Esityksen sisältö. Painoindeksi , miehet v FINRISKI-tutkimukset; Männistö S et al. Tutkimuksesta tiiviisti, THL 2012.

Transkriptio

1 Esityksen sisältö Ohjelman tausta lihavuus, missä mennään? Mikä on kansallinen lihavuusohjelma? Kunnalle asetetuista tavoitteista - esimerkkejä Kuinka ohjelman toteutukseen voi osallistua? Ongelmakohtia: liikunta ja ravitsemus Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta kansallinen lihavuusohjelma haastaa kunnat mukaan toimintaan Satu Männistö, THL, Kansantautien ehkäisyn osasto Dosentti, akatemiatutkija Number of Deaths and Percentage of Disability-Adjusted Life-Years Related to the 17 Leading Risk Factors in the United States in 2010 for Both Sexes Combined (1/2) Murray CJ et al. JAMA 2013 Satu Männistö Murray CJ et al. JAMA 2013 Satu Männistö Painoindeksi , miehet v FINRISKI-tutkimukset; Männistö S et al. Tutkimuksesta tiiviisti, THL ,0 Miehet 28,0 LIHAVUUSTULOKSET kg/m2 27,0 26,0 25,0 24,0 BMI 27.1 kg/m 2 Pohjois-Karjala Kuopio Turku/Loimaa Helsinki 23, Vuosi Pohjois- Pohjanmaa/Kainuu vuosi 0,15 alue <0,0001 v*a 0,26 1

2 Painoindeksi , naiset v Finriski-tutkimukset kg/m2 29,0 28,0 27,0 26,0 25,0 24,0 23,0 Naiset Vuosi BMI 26.0 kg/m 2 Pohjois-Karjala Kuopio Turku/Loimaa Helsinki Pohjois- Pohjanmaa/Kainuu vuosi 0,89 alue 0,0005 v*a 0,75 Ylipainon ja lihavuuden muutos vuotiaat miehet ja naiset Miehet BMI (kg/m 2 ) 25 (%) 30 (%) Vyötärö (cm) >100 cm (%) Naiset BMI (kg/m 2 ) 25 (%) 30 (%) Vyötärö (cm) >90 (%) Väestöpainotettu ja ikävakioitu FINRISKI v n= ,0 65,9 18,8 96,5 31,8 26,3 49,5 18,3 86,6 30,9 FINRISKI v n=4399 p-arvo 27,1 66,3 20,4 96,1 31,0 26,0 46,4 19,0 85,4 29,7 0,42 0,76 0,17 0,29 0,59 0,07 0,04 0,51 0,001 0,38 Ylipainoisten ja lihavien liikakilot vr BMI vr BMI=25 BMI ,3 kg + 6,6 kg BMI ,2 kg + 25,4 kg BMI-yksikkö (kg/m 2 ) = 3,1 kg miehillä (176 cm) ja 2,7 kg naisilla (163 cm) Håkan voi nyt paksummin HS Ruotsin tilastokeskuksen mukaan ruotsalaismiehistä nykyisin yli puolet ja naisista noin 40 prosenttia luokitellaan vähintään ylipainoisiksi. Siis ei vain Håkan, vaan myös Birgitta on levähtänyt. Suurimpana syynä kehitykseen pidetään muuttuneita elintapoja. Eikä tulevaisuus näytä yhtään kevyemmältä: kaikkein eniten ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet nuorilla, ikäryhmässä vuotiaat. Flegal KM ym. JAMA

3 Väestön lihominen pysäytetään ja käännetään laskuun väestön terveyden lisäämiseksi ja toimintakykyisten työvuosien kartuttamiseksi. Tämä toteutuu ravitsemuksen ja liikunnan keinoin sekä viestinnän ja kumppanuuden toimilla THL:n ohjelmaryhmän kokoonpano Vartiainen Erkki, ylijohtaja (THL), puheenjohtaja Laatikainen Tiina, professori (THL), varapuheenjohtaja Mäki Päivi, kehittämispäällikkö (THL), asiantuntijasihteeri Jalava Katja, johdon assistentti (THL), tekninen sihteeri Absetz Pilvikki, erikoistutkija (THL) Heloma Antero, ylilääkäri (THL) Holmila Marja, tutkimusprofessori (THL) Jallinoja Piia, tutkimuspäällikkö (Kuluttajatutkimuskeskus) Jousilahti Pekka, tutkimusprofessori (THL) Laaksonen Maarit, erikoistutkija (THL) Lindström Jaana, erikoistutkija (THL) Lehtinen-Jacks Susanna, Suomen Akatemian tutkijatohtori (Tampereen yliopisto, THL) Männistö Satu, akatemiatutkija (THL) Parviainen Eeva, markkinoinnin asiantuntija (THL) Raulio Susanna, erikoistutkija (THL) Sainio Päivi, kehittämispäällikkö (THL) Salo Jarmo, asiantuntijalääkäri (THL) Stenholm Sari, erikoistutkija (THL) Suokas Jaana, erikoistutkija (THL ja HUS) Vasankari Tommi, professori (THL ja UKK-instituutti) Virtanen Suvi, tutkimusprofessori (THL) Warpenius Katariina, tutkija (THL) Kansallinen asiantuntijaryhmä Vartiainen Erkki, ylijohtaja (THL), puheenjohtaja Laatikainen Tiina, professori (THL, Itä- Suomen yliopisto), varapuheenjohtaja Mäki Päivi, kehittämispäällikkö (THL), asiantuntijasihteeri Jalava Katja, johdon assistentti (THL), sihteeri Häkkänen Paula, koululääkäri (Helsingin terveysvirasto) Järvi Ulla, toimittaja (Terveystoimittajat ry) Karvinen Jukka, kehitysjohtaja (Nuori Suomi) Koski Sari, projektipäällikkö (Suomen Diabetesliitto) Kurttila Tuomas, toiminnanjohtaja (Suomen Vanhempainliitto) Lahti-Koski Marjaana, terveysjohtaja (Suomen Sydänliitto) Lehtinen-Jacks, Susanna, Suomen Akatemian tutkijatohtori (Tampereen yliopisto, THL), puheenjohtaja (Suomen Lihavuustutkijat ry) Lehtomäki Leila, puheenjohtaja (Suomen Terveydenhoitajaliitto) Mäkelä Kaisa, yli-insinööri (Ympäristöministeriö) Mustajoki Pertti, professori, sisätautilääkäri Männistö Satu, akatemiatutkija (THL) Nuutinen Erja, lehtori (suun terveydenhuolto) (Metropolia ammattikorkeakoulu) Peltonen Heidi, opetusneuvos (OPH) Pietiläinen Kirsi, apulaisprofessori (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) Pylkkänen Liisa, ylilääkäri (Suomen Syöpäyhdistys) Pääjärvi-Myllyaho Riitta, puheenjohtaja (Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry) Salo Jarmo, asiantuntijalääkäri (THL) Santtila Matti, everstiluutnantti, (Sotilaslääketieteen Keskus) Sarlio-Lähteenkorva Sirpa, neuvotteleva virkamies (STM) Seppälä-Vessari Eila, toiminnanjohtaja (Suomen Lastenhoitoalan liitto) Tammelin Tuija, tutkimusjohtaja (Likes, Liikkuva koulu-ohjelma) Tanhuanpää Marleena, johtaja (Elintarviketeollisuusliitto) Vasankari Tommi, johtaja (UKKinstituutti) Viinikka Anne, projektipäällikkö (Mannerheimin lastensuojeluliitto) Virtanen Eija, hyvinvointipäällikkö, (Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä) Ohjelman toteutukseen yhteistyöllä Lihavuuden ehkäisy läpi elämän Terveellisen ruoan valinta (fokus ruokiin) ja liikunnallinen elämäntyyli tehtävä helpoksi Tunnistettava esteet muutoksille Uudet tavat ajatella YHDESSÄ TEKEMINEN Tavoitteena terveempi Suomi Päättäjät Terveydenhuolto Varhaiskasvatus Koulut ja oppilaitokset Tekninen toimi ja yhdyskuntasuunnittelu Järjestöt Puolustusvoimat Työnantajat, ammattijärj. Kauppa ja elinkeinoelämä Media Tutkimuslaitokset 3

4 F Botero 1997 Ohjelman päätavoitteet Entistä harvemmasta lapsesta ja nuoresta kasvaa lihava aikuinen Entistä harvempi lihoo aikuisiässä Väestöryhmien väliset erot lihavuuden yleisyydessä kaventuvat Lihavuuteen liittyvien sairauksien suhteen korkeassa riskissä olevat laihtuvat tai eivät liho edelleen Ohjelman 5 kärkiteemaa Terveyden ja hyvinvoinnin huomioiminen päätöksenteossa päätöksenteossa, taloussuunnittelussa ja hallinnonalojen välisessä toiminnassa Verotus Kehitetään terveysperusteiseen suuntaan Pyritään tukemaan erityisesti terveellisiä tuotteita ja vähentämään epäterveellisten elintarvikkeiden käyttöä ja edistämään terveellistä joukkoruokailua (henkilöstöravintolat) ja työmatkaliikuntaa. Vastuullinen ja myönteinen viestintä Ohjelman 5 kärkiteemaa, jatkuu Terveydenhuolto Lihavuuden ehkäisy ja hoito huomioidaan aikaisempaa tehokkaammin kaikissa terveydenhuollon palveluissa Riittävät resurssit Terveydenhuollon ammattilaisten valmiudet arvioida elintapoja ja ohjata terveellisiin elintapoihin. Lasta odottavien perheiden ja lapsiperheiden elintapaohjaus. Tutkimus Luotettavaa, vertailukelpoista seurantatietoa kuntien, aluetason ja valtakunnallisen päätöksenteon pohjaksi. THL haastaa kunnat Lihavuus laskuun tekoon Tekemään vuosittain vähintään yhden uuden ja konkreettisen kuntien asukkaiden/työntekijöiden terveyttä edistävän ja lihavuutta ehkäisevän teon Huomioi ohjelman tavoitteet omassa työssäsi ja toimintaympäristössäsi yhteistyössä muiden tahojen kanssa hyvät toimintatavat kiertoon. Esimerkkejä on koottu Kansalliseen lihavuusohjelmaan Lähtökohtana esim. väestötutkimusten tulokset, joista nostetaan konkreettisia tavoitteita ja suunnitellaan käytännön toimia niiden saavuttamiseksi. Suositukset, Käypä hoito tms. Ongelmakohtia? - Liikunta - Ravitsemus Mona Lisa, Botero

5 Työikäisistä suomalaisista 50% suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa 10% suosituksen mukaisesti lihaskuntoa 20% liikkumattomia istuminen! Eläkeikää lähestyvistä suositusten mukaisesti liikkuu muutama prosentti (Husu et al. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 raportti, 2011) Changes in diet and long-term weight gain in women and men Mozaffarian D ym. N Engl J Med Hedelmiä ja marjoja päivittäin AVTK Helldán ym NHS: n=50000, 20 v NHS: n=48000, 12 v HPFS: n=22000, 20 v All weight changes were adjusted simultaneously for age, baseline body-mass index, sleep duration, and changes in smoking status, physical activity, television watching, alcohol use, and all of the dietary factors shown Satu Männistö Energian saantitrendit, USA (n=63380) Ikäryhmät v ruoka naposteltavat yhteensä v ruoka naposteltavat yhteensä 60+ v ruoka naposteltavat yhteensä Nielsen ym ** 400** 1958** 1632** 323** 1954** 1406** 228** kg Hannu Hausen 5

6 2012: 9,6 litraa/asukas 10 % raittiita Naiset juovat 1/4 alkoholista 10 % juo puolet alkoholista Työikäisten yleisin kuolinsyy Max 5% energiasta Alkoa käyttäneillä 2* enemmän THL, Tilastoraportti 11/ Ruokavalion kokonaisuus Alkoholin kulutus Satu Männistö Helakorpi ym AVTK Yhteenveto: miten välttää lihavuus? French paradox ruokavaliossa rasvaa ja kolesterolia vähemmän sydän- ja verisuonitauteja vähemmän lihavuutta Valitse laihat vanhemmat Älä vanhene ja pysy sinkkuna Hanki hyvä koulutus Vältä stressiä Nuku hyvin Vältä työttömyyttä ja varhaiseläkettä Liikunnallinen elämäntapa Terveellinen ruokavalio arkiruoan laatu, rytmi ja annokset Nauti alkoholia kohtuudella Älä aloita tupakointia Pear, F Botero