PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2015-2017 JA TALOUSARVIO 2015 TTS2014-2016/Päijät-Hämeen liitto 1 (18)
Sisällys JOHDANTO... 3 TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 6 VUODEN 2015 TALOUSARVIO... 8 Yleinen taloudellinen tilanne... 8 Kuntatalous... 9 Talousarvion laadinnan perustelut... 10 Käyttötalousosa... 10 Luottamushenkilöhallinto... 10 Varsinainen toiminta... 10 Kuntayhteistyö ja projektit... 12 Käyttötalousosa... 15 Tuloslaskelmaosa... 16 Rahoitusosa... 17 LIITTEET... 18 Jäsenkuntien vuoden 2015 maksuosuudet... 18 Päijät-Hämeen liiton henkilökunta... 19 TTS2014-2016/Päijät-Hämeen liitto 2 (18)
JOHDANTO Päijät-Hämeellä on erittäin hyvät edellytykset olla Suomen menestyvimpien alueiden joukossa. Päijät-Hämeen ja sen pääkeskuksen Lahden valtakunnallista asemaa on niin halutessamme mahdollista vahvistaa merkittävästi. Maantieteellinen asemamme lähellä valtakunnan pääkeskusta, voimakas kaupunkien verkko Salpausselän palveluvyöhykkeellä, useat lähellä olevat satamat, Pietarin alueen helppo saavutettavuus, ympäristön erityispiirteet ja ihmisten arvostamat asumisen ja vapaa-ajan ympäristöt antavat hyviä edellytyksiä tulevien muutosten onnistumiselle alueiden välisen kilpailun koventuessa. Tässä onnistuminen edellyttää kuntien yhteistä kehittämistahtoa ja yhteisen suuren kuvan näkemistä, eikä optimoituja yksittäisratkaisuja. Maan hallituksen julkisen hallinnon eri uudistamisprosessit ovat aiheuttaneet varsin paljon erilaisia selvitystöitä. Maakuntaliiton tehtävänä tämänkaltaisessa muutostilanteessa, jossa alueen kuntien näkemykset ja intressit voivat olla hyvinkin erilaisia, on kuitenkin pitää huolta siitä, että alueen yhteistyökyky pysyy korkeana muihin haasteisiin vastattaessa. Päijät-Hämeen liitolla on keskeinen rooli toimia yhteistyöelimenä kuntien kesken ja välittäjänä valtionhallinnon suuntaan. Mahdollisesti syntyvät julkisen hallinnon ratkaisut tulevat vaikuttamaan välillisesti ja välittömästi myös liiton omaan toimintaan, tehtäviin ja organisointiin. Vuonna 2015 käytävät eduskuntavaalit, sen jälkeinen hallitusohjelma ja lukuisat suunnitteluasiakirjat, mm. liikennepoliittinen selonteko, tulevat ohjaamaan vuoden aikana myös liiton toimintaa. Euroopan Unionin tuleva ohjelmakausi tarjoaa Päijät-Hämeelle mahdollisuuksia maakunnan elinkeinokärkien ja profiilin vahvistamiseen. Maakuntavaltuuston strategiset painopistevalinnat Kehittyvillä markkinoilla osaajana, Hyvinvointi- ja vapaa-ajan liiketoimintaa, Pietarin ja Venäjän potentiaali, Luonnonvarojen hyödyntäminen sekä Sosiaalinen osallisuus viitoittavat ohjelmakauden kehittämistyötä. Maakuntakaavatyö saataneen liiton osalta päätökseen vuonna 2015 ja se tulee ohjaamaan alueen maankäyttöä sekä kasvua lähitulevaisuudessa. Vuoden 2013 aikana aloitettu laaja maakunnan strategiatyö saadaan pian päätökseen ja sitä seuraa strategian konkretisointi, sekä maakuntaliiton oman toiminnanohjauksen ja strategian arviointi ja kehittäminen. Oman haasteensa myös liiton toiminnan kehittämiselle aiheuttaa kiristynyt kuntatalous, joka aiheuttanee uudelleenjärjestelyjä myös liiton oman toiminnan osalta. Maakuntien yhteistoiminta-alueella (Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Uusimaa) pyritään löytämään lisää konkreettisia yhteistyön muotoja. Osana julkisen rakenteen uusiutumista vuoden 2015 aikana myös Päijät-Hämeen liiton tulevaa roolia, yhteistyötapoja ja suuntautumista tulee aktiivisesti arvioida yhdessä luottamushenkilöiden ja jäsenkuntien kanssa. Maakunnan suunnittelun ja kehittämisen kannalta keskeisenä tavoitteena on valtakunnallisen aseman vahvistaminen osana eteläisen Suomen metropolialuetta. TTS2014-2016/Päijät-Hämeen liitto 3 (18)
