2016-Q4 PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI

2016-Q4 PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI 1.1. 31.12.2016 Projektitiimi 22.2.2017 Johtoryhmä 7.3.2017 Hallitus 30.3.2017 Valtuusto 20.4.2017

2

1. KATSAUS VUODEN 2016 PROJEKTITOIMINTAAN Vuoden 2016 aikana julkisrahoitteisia projekteja toteutettiin KPEDU:ssa yhteensä 74 kpl, ja niiden toteutuneet kustannukset 1.1. 31.12.2016 väliseltä ajalta olivat noin 2,0 milj. (v. 2015 89 kpl ja 1,3 milj. ). Vuoden 2016 aikana päättyi yhteensä 29 projektia ja käynnistyi 23 projektia. Vuoden lopussa hakuvaiheessa oli 7 projektia. Projektitoiminnan euromääräinen kasvu vuoteen 2015 verrattuna oli 0,7 M eli n.55% (kuva 1). Projektitoiminnastamme n. kaksi kolmasosaa kohdistui oman toiminnan - eli ammatillisen koulutuksen, oppimisympäristöjen, henkilöstön ja kansainvälisyyden kehittämiseen sekä opiskelijoidemme keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Voidaankin todeta, että ohjelmakausien vaihtumisesta aiheutunut projektirahoituksen merkittävä vähentyminen jäi väliaikaiseksi ja projektitoiminta alkoi elpymään vuoden 2016 toisesta vuosineljänneksestä alkaen. Tämä johtui siitä, että laajoja ohjelmakauden 2014-20 EU-hankkeita saatiin lukuisia käynnistettyä. Myös pienempiä valtionavustushankkeita koulutuksen ja kansainvälisyyden kehittämiseen saatiin hyvin käyntiin. Loppuvuoden merkittävin uutinen projektitoiminnassa oli kuitenkin positiivinen rahoituspäätös Ammattikampus 2020 hankkeelle, johon saatiin EAKRrahoitusta lähes 1,3 M vuosille 2017-18 oppimisympäristöjen ja laitekannan uudistamiseen. Projektitoiminnan volyymi ja projektirahoitukset eivät ole kuitenkaan itseisarvoja. Tulosalueet ovatkin joutuneet entistä tarkemmin miettimään mihin hankkeisiin ja hakuihin kannattaa lähteä ylipäätään mukaan ja onko aina tarkoituksenmukaista toimia hallinnoijana. KPEDU sijoitti projektitoiminnan omarahoitusosuuksiin vuoden aikana yhteensä n. 250 tuhatta euroa. Tästä aluekehityshankkeiden osuus oli n. 42 tuhatta. Omarahoitusosuuksille tulee saada entistäkin enemmän hyötyä koulutuksen ja oppimisympäristöjen kehittymisenä tai uusien kehittämismahdollisuuksien avautumisena. Projektitoiminnan vipuvaikutus oli 7,2 eli omarahoitukset toivat yli seitsenkertaisesti ulkopuolista julkista rahoitusta kehittämistoimintaamme. Projektien suunnitteluvaiheessa on korostunut aiempaa tiiviimmin yhteys Kpedun strategiaan. Voidaan sanoa, että kaikki projektimme linkittyvät vahvasti uuteen strategiaan ja erityisesti ammatillisen koulutuksen reformin edistämiseen. Kpedu on lisäksi mukana toimialueen kannalta merkittävissä aluekehityshankkeissa osatoteuttajana esim. Biolaakso-hankkeissa Kpedulle on löytynyt luonteva rooli. Projektitoiminnan kehittämistä jatkettiin vuoden aikana niin yhteisen projektitiimin kuin tulosalueiden toimesta. Projektitoiminnan ohjeistuksia ja taustalla olevia tietojärjestelmiä kehitettiin edelleen. Keskeistä on kuitenkin se, että mitä projekteilla ja koko projektitoiminnalla saadaan aikaan. Kpedun projektitoiminta on jatkuva prosessi, joka muodostuu kymmenistä yksittäisestä palasesta - projektista. Projektiraportin seuraavissa luvuissa on avattu koulutusyhtymän projektitoiminnan sisältöä, tuloksia ja vaikuttavuutta tarkemmin eri näkökulmista ja erityisesti yksittäisten projektien tuotosten ja hyvien käytänteiden kautta. Lisäksi projektikohtaisia tarkempia tietoja voi käydä katsomassa KPEDU:n www-sivuilta osoitteesta http://prose.kpedu.fi Harri Lundell, kehityspäällikkö 3

3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 2 963 367 3 324 677 3 315 556 2 736 747 2 911 008 1 000 000 2 021 603 500 000 1 325 321 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 1. Projektitoiminnan toteutuneet kustannukset v. 2010-16 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 1 288 711 455 953 632 000 1 192 711 1 228 611 503 740 638 417 890 681 887 102 1 150 039 1 068 416 359 241 723 243 430 040 787 327 520 379 237 256 157 891 761 214 353 247 480 488 586 703 737 545 561 426 585 847 543 602 409 795 426 654 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 10-12 7-9 4-6 1-3 KUVA 2. Projektien toteutuneet kustannukset vuosineljänneksittäin v. 2010-16 4

Projektitoiminnan rahoitus 2016 Toteutuneet KPEDU omarahoitus ulkopuol. Omarahoituskustannukset rahoitus % vipuvaikutus Aikuiskoulutus 1 152 540 102 780 1 049 760 8,9 % 10,2 - Aluekehitys 729 930 42 401 687 529 5,8 % 16,2 - kehittäminen 396 904 60 379 336 525 15,2 % 5,6 - kansainvälisyys 25 706 0 25 706 0,0 % Ammattiopisto 726 566 142 378 584 188 19,6 % 4,1 - Aluekehitys 15 334 0 15 334 0,0 % - kehittäminen 560 346 131 401 428 945 23,4 % 3,3 - kansainvälisyys 150 886 10 977 139 909 7,3 % 12,7 Konsernipalvelut 142 497 2 757 139 740 1,9 % 50,7 - Aluekehitys 0 0 0 0 - kehittäminen 59 856 2 757 57 099 4,6 % 20,7 - kansainvälisyys 82 641 0 82 641 0,0 % KPEDU yhteensä 2 021 603 247 915 1 773 688 12,3 % 7,2 - Aluekehitys 745 264 42 401 702 863 5,7 % 16,6 - kehittäminen 1 017 106 194 537 822 569 19,1 % 4,2 - kansainvälisyys 259 233 10 977 248 256 4,2 % 22,6 Kuva 3. Projektitoiminnan laskennalliset omarahoitukset v. 2016 Tilinpäätöstiedot 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1. Projektien tot. kustannukset (M ) 3,0 3,3 3,3 2,7 2,9 1,3 2,0 2. Käynnissä olleiden projektien lkm. 87 103 99 99 96 92 75 3. Projektihenkilöstö htv. 56 54 52 45 51 26 38 4. Työnantajia yhteensä projekteissa 935 914 529 1095 1147 838 285 5. Osallistujia projekteissa 6505 7206 7279 17655 5345 6128 5555 6. Uudet/uudistetut työpaikat 247 82 352 431 94 24 48 7. Työnantajapalaute (asteikko 1-4) 3,02 3,83-3,50 - - 8. Ohjausryhmäpalaute (asteikko 1-4) 3,13 3,42 3,41 3,54 - - Kuva 4. Projektitoiminnan mittarit vuosina 2010 2016 5

