KUNTAMARKKINAT 14 15.9.2011 LUKIOKOULUTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS 14.9.2011 Lieselotte Eskelinen, erityisasiantuntija Puhelin: (09) 771 2032, 040 526 9362 Sähköposti: lieselotte.eskelinen@kuntaliitto.fi
LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ Marraskuu 2010
LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ Otteita työryhmän ehdotuksista 1 Lukiokoulutuksen ja yleissivistyksen kehitys Lukiokoulutusta kehitetään omana koulutusmuotonaan Lukiokoulutuksen ensisijaisena tarkoituksena on antaa tarvittavat akateemiset valmiudet yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin sekä työelämään. Lisäksi sen tulee antaa edellytykset opintoihin lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa 2 Lukiokoulutuksen rakenne ja tavoitteet Lukion oppimäärän jatkossakin laajuudeltaan kolmivuotinen ja käsittää vähintään75 kurssia ja se tulee olla mahdollista suorittaa enintään neljässä vuodessa Lukion tuntijakoa uudistettaessa valtakunnallisesti tarjottavien kurssien määrää vähennetään ja oppiaineet ryhmitellään luonteeltaan samantyyppisiin kokonaisuuksiin 20.9.2011 3
LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ Yleissivistyksen tulee olla monipuolista Opiskelija valitsee kokonaisuuksien sisältä säädetyn laajuiset opinnot, jolloin opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus keskittyä nykyistä harvempien oppiaineiden opiskeluun Opiskelijan mahdollisuuksia yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen lisätään, mikä edellyttää valinnaisuuden lisäämistä. (Tämä onnistuu vain verkostomaisella yhteistyöllä) - Lukio-opintojen rakenteellinen perusta on edelleen oppiainejakoisuus. Lukion toimintakulttuuriin ja opintoihin tulee sisältyä sellaisia toimintatapoja, jotka lisäävät opiskelijoiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja tukevat heidän hyvinvointiaan. 20.9.2011 4
LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ 3 Opetussuunnitelma, pedagogiikka ja oppimisympäristöt Lukion yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja ops- perusteiden tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä tulee suunnata entistä enemmän valmiuksien ja taitojen suuntaan. Lukion pedagogiikka ja siihen sisältyvä opettajuuden muutos on keskeisessä asemassa uudistuksen toteutuksessa, minkä vuoksi sen kehittämiseen tulee suunnata voimavaroja mm. opetushenkilöstön perusja täydennyskoulutuksen kautta sekä välittämällä uudistuksen kannalta hyviä pedagogisia malleja ja kokemuksia. Lisätään lukiokoulutuksessa tieto- ja viestintäteknologian (TVT) käyttöä opetuksessa ja oppimisessa. Otetaan huomioon tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääntyminen lukion opetussuunnitelmia uudistettaessa. 20.9.2011 5
LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ Tuetaan valtionavustuksilla koulutuksen järjestäjiä lukioiden tieto- ja viestintäteknisten laitteiden, ohjelmistojen ja verkkoyhteyksien hankinnassa sekä teknisten tukipalvelujen järjestämisessä. 4 Lukiokoulutuksen ennakointi, mitoitus ja saavutettavuus Lukiokoulutus alueellisena koulutuspalveluna turvataan koko maassa alueen erityispiirteet huomioon ottaen. Laadukkaan ja alueellisen lukiokoulutuksen koulutustarjonnan turvaamiseksi lukiokoulutuksen järjestäjien tulee verkostoitua ja tehdä tarvittavat rakenteelliset muutokset 20.9.2011 6
LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ Opintojen läpäisyn turvaamiseksi tulee turvata opiskelijoille riittävät opiskelun tukitoimet, mihin sisältyy kokonaisvaltainen opintojen ohjaus, mahdollisuus hyödyntää erilaisia opiskelutapoja ja niiden lisäksi turvataan tarvittava opiskelijahuolto. Koulutuksen järjestäjät määrittelevät yhteistyössä alueellisen koulutustarpeen ja lukiokoulutuksen riittävän aloituspaikkamäärän toteamiseksi. Tarve on tällä hetkellä antaa vähintään puolelle perusopetuksen päättävästä ikäluokasta lukiokoulutus. Kehitetään valtakunnallista etäopetusportaalia. Portaaliin pyritään liittämään myös sähköistä oppi- ja muuta toimintaa tukevaa materiaalia. 5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Käynnistetään maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistava koulutus. Koulutuksen laajuus olisi vuosi. (Valtion rahoittamana) 20.9.2011 7
LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ 9 Ylioppilastutkinto Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään ylioppilastutkinnon suorittamisessa asteittain vuodesta 2014. Opettajien ja opiskelijoiden riittävät TVT- käyttötaidot varmistetaan. Selvitetään kahden tutkinnon suorittajien tutkintomenestys ja sen tuottama lisäarvo jatko-opinnoissa. Kaikilta kokeisiin osallistuvilta kokelailta tulee edellyttää yhtäläiset koeaineen opintovaatimukset 11 Rahoitus Järjestelmä mahdollistaa opiskelijan vapaan hakeutumisen Erilaiset olosuhdetekijät, esimerkiksi haja-asutusalueiden väestörakenteelliset erityispiirteet ja maahanmuuttajat, tulee ottaa huomioon rahoituksen korotusperusteena. 20.9.2011 8
Sivistyksen Suunta 2020 Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio? Maaliskuu 2011
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio? LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN TULEE NOSTAA VAHVASTI ESIIN TULEVAAN HALLITUSOHJELMAAN TAVOITEOHJELMIIN Viimeaikoina panostettu perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen Nyt lukiokoulutuksen vuoro Suomi tarvitsee korkean tason ammatillista osaamista ja huipputasoisia korkeakouluja ja yliopistoja Perusta tällaiselle osaamiselle luodaan pääasiallisesti lukiossa Maaliskuu 2011
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN YHTEISHAKU KEVÄT 2011 TILANNE 16.6.2011 Lähde: OPH, yhteishakurekisteri ALOITUS- PAIKAT 1. SIJ HAKIJAT % VALITUT VALITTU 1. SIJ. HAKIJOISTA % HAKIJOITA VALITSEMATT A % TÄYTTÄMÄTTÄ OLEVAT ALOITUSPAIKA T YHTEENSÄ 88 876 102 701 100,0 78 432 76,4 24 269 21,7 10 444 AMMATILLINEN KOULUTUS 48 648 69 657 68,0 47 091 67,6 22 584 32,4 1 557 LUKIOKOULUTUS 40 228 33 026 32,0 31 341 94,9 1 685 5,1 8 887
PERUSKOULUN 9. LUOKAN PÄÄTTÄNEIDEN HAKEMINEN YHTEISHAUSSA KEVÄT 2011 Peruskoulun 9. lk.:n päättäviä keväällä 2011 oli 63 886, joista 1 118 ei hakenut kevään yhteishaussa. Tilanne 16.6.2011 Lähde:OPH, yhteishakurekisteri 1. SIJ. 1. SIJ. VALITU 1. SIJ. 1. SIJ. 1. HAKIJAT HAKIOIDEN T HAKIJOISTA HAKIJOISTA SIJ.HAKIJOIST JAKAUMA % VALITTU %*) VALITSEMATT A A VALITSEMATTA % YHTEENSÄ 62 768*) 100 56 902 90,7 5 866 9,3 AMMATILLINEN KOULUTUS 31 158 49,6 26 492 85,0 4 666 15,0 LUKIOKOULUTUS 31 610 50,4 30 410 96,2 1 200 3,8 *) 9 lk.:n päättävistä hakijoista haki 98 % yhteishaussa
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio? MILLAINEN ON TULEVAISUUDEN HYVÄ LUKIO? ANTAA LAADUKKAAN YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN Oppiainejakoinen, kurssimuotoinen ja luokaton Laaja-alainen tietojen, taitojen ja valmiuksien hallintaa korostava osaaminen tulevaisuuden jatkokoulutus- ja työelämän tarpeita vastaamaan Korostaa tiedon soveltavuutta, nykyajan tvt-tekniikkaa hyödyntäen Valinnaisuutta; Yksilöllisempien opintopolkujen mahdollistaminen ja osaamisalueiden syventämismahdollisuudet tulevaisuuden suuntautumisen tueksi Riittävän monipuolinen yleissivistys takaamaan kaikille yleinen jatkoopintokelpoisuus LUKION OPPIMÄÄRÄN +YLIOPPILASTUTKINTO = LUKIOTUTKINTO Yleissivistävä laaja-alainen tutkinto Kelpoisuus ja valmius erilaisiin yleissivistäviin työtehtäviin Ehkäisee syrjäytymistä ja turhia ns. välivuosia tutkinnon jälkeen työelämässä => kasvattaa itsetuntoa LUKIOTUTKINNON SUORITTANUT ON LUKION YLIOPPILAS Maaliskuu 2011
