UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Hallinto- ja kehittämiskeskus 18.08.2010 1 (1) KUNTIEN HARKINNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKEMINEN Uudenkaupungin kaupunki hakee 3.000.000 euroa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 30 :n mukaista valtionosuuden korotusta. Kaupungin tulojen kasvu on hidasta, mutta samanaikaisesti kaupunkilaisten palvelujen tarve kasvaa ikärakenteen epäedullisen suunnan takia. Mm. sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarve on kasvanut vanhusväestön määrän muuta maata nopeamman kasvun takia. Tulevaisuuden kannalta huolestuttavaa on, että vastaavasti lasten määrä on jo merkittävästi alle vastaavankokoisten kuntien tai koko maan tason. Uusikaupunki on tehnyt suunnitelmallista työtä menojen sopeuttamiseksi alentuneelle verotulotasolle koko 2000-luvun. Kaupungin palveluja on rationalisoitu ja kustannustehokkuutta on lisätty. Tuloksia on saavutettu muilta osin, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteelliset ongelmat ovat kasvaneet ja sektorille on laadittu oma kehittämissuunnitelma. Uusikaupunki on 2000-luvulla useita kertoja korottanut veroprosenttejaan ja tarkistanut maksuja ja taksoja. Kaupungin tuloveroprosenttia nostettiin 17:stä 18,00 %:iin vuonna 2002, 18,5 %:iin vuonna 2005 ja 19,25 %:iin vuonna 2007 ja 20,25 %.iin vuonna 2010. Kiinteistöveroprosentteja on nostettu vuosina 2003, 2008 ja 2010. Koska talouden vakauttamiseksi Uudessakaupungissa tarvitaan sekä säästöjä että vakaata verotulokasvua, kaupunki on osana vuoden 2010 talousarviota ja vuosien 2010-2012 taloussuunnitelmaa hyväksynyt yksilöidyn toimenpideohjelman talouden tasapainottamiseksi ja kaupungin rakenteiden tekemiseksi kustannustehokkaiksi toiminnan yleisen tehostamisen kautta. Uudenkaupungin kaupungin Uusikaupunki Uutta energiaa 2009-2016 strategiassa visiona on, että Uusikaupunki takaa laadukkaat, tehokkaat ja helposti saavutettavat palvelut. Päätavoitteena on mm., että palvelutuotannon laatua ja rakennetta kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti. Strategian palvelurakenteen kehittäminen kohdassa toimenpiteenä on, että selkiytetään työnjako ja luodaan toimivat hoitoketjut perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax PL 20 Välskärintie 2 C (02) 845 151 (02) 8451 5388 23501 UUSIKAUPUNKI 23500 UUSIKAUPUNKI

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI 2 (2) Uudenkaupungin talouden tilanne on edelleen vuonna 2010 heikentynyt. Tämä johtuu siitä, että sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat nousseet, vaikka terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut kustannukset ovat jo aikaisemmin Uudessakaupungissa 3 miljoonaa euroa, 10 %, keskimääräistä korkeammat. Tavoitteeksi on nyt asetettu, että Uudenkaupungin terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut kustannukset on saatava maan keskiarvon tasolle ja sen alle. Uudenkaupungin kaupunki on tilannut Audiapro Oy:ltä selvityksen Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen toiminnoista, kustannusrakenteesta ja asetetusta säästötavoitteesta sekä erikoissairaanhoidon osuudesta terveydenhuollon kokonaisuudessa. Selvityksen mukaan erikoissairaanhoidon käyttö Uudessakaupungissa on 4 miljoonaa euroa suurempaa kuin viiteryhmän (26 kuntaa) kunnissa keskimäärin. Selvitystä on jatkettu siten, että Audiapro ja Kuntamaisema Oy tekevät kaupungille esityksen 4 miljoonan euron säästöstä terveys- ja vanhustyön osalta. Pelkät säästötoimenpiteet eivät kuitenkaan riitä, vaan ainoa keino turvata Uudenkaupungin pitkän aikavälin menestys ja talouden vakaus on uusien työpaikkojen ja veronmaksajien saaminen kaupunkiin. Uudenkaupungin pitkään jatkuneella panostuksella elinkeinopolitiikkaan on saatu näkyviä tuloksia: työttömyysaste on saatu laskemaan alle koko maan tason ja kaupungissa toimivien yritysten määrä on kasvanut ja elinkeinorakenne on monipuolistunut. Kehittämistyötä jatketaan edelleen periksi antamatta. Tehdyt toimenpiteet vaikuttavat kuitenkin vasta viiveellä kaupungin tuloveropohjaa vahvistavasti Uudenkaupungin kaupunki toivoo saavansa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, jotta se voi jatkaa aktiivista elinkeinopolitiikkaansa ja toteuttaa esitetyt sosiaali- ja terveystoimen organisaatioja toimintamuutokset. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginjohtaja Kari Koski Talousjohtaja Anne Takala LIITTEET 1. Ote talousarvion toimenpideohjelmasta 2010-2012 2. Tarkempi esitys harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen liitteeksi 3. Lomake 1 4. Lomake 2 5. Lomake 3

Liite Ote Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston 14.12.2009 hyväksymästä talousarviosta 2010 ja taloussuunnitelmasta 2010-2012 5. KAUPUNGIN PÄÄMÄÄRÄT TALOUSARVIOVUONNA 2010 JA SUUNNITELMAKAUDELLA 2010-2012 Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevia säännöksiä on muutettu 1.8.2006 voimaan tulleessa kuntalain tarkistuksessa. Säännösmuutoksilla on pyritty lisäämään talouden suunnitelmallisuutta sekä selkeyttämään ja täsmentämään kunnan talouden tasapainosääntelyä. Taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Tarkastuslautakunnan on arvioitava arviointikertomuksessa tasapainotuksen toteutumista sekä toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta. Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Kirjanpidollisesti eriytettyjen liikelaitosten arvioidut yli-/alijäämät otetaan huomioon kunnan talousarviovuoden yli-/alijäämäarviossa. Samoin yli-/alijäämäarvioon otetaan mukaan talousarviomuutokset. Taloussuunnitelmaan kuuluvien vuosien tilikauden tuloksella tarkoitetaan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja eli ennen varaus-, poistoero- ja rahastosiirtoja. Tämä merkitsee Uudenkaupungin osalta noin miljoonan euron tiukennusta aikaisempiin säännöksiin verrattuna. Toimeenpanosuunnitelmaan tulee sisällyttää kuntalain 65.1 :ssä tarkoitettu kunnan taloussuunnitelma ja 65.3 :n perusteella laadittu toimenpideohjelma, jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi. Valtuuston on hyväksyttävä toimenpideohjelma taloussuunnitelman yhteydessä. Toimenpideohjelma voi myös olla erillinen, valtuuston hyväksymä asiakirja. Toimenpideohjelma voidaan hyväksyä myös osana taloussuunnitelmaa. Usealle vuodelle ulottuva toimenpideohjelma tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Toimenpideohjelmaan otetaan ne tuloja lisäävät ja menoja vähentävät toimenpiteet, jotka eivät sisälly varsinaiseen taloussuunnitelmaan. Toimenpiteet on esitettävä yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Uudenkaupungin vuoden 2010 talousarvion ja taloussuunnitelmavuosien tulos on negatiivinen. Taseeseen on muodostumassa kattamatonta alijäämää. Jotta Uudenkaupungin tulos saadaan positiiviseksi ja kaupungin taseessa ei ole kattamatonta alijäämää vuoden 2014 tilinpäätöksessä, on kaupungille hyväksyttävä toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi. Ohjelma perustuu syksyllä 2009 hyväksyttyyn Uusikaupunki - Uutta energiaa -strategiaan. Vuonna 2009 perustettu talouden tasapainottamista varten perustettu toimenpideohjelman valmistelutyöryhmä jatkaa toimintaansa vuonna 2010.

