarkastaja. Kunnan pitää laatia eläinlääkintähuollosta suunnitelma, joka sisältää tiedot eläinlääkäripalveluiden tuottamistavasta, saatavuudesta ja ladusta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Suunnitelma tehdään ensimmästä kertaa ja sen laatimisesta on vastannut valvontaeläinlääkäri ja sen toteutumista valvoo aluehallintovirasto. Viime vuonna oli eläinlääkintähuollossa poikkeuksellisen paljon erilaisia selvityksiä, jotka veivät em. suunnitelman laatimisen ohella resursseja valvontasuunnitelman mukaisesta toiminnasta. Valvontaeläinlääkäri teki osa-aikaista virkaa (80 %). Muu ympäristöterveydenhuollon (elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja tuoteturvallisuusvalvonta) valvontasuunnitelman mukainen toiminta on saatu toteutettua kohtalaisen hyvin. Ympäristöterveysvalvonnassa on ollut maalliskuun 2011 alusta lukien 2,5 htv:n resurssit. Ympäristöterveysvalvonta on osallistunut pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien, vesilaitosten valvontatutkimusohjelmien ja valmiussuunnitelmien laatimiseen sekä Selänteen sisäilmatyörymien toimintaan. Lakimuutoksiin perehtyminen, taksamuutokset ja koulutukset ovat vieneet työaikaa. Kaikki lupahakemukset ja asiakkaiden pyytämät tarkastukset on pystytty käsittelemään kohtuullisessa ajassa. Ympäristönsuojelun toiminnassa (lupahakemusten käsittely, tarkastukset, neuvonta, lausunnot) otettiin huomioon ympäristönsuojelun edistäminen sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisy. Maa-ainesvalvonta rajoittui resurssipulan vuoksi lähinnä lupahakemusten käsittelyyn sekä asiakkaiden neuvontaan. Lisäksi Kärsämäellä aloitettiin riskikohteiden tarkastus, maa-ainesvalvonnat tärkeillä pohjavesialueilla. Sekä ympäristönsuojelun, että maa-ainesvalvonnan työtehtävät painottuivat akuutteihin tapauksiin, jotka tulivat lähinnä asiakkaiden ja muiden viranomaisten kautta. Valvontakohteiden riskikartoitukseen perustuvan valvontasuunnitelman laadinta on aloitettu ympäristönsuojelun osalta, ei vielä maa-ainesvalvonnan osalta. Asiakkaiden neuvonta, erilaiset selvitykset ja jo yhdenkin luvan käsittely vaativat aikaa ja paneutumista. Ympäristönsuojelun ja maa-ainesvalvonnan resurssit paranivat, kun ympäristö- ja rakennustarkastajan virka saatiin täytettyä kesäkuun alusta. Maa-ainesasioiden valvonta on suurimmaksi osaksi jäänyt hoitamatta jo pidemmältä ajalta, koska resurssit ovat olleet vähäiset valvontakohteiden määrään nähden. Lisäksi on ollut viranhaltijoiden vaihtumista ja toiminta-alueen laajentumista. Työnteko on hidasta ja vaatii aikaa saada valvontakohteet lupaehtojen mukaiseen kuntoon. 47

Rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan hakemukset pystyttiin käsittelemään palvelutasosuunnitelman mukaisesti. Ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa oli tilapäistä vajetta (virkavapaat ym) 287 päivää ja lisäksi avoinna olevien virkojen (ympäristöterveysvalvonta) osalta 60 päivää. Ympäristöja rakennustarkastajan virka saatiin täytettyä vasta 6.6.2011. Tässä ei ole huomioitu praktikkoeläinlääkäreitä. Laadullisten tavoitteiden toteutuminen: Ympäristöterveysvalvonnan valvontasuunnitelman mukainen toiminta saatiin käynnistettyä elintarvike-, terveydensuojelu- ja tupakkalain sekä tuoteturvallisuusvalvonnan osalta ja oli lähes palvelutasosuunnitelman mukaista. Peruseläinlääkäripalvelut pystyttiin hoitamaan kohtalaisen hyvin. Kärsämäen toimipisteen sijaisuudet olivat 2011 aiempaa paremmat. Valvontaeläinlääkäri pystyy jatkossa tarjoamaan eläinten hyvinvointiin liittyvää neuvontaa tuotantotilatarkastusten yhteydessä. Ympäristönsuojelussa ja maa-ainesvalvonassa käytettävissä olleilla resurseilla ei päästy palvelutasosuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Rakennusvalvonnan osalta suunnitelmallisen rakentamisen merkitystä on rakennuttajille korostettu rakentamisen ennakko-ohjauksessa, suunnittelutyön alkaessa sekä aloituskokouksien yhteydessä. Suoritteiden toteutuminen: Ympäristöterveysvalvonnan keskeisimmät suoritteet Peruste Päätökset Tarkastukset Lausunnot Näytteet Terveydensuojelulaki 13 70 7 83 Elintarvikelaki 14 96 11 7 KuTuL - 12 - - Tupakkalaki 6 25 2 - Nikotiini 2 2 - - Ympäristöterveysvalvonnan kaikista suoritteista noin 84 % kohdistui elintarvike- ja terveydensuojelulain mukaisiin tehtäviin. Ympäristönsuojelun ja maa-ainesvalvonnan keskeisimmät suoritteet Lannan patterointiilmoitukset Jätepäätökset Lausunnot Maaainesluvat Melupäätökset Tarkastuskertomukset Ympäristöluvat 11 46 22 11 21 23 5 Ympäristönsuojelulain mukaisten lupien, päätösten ja ilmoitusten käsittelyyn kului työajasta 0,3 henkilötyövuotta. Lausuntoihin ja tarkastuksiin kului 0,6 htv, maa-ainesvalvonta kokonaisuudessaan 0,80 htv, yhteydenottoihin, neuvontaan ja erilaisiin selvityksiin 0,55 htv sekä palavereihin, kokouksiin, koulutuksiin ja yleisötilaisuuksiin 0,25 htv työajasta. Resursseja on käytettävissä yhteensä 2,5 henkilötyövuotta. Rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan keskeisimmät suoritteet 48