Nykyinen koulutusjärjestelmä
Ehdotus koulutusjärjestelmäksi DUAALIMALLI yökokemus YLEISSIVISTÄVÄ AMMATILLINEN LUKIOTUTKINTO YLEISSIVISTÄVÄ PERUSTUTKINTO 2. ASTE (LUKIOTUTKINTO: Lukion oppimäärä yo-tutkinto)
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio? LUKION JÄLKEEN ERILAISIA MAHDOLLISUUKSIA JATKO- OPINTOIHIN JA TYÖELÄMÄÄN HAKEUTUMISEEN 1. Lukiotutkinto antaa vahvan akateeminen perustan erityisesti yliopistoihin ja korkeakouluihin; pääasiallinen tavoite 2. Lukiotutkinnon sekä lukion oppimäärän suorittaneet voivat hakeutua ammatilliseen aikuiskoulutukseen tai suorittaa tutkinnon oppisopimuskoulutuksena. 3. Lukiotutkinnon suorittanut voi halutessaan kelpoisena jatkaa suoraan työelämään ja hakeutua halutessaan myöhemmin jatko-opintoihin. Kunnat päättävät mahdolliset lukiokoulutukseen otettavien perusopetuksen päättötodistuskeskiarvorajat. Jotta koulutustakuutavoite toteutuu, kunta ohjaa jokaisen nuoren toisen asteen koulutukseen tai muuhun ohjattuun toimintaan. Lukiokoulutukseen saadaan useasti lähtötasoltaan hyvin erilaisia opiskelijoita => kaikille lukioon otetuilla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuudet sijoittua jatko-opintoihin tai työelämään lukion jälkeen. Maaliskuu 2011
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio? LUKIOKOULUTUS KOKO MAASSA KUNTALAISTEN SAATAVILLA TASA-ARVOISESTI LAADUKKAANA Omassa kunnassa tai lähialueella Nuorille pääosin kotona asuen Kaikille nuorille mahdollisuus johonkin toisen asteen koulutukseen kotoa käsin ehkäisee syrjäytymistä MITEN LUKIOKOULUTUS JÄRJESTETÄÄN JA ORGANISOIDAAN? Alueelliset erot suuret Kaupunkiseudut, isot kunnat ja harvaan asutut alueet Lähi-, etä- tai monimuoto-opetuksen keinoin Valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan palveluja etäopetuskeskus Kunnat organisoivat itse tai yhdessä verkostoituen yli kuntarajojen, lukiot verkottuvat keskenään Verkostoitumalla taataan opiskelijoille laaja yhteinen kurssitarjonta sekä opetusjärjestelyjen tehokkuus Kuntien lukiokoulutuksen järjestämislupamenettelystä luovutaan, jotta voidaan kehittää laadukkaan lukiokoulutuksen saatavuus tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti alueellisesti ilman byrokraattista jäykkyyttä Maaliskuu 2011
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio? TULEVAISUUDEN HYVÄ LUKIO Entistä vetovoimaisempi Sen ulkoiset ja sisäiset puitteet vastaavat uusien oppimisympäristöjen vaatimuksia niin tekniikaltaan kuin toimivuudeltaankin Nykyistä opiskelijalähtöisempi Yksilöllisemmät oppimispolut, riittävä valinnaisuus lukioista, sekä muista koulutusmuodoista, työelämäyhteistyö Opiskelijan kokonaisvaltaiseen ohjaukseen panostetaan lukio-opiskelun suunnittelussa, toteuttamisessa että jatko-opintoihin ohjaamisessa Opintojen ohjaus kuuluu kaikille opettajille Lukion opinto-ohjaajien verkostoituminen keskenään ja yli oppilaitosmuotojen tavoitteellinen opiskelu; oppia oppimaan ja ottamaan vastuuta omasta työstä; hyvä itsetunto Maaliskuu 2011
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio? TULEVAISUUDEN HYVÄ LUKIO Yksilöllinen ja yhteisöllinen hyvinvointi tärkeää Opiskelijahuolto ja opiskelun tukeminen moniammatillisesti, koordinoidusti, verkostoituneesti; myös yli kuntarajojen Yhteisölliset työtavat Esim. projektioppiminen, tiimityö, yhteisöllinen toiminta Osallistaminen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Oppilaskunnan roolia on vahvistettu Pedagogiikan muutos Yksilöllinen ja yhteisöllinen oppiminen, osaaminen ja toiminta Nykyaikaisen teknologian hyödyntäminen, uudet oppimisympäristöt => myös opettajuuden muutos Opettajien peruskoulutuksessa huomioitava täydennyskoulutustarve Maaliskuu 2011
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio? TARVITAAN LUKIOKOULUTUKSEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄN MUUTOS Osana valtionosuusuudistuskokonaisuutta Tulee mahdollistaa ja palvella lukiokoulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista => tasokorotus Lukiokoulutuksessa ei enää riitä pelkästään pulpetti, oppikirja ja liitutaulu Kuntien ja valtion rahoitusosuuden jakautuminen nuorten lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa vuosina 2006-2012 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 262 Lukio 647 700 268 333 Ammatillinen Lukio Ammatillinen lukio 869 922 340 345 Ammatillinen Lukio Ammatillinen Lukio 960 991 1036 401 421 Ammatillinen Lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen Valtion rahoitusosuus Kuntien rahoitusosuus 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2012* *VM:n talousarviot Lähde: Oph:n raportit Maaliskuu 2011
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio? LUKIOIDEN VERTAILTAVUUS JA LAADUNHALLINTA Miten lukioita voi vertailla? Onko tarpeen ja voiko rankinglistoja laatia? Mikä on hyvä lukio? Kumpi on parempi Lukio, jonne pääsee alhaisella keskiarvolla ja jonka opiskelijat läpäisevät, suorittavat ylioppilastutkinnon ja siirtyvät työelämään tai jatko-opintoihin Vai Lukio, jonne on korkea keskiarvopääsyraja ja jolla hienot ylioppilastulokset ja opiskelijoilla korkea sijoittuminen korkeaasteen opintoihin? Vai Ovatko molemmat hyviä? Onko yllä olevat mittarit oikeita arvioimaan lukioiden hyvyyttä/paremmuutta? Kuntaliitolla meneillään 18 suuren kunnan kanssa vertailutiedonkeruukehittämishanke, jonka tavoitteena on kehittää kuntien lukiokoulutuksen vertailua ja kerätä sen tueksi relevantteja tunnuslukuja oman lukiokoulutuksensa kehittämisen avuksi. LAADUN ARVIOINTI sekä ulkoinen että itsearviointi - TÄRKEÄÄ Kuntaliitto 2010: Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa. Antaa systemaattisen mallin laadunkehittämistyön toteuttamiselle kunnissa. Maaliskuu 2011
Raportissa annetaan käytännön neuvoja laatutyön toteuttamiseksi opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa. Kuntakohtaisessa osiossa on kuvattu hankkeessa mukana olleiden kuntien toteuttamaa opetustoimen laadun arviointia ja siitä saatuja tuloksia. 2010. ISBN 978-952-213-681-7 Hinta 35,00. Tilausnumero 509328 Maaliskuu 2011
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio? LOPUKSI: TULEE KÄYNNISTÄÄ VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA, JONKA TAVOITTEENA ON UUDISTAA LUKIOKOULUTUS VETOVOIMAISEKSI, TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN VASTAAVAKSI KOULUTUKSEKSI Maaliskuu 2011
Hallitusohjelma ja talousarvioehdotus, lukiokoulutus
LUKIOKOULUTUS JA HALLITUSOHJELMA Yleistä s. 31 Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saavutettavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten. s. 31 Tutkintoon johtava koulutus perusasteella, toisella asteella ja korkea-asteella säilytetään maksuttomana. Selvitetään edellytykset poistaa oppimateriaalien maksullisuus toisen asteen koulutuksessa. s. 31 Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen kriteerit lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen. Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen mukaisesti. LE 7.9.2011
LUKIOKOULUTUS JA HALLITUSOHJELMA s. 33 Toinen aste Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Vahvistetaan kuntien vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä 20 24-vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto.» YHTEISKUNTATAKUU YLIOPPILAAT? Ei ammatillista toisen asteen perustutkintoa! Toisen asteen koulutusjärjestelmä antaa nuoren rakentaa oman opinpolkunsa. Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. LE 7.9.2011
LUKIOKOULUTUS JA HALLITUSOHJELMA Uudistetaan lukioiden rahoituspohja siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen.» Tässä vahva kirjaus saavutettavuudesta. Kuitenkin rahoitusosuudessa s. 85 lukioverkon karsiminen -30 milj.! s. 33 Sisällytetään lukiorahoituksen perusteisiin tuloksellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä. s. 33 Käynnistetään lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen perusopetuksen tuntijaon uudistuksen jälkeen. s. 33 Lukiokoulutuksen työelämäyhteyttä ja -tietoutta vahvistetaan. s. 33 Käynnistetään maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus. s. 33 Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilastutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa parantamalla koearvosanojen vertailukelpoisuutta ja kehittämällä ylioppilastutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyn ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa. LE 7.9.2011
250 Lukioiden määrä ja koko 2005-2010 2005 yhteensä 428 lukiota ja 2010 yhteensä 395 MS 200 Oppilaitosten lkm 150 100 1-49 opiskelijaa 50-99 opiskelijaa 100-299 opiskelijaa 300-499 opiskelijaa 500-999 opiskelijaa 1000- opiskelijaa 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilasotokeskus
TAE 2012/laskennalliset kustannukset, yksikköhinta Lukio Kunnallinen lukiokoulutus 98 400 x 6 683,79 e Yksityinen 10 090 x 6 931,76 e Kuntien rahoitusosuus 421 milj. Valtion rahoitusosuus 287 milj LE/AK 1.9.2011
KUNNAT Lukiokoulutuksen rahoitus (nuoret) VM TAE 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kunnat 0,42 mrd. Valtio 0,29mrd. 78 /asukas 0,71 mrd. Kuntayhtymät Kunnat Yksityiset LE 5.9.2011
2000 1800 1600 Kuntien ja valtion rahoitusosuudet lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa 2006-2012 1400 1200 626 664 692 713 745 1000 800 600 400 200 217 262 535 647 222 268 580 700 240 333 869 245 340 922 249 345 960 274 401 991 287 421 1036 Valtion rahoitusosuus Kuntien rahoitusosuus 0 Lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2012* *VM:n talousarviot Lähde: Oph:n rahoitusjärjestelmäraportit/vm MS/AK 1.9.2011
TAE 2012/perusopetus ja lukio valtionavustuksia mm.: Muiden kuin oppivelvollisten aineenopetus enintään 3,8 milj. euroa. Esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä taiteen perusopetuksen laadun kehittäminen OKM: 26 milj. euroa, VM: 19,5 milj. euroa Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin enintään 6,5 milj. euroa (12,8 milj. euroa v. 2011) Perusopetuksen ryhmäkoon pienentäminen OKM 60 milj. euroa; VM: 31 milj. euroa Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien vahvistamiseen? (V. 2011: 17 milj. euroa) Kerhotoiminnan tukeminen 10 milj. euroa (10 milj.) Joustavan perusopetuksen toteuttamiseen enintään 6 milj. euroa (6 milj.) Vieraskielisten oppilaiden opetuksen tukeminen 13 milj.euroa (12 milj.) Muiden kuin TVT -oppimisympäristöjen kehittäminen, monipuolistaminen, kansainvälistäminen 6,3 milj. euroa (6,3 milj.) Esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikka OKM: 10 milj. euroa; VM: 8,7 milj. euroa
VM:n ja OKM:n talousarvioehdotusten poikkeavat Menokohta VM OKM Erotus Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus Esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen laadun kehittäminen ja seuranta Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään) Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa 42 447 000 56 772 000 14,325 m 8 700 000 10 000 000 1,3 m 19 581 100 26 005 000 6,424 m 31 149 000 60 000 000 28,851 milj. 12 000 000 13 000 000 1 milj. 51,9 m JK/AK 1.9.2011
TAE 2012 /Lukiokoulutuksen tavoitteita Lähtökohtana koulutuksen perusturvan takaaminen Lukioverkkoa kehitetään ottaen huomioon laajempi alueellinen koulutustarve ja tarjonta Valmistellaan maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen käynnistämistä (HO+TAE) Käynnistetään lukion laatukriteerien valmistelu aloittamalla se opintojen ohjauksesta (HO+TAE) Käynnistetään lukiokoulutuksen rahoituspohjan uudistamista koskevat valmistelut (HO: sisällytetään rahoitusperusteisiin tuloksellisuusrahoitusosuus?!) Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa (HO+TAE) Vahvistetaan lukiokoulutuksen laatua HO: lukion valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako: uudistaminen käynnistetään Koulutustakuu/Yhteiskuntatakuu Ylioppilaat? LE/AK 1.9.2011
TAE 2012/arviot opiskelijamääristä (2011) Perusopetus 518 000 (521 000) (+ valtion oppil.) Esiopetus 59 200 (58 000 ) Lukiokoulutus 108 490 (112 700); Aikuisten lukiokoulutus 26 000 Ammatillinen perusk. 147 510 (147 506 ) Oppisopimus perusk 15 860 (15 857 ) Oppisopimus lisäkoulutus 28 805 (29 463 ) Ammat. lisäkoulutus 16 250 (16 600 ) Ammattikorkeakoulut 113 703 (114 673) AK 1.9.2011
TAE 2012 / Aikuiskoulutuksesta Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2009 2012 toimeenpanoa jatketaan. Painopiste kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa. Oppilaitosten ylläpitämisluvat uusitaan 2012-2013. Valtionosuustunteja 2 033 216 (2 028 620) yksikköhinta 82,11 euroa/opetustunti (78,37 e), josta valtionosuus 57 % Valtionosuus käyttökustannuksiin 95,6 milj. e (91 milj.) Valtionavustukset 2,6 milj. (2,55 milj.) Yhteensä 98,3 milj. (93,55 milj.) Kansalaisopistojen perustamiskustannusjärjestelmä siirretään osaksi laskennallista valtionosuusjärjestelmää 2012 alusta. Ammatillisen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahoitusta kehitetään Yleissivistävä koulutus n. 16,5 milj. euroa Opetustoimen henkilöstökoulutus 30,7 milj., jossa Osaavatäydennyskoulutusohjelmaan 15 milj. euroa. (8 milj. euroa) AK 1.9.2011
KESU Tällä kertaa enemmänkin hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelma Ei vielä julkaistu lausunnoille; mahd. loppuviikosta?? TALOUSARVIO 2012 Budjettiriihi 14. 15.9 19.9 ministeriöiden virkamiehet 5.10 hallitus antaa talousarvioesityksen eduskunnalle Jouluna eduskuntatyö valmis => talousarvio v. 2012
Ehdotuksia lukiokoulutuksen KESUun 14-15.9.2011 KESUn tulisi sisältää: Aikataulutus ja/tai toimenpiteitä: Muuta: (Vapaaehtoinen) Kuka olen: Yhteystietoni:
KIITOS! Ajankohtaista tietoa opetus- ja kulttuuriasioista maksutta sähköpostiisi Opetus ja kulttuuri -uutiskirje ilmestyy joka kuukausi suomeksi ja ruotsiksi Tilaa uutiskirje sähköpostiisi osoitteesta: www.kunnat.net/uutiskirjeet 20.9.2011 39