TOIMINNALLISET TAVOITTEET Johto, hallinto- ja tukipalvelut Liiton luottamushenkilö-, yleis-, talousja henkilöstöhallinnon tehtävistä vastaaminen. Toiminnan suuntaaminen, tehostaminen ja kehittäminen muuttuvan toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON YDINTEHTÄVÄT 2015 Aluesuunnittelu ja tutkimustoiminta Maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteuttaminen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maankäytön suunnittelun keinoin. Maakuntakaavan toimittaminen ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Uudet työvoima- ja koulutarveennusteet. Jatkuva liikennejärjestelmätyö. Aluekehitys ja edunvalvonta Maakunnan kehittäminen, kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta, maakuntien välinen yhteistyö, kuntayhteistyö, viestintä, Euroopan rakennerahaston hallinnointi. MAAKUNNAN TAVOITTEET; Maakuntavaltuusto hyväksynyt 3.12.2013 Toiminnalliset tavoitteet 2015-2017 KEHITTYVILLÄ MARKKINOILLA OSAAJANA VENÄJÄN JA PIETARIN POTENTIAALI Päijät-Hämeen liitto suuntaa maakunnan vientiä kehittyville markkinoille muun muassa PK-sektorin vientiosaamista kehittämällä. Euroopan rakennerahaston uuden ohjelmakauden fokus on juuri PK-sektorissa, jonka työllistymistä ja kasvua voidaan edistää globaaliin kysyntään vastaamalla. Erityistä huomiota annetaan Kiinalle, jonka kasvavat kuluttajasegmentit tarjoavat valtavat mahdollisuudet eri toimialoille. Viennin edellytykset turvataan kehittämällä liikennejärjestelmää ja logistiikkaa. Erityistä huomiota kiinnitetään Päijät-Hämeen yhteyksiin Etelä-Suomen satamiin, Helsinki-Vantaan lentokentälle ja Venäjälle. Päijät-Häme kuuluu Pietarin talouden vaikutuspiiriin, ja maakunnan yritysten vientipyrkimyksiä suunnataan Pietariin ja muualle Venäjälle kehittämishankkein. Pietarin alueen matkailijoita pyritään palvelemaan paremmin maakunnan majoitus-, ravitsemus- ja hyvinvointiyritysten kansainvälisyyttä kehittämällä. Toteutetaan Salpausselän palveluvyöhyke hanketta ylimaakunnallisena matkailun, palvelujen, raide- ja tieverkon sekä logistiikan kehittämishankkeena. Edistetään laadukkaiden kaupallisten palveluiden toteutumista myös lausunnoilla sekä viranomais- ja sidosryhmäyhteistyöllä. Kielitaito, erilaisten matkailijatyyppien tunnistaminen ja saavuttaminen ja palvelujen hiominen latenttiakin kysyntää vastaamaan ovat toimialan avaintaitoja. TTS2014-2016/Päijät-Hämeen liitto 6 (18)
VAPAA-AJAN JA HYVINVOINTILIIKETOIMINTAA LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ HYÖDYNTÄMINEN SOSIAALINEN OSALLISUUS Hyvinvointi on nouseva teema, jolle on kysyntää varsinkin kehittyneissä maissa. Päijät-Hämeellä on luontonsa takia erinomaiset mahdollisuudet houkutella erilaisia matkailijaryhmiä niin koti- kuin ulkomailta. Liitto tukee ja rahoittaa lukuisia teeman mukaisia hankkeita. Edistetään maakuntakaavalla loma- ja matkailualueiden kehittymistä. Päijät-Hämeen liitto painottaa toimissaan resurssitehokkuutta, jolla säästetään luonnonvaroja. Liitto tukee ja rahoittaa hankkeita, joilla luonnonvaroja voidaan ottaa uudella tavalla käyttöön osana vihreää taloutta. Edistetään maakuntakaavalla luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Osallistutaan ylimaakunnallisiin luonnonvarahankkeisiin ja -selvityksiin. Päijät-Hämeen liitto tukee osaltaan alueen hyvinvointia edistäviä hankkeita. Päijät-Hämeen hyvinvoinnin alueellisten erojen tarkastelulla saaduilla tiedoilla edistetään pitkällä tähtäimellä osallisuutta ja lisätään työllisyyttä ja kasvua. TTS2014-2016/Päijät-Hämeen liitto 7 (18)
