JOROISTEN KUNTA TALOUSARVION 2018 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

1 JOROISTEN KUNTA TALOUSARVION 2018 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2019-2020 LAADINTAOHJEET KH 19.6.2017

2 Sisällysluettelo: 1. Joroisten kuntastrategia 2015 2020 taloudelliset tavoitteet 3 2. Kunnanhallituksen antamat ohjeet talousarvion laatimiseksi 3 3. Talousarvion laadinnan aikataulu 4 4. Yleiset ohjeet talousarvion laatimiseksi 5 5. Talousarvion rakenne ja sisältö 5 5.1. Johdanto ja yleisperustelut 5 5.2. Käyttötalousosa 5 5.3. Investointiosa 7 5.4. Tuloslaskelmaosa 8 5.5. Rahoitusosa 8 6. Talousarvion tekninen tekeminen 9 6.1. Menot 9 6.2. Tulot 10

3 1. Joroisten kuntastrategia 2015 2020 taloudelliset tavoitteet Joroisten kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kuntastrategian kesäkuussa 2015. Strategian mukaisesti itsenäinen Joroisten kunta tavoittelee talouden tasapainoa vuoteen 2020 mennessä toteuttamalla yhteisvaikutukseltaan noin miljoonan euron talouden tasapainottamistoimet vuoden 2015 tasoon verrattuna. Talouden tasapainottamista tehdään toiminnan kulurakennetta kehittämällä sekä tulorahoitusta lisa a ma lla. Talouden tasapainottamiseksi ta hta a va t toimenpiteet hyväksytään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä osana talousarviota. Kunnan omaisuutta hoidetaan huolellisesti ja tuottavasti osana kunnan pitkän aikavälin tavoitteita. Varallisuuden hoidossa ja kunnan sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston hyväksymiä sijoitustoiminnan perusteita. Kunnan ja kuntakonsernin taloudelliset tavoitteet: - kuntatalouden hoidon va himma istavoitteena on, että kumulatiivista alija a ma a ei kerry - konsernin tasolla tarkasteltuna alija a ma n tulee olla selkeästi alle 1000 euroa/asukas - kunnan sekä konsernin lainama a ra n tulee pienentyä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna 2. Kunnanhallituksen antamat ohjeet talousarvion laatimiseksi Ennakkolaskelmien valossa kunnan valtionosuudet tulevat pienenemään vuodelle 2018 yhteensä noin 200 000 euroa. Verotulojen ennakoidaan säilyvän vuoden 2017 tasossa tai kasvavan hieman. Tiukasta taloustilanteesta johtuen vuoden 2018 talousarvion laa din nan lähtökohtana on enintään vuoden 2017 talousarvion menotaso. Hallintokuntien tulee aktiivisesti etsiä keinoja menotason alentamiseen ja tulotason lisäämiseen. Talousarvion laadinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota talousarviolukujen todenmukaisuuteen. Tämän johdosta kunkin yksikön tulee analysoida toimintaansa aikaisempien vuosien tilinpäätösten, kuluvan vuoden talousarvion toteuman sekä talousarviovuoden 2018 oletettavan toiminnan pohjalta ja muodostaa näiden pohjalta arvio vuo den 2018 talousarviotasosta. Analyysit tulee esitellä yksikkökohtaisesti kunnanjohtajalle viimeistään viikolla 35. Analyysien pohjalta kunnanjohtaja antaa tarkemmat yksikkökohtaiset määrärahatavoitteet talousarvioesitysten laatimiseksi. Uuden kuntalain mukaisesti talousarvion tulee toteuttaa kunnan kuntastrategiaa. Vuoden 2017 talousarvio laadittiin vuonna 2015 hyväksytyn uuden kuntastrategian mukaiseksi. Strategiassa määritellyt tavoitteet tulee huomioida talousarvioesitysten laadinnassa. Uusi kunnanvaltuusto kokoontuu strategiaseminaariin 25. 26.9. Seminaarin linjaukset tulee huomioida talousarvion valmistelussa. Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2019 2020 taloussuunnitelman laadinnassa tulee lisäksi huomioida mitä, kunnanhallitus on linjannut suunnitelmassa Joroisten kunnan organisaation kehittämisestä (kunnanhallitus 13.3.2017 46).

