KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS

KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS Luonnos Maakuntahallitus 15.6.2012

1 KESKI SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA JOHDANTO... 2 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE... 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma... 4 Keski Suomen maakuntakaava... 6 Maankäyttö ja rakennuslaki... 6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 8 Naapurimaakuntien maakuntakaavoitustilanne... 10 KAAVA ALUE JA VAIKUTUSALUE... 11 MAAKUNTAKAAVAN TIETOPOHJA... 12 MAAKUNTAKAAVAN KUVAUS... 16 Kaupallinen palveluverkko... 16 KUMOTTAVAT MERKINNÄT... 25 OIKEUSVAIKUTUKSET... 27 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET... 29 Strategiset tavoitteet... 29 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 29 Naapurimaakunnat... 30 Alue ja yhdyskuntarakenne... 30 Virkistys... 31 Liikenne... 31 Keskeiset vaikutukset... 31 TOTEUTUS JA SEURANTA... 33 LIITE 1. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 34 LIITE 2. KAAVAPROSESSIN KUVAUS... 41 LIITE 3. VÄHITTÄISKAUPAN LUOKITTELU JA KAUPAN SUURYKSIKÖT... 43

2 JOHDANTO Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellista kehitystä ohjaava maakuntaohjelma. Keski Suomen maakuntakaava täydentyy ja sitä tarkistetaan vaihemaakuntakaavojen kautta. 4. vaihemaakuntakaava (Paikko) täydentää merkittävältä osalta kokonaismaakuntakaavaa. Keski Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Kaava sai lainvoiman 10.12.2009. 1. vaihemaakuntakaavan vahvistuspäätös saatiin 16.12.2009 ja lainvoiman kaava sai 4.2.2011. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan 11.5.2011. Kolmannen vaihemaakuntakaavan ehdotus oli nähtävillä 14.5. 19.6.2012. 4. vaihemaakuntakaava päivittää Keski Suomen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja osoittaa puolustusvoimien alueiden melu ja suoja alueita. Kaavalla päivitetään myös virkistystoiminnot. Myös Pirkanmaan 1. maakuntakaava muutetaan Längelmäen osalta vastaamaan Keski Suomen maakuntakaavaa. Maankäyttö ja rakennuslain 25 :n mukaisesti maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Aluevarauksia osoitetaan yleispiirteisesti. Keski Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laatimisesta on vastannut liiton alueidenkäytön yksikkö. Vastuullisena johtaja on toiminut Olli Ristaniemi, joka on vastannut suunnitteluprosessiin käytännön edistymisestä. Kaavasisällön vastuut ovat seuraavat: Kauppa Jarmo Koskinen, puolustusvoimat Olli Ristaniemi, virkistystoiminnot Hanna Kunttu ja Olli Ristaniemi, Länkipohja Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi sekä kartografia Juuso Huhtala. Mauri Pekkarinen Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Helena Pihlajasaari Maakuntahallituksen puheenjohtaja Anita Mikkonen Maakuntajohtaja Olli Ristaniemi Suunnittelujohtaja

3 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE 4. vaihemaakuntakaavan käynnistyspäätös tehtiin 19.5.2010. Maakuntakaava laaditaan 14.4.2009 vahvistetun kokonaismaakuntakaavan jälkeen sitä täydentävänä neljäntenä vaihekaavana. Kaavoitusprosessin yhteydessä kumotaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta vain erikseen nimetyt kaavavaraukset. Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on: päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja tarvittavilta osin siihen liittyvä alue ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä osoittaa Keuruun ja Toivakan varikkojen suoja alueet suorittaa virkistystoimintojen tarkistuksia (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) muuttaa Pirkanmaan maakuntakaava Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Lähtökohtana on Pirkanmaan maakuntakaavan vahvistuspäätös 29.3.2007 Alueiden käyttö osoitetaan yleispiirteisesti ja tavoitteellisesti: kaavan mittakaava on 1:250 000 ollen maakunnallinen, seudullinen ja ylikunnallinen ja aikaulottuvuus on pitkä (20 v.).

4 LÄHTÖKOHDAT Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Keski Suomen maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman yksi keskeinen tavoite on nykyistä eheytyneempi alue ja yhdyskuntarakenne. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on kunta ja aluetalouden sekä ilmastovaikutusten kannalta keskeisimpiä toimenpiteitä. Tämä tarkoittaa taajamien tiivistämistä ja uusien asuin ja työpaikka alueiden osoittamista taajamien ja palvelukylien yhteyteen, joukkoliikennekäytävien varteen ja näiden risteyskohtiin. Erityisesti tämä tulee korostumaan kansallisesti merkittävällä Jämsä Jyväskylä Äänekoski kehitysvyöhykkeellä, jonka väestö on alkaneen vuosikymmenen alussa 220 000 asukasta. Virkistyksen osalta maakuntasuunnitelmassa todetaan, että Keski Suomen virkistysalueiden toteutuksessa ja ylläpidossa Metsähallitus on ollut keskeisessä roolissa. Metsähallituksen hallinnoimat virkistysalueet liittyvät kansallis ja luonnonpuistoihin. Myös maakunnan muissa osissa on yksittäisiä Metsähallituksen ylläpitämiä virkistysalueita, erityisesti vesistöjen rannoilla. Päijänteen virkistysalueyhdistys on vastannut Päijänteellä hallinnoimistaan alueista. Pohjoisen Keski Suomen virkistysalueyhdistys ei ole toiminut aktiivisesti. Keski Suomen maakuntakaavassa on osoitettu virkistykseen ja matkailuun liittyvät keskeiset kehittämiskohteet, alueet, yhteystarpeet, tärkeät vesialueet sekä reitit ja väylät. Edelleen todetaan, että maakunnan vetovoiman, luontomatkailun ja maaseudun elinvoimaisuuden kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet ja reitistöt otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelussa. Monimuotoinen vesiluonto, vesien hyvän tilan saavuttaminen ja säilyttäminen sekä virkistysmahdollisuuksien lisääminen ovat elinkeinopoliittisesti ja maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä.