Yksilöity toimenpideohjelma, jolla katetaan kaupungin taseeseen syntynyt alijäämä: 1. Kaupungin henkilöstön määrää vähennetään yhteensä 30 henkilöllä vuosina 2010-2012. Vähenemisessä hyödynnetään luonnollinen poistuma (eläköityminen ja irtisanoutuminen). Vähennysten vaikutus on vuositasolla yhteensä 980.000 euroa vuonna 2012. Tästä 200.000 euroa sisältyy taloussuunnitelman lukuihin. Taloussuunnitelmassa eivät ole mukana vuoden 2011 lisäsäästö 300.000 euroa ja 2012 lisäsäästö 480.000 euroa. Taloussuunnitelmaan sisältymätön henkilöstösäästö on yhteensä 780.000 euroa vuonna 2012. 2. Vanhusten kotihoidon, palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen sekä pitkäaikaisten laitospaikkojen yhteiskustannuksia karsitaan. Kaupunki on vuosina 2005-2009 panostanut merkittävästi sekä kotipalveluihin, kansanterveystyöhön että eri tasoiseen palveluasumiseen. Tämän kustannusten kasvua estävä vaikutus on vuodesta 2011 alkaen 250.000 euroa vuodessa. 3. Kaupungin rakenteet tehdään kustannustehokkaiksi toiminnan yleisen tehostumisen kautta. Kaupungin käyttötalouden kustannukset /as kasvavat vuodessa prosenttiyksikön vähemmän kuin vertailukuntien kustannukset (FCG:n selvitys) sekä kaupungin käyttötalouden nettokustannusten ja odotekustannusten (FCG:n selvitys) erotus pienenee väh. 5 % vuodessa / 300.000 /v. Taloussuunnitelmaan sisältymätön säästövaikutus on 300.000 euroa vuonna 2012. FCG:n selvitys kaupungin kustannuksista suhteessa vertailukuntien kustannuksiin esitellään kaupunginvaltuustolle sen jälkeen kun uudet tiedot ovat tulleet. Kaupungin strategian mukaisena tavoitteena on kaupungin palvelurakenteiden kehittäminen. Tämä tarkoittaa, että koko kaupungin mutta erityisesti kaupungin taloudellisesti merkittävimmän sektorin sosiaali- ja terveystoimen palveluita muutetaan kustannustehokkaampaan suuntaan. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset saavat kasvaa vähemmän kuin vertailukunnissa keskimäärin. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. selkiytetään työnjako ja toimivat hoitoketjut perusterveyden, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Selvityksen on oltava valmiina vuoden 2010 loppuun mennessä. Toiminnan muutoksia tehdään jo tätä ennen koko ajan. Tähän liittyen selvitetään mm. kansanterveyspalvelujen järjestelyt. 4. Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen tulos on 100.000 euroa ylijäämäinen ennen varauksia vuodesta 2012 alkaen. Nettomenojen vähennykset ja kustannusten nousua estävä vaikutus ovat yhteensä 1.430.000 euroa vuonna 2012. Talousarvioesityksen liitteenä on toimenpideohjelman mukainen kaupungin tulos- ja rahoituslaskelma sekä kaupungin ja liikelaitosten yhdistetty tulos- ja rahoituslaskelma. Kaupungin talous on vuosikatteella mitattuna suunnitelmakaudella 2010-2012 ilman toimenpideohjelman toimenpiteitä heikko. Vuonna 2010 vuosikate kattaa 84 % poistoista, vuonna 2011 n. 96 % ja vuonna 2012 n. 87 % poistoista. Kaupungin ja liikelaitosten pitkäaikainen korollinen lainamäärä kasvaa 2010-2012 noin 8 miljoonalla eurolla noin 29 miljoonaan euroon. Uudenkaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää suunnitelmakaudella. Toteuttamalla toimenpideohjelma talous on vuonna 2012 vahvistuva ja tulos on positiivinen.

Kaupungin tulojen on riitettävä menoihin, koska toimintaa ei voida pitkään rahoittaa lainanotolla. Lainanotto lisää kaupungin korko- ja lainanlyhennysmenoja, ja rahaa jää entistä vähemmän varsinaisen palvelutuotannon rahoittamiseen. Tasapainon saavuttamisessa tarvitaan sekä tulojen lisäystä että menotason laskemista. Taloutta ei voi myöskään rakentaa valtionosuuksien tai harkinnanvaraisen avustuksen lisäyksen varaan, sillä valtiontalouden tulopohjaa rapauttavat laman aiheuttama verotulojen lasku ja lisääntyneet lainanhoitokulut. Uudenkaupungin valtionosuuksia pienentää mm. perusopetuksen oppilasmäärän pieneneminen. Kaupungin strategian ja taloussuunnitelman toteuttaminen Kaupunginvaltuusto on syksyllä 2009 hyväksynyt Uusikaupunki - Uutta energiaa strategian vuosille 2009-2016. Sitä toteutetaan suunnitelmakaudella 2010-2012. Uudenkaupungin talouden ja toiminnan tavoitteet ja palvelukeskusten toteuttamat kehittämis- ja muutostoimenpiteet on johdettava siitä. Kaupungin menotason sopeuttaminen pysyvästi alentuneeseen tulotasoon vaatii edelleen koko suunnitelmakauden poikkeuksellisen voimakkaita ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä, jotka on aloitettu vuonna 2005. Määrätietoinen prosessiorganisaation rakentaminen jatkuu, ja kaupunki siirtyy prosessimaiseen toimintatapaan. Kaupungin kaikkien toimintojen tarkastelu ja työprosessien analysointi on jatkuvaa toimintaa - kaupungin uusi toimintamalli. Tätä kehittämistä suoritetaan jatkuvana prosessina, ja painopiste on niissä toiminnoissa ja prosesseissa, joihin liittyvät suurimmat käyttömenot. Kaupungin toiminnan rakenteet on uudistettava. Strategian mukaisesti tämä tarkoittaa, että tarkistetaan prosessit ja niissä esiintyvät päällekkäisyydet ja puutteet ja tunnistetaan parhaat käytännöt ja kehitetään toimintatapoja niiden mukaisesti. Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaikki palvelukeskukset osallistumaan edellä selostettuun menettelyyn kaikkien toimintojensa ja prosessiensa osalta. Muut toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi 2010-2012 1. Valtuusto hyväksyi syksyllä 2009 Uudenkaupungin strategian Uusikaupunki - Uutta energiaa. Kaupungin erittäin vakava taloustilanne on otettu siinä huomioon, ja strategiassa sovittuja toimenpiteitä toteutetaan vuosien 2010-2012 talousarvioissa. Strategiassa on määritelty Uudenkaupungin tavoitteet, toimenpiteet niiden mittarit ja tavoitetasot. Palvelukeskusten ja tulosalueiden tavoitteiden (tavoitetaso ja mittarit) on oltava em. strategioiden mukaiset. 2. Määrätietoinen prosessiorganisaation rakentaminen jatkuu. Toiminnan tavoitteena on päästä tehokkaisiin tuottajamalleihin, hyvään palvelujen laatuun ja hyvään maineeseen. 3. Peruskouluverkkouudistus toteutetaan vuonna 2010. Siihen liittyvät muut palvelutoiminnan kehittämistoimenpiteet tehdään samoin vuoden 2010 aikana ja päätetään vapautuvien kiinteistöjen jatkokäytöstä. 4. Kaupungin omalla alueohjelmalla selvitetään Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakan kanssa yhteistyössä kaupungin eri haja-asutusalueiden ja erityisesti entisten kuntakeskusten kokonaisvaltaisen kehittämisen periaatteet, erilaisten palvelujen kokonaistilanne sekä muut sisäiseen alueelliseen kehitykseen vaikuttavat asiat.