1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 545 346 760 245 657 356 1 152 540 200 000 0 122 619 108 818 Ammattiopisto Aikuiskoulutus KOPA 2015 2016 KUVA 5. Projektien toteutuneet kustannukset v. 2015-16 tulosalueittain Erasmus+; 201 288; 10 % Muut; 59 753; 3 % Valtionavust. 444 583 22 % ESR 878 851 43 % EAKR 153 509 8 % Interreg Pohjoinen 134 519 ; 7 % Maaseudun keh.ohjelma; 149 100 ; 7 % Kuva 6. Projektien toteutuneet kustannukset päärahoituskanavittain. 6

729 930 36 % 1 291 673 64 % Aluevaikuttaminen Oman toiminnan kehittäminen Kuva 7. Projektien toteutuneet kustannukset v. 2016 painopistealueittain. 3500000 3000000 2500000 2000000 1500000 1000000 500000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Aluevaikutus Oman toiminnan kehittäminen Kuva 8. Projektien toteutuneet kustannukset painopistealueittain v. 2010-16. 7

2. Projektitoiminnan koordinointi Koulutusyhtymän projektitoimintaa koordinoi ja kehittää projektitiimi ja se raportoi projektitoiminnasta johtoryhmälle ja hallitukselle. Projektitiimin kokoonpano vuoden 2016 lopussa: Harri Lundell, kehityspäällikkö (pj.), Konsernipalvelut Marika Piensoho, koulutus- ja projektisihteeri (siht.), Aikuiskoulutus Teija Ihalainen, laskentapäällikkö, Konsernipalvelut Anne Eteläaho, opiskelijahuollon koordinaattori, Ammattiopisto Tuula Junttila, toimialapäällikkö, Ammattiopisto Juha Kykyri, kouluttaja, AIKU (tietojärjestelmät) Jarmo Matintalo, aikuiskoulutusjohtaja, AIKU Ritva Jaakkola, projektikoordinaaattori, AIKU Anu Haapasalo, oppisopimuspäällikkö, AIKU Merja Kivelä, toimistopäällikkö, AIKU Marjaana Peltoniemi, projektiassistentti, AIKU Sanni Aho-Kivioja, viestintäsuunnittelija, Konsernipalvelut Tiimi kokoontui vuoden 2016 aikana neljä kertaa. Projektitiimin toiminnan painopisteinä vuonna 2016 olivat mm. projektitoiminnan arvioinnin ja raportoinnin kehittäminen projektitoiminnan ohjeistusten päivittäminen EU:n uuden ohjelmakauden vaatimuksien johdosta projektitoiminnan organisoinnin ja työnjaon edistäminen projektitoiminnan roolin kirkastaminen osana strategiaprosessia Kuva 9. Projektitoiminta on kattavasti esitelty koulutusyhtymän toimintakäsikirjassa. 8

3. PROJEKTITOIMINTA PAINOPISTEALUEITTAIN JA TULOSALUEITTAIN Koulutusyhtymän projektitoiminta voidaan jakaa kahteen päälohkoon, jotka ovat aluevaikutus sekä organisaation oman toiminnan (opetustoiminta, oppimisympäristöt, opiskelijahuolto ja kansainvälisyys) kehittäminen. Seuraavilla sivuilla hanketoimintaa ja ennen kaikkea projektien tuotoksia on avattu tulosalueittain (Ammattiopisto, Aikuiskoulutus ja Konsernipalvelut) sanallisesti sekä talouden toteutumisen osalta taulukoiden muodossa. 3.1. KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS Hanketoiminta vilkastui vasta vuonna 2016 ohjelmakauden vaihtumisesta ja hakujen jaksotuksista johtuneista syistä. Koulutusyhtymän sisällä päätettiin suunnata entistä enemmän panoksia oman toiminnan kehittämisen hankkeisiin ja se näkyi aluekehityshankkeiden vähäisempänä määränä. Keskusteluissa on myös ollut aluekehittämishankkeiden hallinnoinnista luopuminen, koska esim. Centria saa lisärahoitusta hanketoiminnan järjestämisestä. Tämä ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti hyvä ratkaisu, vaan joissain hankekokonaisuuksissa on edelleen järkevää olla sekä hallinnoijana että toteuttajana. Varsinkin jos hankkeet ovat läheisesti toisen asteen koulutuksen tuottaman osaamisen ja elinkeinojen kehittämiseen sekä yritysyhteistyöhön liittyviä. Samoin kokonaan julkisesti rahoitetut tiedotus- ja koulutushankkeet (maaseuturahasto) on järkevää toteuttaa Kpedun hallinnoimana. Valtaosassa projekteja pitää olla mukana hakijan omarahoitusosuutta ja joudumme miettimään entistä tarkemmin hankkeiden käynnistämisen perusteita. Vuoden mittaan osallistuttiin erilaisiin hankehakuihin ja saimme päätöksiä hyvistä uusista hankkeista. Kuntarahoituksen saaminen on vaikeutunut entisestään. Aikuiskoulutuksen henkilöstöllä on hyvää hankeosaamista ja toimimme aktiivisesti mm. työllisyydenhoidon, biotalouden ja yrittäjien koulutuksen aihepiireissä. Jarmo Matintalo, aikuiskoulutusjohtaja Esimerkkejä Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen hankkeista vuodelta 2016 Still kohti opetuksen digitaalisuutta Kpedussa STILL-hankkeessa on suunniteltu Kpedun omaa mobiilisovellusta opiskelijoille. Sovelluksen tarkoituksena on mm. tiedottaa ajankohtaisista asioista ja jakaa ohjeistuksia. Mobiiliratkaisuja ja verkko-opettamisen malleja on myös kehitetty. STILL hankkeen etutorit järjestivät kahdeksan STILL racea Kpedun henkilöstölle. Niiden avulla markkinointiin etutor-toimintaa ja annettiin ideoita digin hyödyntämiseen opetuksessa. etutortoiminnalla on tuettu opettajia digitalisaation tuomissa haasteissa opetuksessa antamalla halukkaille tutorointia. 9