VUODEN 2015 TALOUSARVIO Yleinen taloudellinen tilanne Kansainvälisen talouden kasvu on hitaasti palautumassa teollisuusmaissa. Erityisesti Euroalueen ulkopuolisten teollisuusmaiden elpyminen on ollut nopeahkoa, joskin näidenkin maiden kohdalla kasvuluvut ovat maltilliset verrattuna aikaisempien taantumien jälkeisiin ajankohtiin. Euroalue on kääntynyt hitaaseen kasvuun, mutta kasvuvauhtia rajoittaa jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky sekä julkisen velan korkea taso. Suomen taloudellinen tilanne sen sijaan odottaa edelleen käännettä parempaan. BKT on supistunut jo kaksi vuotta peräkkäin ja myös kuluvan vuoden ensimmäinen neljänneksen aikana kokonaistuotanto laski. Kansantalousosaston ennuste pitää sisällään maltillisen käänteen parempaan, mutta kuluvana vuonna Suomen bruttokansantuote kasvaa vain 0,2 %. Vaimean kasvun taustalla on nettoviennin positiivinen kontribuutio sekä yksityisen kulutuksen lievä lisääntyminen. Tarjonnan puolelta tarkasteltuna teollisuustuotannon alamäki jatkuu vielä kuluvan vuoden, mutta palvelutuotanto kääntyy jo vajaan prosentin kasvuun. Yksityiset investoinnit laskevat edelleen vuositasolla, mutta ne kääntyvät kasvuun tämän vuoden kuluessa. Niiden BKT-osuus jää alle 16 prosentin. Eniten laskevat asuinrakennusinvestoinnit. Kone- ja laiteinvestoinnit kääntyivät kasvuun jo viime vuoden lopussa. Alkuvuoden aikana yksityinen kulutus on ollut yllättävän vahvaa ottaen huomioon heikon reaaliansiokehityksen sekä kuluttajien odotukset tulevasta. Ennusteessa yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 0,4 % ja julkinenkin kulutus kasvaa hieman. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen vuosikeskiarvo nousee 8,5 prosenttiyksikköön ja työllisten määrä alenee 0,2 prosentilla. Pitkäaikaistyöttömyys on nousussa ja työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat estävät tilanteen nopean paranemisen. Hintapaineet ovat maltilliset ja inflaatio jää 1,3 prosenttiin. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,4 %. Kaikki kysyntäerät julkisia investointeja lukuun ottamatta vaikuttavat talouskasvuun positiivisesti. Vienti lisääntyy 4,6 % kansainvälisen kaupan piristyessä. Tuonti kasvaa kuitenkin vain noin 3,5 % johtuen edelleen alhaisesta kotimaisesta kysynnästä. Vuonna 2015 kotitalouksien reaalitulojen kehitys jää edellisvuotista heikommaksi ja yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu edelleen hyvin vaimeana. Kotitalouksien velkaantumisasteen nousuvauhti pysähtyy jääden hieman yli 119 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Tarjonnan puollella sekä teollisuuden että palveluiden tuotanto nousee noin puolellatoista prosentilla. Työttömyysaste pysyy likimain kuluvan vuoden tasolla huolimatta taloudellisen aktiviteetin piristymisestä. Inflaatioksi ennustetaan 1,7 %, ja siitäkin veromuutosten vaikutus on hieman alle puoli prosenttiyksikköä. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,6 %, jota voidaan historiallisen kehityksen perusteella pitää alhaisena kasvuna. Talouden aktiviteetti on tuolloin edelleen ns. potentiaalisen tuotannon tasoa alhaisempi eli taloudessa on edelleen vapaita resursseja, jotka mahdollistavat että BKT:n kasvuvauhti ylittää vuonna 2016 talouden potentiaalisen tuotannon kasvun. (VM suhdannekatsaus 1/2014) TTS2014-2016/Päijät-Hämeen liitto 8 (18)