5. Toteutetaan kaupungin asumisstrategian mukaisia toimenpiteitä monipuolisen ja houkuttelevan asuntotarjonnan edistämiseksi, jotta kaupunkiin saadaan uusia asukkaita ja kaupungissa on tarjolla eri ikäryhmille soveltuvia asuntoja. Kotona asumista edistetään ja tätä tavoitetta tuetaan mm. selvittämällä hissien todellinen tarve, ja millä perusteella kaupunki myöntää tukea hissien rakentamiseen. Selvitys tehdään kesäkuun 2010 loppuun mennessä. Kaupungin omistamien asuntojen käytön tehostamiseksi ja tyhjien asuntojen myymiseksi laaditun ohjelman toteuttamista jatketaan. 6. Suositaan erilaisia säästöjä tuovia henkilöratkaisuja ottaen huomioon henkilöstön jaksaminen ja palvelujen turvaaminen. 7. Investointiesitysten yhteydessä on aina esitettävä niiden käyttötalousvaikutukset. 8. Uudenkaupungin Veden talous on tasapainotettava kestävällä tavalla suunnitelmakaudella. Kaupungin on myös laadittava säännöt, joissa määritellään millä alueilla ja millä ehdoilla se tukee ja myöntää takauksia jätevesiosuuskunnille. Määritellään kanta, otetaanko vesi- ja viemäriosuuskunnat kaupungin haltuun tai ei. Jos otetaan, niin millä ehdoilla. 9. Kaupungin kaikkien liikelaitosten tulee toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Liikelaitosten on arvioitava tarkkaan toteutettavien investointien kannattavuus ja tarpeellisuus. Tavoitteena on, että liikelaitosten tuottamien palveluiden hinnat ovat kilpailukykyiset. 10. Kaupungin tuottamat tukipalvelut ja niiden tuottamistavat arvioidaan kesäkuun 2010 loppuun mennessä. 11. Kaatopaikan ja varikon jatkokäyttö ja toimintamallit päätetään vuoden 2010 aikana. 12. Kaupungin käyttämät ostopalvelut selvitetään. Arvioidaan mitä kaupungin kannattaa tuottaa itse ja mitä sen kannattaa ostaa muilta. Vuoden 2010 talousarviossa ja 2011-2012 taloussuunnitelmassa on vuosittain tulona 500.000 euron omaisuuden myyntivoitot. Tämä edellyttää, että kaupunki saa kaavoitettua ja myyntiin omistamansa vapaa-ajan asutukseen soveltuvat alueet. Palvelukeskusten on sopeutettava toimintansa valtuuston hyväksymien määrärahojen tasolle.

1 Liite Tarkempi esitys harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen liitteeksi Uudenkaupungin talouden kehitys historiallisesti ja painelaskelmana lähitulevaisuuteen Uusikaupunki on alueensa Vakka Suomen keskus. Se myös kantaa keskusasemansa perusteella suurimman vastuun ylikunnallisten palveluiden tuottamisesta, ei vain järjestämisestä. Ylikunnalliset palvelut ja niiden organisoiminen kaupungin alueella ei kompensoi palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kaupungin menoja. Esimerkiksi Vakka Suomen sairaalan palveluksessa on noin 200 hoitohenkilöstöön kuuluvaa työntekijää, joiden verotettava tulo voidaan arvioida noin 8 miljoonaan euroon vuodessa. Tämän verotulo Uudenkaupungin efektiivisellä tuloveroprosentilla laskettuna on noin 1,154 miljoonaa euroa. Tulo alittaa selvästi sen lisämenon, minkä kaupunki joutuu sairaalasta maksamaan varsinkin, kun suuri osa sairaalan työntekijöistä asuu jokin muun kunnan kuin Uudenkaupungin alueella. Erikoissairaanhoidon menot, jotka eivät kaikilta osiltaan kohdistu Vakka Suomen sairaalaan, ovat noin 18 miljoonaa euroa. Kaupungin talous on jatkuvasti heikentynyt siitä huolimatta, että kaupunki on tehnyt ankaria säästötoimenpiteitä ja samalla pyrkinyt alueella jatkuvasti alueen kuntarakennetta tervehdyttäviin kuntaliitoksiin. Uudenkaupungin alueella on lähimenneisyydessä tehty kolme kuntaliitosta viimeisin yritys oli vajaan vuoden vanha yritys Taivassalon kanssa. Taivassalo äänesti itsenäisyyden puolesta. Tämä selvitys perustuu kevään ja kesän aikana tehtyyn asiantuntijatyöhön, jota kaupungissa on tehty HT Eero Laesterän/Audiapro Oy johdolla. Selvitystyö jatkuu vielä niin, että terveydenhuollon kokonaisuuden esityksen tekee Laesterä yhdessä Eero Vaissin kanssa. Vakka Suomen sairaalaan kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteisessä informaatiotilaisuudessa 17.8.2010 sovittiin, että terveydenhuollon rakennejärjestelyitä jatketaan yhdessä kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa mahdollisimman nopeaan tahtiin.

2 Liite Kaupungin talous 80000 30000 70000 25000 60000 20000 50000 15000 40000 10000 30000 5000 20000 0 10000 5000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Uusikaupunki Kumulatiivinen vuosikate 1000 e Uusikaupunki Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e 10000 15000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Uusikaupunki Kumulatiiviset poistot 1000 e Uusikaupunki Lainakanta 1000 e Uusikaupunki Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e Kaupungin talouden kehitys on koko 2000 luvun ollut epätasapainoinen. Kumulatiivinen vuosikate on pysynyt paikallaan koko vuosikymmenen, mutta poistot ja nettoinvestoinnit eivät ole. Seuraukset näkyvät selvimmin oikeanpuoleisessa kaaviossa: kaupungin lainakanta kasvaa jatkuvasti, ja taseeseen kertyy kumulatiivista alijäämää. Tällainen kehitys ei ole mahdollinen. Tähän dokumenttiin liitetty yksityiskohtainen taulukko osoittaa saman numeroin: kaupunki ei ole koko 2000 luvun aikana pystynyt tekemään sellaista tilinpäätöstä, jossa vuosikate olisi olevan poistoja suurempi. Veroprosentin nousu samaan aikaan, kun alijäämä ja velka taseessa kasvavat, on ollut myös koko maassakin tarkasteltuna yksi nopeimmista. Kaupungin veroprosentti oli vuonna 2002 17, vuonna 2010 ollaan jo hyvin suuressa 20,25 %:ssa. Kaupungin talous on luisussa, joka saattaa olla yksi nopeimpia suomalaisessa kuntahistoriassa. Tulojen ja menojen keskinäinen kasvu on ollut kaupungille jatkuvasti epäedullista. Viimeisten tarkasteluvuosien aikana toimintatulot ovat kasvaneet noin kolme prosenttiyksikköä hitaammin kuin toimintatulot. Verotettava tulo on jopa taantunut pidemmällä tarkastelujaksolla tarkasteltuna ( 0,9% vuodessa), nopean talouskasvun aikaan 2007 2009 verotettava tulo on kasvanut vain 1,8 % vuodessa. Valtionosuuksien nousu tasaa osittain tilannetta. Prosenttiluvut perustuvat reaalimuutoksiin. Vuoden 2010 talousarvion toteutuma vaikuttaa paljon arvioitua heikommalta. Terveydenhuollon menot kasvavat lisää 3 3,5 miljoonaa euroa talousarviossa arvioiduista. Terveydenhuoltoalueen kuntien käyttäytyminen heikentää kaupungin tilannetta lisää, koska niiden perusterveydenhuollon tilaus ei täytykään sovitusti: kiinteät kulut vastuulleen ottanut kaupunki maksaa ne, mutta vastaava, sovittu tulo jääkin saamatta. Uudenkaupungin talous poikkeaa monesta kaupungista myös liikelaitosten kohdalla: liikelaitokset eivät tuota samalla kuin muualla, ne eivät tulouta kaupungin kassaan vuosikatteeseen vaikuttavaa tuloa. Toiminnot on eriytetty liikelaitoksiksi läpinäkyvyyden vuoksi.