Benchmarking kohteina ovat olleet Bett-, ITK- ja Oeb-konferenssit, joista on haettu ideoita ja oppia Kpedun toimintaan. QR-koodin takaa löytyy metallialan koneen käyttöohjeet. Kuva: Juho Ojala LATE Ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittäminen Kpedu oli mukana Opetushallituksen rahoittamassa verkostohankkeessa, jossa keskityttiin ammatillisen lisäkoulutuksen kehittämiseen. Kpedussa pääpaino ja kehittämistyö kohdistettiin näyttötutkintoihin ja siihen liittyvien asioiden laadun parantamiseen. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet määriteltiin yhdessä aikuiskoulutuksen pedagogisen kehittämisen tiimissä, ja tiimin johdolla kehitettiin toimintoja ja jalkautettiin toimintatapoja toimipaikkoihin. Hankkeen alkuaikoina laadittiin Kpedun osalta yhtenäinen järjestämissuunnitelmapohja, jota on voinut hyödyntää järjestämissuunnitelman laatimisessa. Hankkeen aikana päivitettiin henkilökohtaistamisen asiakirjaa, laadittiin ohjeistus henkilökohtaistamisesta, järjestettiin henkilöstölle koulutuksia, työpajoja ja vierihoitoa sekä Wilman että Kurren käyttämiseen liittyen henkilökohtaistamisen hyödyntämisessä. Erilaisia ohjeistuksia ja suunnitelmia on viety toimintakäsikirjaan. Näyttötutkinnon arvioijakoulutuksia ja työpaikkaohjaajakoulutuksia ollaan kehitetty koulutusaloittain ja esim. luonnonvara-alalla työelämä on ollut ahkerasti mukana suunnitteluprosessissa. Työssäoppimisen ohjaukseen ja tutkintotilaisuuksien arviointiin liittyviä asioita digitalisaatiota hyödyntäen (ipad) on pilotoitu humanistisella ja kasvatusalalla. Lisäksi opiskelijoiden kanssa on käytetty kyvyt.fi -mobiiliohjausta. Hankkeen avulla päästiin eteenpäin Kpedun näyttötutkintoihin liittyvissä pedagogisissa asioissa (henkilökohtaistaminen, työssäoppiminen, dokumentointi), mutta myös verkostotapaamiset ja kokoukset hankeverkoston kanssa olivat rikastuttamassa toimintaa, toinen toisilta oppien. Myöskin uusien hankkeiden suunnittelu saman verkoston kanssa käynnistyi hankkeen aikana. 10

Kpedulaisia henkilökohtaistamisen koulutuksessa 30.9.2016. Kuva: Merja Kivelä Ajantasalla-hanke tavoittaa maatalous-, turkis- ja hevosyrittäjät Ajantasalla-hanke tiedottaa maatalous-, turkis- ja hevosyrittäjille ajankohtaisista asioista järjestämällä infoja, pellonpiennarpäiviä ja seminaareja. Vuonna 2016 hanke järjesti 36 tilaisuutta, joissa oli yhteensä lähes 1800 osallistujaa. Lisäksi hanke julkaisee turkisalan vuosikiertotiedotteita, joissa käydään läpi keskeisiä turkiseläinten kasvatukseen ja terveydenhoitoon liittyviä asioita. Tiedotteet tavoittavat kaikki hankealueen turkistilat. Ajantasalla-hanke toimii Keski-Pohjanmaan maakunnassa sekä osassa Kalajokilaakson kuntia. Hanketta hallinnoi Kpedu ja sitä toteutetaan yhteistyössä MTK Keski-Pohjanmaan, ProAgria Keski-Pohjanmaan sekä Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry:n kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat lisäksi alueen maaseututoimistot sekä ELY-keskukset. Hanketta rahoittavat Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. 11

Ajantasalla hankkeen pellonpiennarpäivä yrittäjille. Kuva: Timo Lötjönen Biolaakso II kehittää biotaloutta ja kemiaa Biolaakso II hanketta vetää Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, ja hankkeessa ovat toteuttajina myös Kpedu, Luke, GTK ja Centria-ammattikorkeakoulu. Kpedulta hankkeessa on mukana luonnonvara-, prosessi- ja viestintäalan työntekijöitä. Biolaakso II -hankkeella on tärkeä rooli biotalousalan yhteistyön tiivistäjänä, verkostojen rakentajana, uusien avausten tekijänä sekä biotalouden ja kemian osaamisen ja yrittäjyyden kehittäjänä Keski-Pohjanmaalla. Hankkeessa myös terävöitetään alueen biotaloustutkimuksen kärkiä, tehostetaan tutkimusinfran hyödyntämistä sekä tehdään Biolaaksoyhteistyötä tunnetuksi valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. EAKR-osarahoitteista hanketta rahoittavat Keski-Pohjanmaan liitto sekä alueen kunnat. 12

Biolaakso hankkeeseen liittyvä tutustumiskäynti. Kuva: Ritva Jaakkola BioPro investointi- ja kehittämishanke BioPro-hankkeen keskeisenä ajatuksena on bioalan tulevien osaamistarpeiden ennakointi alueella. Tavoitteena on lisätä opetushenkilöstön bioalan osaamista, kehittää tuotteita ja palveluja biojalostuksen tarpeisiin sekä luoda oppimisympäristö biotaloutta tukevaan toimintaan. Hankkeessa on rakennettu verkkoviestintään soveltuvaa, uusinta tutkimustietoa välittävää materiaalia tukemaan biojalostuksen ja bioprosessitekniikan ammatillista osaamista. Opetushenkilöstön osaamisen lisäämiseksi on tehty bioalan messu- ja yritysvierailuja sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Prosessilaboratorion laitekantaa on laajennettu biojalosteiden tuotantoon liittyvien prosessien simulointiin. EAKR-hankkeen rahoittajina ovat Keski-Pohjanmaan liitto sekä alueen kunnat. Osana hanke maahanmuuttajien osallisuutta lisäämässä Kpedu on toteuttanut maahanmuuttajien osallisuutta edistävää, koulutukseen hakeutumisen ja työelämään siirtymisen ohjaus- ja neuvontapalvelua. Palvelua on toteutettu säännöllisesti raportointikaudella ilman ajanvarausta ja se on kaikille maahanmuuttajille avoin. Hankkeen ryhmätoiminta on aloitettu syyskuussa. Kieliryhmä kokoontuu kolmena päivänä viikossa. Kieliryhmässä on aloittanut kahdeksan maahanmuuttajaa, joilla on erityisiä haasteita oppia suomenkieltä ja toiminnassa korostetaan osallistavia ja toiminnallisia menetelmiä. Myös ryhmätoimintaan kuuluvien infotilaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyöverkoston kanssa on aloitettu mm. Yhteisöklubi Sillalla. Hankkeen ryhmätoimintaan osallistuvien käyttöön on hankittu tablet-laitteet, jotka tukevat ryhmätoimintaan osallistuvien oppimista, osallisuutta ja digitaitojen parantamista. Kokkolan kaupungin hankesuunnitelman mukaisesti raportointikaudella on järjestetty maahanmuuttajille tarkoitettua tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelua (TNO). Osatoteuttaja on myös toteuttanut ajankohtaisten asioiden tiedotuspalvelua maahanmuuttajille, maahanmuuttajatyöverkostolle sekä kaupungin henkilöstölle. Lisäksi palvelusta on tiedotettu alueen lehdissä ja muissa medioissa. 13