5 Keski Suomen rakenne 2030 (Keski Suomen maakuntasuunnitelma 2030)

6 Keski Suomen maakuntakaava Keski Suomen lainvoimaisessa maakuntakaavassa on osoitettu 9 keskustatoimintojen aluetta tai kohdetta. Nämä ovat Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Saarijärvi, Suolahti, Viitasaari ja Äänekoski. Jyväskylä ja Jämsä ovat aluevarauksina, muut kohdemerkinnällä. Keskustatoimintojen alakeskuksia on myös 9. Ne sijaitsevat Jyväskylän kaupunkiseudulla ja ovat Laukaa, Muurame, Keljonkeskus, Kuokkala, Lievestuore, Seppälä, Palokka, Tikkakoski ja Vaajakoski. Taajamatoimintojen alueita lainvoimaisessa maakuntakaavassa on 49. Vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjä on 12. Suuryksikkömerkinnät sijaitsevat taajamatoimintojen alueella ja ne ovat Hankasalmen asema, Palokka, Karstula, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärven Paletti, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärven Asemankannas ja Uurainen. Taajamatoimintojen alueella sijaitsevassa Jyväskylän Viherlandiassa on päivittäistavaramyymälöiden pinta alarajoitus 2 000 kerros m 2. Keski Suomen maakuntakaavassa on osoitettu puolustusvoimien alueet ja niillä sijaitsevat ampumaradat. Melualueista on osoitettu Lievestuoreen varikon ja Etelä Pohjanmaan Ähtärin Palolammen alueet. Kaavassa ovat lisäksi Hallin ja Tikkakosken lentokenttien melualueet sekä Joutsan ja Jyväskylän varalaskupaikkojen suojavyöhykkeet. Maakuntakaavan virkistykseen liittyviä kehittämisen kohdealueita ovat matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (8), vesimatkailun kehittämisen kohdealue (7), ulkoilun yhteystarve (8), vesiliikenteen yhteystarve (3) ja vesialue (15). Varsinaisia virkistysalueita on 93 ja matkailupalvelujen alueita 22. Lisäksi kaavassa on ulkoilu ja moottorikelkkailureittejä, laiva ja veneväyliä sekä 3 vesiretkeilyreittiä. 4. vaihemaakuntakaavaa koskevat seuraavat Jämsän Längelmäen alueen Pirkanmaan voimassa olevan maakuntakaavan merkinnät: keskustatoimintojen alue taajamatoimintojen alue työpaikka alue vene ja melontareitit Maankäyttö ja rakennuslaki Maankäyttö ja rakennuslaki ja siinä määritelty alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä ovat lähtökohtana vaihemaakuntakaavan laadinnalle. Lain yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osaalueella. Valtioneuvosto voi hyväksyä alueiden käyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita.

7 Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maakuntakaavaa laadittaessa ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota (MRL 28 ): 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi ja maa ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja määräykset. Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksessa tarkemmin säädetään. Maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa (maakuntakaavamääräykset). Jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, maakuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Kauppaan liittyvä maankäyttö ja rakennuslain muutos tuli voimaan 15.4.2011 (9 a luku). Maakuntakaavalla ohjataan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden

8 sijaintia. Muiden suuryksiköiden sijaintia ohjataan yleis ja asemakaavoilla. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää (liite 3). Maankäyttö ja rakennuslain mukaan suunniteltu maankäyttö ei saa haitata merkittävästi keskusta alueiden kaupallisia palveluja ja kehittämistä. Palvelut tulee olla saavutettavissa mahdollisuuksien mukaan joukko ja kevytliikenteellä. Kaavoituksella tulee edistää sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Edelleen maakuntakaavassa tulee osoittaa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja sekä enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Ohjauksen piiriin kuuluu lakimuutoksen jälkeen myös paljon tilaa vaativa erikoiskauppa. Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on keskusta alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VAT) linjataan maamme alueiden käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteiden tarkoituksena on vastata niihin ongelmiin, joita asettavat alueidenkäytölle mm. ilmastonmuutos, muuttoliike, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkkojen toimivuus. Maankäyttö ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Huomattava osa tavoitteista on kohdennettu koskemaan maakunnan suunnittelua ja nimenomaan maakuntakaavoitusta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjausvaikutus

9 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Vaihemaakuntakaavalla on erityisen vahva yhteys VAT:n aluerakenne ja yhdyskuntarakennetavoitteisiin. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa ajan alueina. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin, työpaikka tai palvelutoimintojenalueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Puolustusvoimien alueiden osalta VAT:ssa todetaan, että: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita

10 melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Keskeiset virkistykseen liittyvät VAT:n sisältövaatimukset ovat: Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisemaalueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja alueiden verkottumista sekä vapaa ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja alueita. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Naapurimaakuntien maakuntakaavoitustilanne Keski Suomen rajamaakunnissa on ympäristöministeriön vahvistamia maakuntakaavoja. Vahvistetuissa kaavoissa on käsitelty vaihtelevasti samoja asioita kuin Keski Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa. Naapurimaakuntien maakuntakaavoitustilanne selviää seuraavasta linkistä: www.ymparisto.fi > Maankäyttö ja rakent... > Maankäytön suunnittelu > Maakuntakaavoitus

11 KAAVA ALUE JA VAIKUTUSALUE Keski Suomen 4. vaihemaakuntakaavan suunnittelualue käsittää kaupallisen palveluverkon ja virkistyksen osalta koko maakunnan. Tarkempia kohteita ovat Jämsän Länkipohjan alue, Keuruun Vuorisjärven varikon melualueet sekä Kalettoman ja Toivakan varikon suoja alueet. Laadittavan maakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Keski Suomen maakuntaan. Vaikutukset asiointi ja työmatkaliikenteeseen ulottuvat myös naapuriliittojen alueelle. Vaihemaakuntakaavan vaikutusalue

