Espoo Piispankallio Piispanristi 2, kortteli 22315 Liito-oravalausunnon päivitys Luontotieto Keiron Oy 30.3.2017
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Kartoitustulokset ja alueen kuvaus... 3 3 Johtopäätös ja suositukset... 6 Kansikuva Näkymä pohjoiseen Piispanristi kadulta korttelialueelle 22315. Korttelin puusto on väljää ja koivuvaltaista. Taustalla Olarin rakennuksia Kuitinmäentien pohjoispuolella. Kuvat Susanna Pimenoff. 1
1 Johdanto Espoon kaupunki on kaavoittanut Piispankallion asuin- ja toimistotilakäyttöön. on suunnittelemassa Piispanristi 2 kadun varteen korttelille 22315 uutta asuinrakennusta, jonka kaavamuutosprosessi on käynnissä. Alueelta tehtiin liito-oravakartoitus ja lausunto vuonna 2014, koska suunnittelussa ilmeni, että Espoon ympäristökeskuksen tilaaman kokonaisliitooravatarkastelun yhteydessä lähialueelta, ei ko. korttelialueelta, oli havaittu liito-oravan jätöksiä. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus edellytti rakennuttajaa selvityttämään liito-oravatilanne uudestaan keväällä 2017, koska lausunto on jo kolme vuotta vanha ja liito-oravatilanne muuttuu nopeasti. SRV:n hankekehityspäällikkö Anne Tiainen tilasi Luontotieto Keironilta liito-oravalausunnon. Tämän liito-oravakartoituksen ja lausunnon on laatinut biologi FM Susanna Pimenoff. Selvitysalueella käytiin 30.3.2017 kartoittamassa liito-oravan jätöksiä, samalla puustoa ja muuta kasvilajistoa. Myös lähialueen ympäristöä itään kartoitettiin. Kuva 1 Selvitysalueen, kortteli 22315, sijainti osoitetaan punaisella täytöllä. Maanmittauslaitos 03/2017. 2
2 Kartoitustulokset ja alueen kuvaus Liito-orava taajamassa Eteläisestä Espoosta on vuodesta 2012 havaittu runsaasti liito-oravia. Liito-oravien kokonaisselvityksessä Espoossa on arvioitu asustavan noin 800 liito-oravaa (Lammi ym. 2016). Eteläisessä Espoossa ne esiintyvät taajamarakenteen pienissä metsiköissä ja liikkuvat teiden ja pihojen ylitse liitämällä. Ilmeisesti niiden elinympäristövaatimukset taajamassa ovat metsäisiä alueita väljemmät tai ne ovat aiemmin luultua sopeutuvaisempia. Liito-oravat esiintyvät elinympäristöissä, joissa on samankaltaisia piirteitä: sekametsä, jossa kasvaa haavan ja koivun lisäksi vähintään muutama kuusi. Ravintonaan ne käyttävät enimmäkseen haavan lehtiä, sekä koivun ja lepän norkkoja. Etelä-Espoon liito-oravien radiolähetinseurannassa niiden huomattiin ruokailevan lähes kaikilla mahdollisilla puulajeilla tavanomaisten lisäksi, mm. männyllä ja tammilla, joista ne söivät tammenterhoja (Yrjölä 2014a). Korttelin yleispiirteet Selvitettävä kortteli 22315 sijaitsee Kuitinmäentien ja Piispansilta kadun kupeessa Piispankalliossa, ks. kuva 1. Maasto kohoaa korkealle molempien teiden yläpuolelle ja kortteli viettää jyrkästi pohjoiseen. Piispanristi-katu on louhittu kalliokumpareeseen. Korttelin keskellä sijaitsee vanha saunarakennus, joka on osin palanut. Se on ilmeisesti liittynyt Piispankylänkujan pieneen asuinrakennukseen, jonka suuntaan kulkee vanha polku. Korttelin puusto on hyvin väljää ja koivuvaltaista, seassa kasvaa muutama kookas mänty ja useampi hennompi mänty. Kaikki ylärinteessä aiemmin kasvaneet kuuset ovat jo kaatuneet, alarinteessä kasvaa muutama nuorehko kuusi. Alarinteessä kasvaa tiivis puuryhmä koivuja, muutama kuusi ja useita raitoja. Korttelin itäosassa kasvaa vanhoja omenapuita suurten koivujen seassa. Piispanristi 4 tontin reunan läheisyydessä kasvaa suuri raita ja sen ympärillä tiheä tuomipensas. Korttelissa on vanhan pihapiirin portaikko ja kivimuuri sekä hyötykasveja, mm. karviainen. 3
Kuva 2 Palaneen saunan alarinteessä on hyvin pienialainen, muuta tonttia tiheämpi puusto. Metsikössä on muutama mänty, useita koivuja ja raitoja sekä kaksi kuusta. Oikealla näkyy Piispanportti 1:n korkea kerrostalo. Korttelin kartoitustulokset Korttelilta 22315 ei tehty havaintoja liito-oravan jätöksistä vuonna 2017, eikä myöskään vuonna 2014. Jokainen puu tarkastettiin, myös männyt. Kortteli ei ole liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikaksi soveltuvaa. Korttelin puusto voi korkeintaan toimia liito-oravan ruokailualueena, koska liito-orava ruokailee mm. koivun norkoilla. Väljä puusto on kuitenkin liito-oravalle hyvin suojaton. Voidaan olettaa, että mikäli yksilöllä on valinnanvaraa, se suosii Piispankallion muita metsiköitä ruokailualueinaan. Ekologiset yhteydet korttelille toimivat välittömään lähiympäristöön vain kaakkoon ja etelään. 4