Kuntatalous Kuntien ennakolliset tilinpäätökset julkaistiin toukokuussa. Kokonaisuutena muutoksia ei tullut paljoakaan verrattuna helmikuun tilinpäätösarvioihin. Toimintakulujen kasvu pysyi noin 2,5 prosentissa. Lopullinen kasvuprosentti saadaan marraskuussa, kun kuntien ja kuntayhtymien väliset eliminointierät tiedetään. Peruskuntien vuosikate oli viime vuonna 2,07 mrd. a, mikä kattoi juuri 100 prosenttia poistoista. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,69 mrd. a, eli 103 prosenttia poistoista. Negatiivinen vuosikate oli 30 kunnalla. Tilikauden tulos oli kunnissa plussalla 0,37 mrd. a ja kunnissa ja kuntayhtymissä 0,44 mrd. a. Tulosta paransivat toimintakulujen kasvun puolittumisen ja verotulojen nopean kasvun lisäksi mm. toimintojen yhtiöittäminen. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi voimakkaasti edelliseen vuoteen verrattuna, 12,8 %. Yhteensä lainakanta oli viime vuoden lopussa 15,58 mrd. a. Kuntien palkkausmenot lisääntyivät vuonna 2013 vain yhdellä prosentilla, mutta kunta-alan ansiotasoindeksi kasvoi 1,8 prosenttia. Tänä vuonna palkkaperintö vuodelta 2013 sekä työllisyysja kasvusopimuksen mukaiset korotukset ja palkkaliukumat nostavat kuntien ansiotasoindeksiä noin 1,2 prosentilla. Vuonna 2015 indeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Kuntien verotilitysten kasvu tippuu kuluvana vuonna reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Edellisvuoden poikkeuksellisen tason lisäksi verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat mm. uuden työmarkkinaratkaisun matalat sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Kunnallisveron tilitysten kasvuksi Kuntaliitto arvioi tänä vuonna 1,3 prosenttia, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Koko talouden palkkasumman arvioidaan kasvavan hitaiden sopimuskorotusten ja työvoimaan kohdistuvien säästöpaineiden vuoksi kuitenkin vain 1,2 prosenttia. Myös tuloverotukseen tehdyt perustemuutokset, kuten perusvähennyksen ja työtulovähennyksen enimmäismäärien korotus sekä valtion tuloveroasteikon asteikkotarkistus, vaimentavat kunnallisveron kasvua. Veroperustemuutoksista aiheutuvat verotulomenetykset kunnille kompensoidaan kuitenkin valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Yhteensä kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna noin 18,2 miljardia a. Vuonna 2015 kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän 18,55 miljardia a, mikä merkitsee vain 1,9 prosentin kasvua tähän vuoteen verrattuna. Vaatimattoman kehityksen taustalla on heikkona jatkuva työllisyystilanne ja ansioiden matalana pysyttelevä 1,2 prosentin kasvu. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttavat myös kehysriihessä sovitut ansiotulojen veroperustemuutokset. Uusia minihallitusneuvotteluissa tehtyjä päätöksiä ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistuksesta tai indeksikorotusten leikkauksen perumisesta ei ole huomioitu ennusteessa. Kuntien verotulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna kokonaisuudessaan 2,1 %. Ensi vuonna verotulojen kasvu pysyy samalla tasolla eli noin kahdessa prosentissa. Arvioiden mukaan kuntien tilikauden tulos tulee heikkenemään vuonna 2015 noin 750 miljoonaan on. Investoinnit pysyvät entisellä tasollaan, joten myös toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee 600 miljoonalla lla -2,2 miljardiin on. (Kuntatalous 2/2014) 9 (18)
Talousarvion laadinnan perustelut Käyttötalousosa Maakuntavaltuuston hyväksymässä vuosien 2014-2016 taloussuunnitelmassa on jäsenkuntien maksuosuuden arvioitu kasvavan vuoden 2015 käyttömenoihin 1,0 2,5 prosenttia. Nyt laadittu talousarvioesitys perustuu jäsenkuntien maksuosuuden 0,7 prosentin kasvuun. Vuosien 2016 ja 2017 kuntarahoitteisten käyttömenojen kasvuksi on arvioitu 0,5-1,0 prosenttia, riippuen yleisestä kustannuskehityksestä. Liitolla on aikaisemmilta vuosilta ylijäämää yhteensä 290 220,98 a. Liiton vakinaisen henkilökunnan määrä on 19 henkilöä. Henkilökuntaluettelo on