12 MAAKUNTAKAAVAN TIETOPOHJA Maakuntakaavaa varten laaditut selvitykset ovat osa kaavamateriaalia. Kaavan tietopohja on seuraava. Lainvoimaisen maakuntakaavan taajamatoimintojen ja kaupallisen palveluverkon päivitys Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. Ympäristöministeriön raportteja 16/2008 Kauppa maakuntakaavoituksessa. Ympäristöministeriön raportteja 23/2007 Selvitys seudullisista kaupan hankkeista. Ympäristöministeriön raportteja 2/2009 Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi. Ympäristöministeriön julkaisusarja Maankäyttö ja rakennuslaki 2000. Opas 4. Helsinki 2001 Eteläportin kaupallinen selvitys, FCG 4.4.2012. Joutsan kunta. Yleiskaavan kaupallinen selvitys. Kirkonseudun asemakaavan muutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi. FCG 18.1.2011. Jyväskylän seutu. Rakennemalli 20X0. 4.2.2011. Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Esiselvitys (13.11.2009) ja muut yleiskaavatyöhön liittyvät selvitykset Jyväskylän läntinen ohitustie (esiselvitys 2009). Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu. Jyseli 2025. Jämsän rakennemalli 2025. Loppuraportti 5.3.2012 Kanninen, V. ym. 2010: Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot. Aalto yliopisto. Tekninen korkeakoulu. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 101. Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 1: Keski Suomen kaupallinen selvitys. FCG 26.4.2010 Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys. FCG 2.7.2010. Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Jämsä. FCG 31.5.2012. Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Keuruu. FCG 31.5.2012. Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Muurame. FCG 31.5.2012. Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Viitasaari. FCG 31.5.2012. Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Äänekoski. FCG 31.5.2012. Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Suositukset kaupan sijoitus ja mitoitusratkaisuista. FCG 1.6.2012. Kauppa ja Keski Suomen 4. vaihemaakuntakaava, Keski Suomen liitto/kaupan työryhmä 1.7.2012 Keski Suomen ilmastostrategia 2020. Keski Suomen liitto 2011. Julkaisu B 183 Keuruu. Kaupallinen asema. Entrecon 3.9.2010 Keuruun kaupan mitoitus. Ramboll 15.3.2012. Kuntien yleis ja asemakaavat. Kymppi R 2010 ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2020. Jyväskylän kaupunki 18.5.2010. Laukaan Ale Makasiinin kaupallisten vaikutusten arviointi. Kaupallinen selvitys 2010. Insinööritoimisto Lidea Oy 30.8.2010 Linja autoliikenteen laatukäytäväselvitys. Keski Suomen liitto 2012. Julkaisu B 184

13 Paikallisjunaliikenteen toimintaedellytykset ja vaikutukset Keski Suomessa 2010 2030. Keski Suomen liitto 2010. Julkaisu B 173. Taajamarakennetarkastelu YKR 2010 pohjalta. Keski Suomen liitto 2012. Tilaa vaativa kauppa Jyväskylässä. Raportti. FCG 30.9.2011. Äänekoski. Rakenneyleiskaava 2016. Strategiaraportti 22.5.2007 ja kaavaselostus 17.10.2008. Keuruun varuskunnan ja Vuorisjärven varikon melualueet sekä Kalettoman ja Toivakan varikkojen suoja alueet Keuruun varuskunta. Ympäristömeluselvitys (30.4.2007). Pääesikunta 2005: Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun ohjearvo. Työterveyslaitos 1999: raskaiden aseiden melupäästömittaukset 1998, Niinisalon koeampuma asema. Raportti 22.2.1999, p99 26. Ympäristöministeriö 2006: Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä. Suomen ympäristö 38/2006. Työneuvottelut puolustusvoimien ja Keuruun kaupungin kanssa. Virkistystoimintojen tarkistus Arvoitusten Päijänne kehittämishanke. 2011. Enonniemi Etelä Konnevesi luontomatkailun esiselvityshanke. 2011. Esite. Etelä Konneveden ympäristön kehittämishanke. 2012. Jyväskylän sisäjärvien vesireitit. Kehittämissuunnitelma. 2011. Laulavan Mörön polku. Syvälahden kyläyhdistys, Äänekoski. 2003. Liikuntapalvelujen askelmerkit 2010 luvulle. Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelma. 2010. Metsäpeuranmaan matkailun Masterplan esiselvitys. 2010. Metsäntutkimuslaitos. Luonnon virkistyskäyttö. 2011. Pohjoisen Keski Suomen MasterPlan suunnitelma. 2005. Suomen Latu. Sulka II 2010 2011. Uusitalo, A. Kellomäki, E. & Vääriskoski Kaukanen, S. 2008: Selvitys Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä. Keski Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/2008. Viher ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu. Jyväskylän seutu rakennemalli 20X0. 2008. 4.vmk/virkistys (selonteko tarkistuksesta, kuntien esitykset). Jämsän Länkipohjan alue Ympäristöministeriö vahvisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007. Tuolloin Längelmäen kunta kuului Pirkanmaan maakuntaan. Kunta lakkasi olemasta 1.1.2007, jolloin osa siitä liitettiin Jämsän ja osa Oriveden kaupunkeihin. Jämsän puoleiseen osaan jäi mm. kuntakeskus Länkipohja.