Rakennus- ja toimenpideluvat 325 Toimenpideilmoitukset 101 Katselmukset ja tarkastukset 445 Korjausavustuspäätökset 35 Energia-avustuspäätökset 88 Talousarvion toteutuminen tulosyksiköittäin Hallinto TA 2011 TO 2011 Ha Kä Py Re Toimintakulut 96 370 90 765 35 336 13 591 28 087 13 751 Toimintatuotot 0 47 18 7 15 7 Poistot 0 8 794 3 430 1 319 2 726 1 319 Toimintakate 96 370 99 512 38 747 14 903 30 799 15 063 Toteutuma ja kuntaosuudet 103 % 39 % 15 % 31 % 15 % Ympäristönsuojelu TA 2011 TO 2011 Ha Kä Py Re Toimintakulut 164 320 150 625 51 931 23 331 41 394 33 969 Toimintatuotot 10 000 9 161 4 918 2 210 3 920-1 887 Toimintakate 154 320 141 464 47 013 21 121 37 475 35 855 Toteutuma ja kuntaosuudet 91.7 % 34.5 % 15.5 % 27.5 % 22.5 % Korjatut kuntaosuudet huomioituna 33.2 % 14.9 % 26.5 % 25.4 % Maa-ainesvalvonta TA 2011 TO 2011 Ha Kä Py Re Toimintakulut 59 744 26 539 9 083 4 081 7 240 6 135 Toimintatuotot 30 000 14 102 4 865 2 186 3 878 3 173 Toimintakate 29 744 12 437 4 219 1 895 3 363 2 962 Toteutuma ja kuntaosuudet 41.8 % 34.5 % 15.5 % 27.5 % 22.5 % Ympäristöterveysvalvonta TA 2011 TO 2011 Ha Kä Py Re Toimintakulut 226 660 160 168 63 266 23 224 47 250 26 428 Toimintatuotot 15 000 13 979 5 522 2 027 4 124 2 306 Toimintakate 211 660 146 189 57 745 21 197 43 126 24 121 Toteutuma ja kuntaosuudet 69.0 % 39.5 % 14.5 % 29.5 % 16.5 % Eläinlääkintähuolto TA 2011 TO 2011 Ha Kä Py Re Toimintakulut 500 248 560 604 190 681 100 870 162 512 106 541 Toimintatuotot 18 000 18 756 8 186 4 335 6 982-747 Toimintakate 482 248 541 848 182 495 96 535 155 530 107 288 Toteutuma ja kuntaosuudet 112.3 % 34 % 18 % 29 % 19 % Korjatut kuntaosuudet huomioituna 33.7 % 17.8 % 28.7 % 19.8 % Rakennusvalvonta TA 2011 TO 2011 Ha Kä Py Re Toimintakulut 264 970 229 743 78 021 32 126 73 431 46 165 Toimintatuotot 84 000 109 409 37 199 15 317 35 011 21 882 Toimintakate 180 970 120 334 40 822 16 809 38 420 24 283 Toteutuma ja kuntaosuudet 66.5 % 34 % 14 % 32 % 20 % 49

Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut yhteensä TA 2011 TO 2011 Ha Kä Py Re Toimintakulut 1 312 312 1 227 240 431 750 198 542 362 640 234 308 Toimintatuotot 157 000 165 456 60 710 26 082 53 930 24 734 Toimintakate 1 155 312 1 061 784 371 040 172 461 308 710 209 574 Toteutuma ja kuntaosuudet 91.9 % 35.0 % 16.2 % 29.1 % 19.7 % Toimintakulut aliittuivat 85 074, toimintatulot ylittyivät 8 456 ja toimintakate alittui 93 528. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto maksoi valtiolle kuuluvien tehtävien hoidosta Selänteelle 17 130. Ympäristönsuojelussa ja eläinlääkintähuollossa on huomioitu vuoden 2010 korjaukset vähennyksenä toimintatuotoissa. Eläinlääkintähuollon netto ylittyi 59 600. Hallintoon on kirjattu poistoina 8 794. TA Tot Ero euroa Tot % Muutos 2010/2011 euroa/% Ympäristöpalvelut yhteensä -1.155.312-1.061.784 93.528 91,90-145.817 / 15,92 Hallinto -96.370-99.511-3.141 103,26-15.144 / 17,95 Toimintatuotot 47 47 Toimintakulut -96.370-90.764 5.606 94,18 Poistot -8.794 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -1.058.942-962.273 96.669 90,87-130.673 / 15,71 Toimintatuotot 157.000 165.407 8.407 105,35 Toimintakulut -1.215.942-1.127.680 88.262 92,74 Poistot 50

9.7. Investointien toteutuminen Suurin investointikohde oli Kärsämäen uuden terveyskeskuksen hoito- ja muut kalusteet, joihin oli varattu 129.000 euron määräraha. Kokonaisuudessaan kyseiset kalustehankinnat olivat kuitenkin yhteensä 150.981 euroa eli määräraha ylittyi 21.981 eurolla. Yhtymähallitus on hyväksynyt osaltaan ylityksen talousarvion muutoksia käsitellessään ja esittänyt sen edelleen Kärsämäen kunnalle hyväksyttäväksi. Muut investointimenot olivat terveyskeskusten ja palvelukeskusten hoitokalusteita sekä Haapajärven toimintakeskuksen auto. Terveyskeskusten vastaanottojen puhelinajanvarausjärjestelmän hankintaan ei tarvittu varattua investointimäärärahaa, koska hanke toteutettiin sellaisella järjestelmällä, josta aiheutuu ainoastaan toimintakuluihin kuuluvia palvelumaksuja. Pyhäjärven terveyskeskuksen ja palvelukeskuksen hoitokalusteiden hankinnat tarkentuivat vuoden aikana siten, että terveyskeskuksen kalustehankinnat ylittyivät, mutta vastaavasti palvelukeskuksen hankinnat alittuivat, mikä kattoi ylityksen. Lisäksi yhtymähallitus päätti merkitä Tiera Oy:n yhden osakkeen 1 eurolla jäsenkuntien linjaratkaisun perusteella. Investointimenot olivat yhteensä 240.899,59 euroa. Investointimenot/kohde TA+ talousarvion muutos Tot 203/Haapajärven toimintakeskuksen 30.000 26.060,18 auto 204/Haapajärven palvelukeskuksen 15.000 12.882,30 kalusteet 303/Kärsämäen terveyskeskuksen 129.000 + 22.000/151.000 150.981,11 kalusteet 405/Pyhäjärven palvelukeskuksen 27.000 14.479,00 kalusteet 406/Pyhäjärven terveyskeskuksen 30.000 36.496,00 kalusteet Vastaanottopalvelujen yhteinen 15.000 ajanvarausjärjestelmä 108/Osakkeet 1,00 Yhteensä 246.000 +22.000/268.000 240.899,59 51

9.8. Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSLASKELMA TA TOT Tot% Toiminnan rahavirta Vuosikate 277 036 606 344 218,87 Investointien rahavirta Investointimenot -268 000-240 899 89,55 Toiminnan ja investointien rahavirta 9 036 365 444 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset -725 894 Rahoituksen rahavirta -725 894 Rahavarojen muutos 9 036-360 449 Rahavarat 31.12. 4 276 026 Rahavarat 1.1. 4 636 476 Muutos -360 449 52

10. Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma TULOSLASKELMA 2011 2010 Toimintatuotot 82 426 240,95 78 945 248,06 Myyntituotot 74 998 370,60 71 304 616,59 Maksutuotot 5 968 779,04 6 056 291,07 Tuet ja avustukset 1 059 364,86 1 086 869,73 Muut toimintatuotot 399 726,45 497 470,67 Toimintakulut -81 939 650,98-78 406 756,31 Henkilöstökulut -32 745 352,15-30 967 549,53 Palkat ja palkkiot -26 726 326,84-25 331 036,98 Henkilösivukulut -6 019 025,31-5 636 512,55 Eläkekulut -4 550 780,92-4 209 632,44 Muut henkilösivukulut -1 468 244,39-1 426 880,11 Palvelujen ostot -38 476 391,50-37 082 451,71 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 551 395,69-2 515 807,03 Avustukset -4 722 471,26-4 666 007,12 Muut toimintakulut -3 444 040,38-3 174 940,92 Toimintakate 486 589,97 538 491,75 Rahoitustuotot ja kulut 119 754,11 12 340,54 Korkotuotot 110 313,49 14 000,62 Muut rahoitustuotot 24 996,23 55,60 Muut rahoituskulut -15 555,61-1 715,68 Vuosikate 606 344,08 550 832,29 Poistot ja arvonalentumiset -606 344,08-550 832,29 Suunnitelman mukaiset poistot -606 344,08-550 832,29 Tilikauden tulos 0 0 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0 0 53

Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA 2011 2010 Toiminnan rahavirta Vuosikate 606 344,08 550 832,29 Investointien rahavirta Investointimenot -240 899,59-1 379 204,12 Toiminnan ja investointien rahavirta 365 444,49-828 371,83 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset 7 343 550,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien 20 883,82 16 460,84 muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -11 450,80-243 884,33 Saamisten muutos -1 478 418,37-10 468 053,11 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen 743 091,18 8 816 774,83 muutos Rahoituksen rahavirta -725 894,17 5 464 848,23 Rahavarojen muutos -360 449,68 4 636 476,30 Rahavarat 31.12. 4 276 026,72 4 636 476,40 Rahavarat 1.1. 4 636 476,40 0 Muutos -360 449,68 4 636 476,40 54

Tase TASE 2011 2010 VASTAAVAA 16 940 760,67 16 176 785,67 Pysyvät vastaavat 462 927,34 828 371,83 Aineettomat hyödykkeet 127 693,84 252 289,70 Aineettomat oikeudet 127 693,84 252 289,70 Aineelliset hyödykkeet 335 232,50 576 082,13 Koneet ja kalusto 335 232,50 576 082,13 Sijoitukset 1,00 Osakkeet ja osuudet 1,00 Vaihtuvat vastaavat 16 477 833,33 15 348 413,84 Vaihto-omaisuus 255 335,13 243 884,33 Aineet ja tarvikkeet 238 034,13 220 580,33 Valmiit tuotteet 17 301,00 23 304,00 Saamiset 11 946 471,48 10 468 053,11 Lyhytaikaiset saamiset 11 946 471,48 10 468 053,11 Myyntisaamiset 4 423 802,24 2 777 409,09 Muut saamiset 465 525,13 421 914,89 Siirtosaamiset 7 057 144,11 7 268 729,13 Rahat ja pankkisaamiset 4 276 026,72 4 636 476,40 VASTATTAVAA 16 940 760,67 16 176 785,67 Oma pääoma 7 343 550,00 7 343 550,00 Peruspääoma 7 343 550,00 7 343 550,00 Toimeksiantojen pääomat 37 344,65 16 460,84 Valtion toimeksiannot 9 947,00 1 230,00 Muut toimeksiantojen pääomat 27 397,66 15 230,84 Vieras pääoma 9 559 866,01 8 816 774,83 Lyhytaikainen 9 559 866,01 8 816 774,83 Saadut ennakot 9 428,44 15 999,80 Ostovelat 3 539 649,45 3 004 732,90 Muut velat 1 532 822,02 1 425 657,25 Siirtovelat 4 477 966,10 4 370 384,88 55

11. Tilinpäätöksen liitetiedot 1. Käyttöomaisuus Käyttöomaisuusinvestointien poistosuunnitelma on hyväksytty yhtymähallituksessa ja jäsenkuntien valtuustoissa. Poistoajat ja menetelmät: Tasapoisto/vuotta Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot 5 vuotta Aineettomat oikeudet 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot - atk-ohjelmat 3 vuotta - muut 5 vuotta Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet - puhelin- tai atk-verkko 15 vuotta - muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 15 vuotta Koneet ja kalusto - kuljetusvälineet/autot 5 vuotta - muut liikkuvat työkoneet 5 vuotta - muut kevyet koneet 5 vuotta - sairaala-, terveydenhuoltoyms. laiteet 5 vuotta - atk-laitteet 3 vuotta - muut laitteet ja kalusteet 3 vuotta Käyttöomaisuuskirjanpitoon aktivoidaan aineellisen ja aineettoman omaisuuden hankintamenot, jotka ovat oli 10.000 euroa. Hyödyke, joka koostuu useasta eri komponentista ja joiden yhteenlaskettu hankintameno ylittää 10.000 euroa, aktivoidaan käyttöomaisuuskirjanpitoon. Alle 10.000 euron pienhankinnat ovat käyttöönottovuoden kulua, mutta niistä pidetään erillistä irtaimistoluetteloa. Yhtymähallitus antaa irtaimistoluettelon pitämisestä ohjeet. Kuntayhtymän perustamisen yhteydessä jäsenkunnilta siirtyneet pysyvien vastaavien hyödykkeet (irtaimisto) poistetaan kahden vuoden aikana tase-erittäin yhdisteltyinä nimikkeinä, jotka ovat tulleet siis vuonna 2011 loppuun poistettua. Vuoden 2011 talousarviota laadittaessa syksyllä 2010 kuntayhtymällä ei ollut vielä käytössä käyttöomaisuuskirjanpito-ohjelmaa eikä vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaista ratkaisua atk-ohjelmien siirtämisestä investointimenoihin oltu tehty. Tämän takia talousarvion mukaiset poistot ovat pienemmät kuin toteutuneet poistot. Talousarviossa varauduttiin 277.036 euron poistoihin, mutta toteutuneet poistot olivat 606.344,08 euroa. Arvioitua suuremmat poistot näkyvät osaltaan myös palvelulinjojen kunnittaisten määrärahojen toteutumissa. 56

Vertailussa vuoden 2010 tietoihin on huomioitava jäsenkunnilta siirtynyt käyttöomaisuus, jonka arvo oli 1.1.2010 831.108,77 euroa. Siirtynyt käyttöomaisuus poistetaan kahden vuoden aikana. Siirtyneen käyttöomaisuuden poistot vuonna 2011 olivat 415.554,38 euroa. Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Yhteensä Poistamaton hankintameno 252 289,70 576 082,13 828 371,83 1.1. Lisäykset tilikauden 240 898,59 1,00 240 899,59 aikana Tilikauden poisto 124 595,86 481 748,22 606 344,08 Poistamaton hankintameno 127 693,84 335 232,50 1,00 462 927,34 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 127 693,84 335 232,50 1,00 462 927,34 2. Peruspääoma Perussopimuksen mukaisesti 13 :n mukaan peruspääoma mitoitetaan kuukauden toimintamenojen mukaiselle tasolle. Se jakaantuu kuntien peruspääomasijoituksiksi 31.12.2009 mukaisten asukaslukujen perusteella. Peruspääoma on määritelty vuoden 2010 tilinpäätöksessä perussopimuksen mukaisesti. Peruspääoman muutoksista päätetään jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä määritelty peruspääoman jakaantuminen kunnittain: Kunta Osuus peruspääomasta/euroa Osuus peruspääomasta/% Haapajärvi 2.943.228,97 40,08 Kärsämäki 995.670.03 13,56 Pyhäjärvi 2 308 756,35 31,44 Reisjärvi 1 095 894,65 14,92 Yhteensä 7 343 550,00 100,00 Peruspääoma 1.1. 31.12. 7.343.550,00 7.343.550,00 Yhtymähallitus on nimennyt työryhmän selvittämään perussopimuksen muuttamista peruspääoman määrittelyä koskevalta osin. Työryhmä on pyytänyt peruspääoman määrittelyvaihtoehdoista asiantuntijalausuntoa. Jäsenkuntien peruspääomaosuudet ovat edelleenkin kuntayhtymän kirjanpidossa pitkäaikaisissa saamisissa, koska perussopimusta ei ole muutettu jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. 57