liitteenä. Maakuntahallituksen esityksessä vuoden 2015 talousarvioksi toimintatuotot ovat yhteensä 2 523 550 a ja toimintakulut 2 468 350 a. Jäsenkuntien maksuosuus liiton menoihin on 1 946 900 a. Maksuosuuslaskelma on liitteenä. Talousarvioesitykseen sisältyy myös erillisrahoitteisina hankkeina Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteuttamisesta aiheutuvat menot 107 000 a, Verkkotietokeskuksesta maksettavat kuntarahoitusosuudet 56 000 a, Lahden yliopistokeskuksen kuntarahoitus 100 000 a, EUyksikön hallinnointi 130 000 a, Kuntayhteistyön tuki -hanke 53 650 a, Muuttuva maailma hanke 70 000 a ja Kansalaisten Eurooppa projekti 40 000 a Vuoden 2015 talousarvio on laadittu niin, että sillä pystytään toteuttamaan toimintasuunnitelmaan valitut painopisteet. Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot Luottamushenkilöhallinnon toimintatulot 157 200 a koostuu: - jäsenkuntien maksuosuuksista150 200 a - EU:n teknisestä tuesta 7 000 a Toimintakulut Luottamushenkilöhallinnon kokonaiskulut ovat yhteensä 157 200 a, mikä on saman verran kuin kuluvana vuonna. Talousarviossa on varauduttu YTA-alueen hallituksien yhteiskokouksiin, kahteen maakuntavaltuuston kokoukseen, kahteentoista maakuntahallituksen kokoukseen ja kahdeksaan tarkastuslautakunnan kokoukseen. Luottamushenkilöhallinnossa on otettu huomioon myös maakunnan yhteistyöryhmän toiminnasta aiheutuvat kustannukset, joiksi on arvioitu 7 000 a. Kustannukset katetaan EU:n teknisestä tuesta. Varsinainen toiminta 10 (18)
Toimintatuotot Varsinaisen toiminnan toimintatuotot 1 916 700 a koostuu: - Jäsenkuntien maksuosuuksista 1 796 700 a - EU:n teknisestä tuesta 100 000 a - Muista tuista ja avustuksista 20 000 a Toimintakulut Varsinaisen toiminnan kokonaiskulut ovat 1 851 500 a, mikä on 4,4 prosenttia vähemmän kuin kuluvana vuonna. Kokonaismenoista henkilöstömenojen osuus on n. 71 prosenttia. Määrärahat on varattu liiton nykyiselle henkilökunnalle eli 19 henkilölle. Henkilökuntaluettelo on liitteenä. Toimintavuonna henkilöstömenot pienenevät 5,3 prosenttia. Henkilöstömenoissa on varauduttu tulopoliittisesta ratkaisusta aiheutuvien korotusten lisäksi joihinkin palkkojen jälkeenjääneisyydestä aiheutuviin tarkistuksiin. Yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten kokouksiin ja toiminnan kehittämiseen on varattu 5 000 a, Suomen Kuntaliiton vuosittaiseen palvelumaksuun 21 000 a ja CPMR:n ja sen Itämerikomission jäsenmaksuun 8 000 a. Kuntarahoitteisten menojen lisäksi varsinaiseen toimintaan sisältyy Etelä-Suomen EAKR ohjelman teknisellä tuella rahoitettavat ohjelman toteutuksesta aiheutuvat kulut, joiksi on arvioitu 100 000 a. Muut määrärahat on varattu siten, että toimintasuunnitelmassa esitettyjen tehtävien toteuttamiseen on tarvittavat edellytykset. 11 (18)
Kuntayhteistyö ja projektit Toimintatuotot Kuntayhteistyön ja projektien toimintatuotot 449 650 a: - Verkkotietokeskuksen kuntarahoitusosuudet 56 000 a - Lahden yliopistokeskuksen kuntarahoitusosuudet 100 000 a - EU-toimiston hallinnoinnin EAKR:n tekninen tuki 130 000 a - Kuntayhteistyön tuki hankkeen makera-tuki ja kuntien rahoitusosuudet 53 650 a - Muuttuva maailma hankkeen makera-tuki ja rahoitusosuudet organisaatioilta 70 000 a - Kansalaisten Eurooppa projektin tuki a 40 000 a Toimintakulut Kuntayhteistyön ja projektien toimintakulut 459 650 a: - Verkkotietokeskuksen maksuosuudet 66 000 a - Lahden yliopistokeskuksen rahoitusosuudet 100 000 a - EU-toimiston hallinnointi 130 000 a - Kuntayhteistyön tuki hankkeen kulut 53 650 a - Muuttuva maailma hankkeen kulut 70 000 a - Kansalaisten Eurooppa projektin kulut 40 000 a Verkkotietokeskus Verkkotietokeskus