3 Liite Jäljempänä esiteltävissä painelaskelmissa nojaudutaan trendeihin ja kuntaliiton verokehikon arvioihin. Poikkeamia käytettävään trendiin aiheuttaa erityisesti kaksi asiaa: kaupungin menot vähenevät noin seitsemällä miljoonalla eurolla ammattioppilaitoksen uuden hallinnollisen järjestelyn vuoksi. Samalla poistuu oppilaitokselle kohdennettu valtionosuus. Kuntaliiton veroennusteen yhteisövero osuus vuodelle 2011 ei toteudu, koska veroa vuodelle 2010 tulouttanut yritys ei jatka samanlaista tuloutusta. Tämä detalji on kaupungilla tiedossa, mutta se ei voi olla veroennusteen tekijän tiedossa. Velkatasapaino Uudessakaupungissa 2010 2018 Kunnan nimi: Uusikaupunki ver. 2010-08-18 velkatasapaino TP2009 TPE2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Asukasluku 15 885 15 876 15 797 15 718 15 639 15 559 15 480 15 401 15 322 15 243 Asukasluvun muutos % -0,1 % -0,1 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % Verotettavat tulot 228 756 217 862 223 090 227 106 231 194 235 355 239 592 243 904 248 295 252 764 Verotett. tulot eur/as 14 401 13 723 14 122 14 449 14 784 15 126 15 477 15 837 16 205 16 582 Verotett. tulojen muutos % 0,4 % -4,8 % 2,4 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % Veroprosentti 19,25 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 Toimintatuotot 19 501 30 039 30 370 30 704 31 042 31 383 31 728 32 077 32 430 32 787 Toimintatuotot eur/as 1 228 1 892 1 923 1 953 1 985 2 017 2 050 2 083 2 117 2 151 Toimintatulot muutos % -4,8 % 54,0 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % Toimintakulut 94 719 106 440 102 314 105 588 108 967 112 454 116 052 119 766 123 599 127 554 Toimintamenot eur/as 5 963 6 704 6 477 6 718 6 968 7 227 7 497 7 776 8 067 8 368 Toimintakulujen muutos % 4,1 % 12,4 % -3,9 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % Toimintakate -75 217-76 401-71 944-74 884-77 925-81 071-84 324-87 689-91 168-94 767 Kunnallisverot 44 035 44 117 45 176 45 989 46 817 47 659 48 517 49 391 50 280 51 185 Kunnallisverot eur/as 2 772 2 779 2 860 2 926 2 994 3 063 3 134 3 207 3 282 3 358 Kunnallisverojen muutos % 0,4 % 0,2 % 2,4 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % Yhteisöverot 1 710 3 400 3 100 2 381 2 400 2 760 2 815 2 872 2 929 2 988 Yhteisöverot eur/as 108 214 196 151 153 177 182 186 191 196 Yhteisöverojen muutos % -15,8 % 98,8 % -8,8 % -23,2 % 0,8 % 15,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Kiinteistöverot 2 862 3 441 3 919 4 464 5 085 5 791 6 596 7 513 8 558 9 747 Kiinteistöverot eur/as 180 217 248 284 325 372 426 488 559 639 Kiinteistöverojen muutos % 12,3 % 20,2 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % Verotulot 48 608 50 958 52 195 52 834 54 302 56 211 57 929 59 776 61 766 63 920 Valtionosuudet 26 733 27 580 20 455 21 110 21 785 22 482 23 202 23 944 24 710 25 501 Valtionosuudet eur/as 1 683 1 737 1 295 1 343 1 393 1 445 1 499 1 555 1 613 1 673 Valtionosuus, muutos% 7,7 % 3,2 % -25,8 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % Rahoitustuotot ja -kulut 247-555 -777-1 132-1 530-1 960-2 434-2 952-3 513-4 116 VUOSIKATE 371 1 582-71 -2 072-3 368-4 338-5 628-6 921-8 205-9 462 Poistot 4 885 5 263 5 263 5 263 5 263 5 263 5 263 5 263 5 263 5 263 Ylijäämä/alijäämä -3 802-2 721-4 374-6 375-7 671-8 641-9 931-11 224-12 508-13 765 Kumulatiivinen ylij/alij. -3 771-6 492-10 866-17 241-24 912-33 553-43 483-54 707-67 215-80 980 Kumulatiivinen ylij/alij./a -237-409 -688-1 097-1 593-2 156-2 809-3 552-4 387-5 313 VUOSIKATE 371 1 582-71 -2 072-3 368-4 338-5 628-6 921-8 205-9 462 Nettoinvestoinnit 5 881 10 990 8 500 8 500 8 500 8 500 8 500 8 500 8 500 8 500 Taseesta Lainakanta 1000 euroa 25 940 31 910 39 555 50 001 61 744 74 455 88 457 103 753 120 333 138 173 Lainakanta euroa/as 1 633 2 010 2 504 3 181 3 948 4 785 5 714 6 737 7 854 9 065 Kassavarat 1000 euroa 16 524 12 822 12 022 12 022 12 022 12 022 12 022 12 022 12 022 12 022 Kassavarat euroa/as 1 040 808 761 765 769 773 777 781 785 789

4 Liite Verotasapaino Uudessakaupungissa 2010 2018 Kunnan nimi: Uusikaupunki ver. 2010-08-18 verotasapaino TP2009 TPE2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Asukasluku 15 885 15 876 15 797 15 718 15 639 15 559 15 480 15 401 15 322 15 243 Asukasluvun muutos % -0,1 % -0,1 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % Verotettavat tulot 228 756 217 862 223 090 227 106 231 194 235 355 239 592 243 904 248 295 252 764 Verotett. tulot eur/as 14 401 13 723 14 122 14 449 14 784 15 126 15 477 15 837 16 205 16 582 Verotett. tulojen muutos % 0,4 % -4,8 % 2,4 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % Veroprosentti 19,25 20,25 21,25 22,25 23,25 24,25 24,25 24,25 24,25 24,25 Toimintatuotot 19 501 30 039 30 370 30 704 31 042 31 383 31 728 32 077 32 430 32 787 Toimintatuotot eur/as 1 228 1 892 1 923 1 953 1 985 2 017 2 050 2 083 2 117 2 151 Toimintatulot muutos % -4,8 % 54,0 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % Toimintakulut 94 719 106 440 102 314 105 588 108 967 112 454 116 052 119 766 123 599 127 554 Toimintamenot eur/as 5 963 6 704 6 477 6 718 6 968 7 227 7 497 7 776 8 067 8 368 Toimintakulujen muutos % 4,1 % 12,4 % -3,9 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % Toimintakate -75 217-76 401-71 944-74 884-77 925-81 071-84 324-87 689-91 168-94 767 Kunnallisverot 44 035 44 117 47 407 50 531 53 753 57 074 58 101 59 147 60 211 61 295 Kunnallisverot eur/as 2 772 2 779 3 001 3 215 3 437 3 668 3 753 3 840 3 930 4 021 Kunnallisverojen muutos % 0,4 % 0,2 % 7,5 % 6,6 % 6,4 % 6,2 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % Yhteisöverot 1 710 3 400 3 100 2 381 2 400 2 760 2 815 2 872 2 929 2 988 Yhteisöverot eur/as 108 214 196 151 153 177 182 186 191 196 Yhteisöverojen muutos % -15,8 % 98,8 % -8,8 % -23,2 % 0,8 % 15,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Kiinteistöverot 2 862 3 441 3 919 4 464 5 085 5 791 6 596 7 513 8 558 9 747 Kiinteistöverot eur/as 180 217 248 284 325 372 426 488 559 639 Kiinteistöverojen muutos % 12,3 % 20,2 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % Verotulot 48 608 50 958 54 426 57 376 61 237 65 625 67 513 69 532 71 698 74 030 Valtionosuudet 26 733 27 580 20 455 21 110 21 785 22 482 23 202 23 944 24 710 25 501 Valtionosuudet eur/as 1 683 1 737 1 295 1 343 1 393 1 445 1 499 1 555 1 613 1 673 Valtionosuus, muutos% 7,7 % 3,2 % -25,8 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % Rahoitustuotot ja -kulut 247-555 -699-893 -1 041-1 126-1 237-1 373-1 533-1 715 VUOSIKATE 371 1 582 2 237 2 709 4 057 5 911 5 153 4 414 3 707 3 050 Poistot 4 885 5 263 5 263 5 263 5 263 5 263 5 263 5 263 5 263 5 263 Poistot eur/as 308 332 333 335 337 338 340 342 343 345 Poistot, muutos% -3,5 % 7,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Ylijäämä/alijäämä -3 802-2 721-2 066-1 594-246 1 608 850 111-596 -1 253 Kumulatiivinen ylij/alij. -3 771-6 492-8 557-10 151-10 398-8 790-7 940-7 829-8 424-9 677 Kumulatiivinen ylij/alij./a -237-409 -542-646 -665-565 -513-508 -550-635 VUOSIKATE 371 1 582 2 237 2 709 4 057 5 911 5 153 4 414 3 707 3 050 Nettoinvestoinnit 5 881 10 990 8 500 8 500 8 500 8 500 8 500 8 500 8 500 8 500 Taseesta Lainakanta 1000 euroa 25 940 31 910 37 247 42 912 47 229 49 693 52 914 56 873 61 540 66 862 Lainakanta euroa/as 1 633 2 010 2 358 2 730 3 020 3 194 3 418 3 693 4 016 4 386 Kassavarat 1000 euroa 16 524 12 822 12 022 12 022 12 022 12 022 12 022 12 022 12 022 12 022 Kassavarat euroa/as 1 040 808 761 765 769 773 777 781 785 789 Painelaskelmat osoittavat, että kaupungin talous on ajautunut kuluvan vuoden aikana vielä syvemmälle kuin aiemmin. Terveydenhuollon ylitys ja jo valmiiksi korostunut palvelurakenne rasittavat taloutta. Velkatasapainoa etsittäessä kaupungin velkamäärä kasvaisi lähes kolminkertaiseksi tarkastelujaksolla, verotasapainossa edes 24 prosenttiyksikön veroprosentti ei riitä saamaan taloutta tasapainoon.