Hankkeen tavoitteena on myös tehokkaan verkostoyhteistyön toimintamallin luominen. Osatoteuttaja on aloittanut yhdessä päätoteuttajan kanssa verkostoyhteistyön kehittämisen ja toteuttamisen lokakuussa. Verkosto, jossa on eri tahojen edustajia, on kokoontunut kaksi kertaa syyskaudella. Osallistujat ovat pohtineet ensin oman työnsä kannalta verkostoyhteistyön tavoitteita. Ohjuri Ohjuri on ESR:n ja Keski-Pohjanmaan kuntien rahoittama hanke. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan työllistymistä, ammatinvalintaa ja koulutukseen hakeutumista tukevia palveluita, kuten opinto- ja uraohjausta sekä erilaisia koulutuksia. Opinto- ja uraohjaukseen on osallistunut 185 henkilöä vuoden 2016 loppuun mennessä. Suurin osa asiakkaista on ollut työttömiä työnhakijoita; osa hiljattain työttömäksi jääneitä ja osa pitempään työttömänä olleita. Asiakkaat ovat usein miettineet koulutukseen hakeutumista, mutta he eivät tiedä mikä koulutus soveltuisi heille. He tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta erilaisten koulutusmahdollisuuksien avaamiseen. Opinto- ja uraohjaus on tukenut asiakkaita erityisesti koulutukseen hakeutumisessa. Ohjaukseen osallistuneista on 43 % aloittanut jossakin koulutuksessa (esim. Kpedun tutkintoon valmistavat koulutukset, Ohjurin koulutukset) ja 12 % on työllistynyt ohjauksen jälkeen. Hankkeessa toteutetaan myös erilaisia koulutuksia. Osuvakoulutuksen hankintana on toteutettu mm. Sote- ja Toimistotyön ja taloushallinnon -koulutus sekä yksilöllisiä työllistymistä edistäviä koulutuksia. Kpedun hankintana on toteutettu yksilöllisesti räätälöityjä tutkinto-/ tutkinnon osatavoitteisia koulutuspolkuja. Koulutuksissa on aloittanut vuoden 2016 aikana yhteensä 59 opiskelijaa. Koulutukset on suoritettu yhteistyössä koulutusalojen ja ammatillisten kouluttajien kanssa. Tutkintotavoitteisissa koulutuksissa vastuu tutkinnon suorittamisesta on aina ao. koulutusalalla. loppuun suorittaneista on 40 % työllistynyt ja 32 % on jatkanut opiskelua. Yleensä tutkinnon suorittamista on jatkettu Kpedussa yksikköpaikoilla. 14

Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus hankkeet v. 2016 Painopiste Aluevaikutus Projekti Päärahoittaja Alkaa Päättyy Budj/Rah yht Tot kust yht 2016 tot. kust yht 2016 tot. omarahoitus EVE - Edelläkävijyyttä ja eväitä työurien pidentämiseen Muu ELY 1.9.2015 31.8.2018 520 180 206 349 179 545 0 Aluevaikutus Ohjuri AVI 1.1.2015 31.12.2017 465 134 176 845 146 311 0 Aluevaikutus OHJAAMO OKM 1.1.2015 31.12.2017 108 672 52 618 29 209 0 Aluevaikutus Biolaakso II KP-Liitto 1.3.2015 28.2.2018 132 325 50 627 33 588 1 881 Aluevaikutus BioHub EU Muu 1.6.2016 31.7.2018 91 971 14 126 14 126 2 825 Aluevaikutus Arctic Image Muu ELY 1.3.2015 31.12.2017 162 086 147 649 134 519 33 630 Aluevaikutus OmaNauta Muu ELY 1.1.2016 31.5.2018 120 000 24 527 24 527 981 Aluevaikutus TurkisTaito Muu ELY 1.11.2015 31.10.2018 61 000 7 022 6 531 0 Aluevaikutus Ajantasalla P ELY 1.10.2015 30.6.2018 322 490 105 071 89 346 0 Aluevaikutus AgriBisnes II P ELY 1.1.2016 30.6.2018 76 960 15 584 15 584 0 Aluevaikutus Myynnin foorumi KP-Liitto 1.5.2015 30.4.2017 80 000 49 437 35 976 1 799 Aluevaikutus Ydinosaajat - Suurhankkeiden osaamisverkosto Muu ELY 1.1.2015 30.4.2017 31 007 23 970 7 557 1 285 Aluevaikutus Motit liikkeelle Muu ELY 1.11.2015 31.10.2018 73 820 13 111 13 111 0 kehittäminen Kohti tutkintoa OPH 20.5.2015 31.12.2016 18 667 19 268 16 983 4 246 kehittäminen kehittäminen Työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukeminen digitaalisilla ratkaisuilla OKM 1.2.2016 31.12.2017 158 500 46 177 46 177 0 Korotettu koulutuskorvaus työnantajille 2016 OKM 1.1.2016 31.12.2016 71 400 27 100 27 100 0 15