siirtyy 1.1.2011 osaksi liiton toimintaa. Sijoituspaikkana toimii maakuntatalo. Päijät-Hämeen liitolle ja jäsenkunnille aiheutuvat kustannukset ovat yhteensä 66 000 a. Kunnat maksavat asiakasmaksuina Päijät-Hämeen liiton kautta yhteensä 48 000 a ja lisäksi Tilastokeskukselta hankittavista tietokantaoikeuksista 8 000 a. Päijät-Hämeen liiton osuus on 10 000 a. Verkkotietokeskuksen palveluaspekti on ollut edelleen kovin näkyvää, sillä toimenpiteitä vaativia toimeksiantojaon tullee enemmän kuin aikaisempina vuosia. Osa oli yksittäisiä tietokantahakuja, mutta laajempiakin toimeksiantoja on toteutettu. Toimeksiantojen määrä näyttää lisääntyvän Päijät- Hämeen liiton sisälläkin. Niistä mainittakoon maakuntakaavan seurantaraportin laadintaan ja maakuntaohjelmaan osallistuminen tietoja päivittämällä ja etsimällä, Ladecin neljännesvuosiraportointiin liittyvät tiedot, pendelöintiin liittyvät tiedot Päijät-Hämeen kunnissa. Aihealueista eniten kysyttiin väestöön, työmarkkinoihin ja elinkeinoelämään liittyviä tietoja. Asiakaskunnalle lähetettään uutisviestiä tehdyistä päivityksistä. Listalla on yli 130 nimeä ja uutisviesti leviää heidän kauttaan myös laajemmin käyttäjäorganisaatioihin. Lahden yliopistokeskus Talousarviossa on varauduttu vuosittain 100 000 n kuntarahoitusosuuteen, joka kanavoidaan Päijät-Hämeen liiton kautta yliopistokeskuksen rahoitukseen. Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR-ohjelman 2007-2013 hallinnointi (EU-yksikkö) Etelä-Suomen maakuntien yhteinen EU-yksikkö perustettiin vuonna 2007 maakuntien kesken solmitulla sopimuksella, jonka mukaan Päijät-Hämeen liitto vastaa Etelä-Suomen EAKR-ohjelman temaattisen osion (toimintalinja 5) hankkeiden hallinnoinnista koko Etelä-Suomen osalta sekä rakennerahastoasetuksella suuralueen koordinoivalle maakunnan liitolle siirretyistä EAKR-ohjelman hallintoviranomaistehtävistä. Vuoden 2015 Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR-ohjelman 2007-2013 EUyksikön tehtävät liittyvät toimintalinjan 5 rahoitettujen hankkeiden maksatustehtäviin ja ohjelmakauden sulkemiseen. Ohjelmakauden 2007-2013 hallinnointiin liittyvät tehtävät tulee olla 12 (18)
tehty 31.12.2015 mennessä. EU-yksikkö toimii Päijät-Hämeen liiton yhteyteen kunnostetuissa tiloissa. EU- yksikössä työskentelee hankekoordinaattori (0,5 htv) ja kolme hankesihteeriä (1,8 htv). Päijät-Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto ovat sopineet erillisellä sopimuksella ohjelmajohtajan työpanoksen jakamisesta (vuonna 2015 n. 0,1 htv). Päijät-Hämeen liitto on koordinoinut EU:n rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelua Etelä- ja Länsi-Suomen alueella. EU-yksikkö on ollut vahvasti mukana ohjelmakauden valmistelussa 2014-2020 osallistuen siihen alueellisesti ja valtakunnallisesti (esim. ministeriöiden työryhmissä). Uudenmaan liitto toimii Etelä-Suomen koordinoivana maakunnan liittona ja sinne kootaan Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman osalta Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakunnan liitoista valtionneuvoston asetuksessa (356/2014) 17 määritellyt tehtävät. Vuonna 2015 EU-yksikön kustannusten arvioidaan olevan 130 000 a. Kustannukset katetaan Etelä-Suomen EAKR- ohjelman teknisestä tuesta. Kuntayhteistyön tuki -hanke Julkisten palvelujen yhteinen kehittäminen ja kuntayhteistyö jatkuvat edelleen vuonna 2013. Hallitusohjelman linjauksia toteuttamaan käynnistyi 1.7.2012 Kuntien yhteistyön tuki hanke, jota toteutetaan maakunnan kunnissa 30.6.2015 saakka. Tavoitteena on varautua kuntakentän suuriin rakenteellisiin muutoksiin niin kunta- kuin aluetasolla. Maakuntaliitolla on rooli