5 Liite Uudenkaupungin palvelurakenne mistä voidaan sopeuttaa? Uudenkaupungin palvelurakenne on kallis, kun sitä vertaa samankokoisiin suomalaisiin kuntiin. Koko kaupungin palvelurakenne on noin 7,2 miljoonaa euroa 26 kunnan verrokkia kalliimpi. Yleishallinto ja sosiaalitoimi ovat hyvinkin virtaviivaisia, samoin muut palvelut. Näiden osuus ylihintaisesta struktuurista on noin 750.000 euroa. Sivistyksen nettomenot ovat noin 2,3 miljoonaa euroa verrokkia kalliimmat. Tähän menojen enemmyyteen vaikuttaa luonnollisesti ammattioppilaitos, joka toimi kaupungin hallinnon alla. Kuten aiemmin todettiin, tämä järjestely purkautuu vuonna 2011. Ongelmallisin tilanne on terveydenhuollon kohdalla, joka on yli 4,1 miljoonaa euroa verrokkia kalliimpi. Terveydenhuollon menoista paine menojen leikkaukseen tulee erityisesti erikoissairaanhoidosta (noin 75 % ylikustannuksista). Toimialat yhteensä (nettomenot euroa/asukas) Uusikaupunki 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Yleishallinto eur/asukas 112 114 130 122 145 169 159 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 110 118 106 105 101 100 121 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähd -47 767 69 265-380 129-263 316-701 133-1 090 545-610 168 Uusikaupunki 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Muut palvelut eur/asukas 279 378 399 388 338 284 259 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 210 205 227 217 202 217 251 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähd-1 154 816-2 822 980-2 787 629-2 767 950-2 182 310-1 068 915-120 025 Uusikaupunki 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Sivistys eur/asukas 1 109 1 133 1 168 1 172 1 201 1 250 1 327 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 994 1 039 1 011 1 104 1 062 1 130 1 181 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähd-1 920 366-1 539 796-2 547 593-1 099 903-2 233 552-1 907 400-2 319 028 Uusikaupunki 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinnon) eur 882 873 891 933 1 169 1 289 1 492 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 832 881 934 991 1 220 1 366 1 492 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähd -836 013 130 935 706 735 944 969 821 432 1 231 422-1 069 Uusikaupunki 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Terveydenhuolto eur/asukas 1 098 1 202 1 355 1 405 1 327 1 368 1 561 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 1 131 1 064 1 140 1 203 1 085 1 179 1 298 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähd 556 393-2 274 004-3 505 910-3 266 596-3 875 345-3 009 988-4 177 200 Uusikaupunki 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kaikki yhteensä eur/asukas 3 480 3 700 3 942 4 019 4 179 4 360 4 798 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 3 037 3 212 3 414 3 486 3 670 3 993 4 343 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähd-7 396 964-8 009 888-8 591 899-8 644 818-8 170 909-5 845 427-7 227 490 Ikääntymisen mukanaan tuoma haaste Uudellekaupungille Varsinais Suomen sairaalan alueen kuntien keski ikä on lähellä maan keskiarvoa, mutta useiden kuntien keski ikä tulee kasvamaan huomattavasti. Sairaanhoitopiiriin kuuluvista kunnista kolmen keski ikä tulee

6 Liite kasvamaan yli 50 vuoden kahden lähivuosikymmenen aikana. Uusikaupunki on yksi näistä kunnista. Keskiikä kasvanee nopeamminkin, jos kaupunki ei pysty virkistämään elinkeinoelämäänsä, tällöin työikäiset lähtevät kaupungista työn perässä ja kaupungin keski ikä kasvaa ennustetusta. Lasten lukumäärä tulee vähenemään, mutta samalla lasten hoitoisuus siirtyy kodeista päiväkoteihin kaupungin päivähoitomenot eivät alene. Uudenkaupungin menot tulevat kasvamaan todennäköisesti väestön ikääntymisen seurauksena lähes 70 euroa/asukas / vuosi (yli miljoona euroa). Tämä ikääntymisen mukanaan tuoma nettomenojen nousu tulee rasittamaan kaupungin taloutta nykyisen rasituksen päälle. Sektorin nettomenot Muutos vuositasolla tarkasteluvuonna laskettuna eur/as Sektorin nettomenojen Muutos vuodessa muutos yhteensä tarkastelujaksolla keskimäärin %:ia edellisvuod Uusikaupunki - Nystad Nettomenot Vuodet Muutos eur/as/vuosi Muutos vuodessa 2008/09 2010 15 2015 20 2020 25 2010 15 2015 20 2020 25 2010 15 2015 20 2020 25 Uusikaupunki - Nystad -363-214 -142 15 510 15 221 15 043-0,5 % -0,3 % -0,2 % Vanhusten laitospalvelut 2 167 000 654 202 499 025 298 048 8 7 4 5,7 % 3,4 % 1,7 % Muut vanhusten ja vamm 5 139 000 1 551 427 1 183 429 706 815 20 16 9 5,7 % 3,4 % 1,7 % Vanhusten kotipalvelu 1 881 606 568 043 433 304 258 795 7 6 3 5,7 % 3,4 % 1,7 % Yli 64-vuotiaiden terveydenhuolto 10 010 350 3 022 052 2 305 223 1 376 818 39 30 18 5,7 % 3,4 % 1,7 % Nettomenot yhteensä 19 197 956 5 795 724 4 420 980 2 640 476 75 58 35 Kaikki nettomenot yhteensä 77 035 007 1,5 % 1,1 % 0,7 % Uudenkaupungin talouden tasapainottaminen Uusikaupunki on saanut tehtyä hyväksytyn toimenpideohjelman, joka karsii kaupungin kouluverkkoa tuntuvasti (Haapaniemi, Hallu, Lahti, Pohjoiskulma, Seikow). Lisäksi toimenpideohjelmaan sisältyy sellaisia keinoja, jotka voidaan toteuttaa melko riidattomasti (eläköitymisen ja määräaikaisuuksien hyväksikäyttäminen, noin 30 HTV). Näillä keinoilla kaupunki pystyy saamaan sivistystoimen menot selvästi alle verrokkiryhmän ja samalla sivistystoimi painuu todennäköisesti rahan kulutuksen suhteen lähelle verrokin alinta kvartaalia. Toimenpiteet vaikuttavat myös muihin sektoreihin. Yleishallinnon ja muiden palveluiden palvelurakenteen kalleus verrokkiin nähden johtuu suurelta osiltaan siitä, että näille sektoreille kohdistuu paljon sellaisia menoja, joiden avulla kaupunki koettaa palauttaa menetetyt työpaikat. Jos näistä menoista leikataan ylikorostunut osa pois, vaarantuu myös lähikuntien kuntalaisten Uudenkaupungin alueella sijaitsevat työpaikat. Perusturvan kokonaisuudesta oli havaittavissa, että kaupungin nettomenot ovat hyvin samalla tasolla kuin verrokissa. Aiemmin todetussa asiantuntijaselvityksessä todettiin, että sosiaalitoimen hallinto on kooltaan riskirajoilla vanhustyön palvelurakenne on hyvää vauhtia muuttumassa laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen ja vanhustenhuollon mitoitukset ovat perustellut, aivan minimin rajoilla. Sosiaalityössä perusperiaatteet ovat kunnossa, kaupunki pystyy kuitenkin säästämään kotiuttamalla muualle sijoitettuja laitoshoitoasiakkaita, perkaamaan toimeentulotuella olevat pitkäaikaisasiakkaat ja harkitsemalla lapsiperheiden kotipalveluita.

