Osavuosikatsaus 1-6/2017

Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Osavuosikatsaus 1-6/2017 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi

2 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Opiskelijamäärät ja muut toiminnalliset mittarit... 4 3 Katsaus 2017 toiminnallisten tavoitteiden toteutumiseen... 6 4 Reformin toimeenpanoa... 11 5 Ammattiin! hanke kehittämisen vauhdittajana... 14 6 Tavoitteiden toteutuma 1-6/2017 ja strategiset mittarit... 16 7 Talouden tunnusluvut... 17

3 1 Johdanto Ammatillisen toisen asteen yhtenäinen lainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa. Kaikessa ammatillisen osaamisen kehittämisessä siirrytään vaiheittain osaamisperusteiseen koulutusjärjestelmään, jossa jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittymisen suunnitelma (HOKS). Keskeistä on aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, jotta opiskelijoiden läpivirtaamaa koulutuksessa voidaan tehostaa. Osaamisen kehittämistä siirretään myös aiempaa vahvemmin työelämään ja oppilaitoksen omia autenttisia oppimisympäristöjä hyödynnetään osaamisen kehittämisessä vahvemmin. Ennen kesälomia Etelä-Savon Koulutus Oy sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä esityksen järjestämisluvaksi. Esityksessä on merkitty Etelä-Savon Koulutus Oy:n ensisijaiseksi toiminta-alueeksi koko Etelä-Savon maakunta. Johtajat ovat tehneet 11.8.2017 mennessä vastineen, joka esitellään hallituksen kokouksessa 24.8.2017. Uusia opetussuunnitelmia on työstetty alkuvuosi ja työ jatkuu tutkintojen perusteiden valmistuessa vaiheittain. Tässä työssä Esedu on valtakunnallisesti vahvasi mukana. Reformia helpottaa yhtenäiseen vuosityöaikaan siirtyminen. Ensimmäiset vuosityöaikakokeilun mukaiset työaikasuunnitelmat ovat valmistuneet. Supistuvalla valtionosuusrahoituksella tehtävä ammatillinen koulutus ja sen kehittäminen on Esedussa otettu vastaan haasteena, josta selviäminen on myös Etelä-Savon elinvoiman kannalta keskeinen tehtävä. Kuluvan vuoden tulorahoitukselle luo pohjaa tammikuun laskentapäivän perustutkinto-opiskelijoiden määrä sekä myytävän koulutustoiminnan myyntitilanne. Vuonna 2017 rahoituksen perusteena oleva talousarvion mukainen vuosiopiskelijamäärä on 2.300 opiskelijaa. Tammikuun laskentapäivänä perustutkinto-opiskelijoita oli 2.280. Kuluvana vuonna ennakoidaan järjestämisluvan mukaisten opiskelijapaikkojen olevan täynnä. Työvoimakoulutuksessa myyntitavoitteen odotetaan täyttyvän, mutta vuoden 2016 kaltaista myyntitulon ennakoimatonta kasvua ei voitane odottaa. Heikentynyt työllisyystilanne ja talouselämän hitaasti elpyvä tilanne voivat edelleen vaikeuttaa oppisopimusopiskelijoiden saantia, koska oppisopimus usein kytkeytyy rekrytointitilanteeseen. Toimintaa pyritään myytävän toiminnan osalta uudistamaan tuotekehityksen ja tuotteistamisen kautta sekä koulutusvientiä kehittämällä. Samassa yhteydessä pohditaan myös Esedun roolia tulevissa kasvupalveluissa, ml. erilaiset työllistymistä ja työllisyyttä tukevat toiminnat, sekä sitä, miten nämä toiminnat Esedussa organisoidaan. Esedu pyrkii myös etsimään uudenlaisia toiminnan ja ansaintalogiikan muotoja, joilla sekä tuetaan uuden rahoitusmallin ulottuvuuksia Esedun nykyisessä toiminnassa että vahvistetaan koulutuksen järjestäjän roolia myös alueen elinvoiman ja kehittymisen edistäjänä. Tässä tukena on myös kuntavaalien tuloksena uudistunut hallitus, joka vahvasti elinkeinoelämää edustavana ja toimintaan sitoutuneena on luomassa ja päivittämässä Esedua ja sen strategiaa kohti tulevaisuutta.

4 2 Opiskelijamäärät ja muut toiminnalliset mittarit Etelä-Savon ammattiopiston ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden kokonaismäärä oli tammikuun laskentapäivänä 2.280. Elokuussa 2017 opiskelunsa aloittaa yhteensä 902 uutta perustutkinto-opiskelijaa ja 1545 opintonsa aikaisemmin aloittanutta opiskelijaa jatkaa perustutkinnon suorittamista. Esedussa aloittaa siis yhteensä 2447 perustutkinto-opiskelijaa, joista 1636 suorittaa tutkintonsa ammatillisena peruskoulutuksena ja 811 näyttötutkintona. Opiskelijamäärien kehitys perustutkinnoissa 2217 2312 2143 2274 2121 2053 1924 1934 1840 1785 1706 1731 1610 460 545 530 593 551 624 581 691 714 833 746 747 670 Ammatillisena peruskoulutuksena tutkintoa suorittavat Näyttötutkintona perustutkintoa suorittavat Esedulla oli tänä vuonna yhteishaussa tarjolla 638 aloituspaikkaa, mikä oli 19 paikkaa vähemmän kuin vuonna 2016. Yhteishaun hakijamäärät laskivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Eseduun oli toisen asteen yhteishaussa 593 ensisijaista hakijaa, mikä on 52 hakijaa vähemmin kuin viime vuonna. Vetovoimaluku oli 0,93. Ensisijaisten hakijoiden määrä laski Esedussa noin 9 %:a viime vuoteen verrattuna. Valtakunnallisesti ammatillisen koulutuksen hakijamäärät laskivat noin 8 %. 902 opiskelijaa on ottanut paikan vastaan syksyllä 2017 alkavaan perustutkintokoulutukseen. Yhteishaku 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Aloituspaikat 1017 927 841 882 724 657 638 1. sijaiset hakijat 904 866 827 721 577 645 593 Vetovoimaluku 0,89 0,93 0,98 0,82 0,80 0,98 0,93