mahdollisuuksien toteuttajana ja kuntien yhteistyöprojektien koordinoijana. Vuonna 2014 kunnat varautuvat omissa talousarvioissaan yhteistyöprojekteihin rahoitusosuudella 0,6 /as/kunta. Kokonaisrahoituksesta 50 % on maakunnan kehittämisrahaa. Hankkeen budjetti vuodelle 2014 on 246 000 a ja vuodelle 2015 noin 54 000 a. Muuttuva maailma hanke Päijät-Hämeen liitto hankkii maakuntaan toimijoiden yhteiseen käyttöön toimintaympäristöanalyysin, jonka asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja koordinaatioon käytetään maakunnan kehittämisrahaa. Päijät-Hämeen liitto laittaa hankkeeseen omaa rahaa ja työtä 15 000 n verran, ja muut osallistuvat organisaatiot yhteensä 20 000 a. Hankkeen kokonaisbudjetti on 70 000 a. Hankkeen asiantuntijapalvelu kilpailutetaan syksyllä 2014, tulokset ovat käytettävissä 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana. Kansalaisten Eurooppa projekti Päijät-Hämeen liitto koordinoi kansainvälistä hanketta "Building bridges between senior citizens and students in the elderly care in the EU", joka rahoitetaan Euroopan unionin Kansalaisten Eurooppa - ohjelmasta vanhustenhuollon oppalaisen asiantuntijaverkoston yhteistyöhön ja asiantuntijakonferenssien järjestämiseksi vuosina 2014-2015. Hankkeen kesto on 1.1.2014-31.12.2015 ja budjetti 80 000 a konferenssien järjestämiseen, tiedottamiseen ja julkaisun tekemiseen. Omarahoituksena toimii osallistujien matkakustannukset konferensseihin. Hanke on jatkoa vuonna 2011-12 Tsekissä, Kroatiassa ja Liettuassa järjestetyille vanhustenhuollon asiantuntijaseminaareille. Tämän jatkohankkeen läpileikkaavana teemana on koulutuksen ja työelämän raja-aitojen madaltaminen. Mukana ovat kaikki keskeiset vanhustenhuollosta vastaavat päijäthämäläiset organisaatiot sekä vanhustenhuollon asiantuntijoita yhdeksältä oppalaisen maan partnerialueilta: Kroatiasta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Romaniasta, Saksasta, Serbiasta, Tšekin tasavallasta ja Unkarista. Hankkeen aikana verkosto valmistelee laajempia oppalaisia yhteistyöhankkeita sekä allekirjoittavat teknisen yhteistyösopimuksen sosiaali- ja terveysalalla verkoston yhteistyön jatkumisen turvaamiseksi. Kansainväliset temaattiset konferenssit järjestetään Päijät-Hämeessä (toukokuu 2014), Latvian Talsissa (syyskuu 2014) ja Puolan Silesian alueella Katowice/Bielsko-Biala (toukokuu 2015). Verkosto on toiminut myös menestyksekkäästi alustana muiden projektien kohtaamispaikkana (esim. SHF-projekti) ja partneriverkostona muiden temaattisten rahoitusohjelmien hankehakemuksille. 13 (18)
Palo- ja pelastustoimi Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen talousarvio esitetään maakuntavaltuustolle erillisenä liiteaineistona. Maakuntavaltuusto on kokouksessaan 16.6.2014 asettanut pelastuslaitokselle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. 14 (18)
Käyttötalousosa MAAKUNTAHALLITUS Luottamushenkilöhallinto TA 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 1 000 TS 2017 1 000 Toimintatulot 154 000 157 200 157 200 156 156 Toimintamenot 154 000 157 200 157 200 156 156 Toimintakate 0 0 0 0 0 Varsinainen toiminta Toimintatulot 2 013 500 2 005 200 1 916 700 1 915 1 910 Toimintamenot 1 952 500 1 916 500 1 851 500 1 831 1 815 Toimintakate 61 000 88 700 65 200 84 95 Kuntayhteistyö ja projektit Toimintatulot 1 210 500 1 068 000 449 650 156 156 Toimintamenot 1 224 700 1 078 000 459 650 166 166 Toimintakate -14 200-10 000-10 000-10 -10 15 (18)
Tuloslaskelmaosa Toimintatuotot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 1 000 TS 2017 1 000 Myyntituotot 1 921 782 1 933 400 1 946 900 1 961 1 975 Tuet ja avustukset 208 584 229 000 127 000 110 90 Muut toimintatuotot 29 980 0 0 0 0 Projektien toimintatuotot 958 440 1 068 000 449 650 156 156 Toimintatuotot yhteensä 3 118 786 3 230 400 2 523 550 2 227 2 221 Toimintakulut Henkilöstökulut 1 383 659 1 467 000 1 393 000 1 390 1 390 Palvelujen ostot 411 526 406 500 385 500 375 365 Aineet, tarvikkeet, tavarat 36 369 55 000 59 000 55 55 Muut kulut 130 088 145 200 171 200 167 160 Projektien toimintakulut 1 017 953 1 078 000 459 650 166 166 Toimintakulut yhteensä 2 979 595 3 151 700 2 468 350 2 153 2 136 Toimintakate 139 191 78 700 55 200 74 85 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 150 2 000 2 000 2 2 Muut rahoitustuotot 370 0 0 0 0 Korkokulut -18 104-23 000-23 000-22 -22 Rahoitustuotot ja -kulut yht. -17 584-21 000-21 000-20 -20 Vuosikate 121 607 57 700 34 200 54 65 Suunnitelmapoistot -54685-55 000-55 000-55 -55 Tilikauden tulos 66 921 2 700-20 800-1 10 Tilikauden alijäämä (alijäämä) 66 921 2 700-20 800-1 10 16 (18)
Rahoitusosa TOIMINNAN RAHAVIRTA TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 1 000 TS 2017 1 000 Vuosikate 121 607 57 700 34 200 54 65 Yhteensä 121 607 57 000 34 200 54 65 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys -73 332-73 332-73 332-73 -73 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po:n muutokset 9 0 0 0 0 Saamisten muutos 87 047 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos -237 117 0 0 0 0 Yhteensä -223 393-73 332-73 332-73 -73 Rahavarojen muutos -101 786-15 632-39 132-19 -8 17 (18)
LIITTEET Jäsenkuntien vuoden 2015 maksuosuudet Asukasluku x) Maksuosuus liiton menoihin 1.1.2014 K ä y t t ö m e n o t Kuntayhteis- Verkko- työn tuki Yliopisto- tietohenkeä % 2014 2015 abs % -hanke keskus keskus Yhteensä Asikkala 8 391 4,15 80 763 80 752-11 -0,01 1 113 4 148 2 323 88 336 Hartola 3 092 1,53 30 593 29 756-837 -2,74 410 1 528 856 32 550 Heinola 19 927 9,85 191 395 191 769 374 0,20 2 642 9 850 5 516 209 777 Hollola 22 018 10,88 210 514 211 892 1 378 0,65 2 919 10 884 6 095 231 790 Hämeenkoski 2 077 1,03 20 007 19 988-19 -0,09 275 1 027 575 21 865 Kärkölä 4 733 2,34 45 551 45 548-3 -0,01 628 2 339 1 310 49 825 Lahti 103 359 51,09 983 328 994 685 11 357 1,15 13 705 51 091 28 611 1 088 092 Nastola 14 955 7,39 143 963 143 921-42 -0,03 1 983 7 392 4 139 157 435 Orimattila 16 356 8,08 155 590 157 403 1 813 1,17 2 169 8 085 4 527 172 184 Padasjoki 3 265 1,61 31 815 31 421-394 -1,24 433 1 614 904 34 372 Sysmä 4 132 2,04 39 881 39 765-116 -0,29 548 2 042 1 144 43 499 Yhteensä 202 305 100,00 1 933 400 1 946 900 13 500 0,70 26 825 100 000 56 000 2 129 725 18 (18)
Päijät-Hämeen liiton henkilökunta Maakuntajohtaja Jari Parkkonen Suunnitteluavustaja Tanja Gangsö Aluekehityspäällikkö Juha Hertsi Maakunta-arkkitehti Mirja Karila-Reponen Palvelusihteeri Riika Koivulehto Suunnittelusihteeri Asta Kortesaari Erityisasiantuntija Mari Lång-Kauppi Tarkastaja Helena Masanti Tutkimuspäällikkö Jukka Mikkonen Visuaalinen suunnittelija Maaret Monola Erityisasiantuntija Marko Mälly Kehittämisjohtaja Riitta Nieminen Erityisasiantuntija Tapio Ojanen Hallintojohtaja Jari Paakkunainen Palkka- ja taloussihteeri Jaana Rissanen Johdon sihteeri Eija Säynätmäki Maksatustarkastaja Tuula Vasarainen Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen Verkkotietokeskus Erityisasiantuntija Päivi Pulkkinen EU-toimiston henkilökunta Hankekoordinaattori Hanna Laaksonen Hankesihteeri Eeva Sarkkinen Hankesihteeri Eila Ilkko Hankesihteeri Mirka Karisto Kuntayhteistyön tuki hanke Projektikoordinaattori Maija Väkeväinen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen hanke Projektipäällikkö Arja-Tuulikki Wilén 19 (18)