3. Lomapalkkavelka Kirjanpidon mukainen lomapalkkavelka vuodelle 2011 oli 3.578.521,00 euroa. Laskennallisen lomapalkkavelka vuodelle 2012 on 4.067.893,62 euroa, joten lomapalkkavelan muutos on 489.371,92 euroa. Lomapalkkavelka on laskettu muutoin samalla tavalla kuin edellisenäkin vuonna, mutta KVTES:n 2012-2013 koskeva lomakorvausta koskeva muutos on huomioitu kahden laskennallisen lomapäivän palkkasummalla, mikä on yhteensä 212.467,21 euroa. Alla lomapalkkavelan laskentakaava. Lomapalkkavelan laskenta 31.12.2011 Syys-joulukuussa 2011 maksettujen kuukausipalkkasummien keskiarvo (maksettu rahapalkka normaalivero) 2 212 846,03 Lomanmääräytymisvuodelta 11/12 kertyneet vuosilomat: 9/12 kuukauden palkkasumma 1 659 634,52 Vuosilomauudistuksesta aiheutuva lomanmääräytymisvuoden 11/12 vuosilomia koskeva lomakorvauksen muutos: (keskimäärin 2 päivää/työntekijä) kkpalkkasumma/20,83*2 päivää 212 467,21 Lomarahan osuus: 50 % 9/12 kuukauden palkkasummasta 829 817,26 Edellisen lomamääräytymisvuoden 10/11 vuodelle 2012 siirtyvät vuosilomat: (keskimäärin 6 päivää/työntekijä) kk-palkkasumma/20,83*6 päivää 637 401,64 Jaksotettavat lomapalkka- ja lomarahakustannukset yhteensä 3 339 320,64 Eläke- ja sosiaaliturvamaksut (21,818 %) 728 572,98 LOMAPALKKAVELKA YHTEEN- SÄ VUODELLE 2012 4 067 893,62 Lomapalkkavelka vuodelle 2011 3 578 521,70 Muutos 2011/2012 489 371,92 58

4. Tasetta koskevat liitetiedot Käyttöomaisuutta koskevat asiat on selvitetty kohdassa 1. Käyttöomaisuus. Saamiset: Lyhyaikaiset saamiset: Myyntisaamiset 2011 2010 Myyntisaamiset jäsenkunnilta ja muilta 1725 Myyntisaamiset jäsenkunnilta 3 171 988,64 233 888,18 1740 Myyntisaamiset muilta 84 026,09 1 357 416,06 Asiakasmaksujen myyntisaamiset 17400 Avohoidon maksut 92 792,46 80 860,64 17401 Hoitopäivämaksut 107 305,19 121,995,98 17402 Hammashoitomaksut 51 926,07 50 329,57 17403 Erikoissairaanhoidon maksut 24 426,40 18 708,10 17404 Työterveyshuollon maksut 160 903,72 208 061,30 17405 Kuntalaskutus 49 841,68 102 938,66 17410 Kotipalvelumaksut 292 294,77 280 056,50 17411 Päivähoitomaksut 191 091,59 162 455,65 17412 Palveluasumismaksut 94 346,91 95 103,33 17413 Toiminta- ja työkeskusmaksut 84 393,26 52 617,72 17414 Terveyskeskuslaskut 2 071,96 4 070,20 Ympäristöpalvelujen myyntisaamiset 1742 Lupamaksut 3 709,00 913,20 1743 Ympäristövalvontamaksut 12 684,50 7 994,00 Muut saamiset 1808 Palautuskelpoiset 465 525,13 417 104,26 Muut siirtosaamiset 1826 Muilta 7 057 144,11 7 268 729,13 Saamiset yhteensä 11 946 471,48 10 468 053,00 Peruspääomaa koskevat tiedot on esitetty kohdassa 2. peruspääoma. Lyhytaikainen vieraspääoma Saadut ennakot 2011 2010 2544 Muilta 9 428,44 15 999,80 Ostovelat 2549 Muille 3 539 649,45 3 004 732,90 Muut velat 2557 Ennakonpidätysvelka 596 633,17 567 871,04 2558 Sosiaaliturvamaksuvelka 49 767,50 49 361,87 59

2559 Tulojen selvittelytili 569,87 2561 Jäsenmaksut 2 585,27 2 290,27 2563 Perheiden selvittelytili 5 179,13 4 282,22 2565 Ulosotot 518,78 1 020,18 2566 Nettopalkat 314 002,53 204 451,72 25670 KueL-maksut/työnantaja 412 753,04 385 985,63 25672 Tapaturmavakuutusmaksu/työnantaja 2 167,62 7 526,63 25673 Työttömyysvakuutusmaksu/työnantaja 13 939,40 75 926,66 25675 KueL alle 53-v/työntekijät 133 921,32 121 869,31 25679 Työttömyysvakuutusmaksut/työntekijät 1 120,46 4 501,85 2568 Palkkojen selvittelytili 233,80 Siirtovelat 2580 Lomapalkkajaksotus 4 067 893,70 3 571 999,51 Muut siirtovelat 2588 Muille 410 072,40 798 385,37 Yhteensä 9 559 866,01 8 816 774,83 60

Tilinpäätöksen allekirjoitukset Pyhäjärvellä 22. maaliskuuta 2012 Kuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen yhtymähallitus Veikko Ekman, yhtymähallituksen puheenjohtaja Tilintarkastusmerkintä Olemme antaneet suorittamastamme tilintarkastuksesta kertomuksen Haapajärvellä. toukokuuta 2012 Oulun HTM&JHTT-Tarkastus Oy, JHTT-yhteisö Pentti Malinen, JHTT,HTM 61