Painopiste kehittäminen kehittäminen Projekti Alkaa Päättyy Budj/Rah yht Tot kust yht 2016 tot. kust yht 2016 tot. omarahoitus Päärahoittaja BIOPROkehittämishanke KP-Liitto 4.1.2016 30.11.2017 168 800 73 511 73 511 5 954 BioProinvestointihanke KP-Liitto 4.1.2014 30.11.2017 80 000 10 434 10 434 1 878 kehittäminen Osana-hanke K-S ELY 1.1.2016 31.12.2018 170 330 46 107 46 107 9 221 kehittäminen Digital Storytelling CIMO 1.9.2016 31.1.2018 19 310 4 389 4 389 0 kehittäminen kehittäminen kehittäminen kehittäminen TYÖELÄMÄOSAA- JANA-hanke OKM 1.9.2016 31.12.2017 59 375 861 861 0 Maahanmuuttajien oppisop.ja työssäoppimisen kehittäminen OKM 1.9.2016 31.12.2017 60 000 2 677 2 677 0 LATE - Laatua yhteistyössä työelämän kanssa. OPH 8.5.2015 31.12.2016 30 427 21 617 17 501 4 025 OppisopimusMylly- Vettä myllyyn OKM 1.6.2015 31.12.2016 20 000 20 795 16 986 0 kehittäminen Opsodiili Pohjoinen Muu ELY 1.5.2015 31.12.2017 56 596 26 643 19 439 4 082 kehittäminen Hevostalouden valtakunnallisten tutkintomateriaalien päivittäminen OPH 1.8.2016 31.12.2017 6 500 0 0 0 kehittäminen IMIDA CIMO 1.8.2014 31.1.2017 40 000 39 005 18 656 0 kehittäminen Activation Women 50plus CIMO 1.9.2014 31.8.2016 7 222 7 234 2 661 0 Kpedun henkilöstön kehittäminen STILL AVI 3.8.2015 30.6.2018 383 760 211 107 119 128 30 973 Yhteensä 29 kpl. 3 596 532 1 443 861 1 152 540 102 780 16

3.2. KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Ammattiopiston hankkeista Keski-Pohjanmaan Yrittäjyyspolku -hankkeessa aloitettiin syksyllä toteuttamaan liiketalouden alalla yrittäjyys- ja oppimisympäristölähtöistä tapaa koulutuksen toteuttamisessa, opintopolkumallien kehittämistä ja käyttöönottoa. Hankkeessa suunniteltiin uudenlaisia toiminnallisia oppimisympäristöjä, joissa opetuksen pilotointi on alkanut ja yrittäjyys ja työelämälähtöisestä koulutusmuodosta tulee alalle luonteva opetusmenetelmä. Maatalous- ja luonnonhoidonalalla on kehitetty simulaatiopohjainen ja virtuaalinen oppimisympäristö opiskelijoille osaamisen hankkimiseksi. Näillä vastataan opetuksen tulevaisuuden haasteisiin. Opinto-ohjauksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa yksilöllisten ja työelämää palvelevien tutkintojen mahdollistamisessa. Opinto-ohjauksen hankkeilla edistimme erilaisten opintopolkumallien suunnittelua ja tarjontaa opiskelijoille, vahvistimme perustutkintojen osaamisperusteisuuden ja työelämälähtöisyyden toteutumista. Näiden avulla opiskelijaa voidaan paremmin ohjata omalle yksilölliselle urapolulle. Useissa alakohtaisissa hankkeissa kehitettiin alan koulutuksen osaamisperusteisuutta ja vaihtoehtoisia malleja tutkinnon suorittamiseksi. Sosiaali- ja terveysalalla kokeiltiin uudenlaista työssäoppimisen toteuttamisen tapaa. 4-5 opiskelijaa oli yhtäaikaisesti samalla työpaikalla ja opettaja oli ohjaamassa opiskelijoita. Työssäoppimisen ohjauksen resurssi saatiin tehokkaampaan käyttöön. Kokeilun myötä toimintamalli tulee vakiintumaan yhtenä tapana työssäoppimisen järjestämisessä. Kaikista perustutkinnoista osallistui opettaja OPIMUM-hankkeeseen, jossa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden suunnitteluprosessia ja toteuttamista kehitettiin. Hankkeessa toteutettiin HOJKSien sisäinen tarkastus ulkopuolisen toimijan kanssa. Arvioinnin tuloksia on hyödynnetty toiminnan parantamisessa. Myös erityistä tukea tarvitsevien ohjausta työssäoppimisen toteutumiseksi, TE-toimiston palvelujen käyttöön ohjaamisessa ja työllistymisessä parannettiin. ERTOP hankkeessa perehdyttiin Luovin kehittämään Ruori-malliin ohjauksen ja tuen tarpeen arviointityökaluna tuetun työssäoppimisen ohjauksen tukena ja kokeiltiin tuetun työssäoppimisen ryhmää HOJKS-opiskelijoille. Kehitettiin yhteisten tutkinnon osien itseopiskelumateriaalia sekä yhteisten tutkinnonosien ja ammattiaineiden integroituja oppimispaketteja tekniikan alalle. Valma-koulutusta kehitettiin resurssoimalla Las Valmas -hankkeeseen ohjaaja, jonka toimenkuvaan kuului työelämään tutustumisten ja koulutusalakokeilujen järjestäminen sekä saattaen vaihtaminen näihin. Hankkeessa kehitettiin yhteistyötä työelämän, oppisopimustoimiston, ruotsinkielisten oppilaitosten ja erityisammattioppilaitosten kanssa Valman yhteistyön kehittämiseksi. Uusilla loppuvuodesta 2016 alkaneilla hankkeilla aloitimme kehittämään toimintaamme vastaamaan Kpedu:n strategian ja reformin mukaista toimintaa. Hankkeet ovat koulutuksen järjestäjien muodostamia verkostohankkeita ja niihin osallistuvat ammattiopiston ja aikuisopiston toimijat. Digitaalisuutta kehitetään edelleen opetuksen toteuttamisessa ja ohjaamisessa. Työpaikalla tapahtuvan osaamisen hankkimisen ja koulutussopimuksen tuloon valmistaudutaan omalla hankkeella. Opiskelijan urasuunnittelua jatko-opintoihin kehitetään yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tuula Junttila, toimialapäällikkö 17