Kuva 3 Kortteli esitetään punaisella täytöllä, kartoitettu alue sinisellä reunaviivalla. Keltaiset pisteet osoittavat vuonna 2014 havaitut liito-oravan jätökset. Kartan Maanmittauslaitos 03/2017 Liito-orava lähialueella Lähialueelta ei löytynyt yhtään liito-oravan jätöksiä, vaikka kaikki potentiaaliset puut tarkastettiin. Lähiympäristö on säilynyt ennallaan vuodesta 2014, jolloin siitä löytyi liito-oravan jätöksiä usealta tontilta, ks. kuva 3 keltaiset pallot. Heti korttelin ulkopuolella, Piispankallionkujan ja Piispanristi-kadun risteyksessä löytyi liito-oravan jätös kuusen juurelta vuonna 2014. Toinen papana löytyi pienestä metsiköstä Piispanpuisto ulkoilutien eteläpuolelta koivun alta. Kolmas papanahavainto löytyi sekä Esa Lammin että Teemu Virtasen toimesta Solberganrinteen rakentamattomalta tontilta. Nämä kaikki puut tarkastettiin myös vuonna 2017, mutta niiden alta ei löytynyt liito-oravan jätöksiä. Maastohavaintojen ja ortokuvan perusteella Solberganrinteen pohjoispuoliset tontit näyttävät olevan Piispankallion parasta liito-oravametsää. Tämäkään metsä ei ole liito-oravalle optimaalinen, koska siinä kasvaa melko paljon mäntyä. 5
Ekologiset yhteydet Liito-oravan mahdollisuudet siirtyä Piispankalliosta muille puustoisille alueille ovat heikot. Kaikki Piispankalliota rajaavat valtaväylät ovat leveitä ja monet tienreunat ovat puuttomia. Selvitettävältä korttelilta ekologiset yhteydet Kuitinmäentien ylitse näyttävät hyvin heikoilta. Piispansilta on leveä eikä vastapuolen tieluiskalla ole puustoa. Käytännössä Kuitinmäentien ylitys liitämällä pohjoiseen on mahdoton selvitetyltä korttelialueelta. Yrjölän (2014b) liito-oravaselvityksessä arvioitiin Kuitinmäentien ylityksen olevan teoreettisesti mahdollinen Kehä II:sen vieressä, jossa kasvaa korkeita koivuja molemmin puolin tietä. 3 Johtopäätös ja suositukset Selvitettävällä korttelialueella ei ollut merkkejä liito-oravan esiintymisestä vuonna 2017 eikä vuonna 2014. Korttelin puusto ei sovellu liito-oravan luonnonsuojelulain 49 tarkoittamaksi lisääntymistai levähdyspaikaksi. Kortteli voidaan käyttää rakentamiseen ilman vaikutuksia liito-oravaan. Lähiympäristöstä ei löytynyt merkkejä liito-oravasta vuonna 2017. Liito-oravan todettiin liikkuvan tai asustavan alueella vuonna 2014. On mahdollista, että lähialueen viime vuosien rakentaminen on vähentänyt liito-oravalle soveltuvaa metsän pinta-alaa siinä määrin, ettei Piispankallio enää sovellu liito-oravalle. Liito-orava tuskin pystyy elämään pelkästään Solberganrinteen tonteilla, koska ruokailupuuston määrä jäänee liian pieneksi. Ko. kortteli 22315:in säilyttäminen rakentamattomana ei merkittävästi parantaisi ruokailutilannetta. Tämän lisäkartoituksen myötä näyttää selvältä, ettei liito-oravalla ole elinkelpoisia mahdollisuuksia asustaa Piispankalliosssa pidemmällä aikavälillä. Helsingissä 30.3.2017 Susanna Pimenoff Luontotieto Keiron Oy Lähteet Lammi, E., Vauhkonen, M., Routasuo, P. & Hanski, I. K. 2016: Espoon liito-oravien kokonaisselvitys 2014-2015. Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 2/2016. 60 s. ISSN 1456-2316. Yrjölä Oy 2014 a: Liito-oravien radioseuranta Espoonlahden ja Matinkylän suuralueilla 2014. Julkaisematon tutkimusraportti 16.1.2014, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Uudenmaan ELY-keskus. 25 s., 9 liitettä. Yrjölä Oy 2014b: Espoon Olarin liito-oravaselvitys 2014, Papanpuu-, elinympäristö- ja kulkuyhteysinventointi (kortteli 22304). Julkaisematon tutkimusraportti 9.4.2014, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, YIT Rakennus Oy. 6