Oppisopoimusten määrät OPPISSOPIMUKSIA 5 Perustutkinto-opiskelijoita valmistui kevään aikana 864, joista 509 suoritti tutkinnon ammatillisena perustutkintona ja 355 näyttötutkintoina. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suoritettiin ensimmäisen puolen vuoden aikana yhteensä 70. Osatutkintoja suoritettiin tammi-kesäkuussa 161 ja oppisopimuksena tutkinnoista suoritettiin 42. Vuosi 2017 on edennyt aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivien toteutuman osalta edellisvuotta hitaammin. Koulutusmyynnille talousarviossa asetetusta eurotavoitteesta on kuitenkin myyntisopimusseurannan mukaan koossa 100 % (työvoimakoulutus ja henkilöstökoulutus). Myös vuoden 2017 lisäkoulutuksen rahoitus on kiinnitetty kokonaan. ESEDUn aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäiväjakauma rahoitusmuodoittain 1-6/2017 0,53% 16,14% 10,37% 21,86% 51,10% Työvoimakoulutus PT näyttötutkintona Omaehtoinen lisäkoulutus Henkilöstökoulutus Oppisopimuskoulutus Vuoden 2017 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana uusia oppisopimuksia on syntynyt 214, mikä on edellisvuotta enemmän. Uudet oppisopimukset painottuvat ammattitutkintoihin. Voimassa olevien oppisopimusten määrän lasku näyttäisi tasaantuneen talouselämän ennakoidun kasvun myötä. 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Uudet oppisopimukset kvartaaleittain 1 2 3 4 Vuosikvartaalit 2012 2013 2014 2015 2016 2017 800 700 600 500 400 300 200 100 Voimassa olevat oppisopimukset kvartaaleittain vv 2012-2017 0 1 2 3 4 VUOSIKVARTAALIT 2012 2013 2014 2015 2016 2017

6 3 Katsaus 2017 toiminnallisten tavoitteiden toteutumiseen Esedu on laaja-alainen ja ketterin toisen asteen kouluttaja ja aluekehittäjä TAVOITTEET: Vuoden 2017 toiminnallisissa tavoitteissa on sitouduttu siihen, että kartoitamme aktiivisesti työelämän osaamistarpeita ja teemme kaikilla aloilla tavoitteellista yhteistyötä työelämäfoorumeilla. Tuotteistamme ja myymme uusia koulutuskokonaisuuksia eri asiakkaille. Luomme Venäjä-viennin toimintasuunnitelman ja hyödynnämme koulutusviennin kokeilulupaa. Selvitämme pajatoiminnan mahdollisuuksia. Esedu on jo usean vuoden ajan tehnyt määrätietoista koulutustarpeiden kartoitustyötä yrityksissä ja työyhteisöissä. Työelämän osaamistarpeiden kartoitusta on edelleen jatkettu. Vuoden 2017 tavoitteena on tehdä kartoitus (uusi kartoitus tai tietojen päivityskartoitus) 100 yritykseen. Koko vuoden tavoite on kiinnitetty koulutusaloille ja kartoitukset ovat käynnissä. Ammattiin! hanke sekä muu hanketoiminta tekevät yhteistyötä opettajien ja koulutuspäälliköiden kanssa kartoitusten toteuttamisessa. Vuonna 2017 osa kartoituksista (noin 30) suunnataan yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Kartoituksia koordinoi ja niiden tulosten levittämisestä vastaa Myyntipalvelut yhteistyössä koulutuspäälliköiden kanssa. Kartoitusten tuloksia käytetään monilla eri foorumeilla oppilaitoksen sisällä ja yhteistyöverkostoissa. Niiden pohjalta laaditaan ja päivitetään koulutusten suunnitelmia ja toteutustapoja sekä kehitetään uusia koulutus- ja palvelutuotteita eri asiakasryhmille. Kartoitusten tekeminen on tärkeä työelämäkontakti sekä tiedonhankinnan että opettajien työelämäkontaktien kautta. Eri koulutuksen järjestäjien kanssa käydään verkostoissa, hanketyössä ja suorissa keskusteluissa läpi niitä vaihtoehtoja, jotka varmistaisivat alueella laajan ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutustarjonnan erilaisille kohderyhmille. Yhteistyöllä varmistetaan myös älykkään erikoistumisen mahdollisuudet koulutuksen toimijoille. Myös työvoimaviranomaisten kanssa yhdessä tehtävä vuorovaikutteinen kehittämistyö on keskeistä alueen osaamistarpeisiin vastaamisessa. Uusista koulutustuotteista on käynnistetty asbestialan koulutukset. Korjausrakentamiseen ja tiukentuneisiin rakennusmääräyksiin liittyen asbestialan koulutukselle on kasvavaa kysyntää työelämässä. Lisäksi tutkintovalikoimaan on saatu hierojan ammattitutkinnon sekä tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnot. Työelämän koulutuskori on tehty sekä Pieksämäelle että Mikkeliin. Pajatoimintojen kehittämiseksi ja valmistuneiden opiskelijoiden työllistymisedellytysten parantamiseksi rakennettiin OSKE-hanke, jolle saatiin myönteinen ESR-rahoituspäätös kesäkuussa. Etelä- Savon ammattiopiston hallinnoima OSKE-osaamisen kehittämisen pajat hanke käynnistyy elokuussa 2017 ja hanketta toteutetaan yhdessä Mikkelin kaupungin ja Mikkelin Toimintakeskus ry:n kanssa.