4 3. Talousarvion laadinnan aikataulu Talousarviokokonaisuuden muodostaminen edellyttää koko kuntakonsernilta yhdenmukaisen aikataulun noudattamista. Aikataulu on laadittu siten, että kunnanvaltuustolla on mahdollisuus käsitellä alustavaa talousarvioehdotusta ennen päätöksiä vuoden 2018 veroprosenteista. Kaikkien toimialojen tulee noudattaa alla esitettyä talousarvion laadinnan aikataulua. Kesäkuu-elokuu Kunnanhallituksen ohjeet talousarvion laadinnaksi Talousarvion valmistelu käynnistyy hallintokunnissa Tilinpäätöksen 2016 analysointi Talousarviovuoden 2017 toteutumien analysointi Talousarviovuoden 2018 toiminnallisten muutosten huomioiminen Vuosien 2018-(2019) investointien tarveselvitykset hallintokunnittain Elokuu Lautakuntakohtaisten analyysien läpikäyminen kunnanjohtajan kanssa viikolla 35 (ke-pe) Tukipalvelut (kirjanpito, palkanlaskenta, atk, kiinteistöpalvelut (siivousruokahuolto-, talonmies- ja korjauspalvelut sekä vuokrat) 25.8.2017 mennessä. Syyskuu Investointien määräraha- ja tuloarviotarpeet perusteluineen tekniselle toimelle 8.9.2017 mennessä Investointitarpeiden käsittely kunnanjohtajan kanssa Valtuuston strategiaseminaari viikolla 39 (ma-ti) 25. 26.9.2017 Toimialakohtaisten talousarvioesitysten laadinta ja esityksen läpikäynti kunnanjohtajan kanssa viikolla 39 (ke-pe) 27. 29.9.2017 luonnokset kokonaislaskelmineen kunnanjohtajalle (luvut järjestelmään syötettynä) KJ antaa ohjeet jatkovalmistelulle Lokakuu Lautakuntakäsittelyt 20.10.2017 mennessä Sivistyslautakunnan kokous (10.10.2017) Teknisen lautakunnan kokous (11.10.2017) Perusturvalautakunta (xx.10.2017) hallituksen TA esitys (1. käsittely) 30. 31.10.2017 hallituksen esitys veroprosenteista 31.10.2017 Marraskuu 13.11. valtuusto (talousarvion lähetekeskustelu - veroprosenttipäätökset) kunnanhallituksen TA esitys 20.11.2017 Joulukuu valtuuston TA käsittely 4.12.2017 Tammikuu 2018

5 Käyttötaloussuunnitelmat hyväksytty toimialoittain 31.1.2018 mennessä. 4. Yleiset ohjeet talousarvion laatimiseksi Talousarvion laadinnassa sovelletaan JHS 199 suositusta Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja suunnitelma (lokakuu 2016). Suositus on tulostettavissa pdf-tiedostona www.kunnat.net. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (KuntaL 110.2 ). Alibudjetointi ei ole säännösten mukaista. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Taloussuunnitelmassa kunnan tulee päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan (KuntaL 110 ). Joroisten kunnan taseessa kumulatiivinen ylijäämä tilinpäätöksessä 2016 oli 6,3 M. Vain välttämättömät ja todelliset määrärahat ja tuloarviot varataan talousarvioon. Talousarvion 2018 valmistelussa huomioidaan tilinpäätösten 2015 ja 2016 sekä talousarvion ja toteutuman 2017 analysointi ja vuodelle 2018 tiedossa olevat muutokset sekä kunnan strategian mukaiset talouden tasapainottamistavoitteet. Lisäksi tulee huomioida mitä, kunnanhallitus on linjannut suunnitelmassa Joroisten kunnan organisaation kehittämisestä (kunnanhallitus 13.3.2017 46). Talousarvio- ja taloussuunnitelma käsittää vuodet 2018-2020. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on laissa erikseen mainittu talousarvio, jonka sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelman. Taloussuunnitelmavuosien 2019-2020 määrärahat esitetään talousarviossa tuloslaskelma-, rahoituslaskelma- ja investointiosissa huomioiden merkittävät toiminnalliset muutokset perusteluineen sekä kustannustason muutokset. Taloussuunnitelma on kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja. 5. Talousarvion rakenne ja sisältö 5.1. Johdanto ja yleisperustelut Yleisperustelut sisältävät taloussuunnitelmien yleiset perusteet kansantalouden, kuntatalouden sekä alueellisen ja oman kunnan kehityksen näkökulmista tarkasteltuna. Esim. kuntia koskeva uusi lainsäädäntö tai tiedossa olevat lainsäädäntömuutokset on tuotava esiin yleisperusteluissa. Kuntastrategia ja palvelusuunnitelmat ovat talousarvion ja -suunnitelman keskeisiä perusteita. Kuntastrategia esitetään alussa. Palvelusuunnitelmassa kuvataan lyhyesti yksikön toiminta ja se on johdettu kuntastrategiasta. Suunnitelmat konkretisoivat ja tarkentavat kuntastrategian palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia ja niissä kuvataan, millä toimenpiteillä kunnan palvelujen saatavuus ja riittävä palvelutaso pyritään turvaamaan. Yleisperusteluissa asetetaan myös konsernijohtoa ja tytäryhteisöedustajia koskevat tavoitteet.

6 5.2. Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Kunnan organisaatio jakautuu kunnanhallituksen alaisiin toimialoihin: yleishallinnon toimiala, tekninen toimiala ja sivistystoimiala. Toimialat jakautuvat tulosalueisiin (talousarvioon nähden sitovat tasot) ja niiden alaisiin yksiköihin. Yleishallinnon toimialaan kuuluvat tulosalueet ovat keskushallinto, elinkeinotoimi, ta-loushallinto (jatkossa konsernipalvelut, sis. vuokra-asuntojen välityksen ja asunto-yhtiöiden kirjanpidon) ja työllisyydenhoito ja tietohallinto. Tekniseen toimialaan kuuluvat tulosalueet ovat yhdyskuntasuunnittelu, kuntatekniikka (sis. liikenneväylät, puistot ja muut yleiset alueet sekä liikuntapaikat), kiinteistöpalvelut (sis. puhtauspalvelut ja ruokahuolto sekä talonmies- ja korjauspalvelut), maa- ja metsätilat, rakennusvalvonta, yksityistieasiat sekä vesihuoltolaitos. Sivistystoimialaan kuuluvat tulosalueet ovat opetustoimi, varhaiskasvatus, hyvin-vointi (sis. liikuntatoimi, kulttuuritoimi, vapaa-aikatoimi), nuorisotoimi, kirjastotoimi ja vapaa sivistystyö. Talousarviokirjassa esitetään käyttötalousosassa sitovalla tasolla: 1. palvelusuunnitelma 2. vastuuhenkilö 3. sitovat tavoitteet ja sitovat menomäärärahat ja tuloarviot (kirjanpidosta) 4. keskeiset riskit tavoitteiden toteutumiselle 5. perustelut 6. tunnusluvut 7. Informatiivisena, erillisenä osiona ilmoitetaan tuotteistetuissa toiminnoissa tuotantomäärä ja hintaluettelo sekä lyhyet tuotekuvaukset. Palvelusuunnitelmat Toimialakohtaiset palvelusuunnitelmat esitetään erikseen talousarviossa kohdassa Palvelusuunnitelmat toimialoittain, lyhyesti toimialan käyttötalousosan alussa ja tarkemmin kunkin sitovan tason käyttötalousosan alussa. Vastuuhenkilö Palveluyksiköittäin/toimipisteittäin ilmoitetaan henkilö, joka vastaa yksikön toiminnasta (sis. mm. raportoinnin kunnanhallitukselle ja -valtuustolle). Sitovat tavoitteet Kunnan strategisten tavoitteiden pohjalta asetetaan 2 3 kappaletta sitovan tason tavoitteita. Tavoitteiden tulee olla realistisia, konkreettisia ja mitattavia. Tavoite on päämäärä, sillä kuvataan tulos, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden aikana. Resurssit ovat keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita. Tavoitteiden on katettava tehtäväalueen perustehtävät ja oltava toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla sekä oltava sellaisia, että organisaatio voi niihin omilla toimenpiteillä vaikuttaa. Toiminnallisilla tavoitteilla ohjataan toimintaprosessia ja niitä

7 käytetään käyttötalous- ja investointiosissa. Taloudellisilla tavoitteilla ohjataan kunnan tuloja pääomarahoitusta sekä resurssien jakoa. Tavoitteiden tulee olla johdettuja valtuuston hyväksymästä kuntastrategiasta sekä muista valtuuston toimintaa ohjaavista päätöksistä. Kaikessa toiminnassa tulee huomioida voimassa oleva lainsäädäntö. Tavoitteiden on oltava laadullisesti tai määrällisesti mitattavia. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle Sitovalla tasolla arvioidaan tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisimmät riskit ja uhkat ja ne raportoidaan muun raportoinnin yhteydessä kolmannesvuosittain. Perustelut Perusteluissa kerrotaan päättäjille erityisen olennaista informaatiota talousarviosta ja toiminnasta. Tunnusluvut Palveluyksiköittäin tai toimipisteittäin ilmoitetaan olennaisesti toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Sitovan tason toiminta Toimintaa varten esitetään menomäärärahat ja tuloarviot, toiminnan kuvaus ja tavoitteet talousarviovuodelle. Talousarvion liitteessä esitetään kustannustietoisuutta lisäävänä informaationa tuotteistetun toiminnan osalta tuotemäärät, tuotehinnat sekä niiden kustannusvaikutus ja lyhyet, tuotteen sisältöä kuvaavat tuotekuvaukset. On huomattava, että koska tuotehintojen laskemiseen vaikuttaa esim. tiettyjen tulojen käsittely (sv-korvaukset, tietyt tuet ym.), saattavat kirjanpidosta saadut sitovat määrärahatarpeet poiketa tuotteiden avulla lasketuista kustannuksista. 5.3. Investointiosa Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Investoinneille asetetaan myös tavoitteet, jotka voivat olla rahamääräisessä mitassa tai investointitavoitteen suunniteltu toteutumisajankohta määrätään. Investointiosasta tulee käydä ilmi, mitkä hanketavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Investointien alaraja on 10.000 euroa eli investointiosaan ei budjetoida hankkeita, joiden kustannukset alittavat 10.000 euroa. Mikäli tilivuoden aikana hanke jää alle em. rajan, tulee huolehtia talousarviomuutoksesta määrärahojen siirtämiseksi käyttötalousosaan samoin kuin toteutuneen käytön oikaisusta. Tulee myös huomioida, että tätäkin suuremmat yksittäiset kunnossapitotyöt kuuluvat käyttötalouteen. Vain peruskorjaukset ja uuden rakentaminen ovat investointiosaan kuuluvia. (Kunnossapito = korjaaminen alkuperäiseen kuntoon; Peruskorjaus = korjaaminen olennaisesti alkuperäistä parempaan kuntoon). Joroisten kunta arvioi rakentamisinvestointimenot myös sote-toimialalle. Aineettomien oikeuksien (mm. tietokoneohjelmistot) ja irtaimiston hankinnoista vastaa Varkauden kaupunki.

8 Investointiosa jakaantuu toimialoittain hankeryhmiin ja edelleen hankkeisiin. Investoinnit ovat hankeryhmittäin valtuustoon nähden sitovia nettoperusteisesti. Periaatteena on kuitenkin, että yksittäisen hankkeen nettoperusteisen määrärahan ylitys ei saa estää toisen saman hankeryhmän hankkeen toteuttamista suunnitellun kustannusarvion mukaisesti. Näin ollen hankekohtaiset määrärahat ohjaavat investointien toteuttamista, mutta hankeryhmän sisällä voidaan tehdä määrärahasiirtoja, mikäli jokin toinen saman hankeryhmän hanke toteutuu merkittävästi arvioituna pienempänä. Investointiosassa esitetään myös taloussuunnitelmavuosien 2018 2019 hankkeet. Investoinnit voivat olla uus- ja laajennusinvestointeja tai korvausinvestointeja. Investoinneista tehdään aina tarveselvitys, joka perustuu toimialan ja kunnan palvelustrategiaan. Mikäli ao. lautakunta hyväksyy tarveselvityksen mukaisen investoinnin tarpeelliseksi, laaditaan yli 100 000 euron rakennusinvestoinneista hankesuunnitelma. Hankesuunnitelman perusteella laaditaan mm. tarkempi kustannusarvio. Uus- ja laajennusinvestointeja ovat esim. uudisrakennukset ja laajennukset, koneiden ja laitteiden sekä ohjelmistojen hankinnat. Korvausinvestointeja ovat esim. rakennusten peruskorjaukset. Korvausinvestoinnit eritellään kahteen kategoriaan. Ensimmäinen on kiinteistöjen tekninen korjaustarve, joka aiheutuu kiinteistöjen peruskorjaustarpeesta. Toinen on toiminnallinen korjaustarve, mikä aiheutuu palvelurakenteen tulevien muutosten aiheuttamista muutostarpeista toimialan käytössä olevaan kiinteistöön. Tekninen korjaustarve: Tekninen toimi laatii esitykset toimialoille ao. toimialan käytössä olevien kiinteistöjen vuotuisista peruskorjaustarpeista. Ao. lautakunta käsittelee peruskorjaustarpeet ja esittää niitä takaisin tekniselle lautakunnalle muiden investointien ohella sen jälkeen kun ao. kiinteistöjen tarve nykyisessä ja tulevassa toimialan palvelurakenteessa on selvitetty. Toiminnallinen korjaustarve: Mikäli jonkin toimialan tulevan palvelurakenteen muutoksen tiedetään aiheuttavan muutos-/ laajennustarpeita sen käytössä olevaan kiinteistöön, laaditaan asiasta tarveselvitys ja hankesuunnitelma kuten uus- ja laajennushankinnoissakin. Lautakunnat esittävät hankesuunnitelmien mukaiset investointinsa kustannusarvioineen tekniselle toimelle 8.9.2017 mennessä ja tekninen lautakunta esittää ne edelleen kunnanhallitukselle ja -valtuustolle. Tarveselvityksessä toimiala perustelee investoinnin tarpeen ja ilmoittaa onko kyseessä esim. palvelutuotannon määrän lisäys, palvelukyvyn parantaminen, tuotannon tehostaminen tms. Tekninen toimi avustaa tarvittaessa tarveselvityksen laadinnassa. 5.4. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä mittaavat tunnusluvut. Kokonaistalouslaskelma, joissa on huomioitu kunta ja vesihuoltolaitos, laaditaan suosituksen mukaisesti. Sisäisten erien tulee täsmätä ja ne eliminoidaan em. laskelmia laadittaessa.

9 5.5. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö ja se laaditaan vähennyslaskukaavan muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Rahoitusosan yhteydessä esitetään toiminnan ja investointien rahoitusta mittaavat tunnusluvut. 6. Talousarvion tekninen tekeminen Talousarvioita varten tulostetaan toteutuma- yms. raportit yksiköittäin kesäkuun lopun tilanteesta ja arvioidaan määrärahoja ja tuloarvioita edellisen kahden vuoden tilinpäätösten sekä toteutuman ja kuluvan vuoden talousarvion pohjalta huomioiden uudet ja muuttuvat yksiköt sekä kunnan strategian mukainen talouden vakauttamistavoite. Taulukoihin ja suunnittelujärjestelmään syötetään yksikkö- eli kustannuspaikka- ja tilitasolla (käyttösuunnitelmataso) talousarviosummat euron tarkkuudella. Sisäisiin eriin varataan määrärahat ilmoitusten mukaisesti (tukipalvelut, vuokrat yms.). Tilastoinnin vaatimat ja toiminnan muut muutokset kustannuspaikka- ym. tietoihin tulee ilmoittaa kirjanpitoyksikköön. Palkkahallinto tuottaa yksiköittäin ja henkilöittäin palkkamäärärahoja varten listaukset heinäkuun 2017 palkoista. Opetushenkilöstön osalta 1.8.2017 voimaan tulevat uudet ylitunnit, tva:t, tsa:t yms. palkanosat, tulee esimiesten arvioida annettavaan palkkalistaukseen erikseen. Henkilöstösivukulut lasketaan edellä annettujen prosenttien mukaan. Talousarviot tehdään taloushallintotietojärjestelmän taloussuunnittelu-moduulilla. Jos syöttöpohjana käytetään esim. tuotekalkyyleitä (excel-laskelmat) niihin tulee lisätä tili-, kustannuspaikka, tuote- ja muut tunnistetiedot syötön nopeuttamiseksi ja selkeyttämiseksi. 6.1. Menot Joroisten kunnan talousarvioon 2018 palveluksessa olevan henkilöstön palkat arvioidaan heinäkuun 2017 tasoisena. Kokonaispalkkasumma ei saa nousta v. 2017 tasosta. Palkkaperusteiseen KUEL - eläkemaksuun varataan 16,75 % KuEL-palkoista (lähde Kuntaliiton kunnat.net-sivusto). Se budjetoidaan tehtäville KuEL-palkkojen suhteessa tilille 4100. Työnantajan VaEL-eläkemaksuun varataan määrärahat VaEL-palkkojen suhteessa kuntakohtaisesti määritellyn prosentin mukaan, joka on alustavasti 21,6 % (tarkentuu myöhemmin) ja se budjetoidaan tilille 4110. Työnantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin varataan alustavasti 6,39 % (sairausvakuutusmaksu 2,14 %, työttömyysvakuutusmaksu 2,95 % ja muut 1,3 %) palkkasummasta ja se voidaan budjetoida yhteissummana tilille 4150. KuEL:n eläkemenoperusteiseen ja VARHE - maksuun varataan määräraha yleishallintoon omalle kustannuspaikalle 1324 Jakamattomat eläkemenot (laskelma/luettelo kirjanpitoyksiköltä). Jako toimintayksiköille tilastointia varten tehdään erikseen tarvittaessa.

10 Joroisten kunta on ns. keskisuuri työnantaja VARHE-maksun määräytymisen osalta. VARHE-maksu muodostuu yhteisvastuullisesta osasta ja omien eläketapausten perusteella määräytyvästä osasta. Yhteisvastuulliseen VARHE-maksun osaan varataan määräraha, joka on 0,81 % KuEL-palkkasummasta ja se budjetoidaan yksiköittäin tilille 4105. (Em. ohjetta ei noudateta sote-yhteistoiminnan alaisten yksiköiden ta-laadinnassa). Eläkemenoon perustuva VARHE-maksu budjetoidaan tilille 4106 kustannuspaikalle 1324 kertomalla vuoden 2017 ennakkomaksun määrä kertoimella 1,13. Sote-yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että sopijapuolet laskuttavat oman ko. toimintonsa varhaiseläkemenoperusteisen sekä eläkemenoperusteisen maksun isäntäkunnalta. Tämä tulee valmistelussa ottaa huomioon ja varata em. eläkemaksuihin määrärahat. Eläkemaksuista annetaan lisäohjeita tarvittaessa. Talousarvioon ei lasketa erillisiä toimialan yleiskustannuksia, vaan hallinnon, toimistohenkilöstön ja lautakuntien kustannukset jaetaan suoraan yksiköille erikseen sovittavalla perusteella. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen hallinnon ja lautakunnan kustannuksista jaetaan Juvan ja Rantasalmen tuotteistetuille kirjastoyksiköille 0,5 %/ao. yksiköiden nettokustannukset. Tuotantohenkilöstön palkat ovat kaikki yksiköille jaettuja mukaan lukien kaikki päällikkövirkojen palkat. 6.2. Tulot Asiakasmaksutulojen tulee perustua voimassa oleviin taksoihin. Taksat tulee tarkistaa ja saattaa ajan tasalle. Tulot tulee arvioida realistisesti ja oikean suuruisina. Varkauden kaupunki budjetoi sote-yhteistoiminnan alaiset asiakasmaksutulot sekä muut em. toimintaan liittyvät tulot myös Joroisten kunnan osalta ja laskuttaa ne asiakkailta. Joroisten kunnalle järjestämistä palveluista Varkauden kaupunki laskuttaa Joroisten kuntaa nettomenojen osalta. Palvelun/tuotteen hintaan vaikuttavat tulot (mm. työllistämistuki, oppisopimuskoulutuskorvaukset, sv- ja tapaturmakorvaukset, Kela-korvaus työterveyshuoltoon, Kelan koulumatkatuki, muut suoraan tuotteen hintaan vaikuttavat tuet ja avustukset) huomioidaan palvelusta perittäviä/tuotehintoja laskettaessa vähentävänä eränä.