14 Jämsän puoleisella entisin Längelmäen alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Kaava poikkeaa asutusrakenteen osalta Keski Suomen maakuntakaavasta. Pirkanmaan kaavassa Länkipohjassa on keskustatoimintojen alue ja sen ympärillä taajamatoimintojen alue sekä laidalla pieni teollisuusalue. Pirkanmaan maakuntakaava muutetaan Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Länkipohjan alueen tarkistuksen lähtökohtana on Pirkanmaan 1. maakuntakaava ja siihen liittyvät selvitykset. Tarvetta uusille selvityksille ei ole ilmennyt. Perusteltu väestökehitysarvio Keski Suomen maakunnan väkiluku oli vuoden 2011 lopussa noin 274 400 asukasta. Valtaosa Keski Suomen väestöstä (64 %) asuu Jyväskylän seudulla. Jyväskylän kaupungin alueella asuu 48 % koko maakunnan väestöstä. Keski Suomen väestömäärä on lisääntynyt 2000 luvulla (2000 2011) yhteensä noin 8 700 asukkaalla (+3 %). Väestömäärä on kasvanut 2000 luvulla kuitenkin vain Jyväskylän seudulla (noin 19 100 asukasta), muilla seuduilla väestömäärä on vähentynyt. Jyväskylän seudun väestömäärä kasvoi 2000 luvulla keskimäärin 1 700 asukkaalla (1,1 %) vuosittain. Väestönkasvu on ollut nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin (0,4 % / vuosi). Asuminen keskittyy Keski Suomessa Jyväskylän seudulle sekä seudullisten keskittymien eli Joutsan, Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren sekä Äänekosken ympäristöön. Keski Suomessa asui vuoden 2011 lopussa noin 274 400 asukasta. Tilastokeskuksen uusimman (2009) väestöennusteen mukaan maakunnan väestömäärä kasvaa vuosina 2011 2025 noin 14 000 asukkaalla ja vuosina 2025 2040 noin 7 900 asukkaalla eli yhteensä koko tarkastelujaksolla noin 21 900 asukkaalla (+8 %). Jyväskylän seudulla väestö lisääntyy tarkastelujaksolla, mutta muissa seutukunnissa väestö vähenee. Jyväskylän seutukunnan väestölisäys kohdistuu kaikkiin kuntiin. Keski Suomen väestöennuste (Tilastokeskus 2009) Väkiluku kunnittain 2011 sekä väestöennuste 2015 2040 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Hankasalmi 5491 5564 5634 5701 5750 5782 5798 Joutsa 4958 4926 4872 4847 4814 4771 4724 Jyväskylä 132062 136681 141439 145525 149058 151903 154084 Jämsä 22507 22148 21615 21250 20962 20693 20426 Kannonkoski 1544 1562 1555 1555 1559 1562 1563 Karstula 4462 4281 4113 3980 3877 3786 3697 Keuruu 10574 10366 10194 10093 10004 9913 9809 Kinnula 1816 1733 1691 1670 1654 1639 1618 Kivijärvi 1334 1221 1162 1125 1098 1073 1051 Konnevesi 2924 2815 2736 2685 2644 2610 2578 Kuhmoinen 2505 2407 2310 2244 2197 2158 2121 Kyyjärvi 1503 1439 1391 1354 1330 1306 1283 Laukaa 18286 19174 20104 20836 21358 21729 22017 Luhanka 802 787 767 756 749 740 733 Multia 1847 1831 1768 1727 1697 1684 1675 Muurame 9438 10097 10644 11077 11375 11570 11716

15 Petäjävesi 4065 4224 4450 4647 4782 4875 4949 Pihtipudas 4500 4368 4201 4071 3969 3890 3825 Saarijärvi 10380 10152 9923 9752 9610 9488 9378 Toivakka 2475 2435 2503 2550 2575 2588 2599 Uurainen 3507 3720 3963 4140 4243 4306 4359 Viitasaari 7065 7030 6913 6843 6798 6751 6692 Äänekoski 20334 20092 20003 19943 19854 19730 19584 KESKI SUOMI 274379 279053 283951 288371 291957 294547 296279 Paikalliseen ostovoimaan perustuva kaupan liiketilatarve vuonna 2030, k m 2 ( Kaupallisten selvitysten täydentäminen, FCG 2012) Vähittäis Päivittäis Erikois Tilaa Muu Autokauppa tavara kauppa vaativa erikois kauppa ja yhteensä kauppa yhteensä kauppa kauppa huoltamot PTK+ETK PTK ETK=TIVA+MUU (TIVA) (MUU) Hankasalmi 19500 4000 15500 5300 10200 4200 Joutsa 16800 3500 13300 4500 8800 3400 Jyväskylä 501400 102400 399000 135500 263500 109000 Jämsä 70400 14400 56000 19000 37000 15300 Kannonkoski 5200 1100 4100 1400 2700 1100 Karstula 13000 2600 10400 3500 6900 2800 Keuruu 33600 6800 26800 9100 17700 7300 Kinnula 5500 1100 4400 1500 2900 1200 Kivijärvi 3700 800 2900 1000 1900 800 Konnevesi 8800 1800 7000 2400 4600 1900 Kuhmoinen 7400 1500 5900 2000 3900 1600 Kyyjärvi 4400 900 3500 1200 2300 1000 Laukaa 71800 14700 57100 19300 37800 15600 Luhanka 2500 500 2000 700 1300 300 Multia 5600 1200 4400 1500 2900 1300 Muurame 38200 7800 30400 10300 20100 8300 Petäjävesi 15900 3200 12700 4300 8400 3500 Pihtipudas 13500 2700 10800 3700 7100 2900 Saarijärvi 32300 6600 25700 8700 17000 7000 Toivakka 8600 1700 6900 2400 4500 1900 Uurainen 14300 2900 11400 3900 7500 3100 Viitasaari 22900 4700 18200 6100 12100 5000 Äänekoski 66700 13600 53100 18000 35100 14500 Keski Suomi 982000 200500 781500 265300 516200 213000