Liitteet: Henkilöstöraportti Suoritteet 62

HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2011 63

1 YLEISTÄ Henkilöstöraportti on kiinteä osa edellisen vuoden talouden ja toiminnan tarkastelua ja se antaa pohjaa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstö tulee nähdä palvelujen tuottajaroolin ohessa organisaation investointina, voimavarana ja kilpailuetujen lähteenä. Henkilöstöjohtaminen kehittää jatkuvasti työelämää, henkilöstöä, palveluja ja niiden tuottamisen menetelmiä sekä kuntayhtymää siten, että kuntayhtymä voi saavuttaa strategiansa mahdollisimman tuloksellisesti ja menestyä palvelujen tuottajana pitkällä tähtäyksellä tulevaisuudessa. Henkilöstöraportti kuvaa toteutunutta kehitystä, mutta sen tarkoituksena on auttaa varautumisessa tulevaan. Henkilöstöraportti on laadittu henkilöstöjohtamisen apuvälineeksi kuntayhtymän johdolle, esimiehille, henkilöstölle itselleen sekä luottamushenkilöille. Henkilöstöraportti sisältää henkilöstöä ja sen työtä, kehitystä, tuottavuutta, tuloksia sekä terveyttä ja työkykyä koskevia tunnuslukuja ja tilastoja. Lasten ja perheiden palvelujen henkilökunnan työtyytyväisyyttä on mitattu vuonna 2010 Tyrni-hankkeen toimesta. Koko henkilökunnan työtyytyväisyyttä mitataan ensimmäisen kerran vuonna 2012. 2 KÄSITTEITÄ Henkilöstöllä tarkoitetaan tässä henkilöstötilinpäätöksessä päätoimista henkilökuntaa työllistetyt mukaan lukien. Päätoimiseksi katsotaan henkilö, jonka työaika on vähintään puolet täydestä työajasta. Henkilöstöön kuuluu sekä kuukausi- että tuntipalkkaisia työntekijöitä/ viranhaltijoita. Henkilökunnan palvelussuhteet ovat joko pysyviä, sijaisuuksia tai määräajan voimassa olevia. Tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta ovat vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisia. Osa tiedoista, kuten poissaolo-, kustannus-, koulutus- ja työpanostiedot ovat koko vuodelta. 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2011 Kertomusvuoden lopussa (taulukko 1) vakinaista henkilökuntaa oli 695 henkeä ja sijaisia 238 henkeä, joista työllistettyjä 24. Vakituisesta henkilökunnasta osa-aikatyössä oli 46 henkeä, joka henkilötyövuosiksi muutettuna on 25 henkilötyövuotta. Siten vuoden lopussa vakituisen henkilöstön määrä oli 674 henkeä. Osa-aikatyössä olevasta henkilökunnasta suurin osa on osa-aika-eläkkeellä. Vuoden 2010 henkilöstömäärä oli ilmoitettu edellisessä henkilöstöraportissa virheellisesti tietoteknisistä ongelmista johtuen. Vuoden 2010 henkilöstömäärä on korjattu tähän raporttiin ja siten vakinaisen henkilökunnan määrä on kasvanut kuudella henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Kertomusvuoden aikana on vakinaiseen virka-/työsuhteeseen vakinaistettu mm. perhepäivähoitajia, erikoissairaanhoitaja, sairaanhoitajia, terveyskeskuslääkäri, valvontaeläinlääkäri ja ympäristötarkastaja. Kaikkia avoimia virkoja/työsuhteita ei ole täytetty hakijamäärän puuttumisen vuoksi. Työllistettyjä on vakinaistettu sitä mukaa kun heidän oppisopimuksensa on päättynyt. Vakinaisen henkilökunnan määrään vaikuttaa vuoden lopussa avoinna olevien työpaikkojen määrä. Kuntayhtymän sijaiset ovat pääasiassa erilaisten virka-/työlomien sijaisia. Määräaikaisia sijaisia on palvelutarpeesta johtuen lähinnä lasten ja perheiden palveluissa. Sijaisten lukumäärään ei ole laskettu perhe- ja omaishoitajia. Vakinaisessa palvelussuhteessa on vuoden lopussa ollut 74,5 % henkilökunnasta, määräaikaisessa palvelussuhteessa 22,9 % ja työllistettynä 2,6 %. Koko kunta-alan henkilöstöstä lokakuussa 2010 on ollut vakinaisessa palvelussuhteessa 77 %, määräaikaisessa 21 % ja työllistettynä 2 %. Kuntayhtymän vakinaisesta henkilökunnasta 45,5 % työskentelee hoito- ja vanhustyönpalveluissa. Lasten ja perheiden palveluissa työskentelee toiseksi suurin henkilöstöryhmä eli 20,7 % henkilökunnasta. 64

Taulukko 1. Henkilökunnan määrä vuonna 2010 2011 Palvelulinja Vuonna 2010 Vuonna 2011 Hallinto- ja toimistopalvelut 52 52 Lasten ja perheiden palvelut 144 144 Psykososiaaliset palvelut 60 62 Hoito- ja vanhustyönpalvelut 315 316 Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut 102 107 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut 15 14 YHT. VAKINAINEN HENKILÖKUNTA 688 695 Hallinto- ja toimistopalvelut 10 8 Lasten ja perheiden palvelut 42 44 Psykososiaaliset palvelut 14 16 Hoito- ja vanhustyönpalvelut 144 132 Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut 41 34 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut 1 2 YHT. SIJAISET, MÄÄRÄAIKAISET JA TYÖLLISTETYT 252 236 KAIKKI YHTEENSÄ 940 931 4 HENKILÖSTÖRAKENNE 4.1 Keski-ikä toimialueittain ja ikäjakauma Vakinaisten henkilökunnan keski-ikä oli 49,1 vuotta. Miesten keski-ikä oli alentunut 0,8 vuodella edelliseen vuoteen verrattuna ollen 52 vuotta. Naisten keski-ikä oli 42,2 vuotta, mikä oli alentunut yhdellä vuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Kunta-alan vakinaisen henkilökunnan keski-ikä lokakuussa vuonna 2010 oli 45,5 vuotta, miesten 45,6 ja naisten 45,5. Määräaikaisen henkilökunnan keski-ikä kunta-alalla oli 38,2 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Palvelulinjoittain tarkasteltuna korkein keski-ikä oli lasten ja perheiden palveluissa 51,7 vuotta. Hallinto- ja toimistopalveluissa keski-ikä oli 51,1 vuotta, psykososiaalisissa palveluissa 47,9 vuotta ja terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa 45,8 vuotta. Keski-iältään nuorin henkilökunta oli hoito- ja vanhustyönpalveluissa 45,3 vuotta ja ympäristöpalveluissa 45,6 vuotta. Keski-iän vaihtelu palvelulinjoilla on vähäistä edelliseen vuoteen verrattuna. Lasten ja perheiden palveluissa keski-ikä oli noussut edelliseen vuoteen verrattuna kolmella vuodella ja laskenut 1,2 vuodella ympäristöpalveluissa ja psykososiaalisissa palveluissa. Kuten taulukosta kaksi voidaan todeta, hallintopalveluissa henkilökunnasta 45-59-vuotiaita oli 76,97 % (v. 2010 82,7 %), lasten ja perheiden palveluissa 54,9 % (v. 2010 54,2 %), psykososiaalisissa palveluissa 59,7 % (v. 2010 62,5 %), hoito- ja vanhustyön palveluissa 55,4 % ( (vuonna 2010 55,1 %), terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa 52,3 % (v. 2010 50,5 %) ja ympäristö- ja rakennuspalveluissa35,7 % (vuonna 2010 40 %). Vakinaisesta henkilökunnasta 20,3 % on alle 40-vuotiaita ja 10,9 % yli 60- vuotiaita. 65