7 Liite Selvästi yli lakisääteisen meneviä rakenteita kaupungilla on omaishoidon tuessa ja yksityisen hoidon kuntalisässä. Lisäksi kaupunki järjestää vanhusten ja vammaisten päivätoimintaa yli lakisääteisen. Näiden palveluiden yhteissumma on noin 610.000 euroa. Näistä tehdään päätöksiä koko perusturvan selvityksen valmistuttua. Lisäksi kaupunki tarjoaa laajasti vanhuspalveluiden, ei suoranaisesti lakisääteisiä tukipalveluita, mutta näiden poistaminen heikentäisi siirtymistä avohoitopainotteiseen vanhustenhuoltoon. Sosiaalitoimen kokonaisuus, vaikka onkin samassa linjassa kuin muualla, voisi tuottaa lisäsäästöä 400.000 euroa vuoden 2010 tilanteeseen verrattuna. Tämä edellyttää vaikeasti läpisaatavia poliittisia päätöksiä. Palvelurakenteen erityinen ongelma terveydenhuolto Aiemmin todettiin, että suurin poikkeama palvelurakenteen kustannuksissa Uudessakaupungissa suhteessa verrokkiin on terveydenhuollon menoissa. Kaupungin sairastavuuskerroin on alempi kuin keskimääräinen. Tästä huolimatta perusterveydenhuolto on verrokkiin nähden 1,4 miljoonaa euroa kalliimpi ja erikoissairaanhoito peräti 4,0 miljoonaa euroa kalliimpi. Tehdyn selvityksen mukaan perusterveydenhuollon ongelmana on ollut suurimmalta osaltaan se, että kaupunki on joutunut rekrytoimaan terveyskeskuslääkärit huomattavalla lisäpanostuksella. Tämä lisäpanostus maksaa vuodessa lähes 700.000 euroa. Lisäksi terveydenhuollon ja vanhustenhoidon synkronointi ei ole toiminut, mutta sitä on jatkuvasti kehitetty. Perusterveydenhuollon ongelmiin on puututtu, mutta niihin ei täysin voida puuttua, koska kaupunki on isäntäkunnan omaisessa suhteessa terveydenhuollon järjestelyssä, jossa se ei kuitenkaan voi käyttää täyttä päätösvaltaa. Näiltä osiltaan perusterveydenhuollon palvelurakenne on muodostunut ja muodostuu edelleen epätarkoituksenmukaiseksi, ja kaupunki joutuu maksamaan nämä kulut. Uudenkaupungin perusturvan kokonaisuutta on tarkasteltu kesän aikana tehdyssä asiantuntijaselvityksessä, jossa tarkastelun kohteen perusturvan kokonaisuutta arvioitiin palvelurakenteen kustannusten kannalta. Kaupunginhallitus antoi tehtäväksi palvelurakenteen uudelleen muodostamisen tavoitteena neljän miljoonan euron säästö. Terveydenhuollon kokonaisuudessa tarkastelun lähtökohdaksi otettiin kaupungin terveydenhuollon menot ja palveluiden käyttäminen suhteessa muihin kuntiin ja erityisesti suhteessa aluesairaalapaikkakuntiin. Taustalla oli ajatus siitä yleisestä hokemasta, että tarjonta luo kysyntää ja aluesairaalapaikkakunnalla kysyntä on normaalista poikkeava. Sotkanettiin perustuvan tilastotutkimuksen mukaan kaupungin perusterveydenhuollon käyttö ja kustannukset eivät olennaisesti ylitä verrokkiryhmää ja noin kolmenkymmenen aluesairaalapaikkakunnan joukossa perusterveydenhuollon kustannukset ja käyttö ovat yleisimmin vähäisimmän kymmenyksen joukossa (esimerkiksi lääkärikäyntejä, muita kuin lääkärikäyntejä ja potilaita tuhatta asukasta kohden).vuodeosaston hoitojaksot ovat vähentyneet ja jaksojen pituus lyhentynyt, kun perusterveydenhuolto ja vanhustenhoito ovat alkaneet toimia koordinoidummin.

8 Liite Perusterveydenhuollossa havaitut ongelmat vuodeosaston mitoitus on hieman liian suuri (0,8), ja tämä voidaan oikaista, kun kokonaisuutta oikaistaan. Kokonaisuutena pidetään erikoissairaanhoidon, vanhustenhoidon ja perusterveydenhuollon kokonaisuutta. Perusterveydenhuollon ja vanhustyön kokonaisuudesta puuttuvat kotiuttamistiimit. Sijaisuudet eivät ole täysin hallinnassa, terveyskeskuksessa on jonoja, vaikka lääkäritarjonta on vähintään tavoitteessa ja työskentely terveyskeskuksessa on jokseenkin erikoissairaanhoitoista. Useat näistä ongelmista johtuvat siitä, että perusterveydenhuolto ei toimi yhteen erikoissairaanhoidon kanssa. Osa ongelmista voidaan poistaa perusterveydenhuoltoa ja vanhustyötä koordinoimalla, mutta kaikkea ei voida muuttaa sektorin sisällä yksin ja ilman muiden kuntayhtymän kuntien tahtoa. On arvioitu, että perusterveydenhuollosta olisi saatavissa aikaan noin miljoonan euron säästö, mutta yksin Uudenkaupungin päätöksin säästöä ei voida saada. Erikoissairaanhoito Uudenkaupungin terveydenhuolto painottuu erikoissairaanhoitoon. Eriokoissairaanhoidon menot ovat kaksinkertaiset perusterveydenhuoltoon verrattuna. Perusterveydenhuollon käyntejä on vähiten aluesairaalapaikkakunnista, mutta erikoissairaanhoidossa suurinta samassa viiteryhmässä. Uudenkaupungin erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit tuhatta asukasta kohden voidaan jakaa noin 20 eri sektoriin toimenpiteiden mukaan (sisätaudit, kirurgia, ). Kun näiden palveluiden käyttöä tarkastellaan tuhatta asukasta kohden laskettuna huomataan, että käyttö on myös aluesairaalapaikkakuntien joukossa AINA joko suurinta, mutta vähimmilläänkin vain viideksi suurinta. Ilmiö on outo, kun muistetaan, että kaupungin sairastavuuskerroin ei ole edes keskimääräinen (98,6). Uudenkaupungin jakauma on samansuuntainen tarkasteltaessa toimenpiteellisiä hoitojaksoja ja potilaita yleisesti sama pätee, kun asiaa tarkastellaan ikäryhmittäin. Vakka Suomen sairaalan tuottavuus noussut. Ongelmana on, että sairaalan tuottavuus kasvaa koska N:n määrä kasvaa, mutta tämä heikentää kaupungin taloutta. Erikoissairaanhoidossa on siis suuri vinouma käytössä ja kustannuksissa. Vinouma on huomattava suhteessa muihin kuntiin, mutta myös suhteessa aluesairaalapaikkakuntiin. Uudessakaupungissa olisi pystyttävä puuttumaan samaan ongelmaan, mikä on lähes kaikissa muissa aluesairaalapaikkakunnissa koko perusturvan ketju olisi yhdistettävä ja koordinoitava ja samalla saatava palveluntarjonta tarjonnaltaan ja laadultaan sellaiseksi, millaisen kaupunki pystyy rahoittamaan. Tämä vaatii rakenteellisia toimenpiteitä ja vaikuttaa palvelujentarjontaan. Alustavan näkemyksen mukaan Vakka Suomen sairaala ja terveyskeskus on yhdistettävä ja palveluntarjonta järkeistettävä. Seuraavien keinojen avulla rakennetta olisi oikaistavissa lopulliset esitykset tullaan tekemään Vaissin toteuttaman Kuntamaisema tutkimuksen jälkeen. Ongelmana on, että Uusikaupunki ei pysty yksin toteuttamaan palvelurakennetta, joka on jo useita vuosia suurimpana

9 Liite kustannustekijänä johtanut siihen, että kaupungin rahoituskyky ei ole ollut riittävän suuri. Uusikaupunki on kuitenkin käynnistänyt tämän vaadittavan prosessin omassa organisaatiossaan, sairaalan alueen muiden kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa. Kaupunki toivoo, että ministeriön kuntaosasto pystyisi jollakin tavalla tukemaan tätä prosessia ja korostaa, että vastaavanlainen prosessi olisi käytävä todennäköisesti muissakin Uudenkaupungin tapaisissa kunnissa. Vanhustenpalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroidaan päällekkäisyydet on poistettava. Kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa on kehitettävä sairaalassa makuuttamista korvaavaksi ja lyhentäväksi. On lisättävä palveluasumisen kapasiteettia estämään sairaalalaitoksen tukkeutumisen ja siitä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Tämä edellyttää koko ketjussa rakenteellisia muutoksia. Akuutisti sairastuneiden potilaiden hoitoketjut ja jatkohoidossa tarvittavat peruspalvelut on saatava sujumaan. Kehittyminen esimerkiksi vahvaksi perustason akuuttihoidon keskukseksi turvaisi sairaalan tulevaisuuden. Kun sairaalan ja perusterveydenhuollon osalta oikea hoidon porrastus saadaan toimimaan, voidaan vähentää vuodeosastopaikkoja. Vuodeosastopaikkoja on vähennettävä vastaavasti. Jotta esimerkiksi edelliset asiat saataisiin toteutettua, joudutaan neuvottelemaan ja sovittelemaan asioita useiden eri intressiryhmien kesken. Tarve harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen ja avustuksen ennakoitu käyttäminen Aiemmasta on pääteltävissä, että Uudenkaupungin omasta palvelurakenteestaan johtuva vinouma on noin viisi seitsemän miljoonaa euroa. Kaupunki on tehnyt päätöksiä, joiden avulla tästä vinoumasta poistuu huomattava osa kokonaisuudessa säästöjen tarve on huomattava, 6 7 miljoonaa euroa. Summa kasvaa, koska toimenpiteitä ei voida tehdä yhdellä kertaa. Omin toimenpitein on oikaistavissa vielä sosiaalitoimen palvelukokonaisuutta, jolloin saadaan aikaannoin miljoonan euron säästöt. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tilanteesta on pääteltävissä neljän viiden miljoonan euron liian suuri nettomeno. Lisäksi kaupungilla on käytössään laskelmassakin osoitettu veronkorotuksen mahdollisuus, mikä keinona saattaa heikentää alueen houkuttavuutta. Uusikaupunki sitoutuu pienentämään alijäämäänsä niiltä osin, kuin se on kaupungin toimenpitein ja päätöksin mahdollista. Samalla Uusikaupunki sitoutuu edelleen ponnistelemaan alueen yleisen hallintorakenteen eheyttämiseksi ja terveydenhuollon järkeistämiseksi yllä kuvatuin keinoin myös asiantuntijoita apunaan käyttämällä. Koska kaikki päätöksenteko ei ole Uudestakaupungista itsestään kiinni JA positiivisten päätöstenkin jälkeen asiat eivät oikene hetkessä, tarvitsee Uusikaupunki akuutisti harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen, jonka suuruus olisi esimerkiksi vuonna 2010 kolme miljoonaa euroa ja seuraavana vuonna esimerkiksi miljoona euroa. Samalla kaupunki tarjoutuu olemaan pilottina hankkeissa, joissa järkeistetään aluesairaalaverkkoa.

10 Liite Harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen vaikutus yhdessä tehtävien säästöjen kanssa Kunnan nimi: Uusikaupunki ver. 2010-08-18 Etsitty tasapaino TP2009 TPE2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Asukasluku 15 885 15 876 15 797 15 718 15 639 15 559 15 480 15 401 15 322 15 243 Asukasluvun muutos % -0,1 % -0,1 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % Verotettavat tulot 228 756 217 862 223 090 227 106 231 194 235 355 239 592 243 904 248 295 252 764 Verotett. tulot eur/as 14 401 13 723 14 122 14 449 14 784 15 126 15 477 15 837 16 205 16 582 Verotett. tulojen muutos % 0,4 % -4,8 % 2,4 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % Veroprosentti 19,25 20,25 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 Toimintatuotot 19 501 30 039 30 370 30 704 31 042 31 383 31 728 32 077 32 430 32 787 Toimintatuotot eur/as 1 228 1 892 1 923 1 953 1 985 2 017 2 050 2 083 2 117 2 151 Toimintatulot muutos % -4,8 % 54,0 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % Toimintakulut 94 719 106 440 99 314 99 492 101 676 104 929 108 287 111 752 115 328 119 019 Menojen vähennykset 0-3 000-3 000-1 000 Toimintamenot eur/as 5 963 6 704 6 287 6 330 6 502 6 744 6 995 7 256 7 527 7 808 Toimintakulujen muutos % 4,1 % 12,4 % -6,7 % 0,2 % 2,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % Toimintakate -75 217-76 401-68 944-68 788-70 634-73 546-76 559-79 675-82 898-86 232 Kunnallisverot 44 035 44 117 47 407 48 260 49 129 50 013 50 913 51 830 52 763 53 712 Kunnallisverot eur/as 2 772 2 779 3 001 3 070 3 142 3 214 3 289 3 365 3 444 3 524 Kunnallisverojen muutos % 0,4 % 0,2 % 7,5 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % Yhteisöverot 1 710 3 400 3 100 2 381 2 400 2 760 2 815 2 872 2 929 2 988 Yhteisöverot eur/as 108 214 196 151 153 177 182 186 191 196 Yhteisöverojen muutos % -15,8 % 98,8 % -8,8 % -23,2 % 0,8 % 15,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Kiinteistöverot 2 862 3 441 3 919 4 464 5 085 5 791 6 596 7 513 8 558 9 747 Kiinteistöverot eur/as 180 217 248 284 325 372 426 488 559 639 Kiinteistöverojen muutos % 12,3 % 20,2 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % 13,9 % Verotulot 48 608 50 958 54 426 55 105 56 614 58 565 60 325 62 215 64 249 66 447 Valtionosuudet 26 733 27 580 20 455 21 110 21 785 22 482 23 202 23 944 24 710 25 501 Valtionosuudet eur/as 1 683 1 737 1 295 1 343 1 393 1 445 1 499 1 555 1 613 1 673 Valtionosuus, muutos% 7,7 % 3,2 % -25,8 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % Rahoitustuotot ja -kulut 247-451 -452-503 -545-597 -669-761 -871-997 Korkotuotot 315 253 238 236 233 231 228 225 223 220 Muut rahoitustuotot 914 475 475 475 475 475 475 475 475 475 Korkokulut 856 952 989 1 038 1 077 1 126 1 196 1 285 1 393 1 516 Muut rahoituskulut 126 226 176 176 176 176 176 176 176 176 VUOSIKATE 371 1 687 5 485 6 924 7 220 6 904 6 299 5 723 5 191 4 719 Poistot 4 885 5 263 5 263 5 263 5 263 5 263 5 263 5 263 5 263 5 263 Poistot eur/as 308 332 333 335 337 338 340 342 343 345 Poistot, muutos% -3,5 % 7,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Satunnaiset tuotot/harkv 0 3 000 1 000 0 0 0 0 0 0 0 Ylijäämä/alijäämä -3 802 384 2 182 2 621 2 917 2 601 1 996 1 420 888 416 Kumulatiivinen ylij/alij. -3 771-3 387-1 205 1 415 4 332 6 933 8 929 10 349 11 236 11 653 Kumulatiivinen ylij/alij./ -237-213 -76 90 277 446 577 672 733 764 VUOSIKATE 371 1 687 5 485 6 924 7 220 6 904 6 299 5 723 5 191 4 719 Nettoinvestoinnit 5 881 10 990 8 500 8 500 8 500 8 500 8 500 8 500 8 500 8 500 Taseesta Lainakanta 1000 euroa 25 940 28 806 29 895 31 345 32 500 33 970 36 047 38 701 41 889 45 553 Lainakanta euroa/as 1 633 1 814 1 892 1 994 2 078 2 183 2 329 2 513 2 734 2 988 Kassavarat 1000 euroa 16 524 12 822 12 022 12 022 12 022 12 022 12 022 12 022 12 022 12 022 Kassavarat euroa/as 1 040 808 761 765 769 773 777 781 785 789 Harkinnanvarainen rahoitusavustus ei luonnollisestikaan yksin riitä. Sen avulla on kuitenkin mahdollisuus käynnistää vaadittavat kehittämishankkeet ja palvelurakenteen uudentaminen. Se vähentää velanottamisen tarvetta ja alentaa edes hetkeksi painetta veronkorotukseen.

11 Liite Reaaliarvot Laskettu vuotuisten muutosten keskiarvoina Tarkasteluvuosi 2009 Laskettu muutosprosenttien keskihajontoina Uusikaupunki KA 02->09 KH 02->09 KA 07->09 KH 07-09 09->10 Käyttötulot yhteensä 4,7 % 6,5 % 3,7 % 2,4 % 4,9 % Ktulot pl. vero%:n muuto 3,8 % 5,7 % 3,2 % 1,5 % 8,3 % Toimintatulot 1,1 % 6,2 % 0,9 % 6,3 % 10,8 % Verotettava tulo (lask) -0,9 % 5,9 % 1,8 % 4,3 % -4,8 % Yhteisövero -10,4 % 17,8 % -1,6 % 12,4 % 98,8 % Kiinteistövero 12,6 % 14,8 % 13,9 % 11,7 % 20,2 % Valtionosuudet 60,7 % 124,4 % 8,0 % 4,4 % 3,2 % Käyttömenot 3,3 % 1,5 % 3,9 % 2,3 % 6,1 % Toimintamenot yhteens 3,2 % 1,1 % 3,9 % 0,7 % 6,1 % Toimintakate 4,4 % 5,2 % 4,9 % Poistot -3,1 % 7,9 % -3,0 % 5,9 % 8,6 % Menojen 1%:n enemmyys tarkoittaa 1 015 810 euroa 25,4 työntekijä

12 Liite Uusikaupunki 895 1994 1995 2002 2005 2006 2007 2008 2009 2010 ΔASL94 09 ΔASL02 09 Asukasluku 18 393 18 255 16 696 16 198-3,0 % 16 059-0,9 % 15 926-0,8 % 15 894-0,2 % 15 873-0,1 % 15 876 0,0 % -0,9 % -0,7 % Δ asl 02-09 -5 % Reaaliarvot Tarkasteluvuosi 2009 6 Δ KM02-09 26 % Taulukossa käy ttötuloihin lasketaan taulukon tuloerät toimintatulot, v erotulot, v altionosuudet ja rahoitustulot. Verotettav a tulo lasketaan kunnallisv eron ja v eroprosentin osamääränä. Omat luvut Vertailu Omat luvut Vertailu Käy ttömenoihin kuuluv at toimintamenot ja rahoitusmenot. Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos muutos/v muutos/v 2002 2003 % 2004 % 2005 % 2006 % 2007 % 2008 % 2009 % 2010 % Δ02 09 Δ02 09 Δ2007 09 Δ2007 09 Käyttötulot yhteensä 70 532 82 071 16 % 78 032-5 % 83 859 7 % 86 158 3 % 89 331 4 % 94 778 6 % 96 072 1 % 100 761 5 % 5,2 % 4,1 % 3,8 % 5,6 % Käyttötulot ilman veroprosentin muu 70 532 79 845 13 % 75 805-5 % 81 633 8 % 82 846 1 % 86 020 4 % 89 758 4 % 91 052 1 % 98 582 8 % 4,2 % 0,0 % 2,9 % 0,0 % Toimintatulot 18 295 17 346-5 % 16 550-5 % 17 856 8 % 19 033 7 % 19 020 0 % 20 490 8 % 19 501-5 % 21 605 11 % 0,9 % 10,9 % 1,3 % 9,8 % Toimintatuotot eur/as 1 096 1 057 1 018 1 102 1 185 1 194 1 289 1 229 1 361 1,7 % 1,4 % Maksut ja my y nnit 9 967 10 409 4 % 10 108-3 % 10 964 8 % 12 200 11 % 11 903-2 % 12 927 9 % 12 852-1 % 4,1 % 11,9 % 4,0 % 6,2 % Muut toimintatulot 8 328 6 938-17 % 6 442-7 % 6 892 7 % 6 834-1 % 7 117 4 % 7 563 6 % 6 649-12 % -2,9 % 0,0 % -3,3 % 0,0 % Verotettava tulo (lask) 245 707 222 640-9 % 207 630-7 % 219 259 6 % 216 961-1 % 231 404 7 % 227 782-2 % 228 758 0 % 217 862-5 % -1,0 % 0,3 % -0,6 % 0,0 % Verotettava tulo eur/as 14 717 13 571-8 % 12 769-6 % 13 536 6 % 13 510 0 % 14 530 8 % 14 331-1 % 14 412 1 % 13 723-5 % -0,3 % Veroprosentti 17,00 18,00 1,00 18,00 0,00 18,00 0,00 18,50 0,50 18,50 0,00 19,25 0,75 19,25 0,00 20,25 1,00 0,32 0,01 0,63 0,01 Kunnallisvero 41 770 40 075-4 % 37 373-7 % 39 467 6 % 40 138 2 % 42 810 7 % 43 848 2 % 44 036 0 % 44 117 0 % 0,8 % 1,2 % 1,4 % 2,1 % Vero%:lla lisää tuloja 2 226 0 0 1 085 0 1 708 0 2 179 Vero%:lla lisää tuloja/kumulat. 2 226 2 226 2 226 3 311 3 311 5 020 5 020 2 179 Yhteisöv ero 4 194 2 522-40 % 2 733 8 % 2 326-15 % 1 824-22 % 1 898 4 % 2 030 7 % 1 710-16 % 3 400 99 % -8,5 % 0,1 % -4,9 % -10,0 % Kiinteistöv ero 1 309 1 824 39 % 1 840 1 % 1 908 4 % 1 959 3 % 2 018 3 % 2 549 26 % 2 862 12 % 3 441 20 % 16,9 % 5,7 % 20,9 % 9,2 % Valtionosuudet 2 887 12 729 341 % 18 455 45 % 20 567 11 % 21 283 3 % 22 058 4 % 24 819 13 % 26 733 8 % 27 580 3 % 118,0 % 4,9 % 10,6 % 7,7 % Valtionosuudet eur/as. 173 776 349 % 1 135 46 % 1 270 12 % 1 325 4 % 1 385 5 % 1 562 13 % 1 684 8 % 1 737 3 % 124,9 % 10,8 % Harkinnanv araiset 0 2 194 1 257 882 0 0 0 0 Korkotulot 2 011 7 235 260 % 463-94 % 435-6 % 479 10 % 465-3 % 461-1 % 316-31 % 312-1 % Muut rahoitustulot 1 070 894-16 % 442-51 % 1 139 157 % 1 312 15 % 981-25 % 581-41 % 914 57 % 306-67 % 2002 2003 % 2004 % 2005 % 2006 % 2007 % 2008 % 2009 % 2010 Δ02 09 Δ02 09 Δ2007 09 Δ2007 09 Käyttömenot 76 050 78 290 3 % 81 298 4 % 82 873 2 % 85 296 3 % 88 084 3 % 93 752 6 % 95 703 2 % 101 581 6 % 3,7 % 4,2 % 4,3 % 4,6 % Toimintamenot yhteensä 75 786 77 428 2 % 80 781 4 % 82 160 2 % 84 486 3 % 87 120 3 % 90 977 4 % 94 719 4 % 100 515 6 % 3,6 % 4,3 % 4,4 % 4,9 % Toimintamenot eur/as 4 539 4 720 4 968 5 072 5 261 5 470 5 724 5 967 6 331 4,5 % 4,5 % Toimintakate 57 491 60 082 5 % 64 231 7 % 64 304 0 % 65 453 2 % 68 101 4 % 70 487 4 % 75 218 7 % 78 910 5 % 4,4 % 5,2 % Palkat ja muut hlöstömenot 40 059 40 001 0 % 38 352-4 % 38 103-1 % 38 380 1 % 39 181 2 % 41 099 5 % 42 907 4 % 1,0 % 0,9 % 4,8 % -4,7 % Ostopalv elut 24 924 26 093 5 % 30 588 17 % 31 906 4 % 33 655 5 % 35 886 7 % 37 552 5 % 39 324 5 % 8,3 % 11,0 % 4,8 % 19,0 % Muut ostot 5 422 5 474 1 % 5 799 6 % 5 620-3 % 6 379 14 % 5 914-7 % 6 346 7 % 6 503 2 % 2,8 % 1,0 % 5,0 % -4,2 % Av ustukset 3 633 3 725 3 % 3 765 1 % 4 108 9 % 4 028-2 % 3 981-1 % 4 065 2 % 4 078 0 % 1,8 % -2,0 % 1,2 % -6,6 % Muut menot 1 837 2 148 17 % 2 348 9 % 2 422 3 % 2 044-16 % 2 158 6 % 1 915-11 % 1 907 0 % 0,5 % -0,5 % -5,8 % -5,8 % Korkomenot 238 430 81 % 472 10 % 582 23 % 709 22 % 916 29 % 1 145 25 % 858-25 % 1 040 21 % Muut rahoitusmenot 27 432 1527 % 45-90 % 131 193 % 100-24 % 48-52 % 1 630 3304 % 126-92 % 26-79 % Vuosikate -4 554 4 486-199 % -3 409-176 % 987-129 % 862-13 % 1 247 45 % 1 026-18 % 369-64 % -820-322 % Poistot 6 092 6 244 2 % 5 663-9 % 5 686 0 % 5 411-5 % 4 826-11 % 5 063 5 % 4 885-4 % 5 303 9 % -2,8 % 0,6 % 0,6 % 4,0 % Vuosikate-poistot -10 646-1 759-9 072-4 699-4 549-3 579-4 037-4 516-6 123 0,3558459