16 MAAKUNTAKAAVAN KUVAUS Maakuntakaavan merkinnät ja määräykset ovat liitteessä 1, prosessikuvaus liitteessä 2 ja vähittäiskaupan luokittelu ja kaupan suuryksiköt liitteessä 3. Kaupallinen palveluverkko Kaupallisen palveluverkon päivitys koskee lainvoimaisen Keski Suomen maakuntakaavan keskustatoimintojen ja niiden alakeskusten alueita (C, ca), taajamatoimintojen alueita (A) sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä (km, km 1). Keskustatoiminnat ja niiden alakeskukset sekä kuntakeskukset muodostavat keskusverkkomaisen rakenteen. Siinä Jyväskylä on maakuntakeskus, Joutsa, Jämsä, Karstula, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski aluekeskuksia. Jyväskylällä, Jämsällä ja Äänekoskella on lisäksi alakeskuksia. Perusteluna kaupallisen palveluverkon päivitykselle ovat kuntaliitokset, taajama alueiden muutokset sekä maankäyttö ja rakennuslain kauppaa koskeva lain muutos, joka astui voimaan 1.4.2011. Keskustatoimintojen alueiden päivitys on osaksi teknisluonteista. Päivitysmuutokset perustuvat keskusta alueita koskeviin asema ja yleiskaavoihin, keskustasuunnitelmiin ja rakennemalleihin. Jyväskylässä yhtenäisellä keskustaajama alueella (km 2) tarkoitetaan kaupan seudullisesti merkittävien suuryksiköiden yhteydessä keskustaajaman yhtenäistä taajamatoimintojen aluetta, jolle on perusteltua määritellä muuta maakuntaa korkeampi seudullisuusraja. Rajaus pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) v. 2012 luonnostelemaan Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa tarkasteluun. Jyväskylän keskustatoimintojen alueen (C) määrittely ja rajaus maakuntakaavassa puolestaan pohjautuu SYKE:n tarkasteluun Suuret kaupan rakennukset, kaupan keskittymien ja keskusta alueiden rajaukset Jyväskylän kaupunkiseudulla, mikä on osa laajempaa Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa hanketta. Lisäksi maakuntakaava on tältä osin yhdenmukainen Jyväskylän voimassa olevan Seppälän osayleiskaavan ja kesällä 2012 luonnosvaiheessa olevan yleiskaavan kanssa. Tavoitteena on kehittää Seppälän aluetta keskustahakuisten palvelu, hallinto ja muiden toimintojen alueeksi, jonne sijoittuu runsaasti asumista. Tavoitteena on hyvän joukkoliikenteen piirissä oleva monitoiminnallinen, kevyttä liikennettä suosiva keskustarakenne ja rakenteellinen pysäköinti. Kaupan osalta päivitys perustuu koko maakuntaa koskevaan selvitykseen Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 1: Keski Suomen kaupallinen selvitys sekä sitä täydentäviin kuntakohtaisiin kaupallisiin selvityksiin (ks. kappale Maakuntakaavan tietopohja). Kaavaratkaisun mahdollistama vähittäiskauppaverkosto tukee toteutuessaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, sillä se perustuu vaikutusalueensa ostovoimaan. Siten se myös vähentää erityisesti erikoiskaupan osalta henkilöautolla liikkumistarvetta etäämpänä oleviin kauppakeskuksiin.

17 Keski Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi määritellään, ellei selvitysten perusteella taajamakohtaisesti muuta osoiteta: päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja kaikissa taajamissa on 3 000 k m² erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja Jämsän, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustaajamissa on 5 000 k m² muissa taajamissa erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 3 000 k m² Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k m² Edellä mainitut rajat ylittävät kaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavassa erikseen kerrosalamitoituksineen. Edellä mainittuja pienempien kaupan suuryksiköiden sijoittuminen ja mitoitus ratkaistaan kuntakaavoituksella. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaista rauta ja rakennustarvikkeiden, kodinkoneiden, huonekalujen, puutarha alan, veneiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden vähittäiskauppaa. Keskustatoimintojen alueille soveltumattomilla erikoiskaupan suuryksiköillä tarkoitetaan sellaisia vähittäiskaupan yksiköitä, jotka eivät esimerkiksi toimialan, myymälätyypin tai yksikkökoon mukaan ole soveltuvia keskustatoimintojen alueille ja jotka eivät aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia keskustatoimintojen alueiden kaupan kehitykseen. Tällaisia yksiköitä voivat olla mm. suuryksiköt, joissa päämyyntiartikkeleita ovat tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialojen tuotteet sekä suuryksiköt, joiden kaupan myymälätyyppi on keskusta alueille soveltumaton ja yksikkökoko on suuri (esim. retail park tyyppiset myymäläkeskittymät). Keskustatoimintojen alueita on 8 (liite 1): Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski. Nämä esitetään alueina. Joutsan ja Karstulan keskustatoimintojen alueet ovat kohdemerkinnällä. Merkinnöille on asetettu kohdekohtainen vähittäiskaupan enimmäismitoitus. Poikkeuksena on Jyväskylän keskusta, jolle enimmäismitoitusta ei aseteta. Mitoitukseen lasketaan vain vähittäiskaupan suuryksiköt. Keskustatoimintojen alueet (C) Kunta >2000 k m 2 suuryksiköiden enimmäismäärä 4. vmk:ssa 1. Joutsa 10 000 2. Jyväskylä Ei rajoitusta 3. Jämsä 25 000 4. Karstula 10 000 5. Keuruu 25 000 6. Saarijärvi 20 000 7. Viitasaari 20 000 8. Äänekoski 50 000

18 Keskustatoimintojen alakeskuksia esitetään Jyväskylän kaupunkiseudulle, Jämsään ja Äänekoskelle. Laukaan, Muuramen ja Petäjäveden alakeskukset esitetään alueina niiden laajuuden vuoksi, muut kohdemerkinnällä (liite 1). Alakeskukset on osoitettu niiden aluerakenteellisen aseman perusteella. Osaa alakeskuksista koskee yleinen vähittäiskaupan suuryksikköjen suunnittelumääräys, mutta osalle on asetettu sitä korkeampi kohdekohtainen vähittäiskaupan enimmäismitoitus. Mitoitukseen lasketaan vain vähittäiskaupan suuryksiköt. Keskustatoimintojen alakeskukset (ca) Kohde Kunta >2000 k m 2 suuryksiköiden enimmäismäärä 4. vmk:ssa 1. Hankasalmen keskusta Hankasalmi 10 000 2. Eteläportti Jyväskylä 35 000 3. Korpilahti Jyväskylä yleinen seudull.raja 4. Kuokkala Jyväskylä 20 000 5. Palokka Jyväskylä 20 000 6. Tikkakoski Jyväskylä yleinen seudull.raja 7. Vaajakoski Jyväskylä 20 000 8. Halli Jämsä yleinen seudull.raja 9. Jämsänkoski Jämsä yleinen seudull.raja 10. Laukaan keskusta Laukaa 20 000 11. Lievestuore Laukaa yleinen seudull.raja 12. Muuramen keskusta Muurame 15 000 13. Petäjäveden keskusta Petäjävesi 10 000 14. Toivakan keskusta Toivakka yleinen seudull.raja 15. Uuraisten keskusta Uurainen yleinen seudull.raja 16. Suolahden keskusta Äänekoski yleinen seudull.raja Vähittäiskaupan suuryksiköitä esitetään 11 kappaletta (liite 1). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan alue, joka ei sijoitu keskustatoimintojen alueelle. Pääsääntöisesti kohteet ovat taajama alueilla jo olemassa olevia kaupan alueita, joille suuntautuva lisärakentaminen tulee olemaan tilaa vaativaa tai muutoin keskustaan soveltumatonta kauppaa. Uusia kohteita ovat Rokkakangas, Saunakylä, Putaanportti, Mustaniemi, Hirvaskangas, Kotakennäs ja Äänekoskentie. Kohteille on asetettu vähittäiskaupan enimmäismitoitusta ja laatua koskeva suunnittelumääräys. Enimmäismitoituksessa otetaan huomioon myös suuryksikkökokoa pienemmät kaupan yksiköt. Vähittäiskaupan suuryksiköt (km) Kohde Kunta Arvioitu kaupan nykyinen määrä 1. Keljonkeskus Jyväskylä 43 000 50 000 2. Palokankeskus Jyväskylä 60 000 60 000 3. Paletti Kyyjärvi 4 000 10 000 4. Rokkakangas Laukaa 1 000 10 000 5. Saunakylä Muurame 0 20 000 6. Putaanportti Pihtipudas 5 000 10 000 7. Asemankannas Saarijärvi 17 500 35 000 Vähittäiskaupan enimmäismitoitus 4. vmk:ssa