Taulukko 2. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan ikäjakauma vuonna 2011 Ikäryhmä/henkilölukumäärä Palvelulinja 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-65 Yht. Hallinto- ja toimistopalvelut 1 5 13 18 9 6 52 Lasten ja perheiden palvelut 5 9 11 17 24 26 29 23 144 Psykososiaaliset palvelut 4 8 8 9 18 10 5 62 Hoito- ja vahustyönpalvelut 1 16 25 30 39 42 69 64 30 316 Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut 8 9 8 16 15 25 16 10 107 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut 1 3 2 1 2 3 2 14 YHTEENSÄ 1 30 51 59 86 103 158 131 76 695 4.2 Ikääntyminen Vuoden 2005 alusta on toteutettu suuri eläkeuudistus. Henkilö voi jäädä valintansa mukaan eläkkeelle 62-68 vuotiaana. Taulukossa kolme on arvioitu henkilökunnan eläkkeelle jäämistä. Tau-lukossa kolme on mukana Kevan ilmoittamat henkilöt, jotka täyttävät vanhuuseläkeikänsä vuoteen 2025 mennessä. Vuosien 2012-2015 aikana on jäämässä eläkkeelle yhteensä 79 työntekijää, joista 26 on lähi- /perushoitajia tai kodinhoitajia ja 17 perhepäivähoitajaa. Taulukko 3. Vakinaisen henkilökunnan laskennallinen eläköityminen vuosina 2012-2025 VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN LASKENNALLINEN ELÄKÖITYMINEN VUOSINA 2011-2025 Lasten ja perheiden palvelut Psykosos iaaliset palvelut Hoito- ja vanhustyö n palvelut Th:n ja sh:n palvelut ja esh Yhteen sä vuodes sa Vuosi Hallint o Ymp.th. huolto 2012 1 6 11 2 1 21 2013 1 2 1 8 3 15 2014 1 13 3 1 18 2015 2 5 4 12 1 1 25 2016 1 6 2 14 1 1 25 2017 1 6 2 17 4 1 31 2018 1 4 4 10 2 1 22 2019 3 6 16 3 28 2020 4 6 4 7 4 25 2021 2 5 3 17 3 1 31 2022 1 6 3 12 8 1 31 2023 9 10 6 16 7 48 2024 5 4 2 14 3 28 2025 4 8 4 11 27 YHTEENSÄ 36 87 35 168 42 7 375 4.3 Sukupuoli (vakinainen henkilökunta) Vakinaisesta henkilöstöstä oli naisia 94 % eli 653 henkilöä ja miehiä 6 % eli 42 henkilöä (kuvio 1). Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma on sama kuin edellisenä vuonna. Koko maassa kunnallisesta henkilöstöstä naisten osuus vuonna 2010 oli koko henkilöstöstä 79 %. Eniten miehiä vakinaisesta henkilökunnasta oli terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa eli 1,7 %, toiseksi eniten psykososiaalisissa palveluissa eli 1,4 % ja hoito- ja vanhustyön palveluissa 1 %. Muilla palvelulinjoilla miehiä oli 4-6 henkilöä. 66

Kuvio 1. Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma vuonna 2011 4.4 Keskimääräinen työhistoria työnantajalla Henkilökunnan työhistoria on työnantajalla kahden vuoden mittainen. Henkilökunta siirtyi Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungeista ja Kärsämäen ja Reisjärven kunnista 1.1.2010 lukien kuntayhtymään ns. vanhoina työntekijöinä. Suurimmalla osalla henkilökunnasta on ollut pitkä työhistoria omassa kunnassaan. 4.5 Henkilökunnan vaihtuvuus ja rekrytointi Vakinaisen henkilökunnan virka-/työsuhteita päättyi kertomusvuoden aikana yhteensä 48 eli 6,9 % koko henkilökunnan määrästä seuraavista syistä: - eläke 27 - irtisanoutuminen/muu syy 21. Osa-aikaeläkkeelle henkilökunnasta jäi 15 henkilöä. Kuntayhtymästä vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,2 vuotta. Muulle eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 60,9 vuotta. Kevan Kunta-alan eläkkeet 2010 vuosikirjan mukaan kaikkien KuEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,7 vuotta ja vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä 63,5 vuotta. Työharjoittelussa eri oppilaitoksista on ollut opiskelijoita. TET-jaksoille tulevia koululaisia kuntayhtymä ottaa mielellään tutustumaan sosiaali- ja terveydenhuollon työelämään. 5 TYÖPANOS LASKENNALLISINA VIRKOINA/TYÖSUHTEINA Koko henkilökunnan nettotyöpanos on esitetty kuviossa kaksi palvelulinjoittain. Hoito- ja vanhustyönpalvelujen palvelulinja on suurin palvelujen tuottaja kuntayhtymän alueella ja siellä vaki-naisen henkilökunnan nettotyöpanos oli 49,1 % koko henkilökunnan nettotyöpanoksesta. Toiseksi suurin palvelujen tuottaja oli lasten ja perheiden palvelujen palvelulinja 20,5 %:lla. Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelujen nettotyöpanos oli 13,4 %, psykososiaalisten palvelujen 8 %, hallinto- ja toimistopalveluiden 6,6 % ja ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen 2 %. Kaikkiaan kuntayhtymässä on tehty 697 henkilötyövuotta. Vuonna 2010 henkilökunnan työpanos oli 680 henkilötyövuotta. Nettotyöpanos on pysynyt samana psykososiaalisissa ja ympäristö- ja rakennus-valvontapalveluissa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta laskenut terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa (0,6 %) ja hallinto- ja toimistopalveluissa (0,4 %). Hoito- ja vanhustyön palvelu-linjan nettotyöpanos on noussut 0,1 % ja lasten ja perheiden palvelujen 0,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. 67

Kuvio 2. Koko henkilökunnan nettotyöpanos henkilötyövuosina vuonna 2011 Nettotyöpanokseen vaikuttaa merkittävimmin pitkät vuosilomat, sairauspoissaolot ja muut laki-sääteiset poissaolot. Myös vakinaisten virkojen ja työsuhteiden täyttöaste vaikuttaa työpanoksen määrään. Koulutuspäivät on nettotyöpanoksessa huomioitu osittain, koska kaikkia koulutuksia ei ole kirjattu palkkaohjelmaan. Vakinaisen henkilökunnan nettotyöpanos (kuvio 3) on 475 henkilötyövuotta, mikä on yksi virka/työsuhde enemmän kuin vuonna 2010. Kuten taulukosta kolme voidaan havaita, hoito- ja vanhustyönpalvelujen alueella nettotyöpanos henkilötyövuosina oli vakinaisella henkilökunnalla 220 (212), lasten ja perheiden palveluissa 99 (104), psykososiaalisissa palveluissa 41 (44), terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa 66 (67), ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa 11 (9) ja hallinto- ja toimistopalveluissa 38 henkilötyövuotta. Kaikkiaan vakinaisen henkilökunnan työpanos oli 475 henkilötyövuotta. Poissaoloista johtuvaa työvoiman vajausta on korvattu sijaishenkilöstöllä. Kuvio 3. Vakinaisen henkilökunnan nettotyöpanos henkilötyövuosina vuosina 2010-2011 68

6 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 6.1 Osaamisen kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja muuhun koulutukseen osallistui yhteensä 663 henkilöä eli 21 henkilöä vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Koulutuspäiviä oli työpäivinä laskettuna 3 096 päivää, kuten taulukko neljä osoittaa. Koulutuspäiviä toteutui 824 päivää vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtuu mm. koko henkilökunnalle kohdennetun Tyrni-hankkeen muutoskoulutuksen päättymisestä. Taulukko 4. Koulutukseen osallistuneet pv/hlö vuonna 2011 Yhteensä Toimialue Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Hallinto 58 18 58 18 Lasten ja perheiden palvelut Psykososiaaliset palvelut Lääkärit ja hammaslääkärit Sosiaalityöntekijät Muu korkeako ulutettu sos- ja terv.huoll on hlöstö Sos- ja terv.alan amktutkinnon suorittaneet mm. sh, sos.ohj., last.tarhano pett. Sos.- ja terv.alan perustutkinnon suorittaneet Muu palveluketjussa toimiva hlöstö mm. pph, tstohlöstö Opintova paalain ja - asetukse n mukaine n koulutus Oppisopi muskoulu tus Hallinnon ja muu hlökunnan koulutus 21 5 41 7 77 19 174 42 185 68 30 4 3 1 531 146 15 4 36 9 49 17 41 23 6 6 147 59 Hoito- ja vanhustyönpalvelut 240 51 733 228 25 16 279 8 622 17 24 3 1923 323 Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut 64 19 30 7 215 50 75 21 10 7 394 104 43 13 43 13 Yhteensä 64 19 36 9 107 23 581 137 1023 314 226 97 279 8 652 21 128 35 3 096 663 6.1 Johtamisen kehittäminen Sosiaali- ja terveyspalvelulaki edellyttää, että koulutuspäiviä järjestetään vakinaiselle henkilö-kunnalle 3-10 päivää vuodessa. Kaikille halukkaille on pystytty järjestämään lain vaatima koulutus. Henkilökunnalle järjestetään vuosittain lääkehuollon koulutuksia. Lain mukaan yksilön tulee päivittää viiden vuoden välein lääkehuollon osaamisensa. Tyrni-hankeen muutoskoulutus ja Sonectus-koulutus päättyivät keväällä. Ppky Selänteen strategiassa olevan työhyvinvointinäkökulman pohjalta esimiehiä on koulutettu Tyrnihankkeen avulla mm. työn vaativuuden arviointiin, kehityskeskustelujen käymiseen (osa osaamisen johtamista), esimiesten oman työhyvinvoinnin johtamiseen ja talouden termien ja tunnuslukujen lukutaitoon. Kuntayhtymän ensimmäisenä toimintavuonna aloitettu muutoskou-lutus koko henkilökunnalle Tyrni-hankkeena päättyi keväällä 2011. Tyrni-hankkeen loppupalaverissa henkilökunnalta saatiin palautetta mm. seuraavista asioista: henkilöstön verkostoituminen on koettu voimavarana (kuntarajojen yli saman ammattiryhmän kesken), lisääntyneet yhteistyö-kumppanit lisäävät haastetta arjen työssä, työhyvinvoinnin on koettu parantuneen (lisääntyneen henkilöstön vuoksi), tiedonkulku on ollut osin heikkoa, henkilöstön sopeutuminen uuteen työyhteisöön on pidemmällä toisissa kuntakeskuksissa ja toisissa muutosprosessi on vasta alkutaipaleella, työyksikkökohtaisia eroja on. Henkilökunnalle on järjestetty paikkakunnittain ja toimialoittain infotilaisuuksia kuntayhtymän toiminnasta. Säännöllisiä työpaikkakokouksia pidettiin palvelulinjoittain ja työyksiköittäin. 69

7 POISSAOLOT Koko henkilöstölle poissaolopäiviä kertyi tilinpäätösvuonna 79 205 kalenteripäivää, mikä laskennallisina virka-/työsuhteina on 217 virka-/työsuhdetta eli noin kuusi virka-/työsuhdetta enemmän kuin vuonna 2010. Poissaoloista 46,7 % (kuvio 4) aiheutui vuosilomista (36 968 pv), 20,7 % sairauslomista (16 414 pv), 23,6 % lakisääteisistä virkavapaista/ työlomista (18 671 pv) ja muista poissaoloista 9 % (7 152 pv), joista suurin osa toteutui talon sisällä sisäisinä työnkiertoina. Kuvio 4. Koko henkilökunnan kaikki poissaolot syyn mukaan 1.1.-31.12.2011 Vuoteen 2010 verrattuna koko henkilökunnan sairauspoissaolot laskivat 1 961 päivällä. Vakinaisen henkilökunnan sairauslomat vähenivät 2 583 päivää ja sijaisten lisääntyivät 622 päivää. Laki-sääteiset poissaolot lisääntyivät 475 päivää, johtuen pääasiassa äitiys- ja hoitovapaista. Muut poissaolot olivat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna 1 440 päivää, mikä johtui lisääntyneistä palkattomista työ- ja virkavapaista ja koulutuspoissaolojen kirjaamisista palkkaohjelmaan. Koko henkilökunnasta vakinaisen henkilökunnan vuosilomapäivien määrä lisääntyi 2 126 päivää. Vuosilomapäivien määrän lisääntymiseen vaikuttaa henkilökunnan vuosilomaoikeuden pidentyminen työkokemuslisien karttuessa ja siitä missä vaiheessa vuotta vuosilomia pidetään. Kaikkiaan poissaolopäivien määrä lisääntyi 2 080 päivää edelliseen vuoteen verrattuna. Poissaolojen (sairaus- ja äitiysloman sijaisten, vuosiloman ja muiden sijaisten palkat) palkkakustannukset sivukuluineen olivat noin 4,2 milj. eli noin 119 virka-/työsuhdetta. Sijaisten palkkakustannuksista suurin osa muodostuu vuosiloman sijaisten palkoista. Kuviosta viisi voidaan todeta, että vakinaisen henkilökunnan kaikki poissaolot ovat laskeneet yhdellä laskennallisella viralla/työsuhteella vuoteen 2010 verrattuna. Hallinto- ja toimistopalveluissa poissaolot ovat nousseet yhdellä viralla/työsuhteella, psykososiaalisissa palveluissa kahdel-la viralla/työsuhteella ja terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa kymmenellä viralla/työsuhteella edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisen henkilökunnan laskennalliset poissaolot ovat vähentyneet lasten- ja perheiden palveluissa yhdellätoista viralla/työsuhteella ja hoito- ja vanhus-työssä kolmella viralla/työsuhteella. Ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa poissaolojen määrä on pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna. 70

Kuvio 5. Vakinaisen henkilökunnan kaikki poissaolot laskennallisina virkoina vuosina 2010-2011 8 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 8.1 Henkilöstön sairastavuus Koko henkilöstön sairauspoissaoloja kertyi vuodelta 2011 kalenteripäivinä 16 414 päivä, josta tapaturman vuoksi poissaolopäivä 252 päivää. Työtapaturmista 80,5 % tapahtui työssä tai työliikenteessä, kun edellisenä vuonna työtapaturmista 60,5 % tapahtui työmatkalla.. Sairauspäivä/sairastaneet henkilöt oli 23,3 kalenteripäivää. Kunta-alan henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2010 oli keskimäärin 18,4 päivää. Koko työajasta laskettuna sairauspäivien osuus oli 4,9 %, laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,4 %. Sairausajan palkkoja sivukuluineen ei ole voitu selvittää, mutta niitä vastaavia korvauksia on saatu Kansaneläkelaitokselta ja vakuutusyhtiöltä yhteensä 479 141,63. Vakinaisen henkilökunnan sairauslomien pituus kalenteripäivinä/henkilöä kohti laskettuna on ollut hallinto- ja toimistopalveluissa 11,6 päivää, lasten ja perheiden palveluissa 23,9 päivää, psykososiaalisissa palveluissa 24,2 päivää, hoito- ja vanhustyönpalveluissa 24,5 päivää, terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa 15,1 päivää ja ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa 32,4 päivää. Henkilökunnan sairauslomien pituus vaihtelee palvelulinjoilla suurestikin esim. pitkien sairauslomien vuoksi. Kuviosta kuusi voidaan todeta, että henkilökunnan sairauslomapäivistä pisimmät sairauslomat olivat lasten ja perheiden palveluissa ja hoito- ja vanhustyönpalveluissa, kuten edellisenäkin vuonna. Sairauslomista 48,2 % (vuonna 2010 54 %) oli kestoltaan 11-60 päivää (7 914 pv), 18,9 (vuonna 2010 17 %) sairauslomista kesti 4-10 päivää (3 115 pv), 14,1 % (vuonna 2010 12 %) sairauslomista kesti 1-3 päivää (2 317 pv), 6,1 % (vuonna 2010 7 %) sairauslomista kesti 61-90 päivää (1 007) ja 12,5 % (vuonna 2010 10 %) sairauslomista kesti yli 60 päivää (2 061 pv). 71

Kuvio 6. Koko henkilökunnan sairauspoissaolot kalenteripäivää/hlö vuonna 2011 Kuviosta seitsemän voidaan todeta, että vakinaisen henkilökunnan sairaudesta aiheutuvat poissaolot laskivat hallinto- ja toimistopalveluissa 395 päivää, lasten ja perheidenpalveluissa 734 päivää, hoito- ja vanhustyön palveluissa 1 409 päivää, terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa 696 päivää. Sairauslomapäivät nousivat psykososiaalisissa palveluissa 519 päivä ja ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa 131 päivää edelliseen vuoteen verrattuna. Kuvio 7. Vakinaisen henkilökunnan sairastavuus vuosina 2010-2011 Kuviossa kahdeksan on vertailtu suurimpien ammattiryhmien sairastavuutta. Toimistohenkilö-kunnan keskimääräinen sairausloman pituus on 20,6 kalenteripäivää sairaanhoitajien/terveyden-hoitajien 17,2, kouluasteen hoitajien 25,3 ja perhepäivähoitajien 25,9 kalenteripäivä. Edelliseen vuoteen verrattuna toimistohenkilökunnan sairauslomien pituus kalenteripäivinä oli laskenut 2,4 kalenteripäivää/henkilö ja kouluasteen hoitajien 4,7 kalenteripäivää/henkilö. Sairaanhoitajien/terveydenhoitajien sairauslomien pituus oli noussut edelliseen vuoteen verrattuna 3,2 kalenteripäivää/henkilö ja perhepäivähoitajien sairastavuus 1,9 kalenteripäivää/henkilö. 72

Kuvio 8. Suurimpien ammattiryhmien sairastavuus vuonna 2011 kalenteripv/hlö Työnantaja seuraa työsuojeluohjelman mukaisesti työoloja ja työhyvinvointia. Yli 30 päivän sairauspoissaolot selvitetään lähiesimiehen toimesta. Keskustelun tarkoituksena on vahvistaa työn-tekijän voimavaroja työssään, edistää hänen työhön paluutaan ja sopia tarvittavista toimenpiteistä. 8.2 Henkilöstön jaksamisen tukeminen ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilökunnan työnkiertoa eri tehtäviin/työpisteisiin on tuettu mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi henkilökunnan osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen on suhtauduttu myönteisesti ja siten tuettu mahdollisuutta olla työelämässä pitempään. Henkilökuntamäärään nähden työkyvyttömyyseläkkeitä on toimintavuoden aikana toteutunut vähäinen määrä. Tampereen yliopiston tutkimuksessa on tarkasteltu työelämän laadun kehittymistä Paras-hankkeen aikana. Tutkimukseen on osallistunut 40 Paras-arviointitutkimusohjelman (ARTTU) kuntaa. Tutkimuksen mukaan työelämän laatu on pysynyt kunnissa vakaana rakenteellisista muutoksista kuten Parashankkeesta huolimatta. Kuntien työntekijöistä pienten lasten kanssa työskentelevien työelämän laatu on kaikkein korkein. Heikointa työelämän laatu on terveyskeskuksissa ja vanhus-työssä, vaikka toisaalta vanhustyössä työskentelevien työelämän laatu on noussut keskimääräistä enemmän viimeisten viiden vuoden aikana. Viimeisten viiden vuoden aikana myös erot eri toimi-alojen välillä ovat kaventuneet. Tutkimushankkeen mukaan työelämän laadun osa-alueista ristiriitojen hallitsemiseen ei ole tullut parannuksia ja työmenetelmiä koskevat ristiriidat ovat jopa hieman lisääntyneet. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen henkilökunnan työelämän laadun osa-alueista ristiriitojen hallitsemiseen on pyritty vaikuttamaan heti kuntayhtymän perustamista lähtien Tyrni työn kehittämisen - hankkeen avulla. Ristiriitoja vähentänee myös se, että henkilökunta on ollut mukana kehittämässä kuntayhtymää alusta alkaen. Kuntayhtymän henkilökunnan työelämän laatuun saadaan tarkempi selvyys syksyllä 2012 toteutettavan työtyytyväisyyskyselyn avulla. lisäksi Alue-hallintovirasto tekee työtyytyväisyyskyselyn työsuojelun näkö-kulmasta kotihoidon henkilökunnalle vuoden 2012 aikana. Tyrni yhteistoiminta alueiden työhyvinvoinnin ja rakenteiden tukemisen hankkeen päätöstilaisuus pidettiin 17.8.2011. Hankkeessa oli hyvin vahvasti mukana työhyvinvointi ja kuntayhtymän organisointi ja työtavat ja ne ovat tässä muutoksessa n. 80 % toteutuneet yhdessä henkilöstön kanssa tehden. Henkilöstö on ollut kuntayhtymän kehittämistyössä alusta alkaen mukana. Tyrni-hankkeeseen on osallistunut 711 henkilöä kahden vuoden aikana. Hankkeen järjestämät työpäivät eivät toteutuneet suunnitellusti esim. päällekkäisen Sonectus-koulutuksen vuoksi. Yhteenvetona Tyrni-hankkeesta voidaan todeta, että se tutustutti neljän eri kunnan henkilökunnan toisiinsa ja edisti merkittävästi työhyvinvointia ja uusien toimintatapojen luomista ja hyväksymistä uudessa organisaatiossa. Tyrni-hankkeen avulla järjestettiin mm. Haasteelliseen asiakkaan kohtaamisen koulutus, johon osallistui noin 165 henkilöä. Savuton Se- 73