ESIMERKKEJÄ OPETUKSEN KEHITTÄMISEN JA OPISKELIJAHUOLLON HANKKEISTA Validointitehtävä- osaavaa arviointia Hankkeessa on tavoitteena kuvata koulutuksen järjestäjän ydintehtävää ja muutostarpeita reformin jälkeen henkilökohtaistamisprosessiin liittyen. Arviointiosaamisen kehittäminen tuo näkökulmia rakenteiden muuttamiseen ja muutoksen johtamiseen. Yhdessä hankeverkoston toimijoiden kanssa tuotetaan henkilökohtaistamisprosessin kuvaus, joka otetaan käyttöön ja on levitettävissä kaikille koulutuksen järjestäjille. Hankeverkostossa arvioidaan opettajien arviointiosaamisen koulutustarpeet yhdessä ammatillisten opettajakorkeakouluttajien kanssa. Toiminnan kehittämiseen ja muutoksen toteuttamisen osallistetaan AO; n ja AIKU; n johtotiimit ja henkilöstöpäällikkö sekä tehdään Teppo-hankkeen toimijoiden kanssa yhteistyötä. REKO-reformia kohti Kpedu;ssa osaamisperustaiset oppimisratkaisut ja oppimisympäristöt vastaavat sekä nuorten että aikuisten opiskelijoiden sekä työelämän tarpeisiin hankkia osaamista. Toiminta- ja ohjausprosessit mahdollistavat yksilölliset ja joustavat opinpolut. Lisää yhteisöllisyyttä, opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien kesken. Vahvistaa pedagogista johtajuutta tukemaan osaamisperusteisia ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja. Laadimme perustutkintoihin ja yhteisiin tutkinnon osiin osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset toteuttamissuunnitelmat sekä tuotetaan opetuksen tarjontaa ympärivuotisesti. Perustutkintojen toteutussuunnitelmien laatimisen vastuussa ovat alan perustutkinto-/tutkintovastaava, jotka tekevät yhdessä perustutkinnon toteuttamissuunnitelman osallistaen suunnitteluun työelämän edustajia, alan opettajat ja opiskelijoita. Suunnittelemme ammattikampukselle avoimen oppimisympäristön opiskelijoiden yksilöllisten opintojen etenemisen mahdollistamiseksi. Suunnittelutyöryhmä, johon kuuluu opettajia, opiskelijoita ja työelämän edustajia suunnittelevat avoime oppimisympäristön joka olisi opiskelijoiden käytössä vuoden 2017 lopulla. TEPPO - Tiedonhallinnalla edellytyksiä prosesseille, poluille ja osaamiselle Opiskelijahallintojärjestelmä muokataan vastaamaan toiminnoiltaan uutta lakia ammatillisesta koulutuksesta. Tiedon tuottaminen, dokumentointi ja käyttäminen (tiedonhallinta) ovat oleellinen osa henkilökohtaistamista sekä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Henkilökohtaistamisen dokumentaatio on keskeisin osa opiskelijan opintojen suunnittelua ja seurantaa. Tätä tietoa hallinnoidaan opintohallinnon järjestelmillä sekä kansallisilla palveluilla. Tätä tietoa tarvitaan/käytetään jatkossa myös valtakunnallisessa rekisteritietojen siirrossa (KOSKI). Hankkeessa kuvataan, missä ja milloin tieto syntyy sekä miten tieto liittyy prosesseihin. Oikeat tiedot, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikeiden henkilöiden käytössä ovat edellytyksenä mielekkäälle digitalisoinnille. Reformin mukainen yksi tapa toteuttaa ammatillinen perustutkinto luo muutostarpeita tietojärjestelmiin, tiedonhallintaan ja prosesseihin, jotka on kuvattava, jotta järjestelmäkehitystä voidaan tehdä suunnitelmallisesti. Hankkeessa kehitetään tietojärjestelmiä tukemaan uutta toimintatapaa, yksilöllisiä polkuja ja osaamista. Lisäksi otamme käyttöön opintopolku.fi ympäristön työkalun perustutkinnon toteuttamissuunnitelmien julkaisuun. 18

Bästä möjliga handledning - optimaalista ohjausta Opinto-ohjaussuunnitelma päivitettiin vastaamaan "hyvän ohjauksen kriteerejä" ja arvioitiin, miten kriteerit tällä hetkellä toteutuvat ja mitä pitäisi kehittää. Tutustuimme eri koulutuksenjärjestäjien (Salpaus, Sedu, Onmia) opintopolkumalleihin ja kehitimme hankkeen aikana omat yleiset opintopolut (10 kpl) ja perustutkintovastaavat laativat hankkeessa kehitettyyn mallitaulukkoon ammatilliset opintopolkumallit (25). Opinto-ohjaajien ja HOPS-vastaavien (myöhemmin vastuuohjaajien) työnjako selkeytettiin laatimalla ohjeistus HOPS-ohjaajille ja kehittämällä primus/wilman HOPSlomaketta niin, että opiskelijan valitsema opintopolku voidaan kirjata sinne. Opinto-ohjaajat perehdyttivät vastuuohjaajat sähköisen ehopsin ja HOPS-lomakkeen käyttämiseen. Opiskelijoille laadittiin webropol-kysely, jossa kerättiin palautetta erityisesti siitä, miten hyvin opiskelijoiden yksilölliset opintopolkumallit tunnetaan ja ohjaus toteutuu. Työkykypassin suorittamista pilotoitiin sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa. Lukuvuoden 2016-2017 aikana valmistuu 4-5 passia. OSPE 2015 Opettajia kävi tutustumassa toisten koulutuksen järjestäjien vastaavan alan opetukseen ja oppimisympäristöihin yksilöllisten opintopolkujen kehittämiseksi. Perustutkintovastaavat päivittävät osaamisalakohtaiset opetussuunnitelmat niin, että osaamisperusteisuus toteutuu selvemmin. Ammatilliset opintopolkumallit liitettiin opetussuunnitelmiin. Opetussuunnitelman yhteinen osa päivitettiin. HOPS-ohjaajille (myöhemmin vastuuohjaajille) laadittiin HOPS-ohje osaamisen tunnistamisen selkeyttämiseksi. Opinto-ohjaajat perehdyttivät HOPS-ohjaajat hopsien tekemiseen. Opot perehdyttivät vastuuohjaajia tekemään HOPSit sähköisesti Wilmassa ja neuvoivat miten opintopolkumalleja sovelletaan ohjauksessa ja miten ne merkitään HOPSiin ja ehopsiin. Pedagogisen kehittämisen ohjaaja selvitti opettajien tieto- ja viestintäteknologian käyttöä opetuksessa, ohjauksessa ja oppimisessa. Opettajia koulutettiin digitaalisiin oppimismenetelmiin. Opettajat veivät käytäntöön uusia oppimismenetelmiä. Opetussuunnitelmien päivityksissä vahvistettiin työelämälähtöisyyttä ja osaamisperusteisuutta. Kaksikielisen opintopolkumallin mukaan opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tutkinnon osa OPTIMASSA ruotsinkielellä. Yhteistyö ruotsinkielisen koulutuksenjärjestäjän kanssa jäi arvioitua vähäisemmäksi, koska opiskelijavaihto ei toteutunut hankkeen aikana. Pilotoimme LaatuSampo -hankkeessa työelämäpalautteen hankkimista varten laadittua sähköistä Webropol-kyselyä. Palautejärjestelmää kehitetään pilotoinnin pohjalta tavoitteena saada palautteen hankkimisesta työelämältä vakiintunutta toimintaa. 19