19 8. Mustaniemi Viitasaari 12 000 20 000 9. Hirvaskangas Äänekoski 8 000 20 000 10. Kotakennäs Äänekoski 7 000 10 000 11. Äänekoskentie (pohjoinen) Äänekoski 8 000 20 000 Kaupallisia vyöhykkeitä (km 1) ovat Jyväskylän Keljonkeskus Eteläportti ja Palokankeskus Kirri, Jämsän keskustan eteläpuolinen alue, Karstulan Humppi ja Keuruun Yliaho (liite 1). Näille ohjataan tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköitä. Vyöhykkeille on asetettu vähittäiskaupan enimmäismitoitus, mihin lasketaan mukaan myös suuryksikkökokoa pienemmät kaupan yksiköt. Kaupalliset vyöhykkeet (km 1) Kohde Kunta Arvioitu kaupan nykyinen määrä. 1. Keljonkeskus Eteläportti Jyväskylä Ei arviota 50 000 2. Palokankeskus Kirri Jyväskylä 35 000 70 000 3. Jämsän keskustan eteläpuoli Jämsä Ei arviota 40 000 4. Humppi Karstula Ei arviota 10 000 5. Yliaho Keuruu 10 000 20 000 Vähittäiskaupan enimmäismitoitus 4. vmk:ssa Kaupallisia vyöhykkeitä (km 2) on yksi: Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama alue (liite 1). Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k m². Taajamatoimintojen (A) päivitys koskee lainvoimaisen Keski Suomen maakuntakaavan taajamatoimintoja (liite 1). Taajamatoimintojen alueita on 4. vaihemaakuntakaavassa 48 kappaletta. Niiden lähtökohtana ovat Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaiset nykyiset taajamat (2010). Taajamarajausten tarkistamisessa on otettu YKR:n ohella huomioon kuntakaavoitus sekä kunnissa tehty rakennemallityö. Väestökehitysennusteet huomioon ottaen merkittäviin uusiin laajenemisalueisiin ei juurikaan ole ollut tarvetta. Kaavaratkaisun lähtökohta on, että olevaa yhdyskuntarakennetta eheyttämällä ja kaavoissa oleva rakentamispotentiaali hyödyntämällä taajamien kasvutarpeet voidaan toteuttaa kuntatalouden kannalta järkevästi. Taajamatoimintojen alue on YKR määritelmän mukaan seuraava: Vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Rajaus perustuu 250 x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Taajamatoiminnot pitävät sisällään asumisen ja muut taajamatoiminnot kuten keskustatoiminnot, palvelut, teollisuusalueet, pääväyliä pienemmät liikenneväylät, virkistys ja puistoalueet ja erikoistoimintojen alueet. Taajamatoimintojen alue pitää sisällään myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä sekä maakunnallisia ja valtakunnallisia suojelualueita. Taajama alueeseen voi kuulua myös venesatamia ja satama alueita, kuten esimerkiksi Jämsässä. Myös reitistöt kulkevat paikoin taajama alueilla. Joutsan keskustan taajaman pääasiallinen laajentumissuunta on etelään, Hirvaskankaan etelään, Korpilahdella suunta on itään ja Kinkomaalla luoteeseen. Karstulan keskusta kasvaa koilliseen