7 Esedun pedagogiset ratkaisut ovat ajanmukaisia ja joustavia. Esedu on parhaiden joukossa opiskelijatyytyväisyydessä, läpäisyssä ja työllistymisessä. TAVOITTEET: Tavoitteenamme on mahdollistaa aidosti yksilölliset oppimispolut mm. opintotarjonnan rakentamisen kautta. Kaikki opiskelijat henkilökohtaistetaan aidosti ja jokaista ohjataan monipuolisesti. Tarjolla on riittävästi ja monipuolisesti erityisen tuen ja opiskeluhuollon toimenpiteitä. Opiskelijamme hyödyntävät monipuolisesti erilaisia (myös verkon) oppimisympäristöjä. Panostamme maahanmuuttajien koulutukseen ja digitaaliseen työpaikkaohjaukseen. Oppimisesta 40-50 % tapahtuu autenttisissa ympäristöissä. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämistä jatkettiin laajalla rintamalla. Työelämäfoorumeissa selvitettiin mahdollisuuksia ja edellytyksiä lisätä työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä. Hyvinvointi- ja palvelualoilla alkoi tammikuussa hotelli-, ravintola- ja catering-alan pilottikoulutus, joka toteutetaan kokonaisuudessaan työelämässä. Malli tukee reformin hengen mukaisesti opiskelijoiden työelämään kiinnittymistä, ammatillisen osaamisen kehittymistä sekä tulevaa työllistymistä. Yhteistyö pilottiin valitun yrityksen kanssa on sujunut erinomaisesti, ja opiskelijat ovat antaneet koulutuksesta positiivista palautetta. Helmikuussa 2017 valmistuneessa Esedun digiohjelmassa - Digi duuniin on määritelty digitaalisuuden ja verkko-oppimisen kehittämisen tavoitteet ja karkean tason toimenpiteet vuosille 2017-2020. Digiohjelma kattaa kaiken Esedun toiminnan ja vuositason toimenpiteet määritellään strategian päivittämisen yhteydessä syksyisin. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana on tehty kokonaisvaltaista verkko-oppimisen kehittämistyötä, mm. valmisteltu uuteen Moodle-verkko-oppimisympäristöön siirtymistä, kehitetty opettajien osaamista ja valmisteltu verkko-materiaalia. Hankkeissa on kehitetty uutta teknologiaa hyödyntäviä oppimisympäristöjä ja pedagogiikkaa. Työssäoppimisen ohjauksessa on kokeiltu digitaalisia menetelmiä. Metsäalalla on ollut kokeilussa WorkSeed- ja rakennusalalla KotoPro-ohjelmistot. Kokemusten perusteella etsitään soveltuvia ohjaustapoja eri aloille. Yrittäjyyskasvatusta on viety eteenpäin mm. aktiivisella Nuori yrittäjyys -toiminnalla. Huhtikuussa Helsingissä pidetyssä Uskalla yrittää -finaalissa oli mukana merkonomiopiskelijoiden Moniapupalvelu NY-yritys. Samaisessa finaalissa valittiin Esedun liiketalouden opettaja Vesa Liukkonen Etelä- Savon vuoden NY -opettajaksi. Kaikkiaan oppilaitoksessa toimi lukuvuoden 2016-2017 aikana 36 NYyritystä. Huhtikuussa järjestettiin myös Shake 24h -leiri, joka haastoi opiskelijat laatimaan kehitysideoita paikallisille yrityksille. Leirille osallistui yhteensä 60 Esedun ja XAMK:n opiskelijaa. Kilpailutoiminta on tarjonnut haasteita ja kehittymismahdollisuuksia monille opiskelijoille. Taitajakilpailujen semifinaaleihin osallistui 42 Esedun opiskelijaa 18 eri lajiin, ja toukokuussa Helsingissä järjestettävään finaaliin eteni lopulta 7 opiskelijaa. Kaikki osallistujat suoriutuivat tehtävistä hienosti ja opiskelijat saivat kisoista neljä mitalia. Kultaa tuli mäntyharjulaiselle Santeri Liukkoselle autokorinkorjauksessa sekä kangasniemeläiselle Aleksi Kiurulle metsäkoneenkäytössä, pieksämäkeläinen Tiia Mökkönen sai hopeaa hiusmuotoilussa ja savonlinnalainen Antti Kokkonen pronssia metsäkoneenkäytössä.

8 Hyvinvoinnin teemalukukauden viimeisen neljänneksen aikana käynnistettiin opiskeluhuollon ryhmätoiminta. Ryhmien toiminnasta saatiin positiivisia tuloksia, ja toimintaa jatketaan syksyllä 2017. Kevään aikana valittiin teemavuoden viimeiset Huikeet Amikset. Kaikkiaan lukuvuoden aikana Huikee Amis tittelin sai kuusi opiskelijaa ja seitsemän opetushenkilöstön jäsentä. Esedu julistautui keväällä savuttomaksi työpaikaksi. Opiskelijoiden savuttomuutta ja oppilaitoksen ympäristön siisteyttä tuettiin tupakoinnin tehovalvontaviikoilla. Mikkelin Palloilijoiden Hyvää seuraa nuorten osallistaminen seuratoimintaan hankkeen myötä nuorille käynnistettiin yhdessä Esedun opiskelijayhdistyksen hallituksen kanssa suunniteltu harrastejalkapallovuoro. Kesän 2017 asuntomessut Mikkelissä tarjosivat hienon mahdollisuuden toteuttaa messukohde monialaisena yhteistyönä. Esedu rakensi messualueelle opiskelijatyönä älykkään ja energiatehokkaan pienkodin. Talo on tehty neljästä kontista ja siinä on asuinpinta-alaa 56 m 2. Talon katolla on 17 aurinkokennoa, joiden ansiosta pienkoti on energiaomavarainen syksyisin syys-lokakuulle asti. Kesällä aurinkokennojen tuottamaa energiaa voidaan myydä sähköverkkoon. Kodissa on myös mm. sähköinen lukkojärjestelmä, jossa oven voi avata puhelinsoitolla. Talon eri sähköjärjestelmiä voidaan ohjata mobiililaitteilla. Pienkoti tulee myyntiin asuntomessujen jälkeen. Rakennusalan lisäksi taloprojektissa on ollut mukana pintakäsittelyalan, sähköalan, talotekniikan ja käsi- ja taideteollisuusalan opiskelijoita. Talon pihan ovat puolestaan suunnitelleet ja toteuttaneet puutarha-alan opiskelijat. Toinen suuri asuntomessuihin liittyvä rakennushanke Esedulla oli Mikkelipuistossa. Rakentamiseen liittyvien alojen opiskelijat rakensivat Mikkelipuistoon uuden kahvila- ja palvelurakennuksen, Greenerin. Hankkeen toteutusaikataulu oli varsin tiukka. Koska Mikkelipuisto oli asuntomessujen virallinen oheiskohde, täytyi kohde saada valmiiksi ja käyttöön ennen asuntomessujen alkua. Asuntomessujen näytteilleasettajille tarjottiin vuokralle Salonsaaren asuntolan huoneistoja. Vuokrakonseptin kehittämisestä ja toteuttamisesta vastasivat matkailualan opiskelijat ja opettajat. Kevään aikana käynnistettiin tilastrategian päivitysprosessi yhdessä Haahtela Yhtiöiden kanssa. Tilojen kehittämistä tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, koska on vaikea ennakoida reformin läpiviennin ja koulutuksen kokonaistarjonnan vaikutuksia tilatarpeisiin. Isoista investoinneista pidättäydytään hieman ennen kokonaiskuvan tarkentumista. Tavoitteena on 2030 terveet, turvalliset ja uudenlaista pedagogiikkaa sekä reformin läpivientiä kokonaisuudessaan tukevat tilaratkaisut. Tilojen toiminnallista kehittämistä jatketaan kuitenkin yhteistyössä alojen henkilöstön kanssa. Otavankadulla varauduttiin keväällä mittavaan opetuksen luokka- ja työhuonetilojen tiivistämiseen. Kesän aikana remontoitiin matkailu- ja ravitsemisalan käytössä olleita tiloja kotoutumiskoulutusten ja VALMA:n käyttöön. Samalla tiloja muokattiin toimivammiksi ja paremmin nykyisiä koulutustarpeita vastaaviksi. Pieksämäellä Hiekanpäähän tulevien Esedun tekniikan alojen oppimisympäristöjen suunnittelu on jatkunut. Kevään ja kesän aikana on tehty tila- ja tarvekartoituksia arkkitehdin kanssa suunnitelmien ja laskelmien pohjaksi.

Alkuvuoden aikana valmisteltiin siirtymistä opintohallinnon Kurre-järjestelmässä yhteen kouluun. Uudessa yhden koulun mallissa kaikki aikaisemmin kolmessa eri järjestelmässä olleet opiskelijatiedot (nuorten koulutus, aikuiskoulutus, oppisopimuskoulutus) yhdistetään. Kesän 2017 aikana yhdistettiin aikuisten ja nuorten koulutukset ja syksyn aikana myös oppisopimuksen opiskelijatiedot yhdistetään Primukseen ja samalla luovutaan SopimusPro-järjestelmästä. 9

10 Esedu on vetovoimainen työnantaja, joka huolehtii henkilöstöstä. TAVOITTEET: Luomme ja otamme käyttöön työuran vaiheeseen henkilöstön kehittämisen mallin. Opettajien vuosityöaikakokeilulla tuetaan reformin toteuttamista ja uudistuvaa opettajuutta. Opettajan työnkuvan muutos oppimisen ohjaajaksi on huomioitu kaikessa toiminnassa. Kaikilla opettajilla on verkkopedagogiikan yhteisesti sovitut perustaidot tai suunnitelma niiden hankkimiseksi sekä henkilökohtaistamiseen liittyvä osaaminen. Opettajien työelämäjaksot ovat säännöllisiä. Henkilöstön saama ja antama palaute on kiinteä osa kehittämistä. Henkilöstö osallistuu laajasti organisaation eri kehittämisfoorumeihin. Henkilöstön kehittämisen pohjaksi on laadittu henkilöstöohjelma, joka hyväksyttiin Koulutus Oy:n hallituksessa keväällä 2017. Esedun henkilöstölle suunnatun koulutuksen tulevaisuuden kokonaistarjontaa määritellään jatkuvana prosessina reformin edetessä ja henkilöstömitoitus tehdään sitä vastaavaksi. Työuran vaiheen mukainen kehittämismalli hiotaan loppuun vuoden 2017 aikana ja otetaan käyttöön 2018 alussa. Henkilöstön kehittämisessä tavoitteena on vuoden 2017 aikana tehdä osaamiskartoitukset koko henkilöstölle. Esimiehille toteutettiin kartoitukset alkuvuodesta ja opettajilla reformin mukainen osaamiskartoitus toteutettiin tammikuun lopussa. Muun henkilöstön osaamiskartoitukset tehdään syksyn aikana. Esimiehille käynnistettiin yhteinen muutosjohtamisen koulutus, joka toimii myös erikoisammattitutkinnon henkilöstöjohtamisen osioon valmistavana koulutuksena: kaikki esimiehet ovat suorittaneet ko. tutkinnon 31.7.2018 mennessä. Valmistautuminen opettajien vuosityöaikakokeiluun on käytännön toteutusvaiheessa. Työajan uudenlaisella resursoinnilla haetaan tukea ammatillisen koulutuksen reformiin sekä opettajien muuttuvaan työnkuvaan. Uudessa työaikamallissa pystytään ottamaan paremmin huomioon kaikki opettajien tekemä erilainen työ. Digipajojen ja niksipajojen tavoitteena on verkkopedagogiikan ja tieto- ja viestintätekniikan taitojen vahvistaminen. Kevään aikana digipajoja oli kahden viikon välein ja niksipajoja kerran kuussa. Pajoja järjestettiin Mikkelissä ja Pieksämäellä yhteensä 16 ja niihin osallistui 119 henkilöä. Digipajat jatkuvat syksyllä 2017. Työelämäjaksojen tavoitteeksi on asetettu 50 viikkoa vuonna 2017. Toimintamallia on laajennettu siten, että käytettävissä on myös ns. yrittäjävarjostus sekä oppilaitosbenchmarkkaus. Kevään aikana viikkoja toteutui 19,6 ja syksylle on varaukset 12,2, viikosta. Työelämäjaksojen käyttöä pyritään syksyn aikana lisäämään suunnitellusta.

11 Tasapainoinen taloutemme varmistaa laadukkaan toiminnan TAVOITTEET: Toimintaa on sopeutettu reformia kohti. Resurssien käyttö on mitoitettu oikein. Tilakustannuksia saadaan pienennettyä. Etelä-Savon Koulutus Oy:n ulkoisten tulojen ennakoidaan vähenevän 31 miljoonaan euroon vuoteen 2018 mennessä, mikä on noin 6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2016 tilinpäätös. Koska yhtiön taseessa ei ole rakennuksia, vaan ainoastaan opetuksessa käytettävät koneet ja laitteet, kohdistuu sopeuttamistarpeista merkittävä osuus henkilöstökuluihin. Tilinpäätöksessä henkilöstökulut olivat 21,4 miljoonaa euroa, mikä oli 56,1 % ulkoisista tuotoista. Henkilöstö on oppilaitoksen tärkein voimavara ja kulujen sopeuttaminen on jaksotettu kolmelle vuodelle siten, että kuluvan vuoden ja suunnitelmavuosien 2018 2019 talousarviot on tehty alijäämäisiksi. Henkilöstökulujen osuus ulkoisista tuotoista suunnitelmakaudella on pidetty yli 50 %:n tasolla. Tilojen osalta käydään omistajien ja sidosryhmien kanssa neuvotteluja mahdollisesta yhteiskäytöstä muiden toimijoiden kanssa. Edelleen haetaan noin miljoonan euron tilakustannusten vähentämistä vuoden 2019 loppuun mennessä. Tilojen yhteiskäytön osalta kumppanuudet rakennetaan siten, että haetaan myös vahvaa toiminnallista synergiaetua. Tilojen yhteiskäytön lisäksi myös omaa tilankäyttöä tiivistetään. Mikkelissä metallialan koulutuksen siirto Otavankadulta Raviradantielle on tehty. Pieksämäellä uuden teknologiaoppimisympäristön suunnittelu on jatkunut. Opettajat ovat pohtineet tilaratkaisuja useasta eri näkökulmasta, jotta uusista tiloista saataisiin mahdollisimman toimivat ja monikäyttöiset. Kone- ja laitekannan laadun varmistamiseksi poistopohja pidetään 1,5 miljoonan euron tasolla ja kehittämiseen varataan resursseja uudistusten läpiviennin varmistamiseksi. Vuoden 2017 talouden kehittymistä seurataan aktiivisesti ja ennakoivalla, hallitulla muutosjohtamisella puututaan tarvittaessa muutoksiin ja käynnistetään niiden mukaiset toimenpiteet. Vuoden aikana varaudutaan toiminnan täsmentämiseen ja uudelleenorganisoimiseen lainsäädännön muutosten vaatimalla tavalla. Kasvupalveluiden tuottaminen kuuluu jatkossakin Esedun tehtäväkenttään. Kilpailulainsäädäntö sekä elinkeinoverotus ovat murroksessa tähän liittyen ja Esedun tulee varautua liikevaihtonsa turvaamiseksi myös tytäryhtiön perustamiseen. Toimitusjohtaja on saanut hallitukselta tehtäväksi asian valmistelun ja se etenee syksyn 2017 aikana. Pajatoiminnan mallintaminen alkoi keväällä ja elokuun alusta on käynnistynyt hanke sen selvittämiseksi edelleen. Pajoilla suoritetaan ammatillisten perustutkintojen osia.

12 4 Reformin toimeenpanoa Vuosina 2016-2018 toteutettavassa toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen toiminta- ja rahoituslainsäädäntö, toimintaprosessit ja järjestäjärakenne sekä ammatillisen koulutuksen rahoitus, säätely ja ohjaus. Esedu valmistautuu ammatillisen koulutuksen reformiin eturivissä, omaa toimintaansa kehittäen, yhteistyössä työelämän ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö vahvistaa suomalaista ammattiosaamista. Jatkossa ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä on tuottaa yksilöllistä osaamista opiskelijoiden ja työelämän tarpeiden mukaan. Uudistettu laki ammatillisesta koulutuksesta hyväksyttiin kesäkuussa ja se astuu voimaan 1.1.2018. Keväällä 2017 uudistettiin ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne asetuksella ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta. Tutkinnot ovat aikaisempaa laaja-alaisempia ja niiden lukumäärä väheni merkittävästi. Uudistetussa tutkintorakenteessa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja on 164, kun niitä aikaisemmassa järjestelmässä on 351. Uusi lainsäädäntö korvaa aiemmat erilliset ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevat säädökset. Opetushallitus uudistaa syksyn 2017 aikana uuden tutkintorakenteen mukaiset tutkintojen perusteet, jotka pääsääntöisesti astuvat voimaan 1.8.2018. Esedussa käynnistyi keväällä 2017 mittava kehittämistyö, jonka aikana opettajien ja muiden opiskelijoita ohjaavien työn perustana olevat tutkintojen toteutuksen suunnitelmat (totsut) uudistetaan. Työ jatkuu lukuvuoden 2017-2018 aikana. Tutkintojen toteutuksen suunnitelmat korvaavat aiemman lainsäädännön mukaiset oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat. Uudella rahoitusmallilla kannustetaan parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua. Rahoitus kannustaa vähentämään koulutuksen keskeyttämistä ja tunnustamaan tehokkaasti aiemmin hankittua osaamista. Samalla koulutusajat lyhenevät ja henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunnitelmat ovat opiskelijan opintojen ja valintojen perustana. Koulutuksen järjestäjien vapaus koulutuksen järjestämiseen kasvaa uusien järjestämislupien myötä. Rahoituksen uudistamisella vastataan koulutustakuun toteutumisen lisäksi myös koulutuksen keskeyttämisten vähentämiseen. Pedagoginen kehittämistyö jatkui esimiesten ja asiantuntijoiden reformityöpajoissa, joita järjestettiin kerran kuukaudessa. Ammattiin!-hankkeessa jatkettiin mm. työssäoppimiseen, digitaalisuuteen ja henkilökohtaistamiseen liittyvien toimintamallien kehittäminen. Yrittäjyyskasvatuksen vahvistamiseksi palkattiin Eseduun yrittäjyyskoordinaattori. Ammatillisen toisen asteen reformiin ja tutkintojen uudistumiseen varauduttiin kehittämällä toteutussuunnitelmien laatimisen ja vuosisuunnittelun prosesseja. Esedun kaikkien perustutkintojen toteutussuunnitelmien laatiminen käynnistyy elokuussa. Vuosisuunnitteluprosessin ja opintotarjontamallin kehittämistyötä jatketaan kesäkuussa toteutetun itsearvioinnin pohjalta. Osana julkisten palvelujen digitalisointia Opetushallitus on rakentamassa valtakunnallista opiskelijatietojen sähköistä käsittelyjärjestelmää, mikä edellyttää Esedun opintohallinnon järjestelmien kehittämistä. Tätäkin työtä on tehty eturivissä, valtakunnallisissa yhteistyöverkostoissa ja OPH:n työryhmissä.

13 Toimintojen ja talouden ennakoiva suunnittelu edellyttää tiedon jalostamista uudella tavalla, jotta voidaan arvioida rahoitusmallin muutoksen vaikutukset eri alojen toimintaedellytyksiin jatkossa. Kevään aikana käynnistettiin tietovarastohanke, jossa kootaan kaikkien primäärijärjestelmien tieto helposti muokattavaan ja analysoitavaan muotoon päätöksenteon tueksi. Tietovaraston ensimmäinen vaihe valmistuu syksyn 2017 aikana. Vuosityöaikakokeilun myötä opettajan työn kokonaisvaltainen hahmottaminen auttaa osaamisen kehittämisen tukemisen uudella tavalla, perinteisesti opettaen, työelämäyhteyksiä vahvistaen ja opiskelijan oppimisen ohjaukseen uudella tavalla painottuen.

14 5 Ammattiin! hanke kehittämisen vauhdittajana Etelä-Savossa on käynnistynyt vuoden 2017 alussa Etelä-Savon Koulutus Oy:n hallinnoima Ammattiin! Etelä-Savon toisen asteen kehittämishanke. Hankkeen osatoteuttajat ovat Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Suomen Nuoriso-opisto, Otavan Opisto, Seurakuntaopisto ja Bovallius-ammattiopisto. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ESR. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2017-30.6.2019. Hankkeen tavoitteena on tuottaa Etelä-Savon maakunnassa entistä laadukkaampaa ja työelämälähtöisempää ammatillista koulutusta sekä tukea opettajien ammattitaitoa alati muuttuvassa toimintaympäristössä ammatillisen koulutuksen reformin viitoittamalla tiellä. Hankkeen toimenpiteet koostuvat viidestä kehittämisteemasta: 1) työelämässä tapahtuvan oppimisen kehittäminen, 2) opintojen jälkeisen työllistymisen tai jatko-opintoihin siirtymisen tukeminen, 3) yhteisten verkkoopintojen suunnittelu ja toteutus, 4) uuden pedagogiikan ja oppimisympäristöjen kehittäminen ja 5) erilaisten (erityistä tukea tarvitsevien) opiskelijoiden huomioiminen ja aito opintojen henkilökohtaistaminen. Seuraavassa teemat avataan hieman tarkemmin. Työelämässä tapahtuvan oppimisen kehittäminen Työelämässä tapahtuvan oppimisen kehittäminen vaatii monipuolista kehittämistyötä yhdessä työelämän kanssa. Tämä edellyttää selvitystä siitä, millaisia kokonaisuuksia voidaan oppia työelämässä ja paikallisissa yrityksissä. Yritysyhteistyön muodoista pitää sopia yrityskohtaisesti ja tarjota työelämälle sen toivoma tuki, jotta opiskelijoiden vastaanottaminen ja oppimisen tavoitteellisuus varmistetaan. Työelämässä tapahtuvan oppimisen teemassa Esedussa työskentelee kaksi työelämäasiantuntijaa sekä TOP-koordinaattori. Työelämäasiantuntijat ovat olleet mukana tukemassa opettajien alakohtaisia työelämälähtöisiä pilottikokeiluja sekä kartoittavat yritysten osaamistarpeita. TOPkoordinaattori perehtyy ohjauksen digitaalisiin käytäntöihin, päivittää TOP-sopimuksia ja rekisteriä reformin tarpeisiin sekä osallistuu maakunnallisen työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittämiseen. Opintojen jälkeisen työllistymisen tai jatko-opintoihin siirtymisen tukeminen Opintojen jälkeisen työllistymisen tai jatko-opintoihin siirtymisen tukeminen liittyy kiinteästi työpaikalla tapahtuvan oppimisen organisointiin. Hyvin suunniteltu ja tavoitteellinen työssäoppiminen sekä sopivien työssäoppimispaikkojen valinta tukevat opiskelijoiden mahdollisuutta työllistyä jo suoraan työssäoppimispaikkaan. Ammattiin! hankkeessa työskentelee kaksi URA-ohjaajaa, jotka ovat selvittäneet uraohjauksen nykykäytäntöjä, valmistelleet ensi kesän kesätyökokeiluja sekä suunnitelleet uraklubien toimintaa ja RekryOn- tapahtumaa. Yhteisten verkko-opintojen suunnittelu ja toteutus Hankkeen osatoteuttajien konkreettinen yhteistyömuoto on verkko-opetuksen kehittäminen. Digitaalisuus ja verkko-opinnot ovat yksi keskeinen ja yhteinen tavoite myös ammatillisen koulutuksen reformia tukevissa palveluissa. Otavan Opisto koordinoi Yhteisten verkko-opintojen suunnittelu ja toteutus kehittämisteemaa. Esedussa toimiva verkko-opetuksen asiantuntija on käynnistänyt pilotit

15 opettajille (10 opettajaa) ja opiskelijoille (113 opiskelijaa), sekä tukenut sote-alan verkko-opetuksen kehittämistä ja aloittanut oppilaitoksen digivastaavien koulutuksen suunnittelun. Uuden pedagogiikan ja oppimisympäristöjen kehittäminen Hankkeessa kehitetään osatoteuttajien yhteistyönä pedagogisia menetelmiä, jotka tukevat asiakaslähtöistä ja joustavaa koulutuksen toteuttamista eri oppimisympäristöissä. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto koordinoi Uuden pedagogiikan ja oppimisympäristöjen kehittäminen kehittämisteemaa. Erilaisten (erityistä tukea tarvitsevien) opiskelijoiden huomioiminen ja aito opintojen henkilökohtaistaminen Hankkeessa haetaan koulutuksen kautta uusia väyliä entistä ammattitaitoisempaan tapaan tunnistaa ja tunnustaa opiskelijoiden aikaisempaa osaamista ja näin laatia entistä henkilökohtaisempia ja työelämälähtöisempiä opintopolkuja. Myös yli alojen tehtävät koulutusvalinnat ja uudenlainen ohjauksen kulttuuri on keskiössä kun mietitään esimerkiksi ammattia vaihtavien opiskelijoiden opiskelumotivaatiota tukevia toimia. Bovallius ammattiopisto koordinoi Erilaisten (erityistä tukea tarvitsevien) opiskelijoiden huomioiminen ja aito opintojen henkilökohtaistaminen kehittämisteemaa

16 6 Tavoitteiden toteutuma 1-6/2017 ja strategiset mittarit Strategiset mittarit ja niiden toteutumat 2017 (päivitetty: 8.8.2017) Toteuma Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Toteuma Mittari 2013 2014 2015 2016 2017 1-3/2017 1-6/2017 *Koulutuksen keskeyttäneet (kokonaan lopettaneet (%), amm.peruskoul.suoritettava 12,50 % 10,3 % 9,27 % 9 % 7 % 3,2 % 5,2 % *Myytävän koulutuksen tulot meur 2,3 2,8 2,3 3,0 2,7 0,8 1,3 *Myytävän muun palvelutoiminnan tulot Meur 2,7 2,3 1,9 1,9 1,7 0,3 1,2 *Hanketoiminnan kokonaisbudjetti ja toteuma Meur 2,8 2,6 1,67 2,31 2 0,39 0,88 *Osakeyhtiön tulos poistojen jälkeen Meur 1,2 1,8 1,4 0,3-1,4-0,6-0,7 **Opiskelijatyytyväisyys, nuoret (asteikolla 1-5) (OPIX) 3,8 3,8 3,89 3,9 3,9 3,77 3,8 **Opiskelijatyytyväisyys, aikuiset (asteikolla 1-5) (OPAL, AIPAL, oma) 4 4,06 4,22 4,2 4,1 4,2 **Opetushenkilöstön työelämäjaksot (henkilöt/viikot) 16 hlö/41 vko 3 hlö/8 vko 24/64,4 vko 16 / 23 vko 50 29/19,6 **Opiskelijamäärä yksikköhintakoul. (20.1.tilanne ja 20.9. PA KA) 2674 2571 2605 2463 2360 2280 josta aikuisopiskelijoita (20.1.tilanne ja 20.9. PA KA) 611 642 770 746 716 670 josta kahta tutkintoa suorittavia (20.1.tilanne ja 20.9. PA KA) 120 114 106 99 111 **Suoritettujen tutkintojen määrä pt/peruskoulutuksena suor. 631 631 593 541 535 133 509 **Suoritettujen tutkintojen määrä pt/näyttötutkintona suor. 249 343 326 447 320 127 355 **Suoritettujen tutkintojen määrä at ja eat 111 121 125 108 150 25 70 **Suoritetut osatutkinnot yhteensä 141 168 255 239 150 65 161 ***Digiopintojen määrä koulutuksesta **Työelämän osaamistarvekartoitusten määrä 103 131 82 72 100 42 ***Vetovoima (hakijat/aloituspaikat), ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava 0,99 0,79 0,8 0,98 1,2 0,93 ***Tutkintojen läpäisykerroin (%), ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava 62 % 59 % 65 % 60 % 75 % ***Työllistyminen (sisällön määrittely) 62 % ***Jatko-opintoihin siirtyminen 9 % ***Opetushenkilöstön pedagoginen pätevyys (%) 83 % 82 % 86 % 84 % 85 % ***Henkilöstön kehittäminen/ henkilöstön kehittämiseen käytetty rahoituksen prosenttiosuus kaikista henkilöstömenoista (%) 4,20 % 3,1 % 3,85 % 3,3 % 5 % ***Työelämäbarometrin tulos 3,65/5 3,7/5 * Tarkastelu osavuosikatsauksen yhteydessä **Tarkastelu puolivuosittain ***Tarkastelu kerran vuodessa

17 7 Talouden tunnusluvut Etelä-Savon Koulutus Oy Toteutuma 2017 Talousarvio 2017 Toteutuma 6/2017 Toteutuma 6/2016 Johdon ennuste 1-12/2017 308010 Yksikköhintarahoitus peruskoulutus -23 176 000-10 969 896-12 673 181-23 176 000 308011 Yksikköhintarahoitus ammatillinen lisäkoulutus -1 000 000-529 526-592 132-1 000 000 308012 Yksikköhintarahoitus erityisopetus 0-599 398-547 769 0 308013 Yksikköhintarahoitus oppisopimuskoulutus -2 188 000-1 094 000-1 336 000-2 188 000 306012 Koulutuksen myyntituotot/työvoimakoulutus -2 400 000-1 246 935-1 471 055-2 400 000 306013-15 Koulutuksen myyntituotot/muu koulutus -257 000-57 092-128 611-157 000 Yleiset myyntitilit -1 534 200-1 018 467-826 635-1 634 200 Myyntituotot -30 555 200-15 515 314-17 575 383-30 555 200 LIIKEVAIHTO -30 555 200-15 515 314-17 575 382-30 555 200 360000 Valmisvarastojen muutos -150 000-150 607-61 521-150 000 VALM. JA KESKENER.VAR.MUUTOS -150 000-150 607-61 521-150 000 Vuokratuotot -499 000-209 873-221 303-499 000 339999 Jaksotetut tuotot 0-281 724-221 424 0 Avustukset ja tuet -1 731 034-479 875-489 567-1 731 034 Muut tuotot -117 100-129 735-151 233-117 100 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT -2 347 134-1 101 206-1 083 528-2 347 134 Materiaalit ja palvelut 492 300 266 396 224 197 492 300 MATERIAALIT JA PALVELUT 492 300 266 396 224 197 492 300 406000 Jaksotetut palkat ja palkkiot (lomapalkkavaraus) 0-140 020-358 195 0 Palkat ja palkkiot 15 013 043 8 078 412 8 689 191 15 113 043 413000;419000 Jaksotetut henkilösivukulut 0-57 850-3 548 0 Henkilösivukulut 4 428 225 2 268 994 2 705 521 4 458 348 HENKILÖSTÖKULUT 19 441 268 10 149 536 11 032 968 19 571 391 Suunnitelman mukaise 1 400 003 634 514 685 537 1 400 003 POISTOT JA ARVONALENNUKSET 1 400 003 634 514 685 537 1 400 003 447699 Jaksotetut kulut 0 121 880 201 548 0 Liiketoiminnan muut kulut 4 468 388 2 023 810 2 107 955 4 300 000 Vapaaehtoiset henkil 411 905 144 221 202 873 311 905 Vuokrat ja vastikkee 4 330 820 2 193 936 2 327 869 4 400 000 Toimitilakulut 1 095 810 540 707 569 987 1 095 810 Kone- ja kalustokulut 1 184 103 545 717 621 454 1 084 103 Matkakulut 518 954 295 157 278 179 600 000 Markkinointi-, hallinto ja muut liikekulut 1 133 037 589 225 628 750 1 233 037 Rahoitustuot ja kulut 2 500 1 844 451 2 500 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 13 145 517 6 456 496 6 939 066 13 027 355 TILIZOS1.3 Oyn tuloslaskelma 1 426 754 739 814 161 336 1 438 716 Ulkoiset tuotot -33 052 334-16 767 127-18 720 432-33 052 334 Ulkoiset kulut 34 479 088 17 506 942 18 881 768 34 491 049 - henk.kulut 19 441 268 10 149 533 11 036 516 19 571 391 - muut kulut 15 037 820 7 357 406 7 848 800 14 919 657 Ulkoinen tulos 1 426 754 739 814 161 336 1 438 716