Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Samankaltaiset tiedostot
Suomalaisten ravinnon saanti ja ravitsemussuositukset Satu Männistö Dos., akatemiatutkija

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ikäryhmä / Age group Elintarvikeluokka / Food use class n. Ikäryhmä / Proteiini. Hiilihydraatit Carbohydrates

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä /

Lautaselta vai purkista ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä. Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Esityksen sisältö. Painoindeksi , miehet v FINRISKI-tutkimukset; Männistö S et al. Tutkimuksesta tiiviisti, THL 2012.

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Seurantaindikaattorit

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

FORMARE Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

5. Ravintoaineiden saanti

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

Skaffari ym. Päiväkoti-ikäisten lasten ruokavalio 3 LASTEN RUOKAVALIO

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

LAPSEN RAVITSEMUS. Mikael Knip Lastentautiopin professori. Lasten ja nuorten klinikka, Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaala, HUS

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Raskausdiabeteksen. ravitsemushoito

perustettu vuonna 1927

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Eväitä ruokapuheisiin

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

Ruokaa Sydänystävälle!

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Nuoren liikkujan ruokavalio

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit

Leikki-ikäisen ruokavalio

Finravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

Vegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Ruoka ja ilmastonmuutos

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruokapäiväkirja. nro 3. Nimi: Pvm: Viikonpäivä:

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

NUOREN LIIKKUJAN RUOKAVALIO

Ikääntyneen ruokavalio

Yksipuolisuus altistaa puutoksille

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Terveyttä edistävä ruokavalio, lihavuus ja seerumin kolesteroli karttoina

Tehostettu ravitsemushoito

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

Taulukko 44b/1. Ruoan terveellisyyden ajatteleminen opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Nuoren liikkujan ruokavalio

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

Ikäihmisen ravitsemus

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Hyvällä ravitsemuksella voidaan vaikuttaa myös elämänlaatuun parantamalla päivittäistä jaksamista ja vireyttä!

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Terveellisen ruokavalion periaatteet

JUDOKAN RAVINTO-OPAS Päivitetty Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla.

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I ROVANIEMI

11. RUOKATOTTUMUKSET Johdanto Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Sokeriko myrkkyä terveydelle?

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti

Transkriptio:

Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet Tutkimusten ongelmia: kato aliraportointi www.europalehti.fi Kansallinen FINRISKI-terveystutkimus National FINRISK Study 5 vuoden välein: 1972-2012 Satunnaisotos (n. 10000) 25-74 v (1997 asti -64v) 5 aluetta (2012) Osall.akt. 2012: 65 % (59%) Lomakkeet ja terveystarkastus (mittaukset ja verinäytteet ) Vastuuorganisaatio: THL www.thl.fi/julkaisut Kansallinen Finravinto-tutkimus National Findiet Study Tavoite: suomalaisten keskimääräinen ruoan kulutus ja ravintoaineiden saanti. Ravintolisien käyttö. 1/3 otos FINRISKI-tutkimuksesta 48 tunnin ruoankäyttöhaastattelu Hyväksytty haastattelu (n=1708) Tehty 1982, 1992, 1997, 2002, 2007, 2012 (THL) www.thl.fi/julkaisut 1

mmol/l Rasvan ja rasvahappojen osuus kokonaisenergiasta Rasvan ja rasvahappojen saanti Finravinto 2007 ja 2012 Naiset Suositus 2007 2012 2007 2012 2014 EN% Kokonaisrasva 33,1 36,1 31,2 35,5 25-40 Tyydyttyneet rh. 12,9 13,9 12,0 13,7 <10 Yksittäistyyd. rh. 12,0 13,0 10,9 12,6 10-20 Monityyd. rh. 5,9 6,2 5,7 6,3 5-10 - n-3 rasvahapot 1,2 1,4 1,2 1,5 1 Transrasvahapot 0,4 0,4 0,4 0,4 <1 Tyydyttyneen rasvan päälähteet Voita ja voi-kasviöljylevitettä leivän päällä käyttävien osuus (%), Terveys 2000 ja 2011, Koskinen ym. 2012 Ruokaryhmät Naiset Maitovalmisteet 27 % 31 % Liharuoat 23 % 16 % Levitteet 21 % 19 % Viljavalmisteet 16 % 17 % Kolesterolitason muutokset 1982-2012 25-64-vuotiaat miehet, FINRISKI 6,4 6,2 6,0 5,8 5,6 5,4 Naiset Suositus Sarjakuva: HS 5,2 5,0 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu Muutos 2007-2012: Vuosi p=0.0054 Ikävakioitu Laboratoriokorjatut arvot Vartiainen et al. SLL 2012;67:2364-7 Vartiainen et al. Tutkimuksesta tiiviisti 1/2012, THL. Hiilihydraatti, en% Kuitu, g/mj Kuitu, g Sakkaroosi, en% 42,2 2,4 22 9,2 43,9 2,9 21 10,0 45-60 3 25-35 <10 27.2.2014 2

kg/person/year Food consumption in Finland, 1950-2001 Tase 160 140 120 100 80 60 40 20 0 50-52 56-58 62-64 68-70 74-76 80-82 86-88 92-94 98-00 cereals potatoes fats meat fish fruit & berries vegetables Hedelmien ja marjojen päivittäinen kulutus Helldán ym. AVTK 2012 -tutkimus naiset miehet 0 10 20 30 40 50 60 % 55-64 v 45-54 v 35-44 v 25-34 v 15-24 y. Sakkaroosi Sakkaroosin lähteet (%) Finravinto 2002 Kuvat: Elintarviketeollisuusliitto 25-34v 55-64 v Naiset 25-34v Naiset 55-64v Sokeri, lisätty* (15) Sokeri, lisätty (30) Mehujuoma* (12) Hedelmät (13) Mehujuoma* (14) Hedelmät (8) Jogurtti* (11) Kiisselit* (10) Virv.juomat* (11) Mehujuoma (7) Makeiset* (10) Sokeri, lisätty (10) Jogurtit* (8) Kahvileipä (7) Suklaa* (8) Hillo* (8) Täysmehut* (7) Kiisselit* (7) Täysmehu* (7) Makeat leivonn. (7) Makeiset* (7) Hillo (5) Hedelmät* (7) Kahvileipä (7) Hedelmät (5) Makeat leivonn. (5) Sokeri, lisätty* (5) Mehujuoma (6) Kahvileipä* (4) Jogurtti (4) Virvoitusjuomat* (5) Täysmehu (6) Makeat leivonn. (4) Virvoitusjuomat (3) Makeat leivonn.* (4) Jogurtti (5) Suklaa* (3) Täysmehu (3) Kahvileipä* (4) Suklaa (3) 3

Suolan saannin lasku on pysähtynyt: FINRAVINTO 2012 Vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti suosituksiin verrattuna : naiset Työikäisten miesten ja naisten suolan saanti vuosina 1992-2012 14 12 10 8 g/vrk 6 4 2 0 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi 1 g NaCl = 0,4 g Na, 1 g Na = 2.5 g NaCl Syömme muiden tekemää ruokaa Suolasta saadaan 70-80% ostetuista elintarvikkeista ja ruoista Naiset Ravintolisien käyttö Käyttö yleistä 43% miehistä ja 64 % naisista Eniten käytetyt: monivitamiini- ja kivennäisainevalmisteet sekä rasvahappovalmisteet E-Suomi, eniten koulutetut, ikä ei Väärät ihmiset käyttävät saavat jo ruokavaliostaan vähintään saman verran vitamiineja ja kivennäisaineita kuin muut D-vitamiini (>60 v) Ravintolisänä ruoan lisäksi 20 µg/päivä ympäri vuoden 65-74 v: miehet 37 % ja naiset 60 % 2011: 9,6 litraa/asukas 10 % raittiita Naiset juovat 1/4 alkoholista 10 % juo puolet alkoholista. Alkoholia käyttävillä alkoholin osuus energiasta lähes 2* suositukseen verrattuna (max. 5 E%). Työikäisten yleisin kuolinsyy Alkoholin kulutus Ruokavalion kokonaisuus 4

kg/m2 kg/m2 The Global Epidemic Helakorpi ym. 2010 AVTK www.worksite-obesity.blogspot.com Painoindeksin muutokset 1972-2012 30-59-vuotiaat miehet, FINRISKI Painoindeksin muutokset 1972-2012 30-59-vuotiaat naiset, FINRISKI 29,0 29,0 28,0 28,0 27,0 27,0 Pohjois-Karjala 26,0 Pohjois-Karjala Kuopio 26,0 Kuopio Turku/Loimaa Helsinki 25,0 Turku/Loimaa 25,0 Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu Helsinki 24,0 24,0 23,0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 23,0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Männistö et al. Tutkimuksesta tiiviisti 4/2012, THL. Männistö et al. Tutkimuksesta tiiviisti 4/2012, THL. Ylipainon ja lihavuuden muutos 2007-2012 25-64-vuotiaat miehet ja naiset, FINRISKI 14 Työikäisten miesten ja naisten kokonaisenergian* (MJ) saanti vuosina 1982-2012. FINRISKI 2007 25-64 v n=4804 FINRISKI 2012 25-64 v n=4399 p-arvo 12 BMI (kg/m 2 ) 25 (%) 30 (%) Vyötärö (cm) >100 cm (%) 27,0 65,9 18,8 96,5 31,8 27,1 66,3 20,4 96,1 31,0 0,42 0,76 0,17 0,29 0,59 10 8 MJ 6 Naiset Naiset BMI (kg/m 2 ) 25 (%) 30 (%) 26,3 49,5 18,3 26,0 46,4 19,0 0,07 0,04 0,51 4 Vyötärö (cm) >90 (%) 86,6 30,9 85,4 29,7 0,001 0,38 2 Väestöpainotettu ja ikävakioitu Männistö et al. Tutkimuksesta tiiviisti 4/2012, THL. 0 1982 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi * Kokonaisenergiaan ei ole sisällytetty kuidun sisältämää energiaa. 27.2.2014 5

Työikäisistä suomalaisista 50% suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa 10% suosituksen mukaisesti lihaskuntoa 20% liikkumattomia Eläkeikää lähestyvistä suositusten mukaisesti liikkuu muutama prosentti (Husu et al. 2011) Pear, F Botero 1997 Ei ole hyviä ja huonoja ruokia, on vain hyviä ja huonoja syömistapoja -Hannu Hausen- 6