20 Humpin suuntaan. Saarijärven keskustan pääasiallinen laajenemissuunta on itään, Toivakan lounaaseen ja Uuraisten keskustan kaakkoon Taajamatoimintojen alueet (A) Taajamatoimintojen alue 1. HANKASALMI (Keskusta) 2. Hankasalmen as. 3. Niemisjärvi 4. JOUTSA (Keskusta) 5. Leivonmäki 6. JYVÄSKYLÄ (Keskusta) 7. Korpilahti 8. Kuohu 9. Säynätsalo 10. Tikkakoski 11. Vesanka 12. JÄMSÄ (Keskusta) 13. Halli 14. Kaipola 15. Koskenpää 16. Länkipohja 17. KANNONKOSKI 18. KARSTULA 19. KEURUU (Keskusta) 20. Haapamäki 21. KINNULA 22. KIVIJÄRVI 23. KONNEVESI 24. KUHMOINEN 25. KYYJÄRVI 26. LAUKAA (Keskusta) 27. Kuusaa 28. Leppävesi 29. Lievestuore 30. Vihtavuori 31. LUHANKA (Keskusta) 32. MULTIA 33. MUURAME (Keskusta) 34. Kinkomaa 35. PETÄJÄVESI (Keskusta) 36. Kintaus 37. PIHTIPUDAS 38. SAARIJÄRVI (Keskusta) 39. Kolkanlahti 40. Pylkönmäki 41. TOIVAKKA 42. UURAINEN (Keskusta) 43. Hirvaskangas 44. VIITASAARI 45. ÄÄNEKOSKI (Keskusta) 46. Konginkangas 47. Sumiainen 48. Suolahti Työpaikka ja teollisuusalueiden tarkistuksen lähtökohtana on edellä kuvattu taajamatoimintojen tarkistus ja työneuvottelut kuntien kanssa (liite 1). Uutena työpaikka alueena esitetään Laukaan Vehniää (10). Alue on kaavoitettu tähän tarkoitukseen ja sillä sijaitsee valtakunnantason jakelukeskus. Lainvoimaiseen Keski Suomen maakuntakaavaan tehdään seuraavat tarkistukset. Jyväskylän/Muuramen Eteläportin (2) työpaikka alueeseen tehdään teknisenä korjauksena alueen siirto etelämmäksi. Jyväskylän Seppälänkankaan Palokankaan (4) työpaikka aluetta laajennetaan pohjoiseen Laukaan Vihtiälään, jossa jo on merkittävä työpaikkakeskittymä. Äänekosken ja Uuraisten Hirvaskankaan (8) työpaikka alue laajenee itään yleiskaavan mukaiseksi. Viitasaarella Mustalahden (13) teollisuusalueen osalla tehdään tekninen korjaus, jossa alue sijaitsee kokonaan valtatien 4 itäpuolella.

Keskusverkko, kauppa ja taajamat 21

22 Puolustusvoimien melualueiden ja suojavyöhykkeiden lähtökohtana on ympäristöministeriön 14.4.2009 Keski Suomen maakuntakaavan vahvistuspäätöksessä antama jatkosuunnitteluohje. Vuorisjärven räjäytysalueen melualue perustuu Pääesikunnan logistiikkaosaston tilaamaan selvitykseen Ramboll Finland Oy:ltä. Puolustusvoimien suojavyöhykkeiden osalta on käyty työneuvotteluja puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunnan kanssa. Melualueita esitetään Vuorisjärven räjäytysalueelle (me1/2, me2/1). Suojavyöhykkeet osoitetaan Kalettoman (sv2/1, sv3/1) ja Toivakan varikoille (sv1/1, sv2/2) (liite 1). Melualueet ja suojavyöhykkeet

23 Virkistys Virkistystoimintojen tarkistuksen lähtökohtana ovat monet virkistykseen ja ulkoiluun liittyvät selvitykset ja MasterPlan suunnitelmat. Virkistystoimintakyselyllä selvitettiin kunnittain maakuntakaavasta puuttuvia seudullisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä virkistysalueita, reitistöjä ja matkailualueita sekä virkistystoimintoihin liittyviä kehittämisperiaatteita. Vaihemaakuntakaavan valmistelun yhteydessä käydyissä työneuvotteluissa kuntien kanssa kartoitettiin virkistysalueiden ja virkistykseen liittyvien kehittämisperiaatteiden täydennyksiä. Myös kuntien yleisja asemakaavoituksissa on tullut esille maakuntakaavatason virkistystarpeita. Matkailun ja virkistyksen kehittämisen uusina kohdealueina esitetään 6 aluetta (liite 1). Nämä ovat Jyväskylän ja Muuramen Kotanen Tikkamäki (mv9) ja Muuratsalo (mv10), Jämsänniemi (mv11), Keurusselkä (mv12), Laukaan Mustavuori (mv13) ja Viitasaaren Hännilänsalmi (mv14). Jämsänniemi ja Keurusselkä ovat Keski Suomen maakuntakaavan vastaavien laajennuksia. Uusina virkistysalueina esitetään Laukaan Multamäki (94) sekä Uuraisten Huutoniemi (95) (liite 1). Kaavassa laajennetaan Keski Suomen maakuntakaavan Himoksen (7) matkailupalvelujen aluetta osayleiskaavan mukaiseksi. Kannonkosken Öijanniemi (23) esitetään uutena matkailupalvelujen alueena. Öijanniemi liittyy kiinteästi Piispalan leirikeskuksen matkailu ja virkistyskokonaisuuteen. Lievestuoreen Nokkakiven huvipuisto (24) ja Viitasaaren Muikunlahti (25) esitetään myös uusina matkailupalvelujen alueina. Uusina ulkoilureitteinä osoitetaan seuraavat reitit (liite 1): Revontuli Lievestuore, Lievestuore Toivakka, Lievestuore Vihtavuori, Laukaa Palokka ja Laulavan Mörön Polku Äänekoskella. Reitit perustuvat Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelmaan. Laulavan Mörön Polku on toteutettu. Lisäksi kaavaan merkitään toteutettu ulkoilureitti Leivonmäen kansallispuisto Rutalahti. Veneväylänä on osoitettu Laukaan Kuusveden veneväylä osana Lievestuoreenjärven ja Saraaveden veneilyreittejä. Veneväylä on viitoitettu. Längelmäen kunnan jaon yhteydessä Länkipohjan alue tuli osaksi Jämsän kaupunkia. Jämsän Länkipohjan alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Kaavassa on osoitettu veneväylä Länkipohjan venesatamaan. Uusina vesiretkeilyreitteinä osoitetaan Jyväskylän pienten sisäjärvien melontareitti sekä Vesankajärven Ja Muuratjärven välinen reitti. Kaavassa on osoitettu vesiretkeilyreitti Länkipohjasta pohjoiseen (liite 1). Virkistykseen liittyen kaavassa osoitetaan Länkipohjaan (44) venesatama ja Lullinmäen (38) ampumarata (liite 1). Konnevesi ja Päijänne ovat kaavassa erillisinä kehittämisalueina. Konneveden kehittämisalueen tarkoituksena on edistää kansallispuiston syntyä alueelle. Päijänteen kehittämisalueella on tarkoitus edistää ajatusta Unescon alaisesta Päijänteen biosfäärialueesta (liite 1).