Luonnonhoidon virtuaaliset oppimisympäristöt Hankkeessa tuotettiin virtuaalikuvatekniikalla 360 asteen kuvaympäristöjä eri osista Suomea. Näissä virtuaalisissa oppimisympäristöissä voidaan opiskella luonnonhoitoa aidoissa metsäympäristöissä. Metsäympäristöt on valittu edustamaan erilaisia luontokohteita, joiden käsittely poikkeaa talousmetsien käsittelyistä. Virtuaalikuvaympäristöissä voi tehdä itseopiskelutehtäviä, joiden avulla voidaan valmentautua luonnonhoidon osaamiseen eri työlajeissa. Oppimisympäristöt edistävät myös luonnonhoitokortin osaamistavoitteiden saavuttamista. Oppimisympäristöihin voi tutustua täällä: https://luho.fi/avoin Hankkeen koordinaattori oli Tampereen kaupunki/tampereen seudun ammattiopisto, Tredu. Osatoteuttajia olivat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä/keski-pohjanmaan ammattiopisto, Pohjois- Karjalan ammattiopisto Valtimo, Lapin ammattiopisto, Koulutuskeskus Sedu sekä Saimaan ammattiopisto Sampo Hankkeeseen liittyneessä ilmakuvaamisessa käytettiin pienoiskopteria. OMA REITTI Yhä useammalle nuorelle teoreettinen koulutusmalli ei sovellu opiskelujen läpiviemiseen ja tutkinnon suorittamiseen. Oma Reitti-hankkeessa etsittiin keinoja varmistaa tutkinnon suorittaminen niiden opiskelijoiden kohdalla, joilla opinnot olivat vaarassa keskeytyä. Erilaisten toimenpiteiden kohteena oli 48 nuorta. Heistä osa tavattiin kerran, ja osan kanssa töitä tehtiin tosi pitkään. Nyt näistä nuorista 42 jatkaa opintojaan tai on jo valmistunut, kertoo projektipäällikkönä työskennellyt Anne Eteläaho. Reilun vuoden kestäneessä hankkeessa opiskelijoiden kanssa työskenteli työpa- 20

rina reittiohjaaja ja reittisuunnittelija. Hankkeen nimen mukaisesti ydinajatuksena oli, että nuoren rinnalla kulkivat koko ajan nämä kaksi henkilöä seuraamassa ja välittämässä nuorista sekä huolehtimassa heidän opintoihinsa liittyvästä kokonaisuudesta. Käytännössä jokaiselle nuorelle polutettiin yksilöllinen ja työvaltainen reitti, jota edetä vaihe kerrallaan. Tärkeässä roolissa olivat eri kurssien materiaalipankit. Niiden ansiosta nuori pystyi opiskelemaan itselleen sopivassa tilassa, jos hänelle oli esimerkiksi helpompaa työskennellä yksin kuin muun ryhmän kanssa. - Kokkotyösäätiön Kaustisen toimipisteen pajan kanssa kävimme lisäksi läpi, mitä tutkinnon osia siellä voitiin suorittaa. Samoin selvitettiin uudistuneisiin opetussuunnitelmiin liittyen, mitä osia vaikkapa metallin perustutkinnosta oli mahdollista suorittaa työpaikoilla ilman, että nuoren tarvitsi olla ryhmän mukana. Esimerkiksi masennus, oppimisvaikeudet tai muut elämänkriisit voivat vaikeuttaa nuoren opiskelua muiden kanssa. Lisäksi niille nuorille, joiden kohdalla oli epävarmaa, pystyvätkö he yleensä käymään koulua sillä hetkellä, ostettiin kahden viikon arviointijakso Kokkotyösäätiöltä. Hankkeen päätyttyä avoimen ammattiopiston sivulta löytyy edelleen opintopaketteja, joita on täydennetty liiketalouden tehtävillä. Paketit tarjoavat nuorille mahdollisuuden itsenäiseen opiskeluun erilaisissa elämäntilanteissa. Kpedun jokaisessa toimipisteessä palvelee myös Helppi-paja tehtäväpaketteineen. Samoin uusien opiskelijoiden ryhmäyttämistä jatketaan hankkeen jälkeenkin. Tarve tällaiselle toiminnalle kasvaa koko ajan, koska nuorilla on elämässään paljon erilaisia ongelmia, joissa he tarvitsevat yhteiskunnan apua. Ei ole kenenkään etu, että nuori keskeyttää opinnot jääden ilman tutkintoa. On tärkeää, että rahoitusta saadaan tällaisiin hankkeisiin, joissa asioita voidaan viedä eteenpäin jollain muulla kuin vallitsevalla tavalla. Hanke rahoitettiin Keski- Pohjanmaan alueellisin ESR -varoin ja päärahoittajana toimi Keski-Suomen ELY-keskus. Lisätietoa hankkeen kotisivuilta http://projekti.kpedu.fi/default.aspx?siteid=90 sekä http://www.rakennerahastot.fi/web/pohjois-suomen-suuralue/oma-reitti#.wlvnl027rl8 21

Ammattiopisto/Opetuksen kehittäminen+opiskelijahuolto projekteittain v. 2016 2016 tot. Päärahoittaja yht yht kust yht Budj/Rah Tot kust 2016 tot. Projekti Alkaa Päättyy omarahoitus Suomenselän satelliittipaja 2 AVI 6.7.2015 31.12.2016 30 000 35 653 15 334 0 Digitop OKM 1.1.2016 31.12.2017 23 860 6 480 6 480 0 Reformi haltuun OKM 1.8.2016 31.12.2017 77 265 0 0 0 TEPPO - Tiedonhallinnalla edellytyksiä prosesseille, poluille ja osaamiselle OPH 1.10.2016 31.12.2017 36 419 604 604 0 Oma reitti KS-Ely 1.1.2015 31.5.2016 310 440 250 495 144 888 28 978 Digi-Simo OPH 1.5.2015 31.3.2017 30 855 19 622 15 867 3 649 ELHO:n etäohjaaja OPH 12.8.2014 30.4.2016 13 668 13 668 2 346 563 Jatkoväylä - sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Muu ELY 1.9.2016 31.12.2018 70 199 6 162 6 162 1 504 Keski-Pohjanmaan yrittäjyyspolku KS-Ely 1.9.2015 31.8.2018 381 720 201 069 180 506 45 126 Osaamista tekemällä OPH 21.11.2014 29.2.2016 22 133 16 096 9 503 2 376 OPTIMUM OPH 1.1.2016 31.12.2016 32 800 33 679 33 679 0 Luonnonhoidon virtuaaliset oppimisympäristöt OPH 1.8.2015 31.12.2016 28 000 30 183 26 413 6 603 Las Valmas OPH 4.8.2014 31.12.2016 34 179 33 177 26 891 6 723 Bästä möjliga handledning - optimaalista ohjausta OPH 2.6.2015 31.12.2016 18 879 18 888 17 516 4 379 OSPE 2015 OPH 3.8.2015 31.12.2016 25 700 25 504 24 358 6 089 Osaaminen työelämätaidoksi 1 OPH 1.8.2015 31.12.2016 44 300 41 711 41 574 10 393 Hitsinhyvä 2015 OPH 8.5.2015 31.12.2016 13 715 20 462 12 192 3 048 REKO-reformia kohti OPH 1.11.2016 31.12.2017 71 600 691 691 173 Parvessa parempi OPH 1.11.2016 31.12.2017 37 816 695 695 174 TEKNO24/7 OPH 1.11.2016 31.12.2017 38 624 0 0 0 Valioinditehtävä- osaavaa arviointia OPH 1.12.2016 31.12.2017 23 000 291 291 73 YSO, Yksillöllisyyttä sinun opintoihisi OPH 1.12.2016 31.12.2017 45 000 0 0 0 Digilaukalla hevosalan osaajaksi OPH 15.10.2016 31.12.2017 24 800 295 295 74 Ertop OPH 1.1.2016 31.12.2016 27 700 43 074 43 074 11 476 Yhteensä 24 kpl 1 462 672 798 499 609 359 131 401 22

KANSAINVÄLISYYSHANKKEET VUONNA 2016 KPEDU on ollut jo pitkään valtakunnan kärkipäätä opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden tilastoissa. Tämän on mahdollistanut erityisesti lukuisat kansainväliset projektimme sekä pitkäaikaiset panostukset yhteistyöverkostojen kehittämiseen ympäri maailman. KPEDU:n kaikilla toimipaikoilla on omia alakohtaisia kansainvälisiä projekteja ja yhteistyöverkostoja. Kaikissa toimipaikoissamme on myös opiskelijoille ja henkilökunnalle lähitukea tarjolla kv-koordinaattoreidemme toimesta. Vuonna 2016 aikana kansainvälisyysprojekteja oli Ammattiopistossa 16 kpl. ja Kpedussa yhteensä 22 kpl. Yhteistyömaita oli n. 30 ja kumppaneita n. 100. Hankkeiden yhteenlasketut kustannukset olivat v. 2016 Ammattiopistossa n. 150 tuhatta ja Kpedussa yhteensä n. 260 tuhatta euroa. Merkittävin liikkuvuushanke on CUBE. johon saadaan vuosittain rahoitus n. 70 opiskelijan ja 10 henkilökunnan edustajan liikkuvuuksiin. Vastaavia Erasmus+liikkuvuushankkeita olivat Fresh (sote-ala) ja NaturiWab (luonnonvara-alat). Ammattiopisto/Kansainvälisyyshankkeet toteutuneet kustannukset v. 2016 2016 tot. Budj/Rah Tot kust 2016 tot. Projekti Päärahoittaja Alkaa Päättyy omarahoitus yht yht kust yht PROFINWBL CIMO 1.9.2014 31.8.2017 31 603 34 411 15 263 0 Voscos + CIMO 28.5.2014 30.9.2016 42 000 51 494 29 704 0 Fresh CIMO 1.6.2015 31.5.2017 13 000 15 900 15 846 0 Naturi WAB - working abroad CIMO 1.6.2015 31.5.2017 29 460 6 788 6 779 0 Recycle, Reuse, Remind CIMO 30.8.2014 31.8.2016 24 660 20 278 9 219 0 Using ECVET for Agricultural Program CIMO 1.9.2014 31.8.2016 21 460 19 252 8 751 0 NBSN CIMO 13.10.2014 30.6.2016 15 000 12 530 713 178 NPJR-2014/10108 Innobridge II CIMO 1.8.2014 31.7.2016 51 155 51 152 15 830 0 BLEND EU komissio 1.9.2015 1.9.2018 72 746 34 352 26 034 6 509 Mobilitet för lärare och elever Nord plus 1.8.2015 31.7.2018 3 350 5 769 5 769 0 Intia-verkosto 2014-2015 OPH 1.8.2014 31.5.2016 2 500 2 569 596 119 Intia-verkosto 2015-2016 OPH 21.5.2015 31.12.2016 3 500 1 409 1 409 352 Intia-verkosto 2016-2017 OPH 1.9.2016 31.12.2017 6 667 129 129 32 KAMoon China 8 OPH 1.8.2015 31.12.2016 9 500 6 105 5 794 1 524 KAMOON China9 OPH 1.8.2016 31.12.2017 4000 4055 4055 1014 ME 2 -hanke OPH 1.1.2016 31.12.2016 3 528 4 995 4 995 1 249 Yhteensä 16 kpl 334 129 271 188 150 886 10 977 23

Audiovisuaalisen viestinnän pt:n opiskelija Slaava-Matias Pienimäki suoritti 1,5 kk:n mittaisen työssäoppimisjakson paikallisradiossa Malagassa Espanjassa. KONSERNIPALVELUT Konsernipalveluissa hallinnoidaan koko organisaatiota koskevia hankkeita. 2016 tot. Budj/Rah Tot kust 2016 tot. Projekti Päärahoittaja Alkaa Päättyy omarahoitus yht yht kust yht Cube 2014 CIMO 1.8.2014 31.7.2016 109 000 114 176 42 502 0 CuBe 2015 CIMO 1.6.2015 31.7.2017 119 000 40 826 38 685 0 Cube 2016 CIMO 1.8.2016 31.5.2018 129 356 1 454 1 454 0 Työ tekijäänsä kiittää OKM 1.1.2015 31.12.2016 20 489 20 664 15 147 0 Laatusampo 3 OPH 1.1.2016 31.12.2016 13 193 11 030 11 030 2 757 5 kpl Yhteensä 391 038 188 150 108 818 2 757 24

25