Virkistys 24

25 KUMOTTAVAT MERKINNÄT Kaavan yhteydessä kumotaan Keski Suomen maakuntakaavan seuraavat merkinnät. Asutusrakenne: keskustatoimintojen alueet (C, c), keskustatoimintojen alakeskukset (ca), taajamatoimintojen alueet (A) sekä vähittäiskaupan suuryksiköt (km ja km 1). Teollisuus ja varastoaluemerkintä, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (nro1 M real Oyj Kangas). Kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva tehdas (M real Kangas/Sappi) lopetti toimintansa ja alueella on meneillään arkkitehtikilpailu. Kaupunkiin ollaan laatimassa uutta yleiskaavaa, jonka yhtenä keskeisenä strategisena tavoitteena on nykyisen keskustan ja Seppälän alueen yhdistäminen keskustatoimintojen alueeksi. Lopettanut tehdas sijaitsee keskustan ja Seppälän välissä. Suojavyöhyke (nro 3 M real Oyj Kangas). Suojavyöhyke sijaitsee edellä kuvatun Kankaan teollisuusja varastoalueen ympärillä. Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta (nro 5 Laukaa Vihtavuori). Laukaan ja Vihtavuoren taajamat ovat kasvaneet yhteen. Logistiikan kehittämisen kohdealue (nro 2 Tikkakoski). Alue on kaavoitettu teollisuus ja työpaikkaalueeksi. Alueella sijaitsee valtakunnantason logistiikkakeskus. Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (nro 3 Jyväskylän seutu). Merkintä korvautuu koko Päijänteen kehittämisaluemerkinnällä. Vesialueet (nro 3 Kärkinen, nro 4 Pohjois Päijänne, nro 5 Lehesselkä Kotkatselkä, nro 9 Konnevesi, nro 10 Kuhmoinen). Merkinnät korvautuvat Päijänteen kehittämisaluemerkinnällä sekä Konneveden kehittämisaluemerkinnällä. Ulkoilun yhteystarpeen seuraavat reitit: nro 1 Leivonmäen kansallispuisto Rutalahti ja nro 8 Muurame Äänekoski, koska reitit on toteutettu. Ulkoilun yhteystarpeet Keuruu Mänttä ja Konnevesi Rautalampi. Merkinnät korvautuvat Keurusselän matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue merkinnällä ja Konneveden kehittämisaluemerkinnällä. Jämsän Kaipolan virkistysalue (nro 22). Virkistysalueen merkitys on paikallinen ja sen virkistysarvot tullaan huomioimaan Kaipolan kaavoituksessa. Viereisellä, maakuntakaavan viereisellä, Pitkävuoren virkistysalueella on seudullista merkitystä. Jämsän Länkipohjan alue. Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa muutetaan Länkipohjan osalta siten, että poistetaan keskustatoimintojen merkintä (c) sekä työpaikka aluemerkintä. Poistot yhdenmukaistavat Länkipohjan taajaman Keski Suomen maakuntakaavan asutusrakenteen mukaiseksi. Virkistykseen liittyvät merkinnät yhdenmukaistetaan Keski Suomen maakuntakaavan merkintöihin.

26 Keski Suomen maakuntakaavasta sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta kumottavat merkinnät

27 OIKEUSVAIKUTUKSET Maakuntakaavan tulkinnan lähtökohtana on sen yleispiirteisyys. Maakuntakaavassa korostuvat valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden turvaaminen. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen sallimaa liikkumavaraa arvioitaessa on pidettävä lähtökohtana asian merkitystä valtakunnalliselta, maakunnalliselta tai seudulliselta kannalta. Maankäyttö ja rakennuslain mukaan (MRL 32.1 ) maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Siten maakuntakaavan keskeiset periaatteet ja esitetyt seudulliset tai maakunnalliset kaavaratkaisut ovat kuntakaavoituksen lähtökohtana. Maakuntakaavassa esitetyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavoituksessa. Maankäyttö ja rakennuslain mukaan (32.2 ) viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Tämä koskee kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia sekä, joilla on katsottava olevan alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu ja toteuttamistehtäviä. Viranomaisten tulee toimia tavalla, joka on maakuntakaavan kanssa samansuuntaista eikä vähennä mahdollisuuksia kaavan toteuttamiseen. Toteuttamisen edistäminen edellyttää aktiivista maakuntakaavan toteuttamista palvelevaa toimintatapaa eli sitoutumista kaavan ratkaisuihin. Viranomaista koskeva velvoite tarkoittaa viranomaisen oman hallinnonalan suunnittelua, järjestämistä ja toteuttamista. Mikäli viranomainen on luvanhakija, tämän on jo hakemuksessaan otettava maakuntakaavan ohjausvaikutus huomioon. Viranomaisvaikutus tarkoittaa lisäksi kaavan huomioon ottamista ja sen toteuttamisen edistämistä myös viranomaisen ulospäin suuntautuvassa toiminnassa, esimerkiksi erilaisten lupien käsittelyssä sekä valtion rahoitusta tai muita toimia koskevien päätösten tekemisessä. Maakuntakaavan viranomaisvaikutus koskee myös maakunnan liittoa aluekehitysviranomaisena. Tämä tarkoittaa sitä, että suunniteltaessa aluekehittämisohjelmalla lähivuosien kehittämistoimia tai myönnettäessä aluekehitysvaroja hankkeisiin, on pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei näillä toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Viranomaisten ohjaamat eri tukimuodot vaikuttavat voimakkaasti maankäytön suunnitteluun ja suunnitelmien toteuttamiseen. Myös tukimuotojen ohjaamisessa on otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei näillä toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavan määräykset eivät sivuuta erikoislainsäädäntöä. Maakuntakaavan ns. valkoinen alue tarkoittaa, että alueelle ei kohdistu ko. maankäyttömuodon maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Maakuntakaavan mittakaava, joka Keski Suomessa on 1:250 000, johtaa jo sinänsä aluevarausten yleispiirteiseen tulkintaan. Kaavamerkintöjä ja määräyksiä on siten tulkittava pääosin yleispiirteisesti. Maakuntakaavan esittämistavasta riippumatta maankäyttöratkaisut on tarkoitettu täsmentymään vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä.