Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakeminen

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Hakemus 1 (4) Hallinto- ja kehittämiskeskus A. Takala Valtiovarainministeriö Kuntaosasto PL Valtioneuvosto Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakeminen Uudenkaupungin kaupunki hakee euroa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 30 :n mukaista valtionosuuden korotusta. Kaupungin tulojen kasvu on hidasta, mutta samanaikaisesti kaupunkilaisten palvelujen tarve kasvaa ikärakenteen epäedullisen suunnan takia. Koska Uudenkaupungin ikärakenne heikkenee poikkeuksellisen nopeasti, mm. sosiaali- ja terveystoimen vanhusväestön palvelujen tarve on kasvanut enemmän kuin muualla. Tulevaisuuden kannalta on huolestuttavaa se, että lasten määrä on Uudessakaupungissa jo merkittävästi alle vastaavankokoisten kuntien tai koko maan tason. Uusikaupunki on tehnyt koko 2000-luvun suunnitelmallista työtä menojen sopeuttamiseksi alentuneelle verotulotasolle. Kaupungin palveluja on rationalisoitu ja kustannustehokkuutta on lisätty. Kaupunki on saavuttanut tuloksia muilla toiminnan sektoreilla, mutta Uudenkaupungin terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot olivat vuonna 2009 edelleen 7 % yli koko maan keskiarvon. Ne on saatava vertailukuntien tasolle, ja sektorille on laadittu oma kehittämissuunnitelma. Uusikaupunki on 2000-luvulla useita kertoja korottanut veroprosenttejaan ja tarkistanut maksuja ja taksoja. Kaupungin tuloveroprosenttia nostettiin 17:stä 18,00 %:iin vuonna 2002, 18,5 %:iin vuonna 2005 ja 19,25 %:iin vuonna 2007 ja 20,25 %.iin vuonna Kiinteistöveroprosentteja on nostettu vuosina 2003, 2008 ja Uudenkaupungin kaupungin taloudellisen tilanteen parantaminen on kaupungin strateginen tavoite. Uusikaupunki Uutta energiaa strategiassa tavoitteeksi on asetettu, että kaupungilla ei ole kattamatonta alijäämää vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Toisaalta strategiassa on vahva kuntalaisnäkökulma: Strategisena visiona on, että Uusikaupunki takaa laadukkaat, tehokkaat ja helposti saavutettavat palvelut. Päätavoitteena on mm., että palvelutuotannon laatua Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax PL 20 Välskärintie 2 C (02) (02) UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI

2 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI 2 (4) ja rakennetta kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti. Strategian palvelurakenteen kehittäminen kohdassa toimenpiteenä on, että selkiytetään työnjako ja luodaan toimivat hoitoketjut perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Tämä työ on alkanut vuonna Taloudellisten resurssien ja laadukkaan palvelutuotannon yhteensovittaminen on kaupungille haastava tehtävä. Kaupungin talouden vakauttamiseksi ja strategian toteuttamiseksi Uudessakaupungissa tarvitaan sekä säästöjä että vakaata verotulokasvua. Kaupunginvaltuusto on tämän takia hyväksynyt erillisen toimenpideohjelman/säästöohjelman kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Sen painopistealueena on kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kustannusten alentaminen vertailukuntien tasolle. Säästöohjelma perustuu Kuntamaisema Oy:n ja Perlacon Oy:n selvitykseen Uudenkaupungin terveydenhuollon järjestämisestä. Sen lisäksi Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueella on käynnissä perusterveydenhuollon toiminnan kehittämishankkeessa esille tulleen listautumismallin käyttöönottovaihe. Uudenkaupungin kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyö on tiivistynyt, ja ne ovat perustaneet työryhmän terveydenhuollon säästötoimenpiteiden etsimiseksi ja toteuttamiseksi. Työ on edennyt hyvin, mutta sovituilla toimenpiteillä saadaan vasta viiveellä taloudellisia säästöjä ja hillittyä kustannusten nousua. Uudenkaupungin talouden tilanne on vuonna 2011 edelleen erittäin vaikea. Tämä johtuu siitä, että vaikka sosiaali- ja terveystoimen kustannukset eivät ole enää olleet nousussa, ne eivät ole vielä kääntyneet laskuunkaan. Pelkät säästötoimenpiteet eivät kuitenkaan riitä, vaan ainoa keino turvata Uudenkaupungin pitkän aikavälin menestys ja talouden vakaus on uusien työpaikkojen ja veronmaksajien saaminen kaupunkiin. Uudenkaupungin pitkään jatkuneella panostuksella elinkeinopolitiikkaan on saatu näkyviä tuloksia: työttömyysaste on saatu laskemaan alle koko maan tason ja kaupungissa toimivien yritysten määrä on kasvanut ja elinkeinorakenne on monipuolistunut. Kehittämistyötä jatketaan edelleen periksi antamatta. Tehdyt toimenpiteet vaikuttavat kuitenkin vasta viiveellä kaupungin tuloveropohjaa vahvistavasti. Vaikean työttömyyshistoriansa vuoksi Uusikaupunki on joutunut ja joutuu edelleen panostamaan elinkeinopolitiikkaansa huomattavasti enemmän kuin keskivertokunnat maassamme. Samalla Uusikaupunki on yksin joutunut rakentamaan satoja työpaikkoja myös naapurikuntien asukkaille. Kaupungin suurin työnantaja eli Valmet Automotive joutui lomauttamaan elokuussa henkilöä toistaiseksi. Näiden lomautusten piti päättyä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Tehtaan hybridiautoprojekti on kuitenkin edelleen viivästynyt ja lomautusten odotetaan kokonaan päättyvän vasta vuonna Nor-

3 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI 3 (4) jalaisen Think AS:n ajauduttua konkurssiin tehdas on joutunut lomauttamaan toistaiseksi lisää noin 50 henkilöä. Esimerkinomaisesti voidaan todeta, että noin 200 henkilön lomautus merkitsee noin 2,7 %:n nousua kaupungin työttömyysasteeseen. Turun alueen meriteknisen teollisuuden vaikeudet heijastuvat suoraan myös Uuteenkaupunkiin aiheuttaen lomautuksia ja irtisanomisia. Näiden kohteena on Uudessakaupungissa kymmeniä henkilöitä. Uusikaupunki on jo pitkään neuvotellut ja neuvottelee edelleen kahdesta suuresta kansainvälisestä investointihankkeesta eli soijanjalostuslaitoksesta ja vehnää raaka-aineenaan käyttävästä bioetanolilaitoksesta. Soijalaitoksen kokonaisinvestointi energiaratkaisuineen on tämän hetken arvion mukaan noin 220 milj. euroa ja bioetanolilaitoksen noin 110 milj. euroa. Kansainvälinen rahoitusmarkkinakriisi on kuitenkin viivästyttänyt lopullisten päätösten tekoa molemmissa hankkeissa. Soijanjalostuslaitosta päästään rakentamaan todennäköisesti kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä ja etanolilaitosta vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla. Mainitut hankkeet tuovat Uudenkaupungin seudulle ja Varsinais- Suomeen noin 200 uutta välitöntä työpaikkaa, mutta vasta viiveellä tulevina vuosina sekä suunnilleen lisäksi saman verran välillisiä työpaikkoja. Kaupunki on kuitenkin jo tässä vaiheessa joutunut investoimaan hankkeisiin miljoonia euroja, jotta infrastruktuuri on valmiina siinä vaiheessa, kun lopulliset rakentamispäätökset tehdään. Valtakunnan tasolla edellä selostetut hankkeet lisäävät Suomen proteiinija valkuaisaineomavaraisuutta sekä Varsinais-Suomen maatalouselinkeinon kilpailukykyä. Erilaiset lomautukset ja irtisanomiset suurissa yrityksissä alentavat Uudenkaupungin verotulokertymää sekä tuloveron että yhteisöveron osalta. Uudenkaupungin kaupunki toivoo saavansa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, jotta se voi jatkaa aktiivista elinkeinopolitiikkaansa ja toteuttaa esitetyt sosiaali- ja terveystoimen organisaatioja toimintamuutokset. Uudenkaupungin kaupunginhallitus Kari Koski kaupunginjohtaja Anne Takala talousjohtaja

4 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI 4 (4) LIITTEET 1. Tarkempi esitys harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen liitteeksi - Kaupungin hyväksymä tasapainottamisohjelma - Erikoissairaanhoidon menojen kehitys Sairaanhoitopiirin sitoumus menojen laskemiseksi 2. Lomake 1 3. Lomake 2 4. Lomake 3

5 1 Tarkempi esitys harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen liitteeksi 1 Uudenkaupungin talouden kehitys historiallisesti ja painelaskelmana lähitulevaisuuteen Uusikaupunki on alueensa Vakka Suomen keskus. Se myös kantaa keskusasemansa perusteella suurimman vastuun ylikunnallisten palveluiden tuottamisesta, ei vain järjestämisestä. Ylikunnalliset palvelut ja niiden organisoiminen kaupungin alueella ei kompensoi palveluiden tuottamista aiheutuvia kaupungin menoja. Esimerkiksi Vakka Suomen sairaalan palveluksessa on edelleen noin 200 hoitohenkilöstöön kuuluvaa työntekijää, joiden verotettava tulo voidaan arvioida noin 8 miljoonaan euroon vuodessa. Tämän verotulo Uudenkaupungin efektiivisellä tuloveroprosentilla laskettuna on noin 1,154 miljoonaa euroa. Tulo alittaa selvästi sen lisämenon, minkä kaupunki joutuu sairaalasta maksamaan varsinkin, kun suuri osa sairaalan työntekijöistä asuu jokin muun kunnan kuin Uudenkaupungin alueella. Erikoissairaanhoidon menot, jotka eivät kaikilta osiltaan kohdistu Vakka Suomen sairaalaan, ovat noin 18 miljoonaa euroa. Kaupungin talous on jatkuvasti heikentynyt siitä huolimatta, että kaupunki on tehnyt säästötoimenpiteitä ja samalla pyrkinyt alueella jatkuvasti alueen kuntarakennetta tervehdyttäviin kuntaliitoksiin. Tämän esityksen avulla tarkastellaan kaupungin talouden tilaa ja kehityssuuntaa. Esitys poikkeaa kaupungin talousarvioraamituksesta ja talousarviosta, koska siihen on sisällytettävä jo sovittu tavoitteellisuus. Arviossa on otettu huomioon kuntaliiton verokehikon mukainen ennuste kuitenkin niin, että vuoden 2012 kuntien jako osuutta on pienennetty kuntaliitosta saatujen ohjeiden mukaan. Valtionosuudet on arvioitu niin ikään kuntaliiton laskelmien mukaisiksi. Kaupungin työttömyystilanne ei vahvistu riittävän nopeasti eikä lopullinen verotulojen toteutuma tule olemaan vuonna 2011 eikä vielä vuonna 2012 arvioidun suuruinen. Muut laskentakertoimet perustuvat kunnan talouden parametrien laskettuun reaaliarvojen muutokseen. Arvion on Uudenkaupungin toimeksiannosta laatinut Eero Laesterä.

6 2 Kuva 1 Kaupungin talous joidenkin kumulatiivisten mittareiden avulla tarkasteltuna Uusikaupunki Kumulatiivinen vuosikate 1000 e Uusikaupunki Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e Uusikaupunki Kumulatiiviset poistot 1000 e Uusikaupunki Lainakanta 1000 e Uusikaupunki Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e Kaupungin talouden kehitys on koko 2000 luvun ollut epätasapainoinen. Kumulatiivinen vuosikate on pysynyt paikallaan koko vuosikymmenen, mutta poistot ja nettoinvestoinnit eivät ole. Seuraukset näkyvät selvimmin oikeanpuoleisessa kaaviossa: kaupungin lainakanta kasvaa jatkuvasti, ja taseeseen kertyy kumulatiivista alijäämää. Tähän dokumenttiin liitetty yksityiskohtainen taulukko osoittaa saman numeroin: kaupunki ei ole edelleenkään koko 2000 luvun aikana pystynyt tekemään sellaista tilinpäätöstä, jossa vuosikate olisi olevan poistoja suurempi. Veroprosentin nousu samaan aikaan, kun alijäämä ja velka taseessa kasvaa, on ollut myös koko maassakin tarkasteltuna yksi nopeimmista. Kaupungin veroprosentti oli vuonna , vuonna 2010 ollaan jo 20,25 %:ssa. Kaupungin talous on edelleen luisussa, joka saattaa olla yksi nopeimpia suomalaisessa kuntahistoriassa. Tulojen ja menojen keskinäinen kasvu on ollut kaupungille jatkuvasti epäedullista. Viimeisten tarkasteluvuosien aikana toimintatulot ovat kasvaneet noin kolme prosenttiyksikköä hitaammin kuin toimintamenot. Verotettava tulo on jopa taantunut pidemmällä tarkastelujaksolla tarkasteltuna ( 0,9 % vuodessa), nopean talouskasvun aikaan verotettava tulo on kasvanut vain 1,8 % vuodessa. Valtionosuuksien nousu tasaa osittain tilannetta mutta valtionosuuksien eri erien kehitys on vaikea arvioitava verotulojen tasauksen vuoksi. Vuoden 2011 talousarvion toteutuma ei ole positiivinen, vaikka kaupunki onkin toteuttanut tasapainottamispakettiaan orjallisesti niillä keinoilla, jotka ovat kaupungin omassa päätösvallassa. Myös puuttuminen erikoissairaanhoidon menoihin ylikunnallisesti painostamalla on kääntänyt menojen kasvun oikeammalle tasolle, mutta ei vielä riittävästi. Sairaanhoitopiiri on kuitenkin noteerannut kaupungin talouden paineen.

7 3 Kuva 2 Velkatasapaino Uudessakaupungissa Kunnan nimi: Uusikaupunki Uusikaupunki ver velkatasapaino TP2008 TP2009 TP2010 TPE Asukasluku Asukasluvun muutos % -0,1 % -0,1 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % Verotettavat tulot Verotett. tulojen muutos % 0,4 % -0,4 % 1,9 % 2,1 % 1,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % Veroprosentti 19,25 19,25 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 Toimintatuotot Toimintatulot muutos % 12,1 % -4,8 % 13,7 % 0,7 % 7,3 % 7,3 % 7,3 % 7,3 % 7,3 % Toimintakulut Toimintakulujen muutos % 8,7 % 4,1 % 8,7 % -6,4 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % Toimintakate Kunnallisverot Kunnallisverojen muutos % 0,4 % 4,8 % 1,9 % 2,1 % 1,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % Yhteisöverot Yhteisöverojen muutos % -15,8 % 103,8 % 26,2 % -9,1 % -4,4 % 6,1 % 2,0 % 2,0 % Kiinteistöverot Kiinteistöverojen muutos % 12,3 % 21,0 % 1,1 % 6,9 % 6,9 % 6,9 % 6,9 % 7,0 % Verotulot Valtionosuudet Valtionosuus, muutos% 7,7 % 7,7 % -26,8 % -5,2 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot Poistot, muutos% -3,5 % -31,9 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij. 31 Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Rahavarat 1000 euroa Rahavarat euroa/as

8 4 Kuva 3 Verotasapaino Uudessakaupungissa Kunnan nimi: Uusikaupunki Uusikaupunki ver verotasapaino TP2008 TP2009 TP2010 TPE Asukasluku Asukasluvun muutos % -0,1 % -0,1 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % Verotettavat tulot Verotett. tulojen muutos % 0,4 % -0,4 % 1,9 % 2,1 % 1,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % Veroprosentti 19,25 19,25 20,25 20,25 21,25 22,25 23,00 23,00 23,25 Toimintatuotot Toimintatulot muutos % 12,1 % -4,8 % 13,7 % 0,7 % 7,3 % 7,3 % 7,3 % 7,3 % 7,3 % Toimintakulut Toimintakulujen muutos % 8,7 % 4,1 % 8,7 % -6,4 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % Toimintakate Kunnallisverot Kunnallisverojen muutos % 0,4 % 4,8 % 1,9 % 7,2 % 6,7 % 4,3 % 0,9 % 2,0 % Yhteisöverot Yhteisöverojen muutos % -15,8 % 103,8 % 26,2 % -9,1 % -4,4 % 6,1 % 2,0 % 2,0 % Kiinteistöverot Kiinteistöverojen muutos % 12,3 % 21,0 % 1,1 % 6,9 % 6,9 % 6,9 % 6,9 % 7,0 % Verotulot Valtionosuudet Valtionosuus, muutos% 7,7 % 7,7 % -26,8 % -5,2 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot Poistot, muutos% -3,5 % -31,9 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij. 31 Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Rahavarat 1000 euroa Rahavarat euroa/as Painelaskelmat osoittavat, että kaupungin talous on nousemassa kohden oikeaa tasoa, mutta terve se ei vieläkään ole ja kaavaillut tulojen leikkaukset heikentävät näkymää edelleen. Vuosikate ei kata laskennallisia poistoja. Velkatasapainoa etsittäessä kaupungin velkamäärä kasvaisi edelleen lähes kolminkertaiseksi tarkastelujaksolla, verotasapainossa edes yli 23 prosenttiyksikön veroprosentti ei riitä saamaan taloutta tasapainoon. Valtion hallitusohjelmaan esitetyt toimenpiteet ovat heikentäneet kaupungin taloutta yhdellä prosenttiyksiköllä viimevuotiseen arvioon verrattuna, vaikka kaupunki on pannut täytäntöön tasapaino ohjelmaansa.

9 5 2 Uudenkaupungin palvelurakenne mistä voidaan sopeuttaa? Uudenkaupungin palvelurakenne on kallis, kun sitä vertaa samankokoisiin suomalaisiin kuntiin. Säästötoimenpiteistä huolimatta rakenne on aiempaa kalliimpi verrokkiin nähden, ero oli vuoden 2008 tilinpäätöstiedoilla tarkasteltuna noin 6,5 miljoonaa euroa verrokkia kalliimpi, vuonna 2009 ero on jopa lähes 11 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 ja 2011 aikana tehdyt rakennemuutokset ovat todennäköisesti tuoneet tilanteen lähemmäs verrokkiryhmää. Erityisesti sivistykseen, sosiaalitoimeen ja terveydenhuoltoon kohdennetut toimenpiteet vaikuttanevat tähän. Ongelmallisin tilanne on edelleen ollut vuonna 2009 terveydenhuollossa, joka on yli 4,1 miljoonaa euroa verrokkia kalliimpi. Terveydenhuollon menoista paine menojen leikkaukseen tulee erityisesti erikoissairaanhoidosta (noin 75 % ylikustannuksista). Yleishallinnon nettomenot ovat verrokkiryhmässä alentuneet huomattavasti. Tämä johtuu siitä, että verrokkiryhmän kunnissa on ollut suurin keräymä kuntaliitoksia ja yhdistymisavustukset on kirjattu yleishallintoon. Kuva 4 Nettomenot toimialoittain suhteessa verrokkiin Toimialat yhteensä (nettomenot euroa/asukas) Uusikaupunki Yleishallinto eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Uusikaupunki Muut palvelut eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Uusikaupunki Sivistys eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Uusikaupunki Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinnon) eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Uusikaupunki Terveydenhuolto eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Uusikaupunki Kaikki yhteensä eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden

10 6 3 Ikääntymisen mukanaan tuoma haaste Uudellekaupungille Varsinais Suomen sairaalan alueen kuntien keski ikä on lähellä maan keskiarvoa, mutta useiden kuntien keski ikä tulee kasvamaan huomattavasti. Sairaanhoitopiiriin kuuluvista kunnista kolmen keski ikä tulee kasvamaan yli 50 vuoden kahden lähivuosikymmenen aikana. Uusikaupunki on yksi näistä kunnista. Keski ikä kasvanee nopeamminkin, jos kaupunki ei pysty virkistämään elinkeinoelämäänsä, tällöin työikäiset lähtevät kaupungista työn perässä ja kaupungin keski ikä kasvaa ennustetusta. Lasten lukumäärä tulee vähenemään, mutta samalla lasten hoitoisuus siirtyy kodeista päiväkoteihin kaupungin päivähoitomenot eivät alene. Uudenkaupungin menot tulevat kasvamaan todennäköisesti väestön ikääntymisen seurauksena lähes 63 euroa/asukas / vuosi (yli miljoona euroa). Tämä ikääntymisen mukanaan tuoma nettomenojen nousu tulee rasittamaan kaupungin taloutta nykyisen rasituksen päälle. Havainnollisuuden vuoksi voidaan todeta, että määrä vastaa lähes samansuuruisia nettomenoja, mitä kaupunki käyttää vuodessa kirjastoon ja nuoriso ja vapaaaikatoimeen. Tätä muutosta ei ole otettu huomioon painelaskelmassa. Kuva 5 Vanhuspalveluiden nettomenoja kasvattava määrä Sektorin nettomenot Muutos vuositasolla tarkasteluvuonna laskettuna eur/as Sektorin nettomenojen Muutos vuodessa muutos yhteensä tarkastelujaksolla keskimäärin %:ia edellisvuodesta Uusikaupunki Nettomenot Vuodet Muutos eur/as/vuosi Muutos vuodessa Asukasluvun muutos ,5 % -0,3 % -0,2 % Vanhusten laitospalvelut ,7 % 3,4 % 1,7 % Muut vanhusten ja vamm ,7 % 3,4 % 1,7 % Vanhusten kotipalvelu ,7 % 3,4 % 1,7 % Yli 64-vuotiaiden terveydenhuolto ja laitoshoito ,7 % 3,4 % 1,7 % Nettomenot yhteensä Kaikki nettomenot yhteensä ,5 % 1,2 % 0,7 % Kirjasto Liikunta Nuoriso- ja vapaa-aika 48 eur/as 93 eur/as 22 eur/as Uudenkaupungin talouden tasapainottaminen ja palvelurakenteen erityinen ongelma terveydenhuolto Uudenkaupungin täytäntöön pantava tasapainottamispaketti on tämän asiakirjan liitteenä. Liitteenä on myös erikoissairaanhoidon menojen laskua kuvaava dokumentti. Onko lasku todellista ja pysyvää, vai onko menoja vyörytetty muille sairaanhoitopiirin kunnille jää todentamatta. Sovitusta paketista ei kuitenkaan ole toteutunut erikoissairaanhoidon menoleikkaus. Sairaanhoitopiiri on kuitenkin sitoutunut nyt omalla päätöksellään noin miljoonan euron leikkaukseen (liite). Tämä on osoitus siitä, että kaupungin edunvalvonta on tuottanut tulosta ja on johtanut erikoissairaanhoidon pohtimaan palveluntuotantoaan sekä potilaan mutta myös jäsenkuntien maksukyvyn mukaan. Kun terveydenhuollon kokonaisuus on saneerattu riittäväksi mutta virtaviivaiseksi, vaikutus näkyy myös kaupungin tasapainottuneena taloutena.

11 7 4 Tarve harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen ja avustuksen ennakoitu käyttäminen Kaupungin taloudentila on kohentunut toteutettujen toimenpiteiden seurauksena, mutta kaupungin ulkopuoliset rahoitukselliset muutokset ovat lisänneet tasapainottamisen tarvetta. Hallitusohjelman nettovaikutus Uudellekaupungille lienee noin kahden miljoonan euron luokkaa vuodessa, tämä vastaa noin 0,8 veroprosenttiyksikköä). Oheisesta laskelmasta käy ilmi sekä menojen kehittyminen ja tasapainopaketin vaikutus. Menettely tarkoittaa käytännössä lisämenoista pidättäytymistä. Lisäksi vuosikatetta on laskelmassa vahvistettu veroprosentin nostolla lähes maan korkeimpaan veroprosenttiin vuonna Tämä on laskentatekninen osoitus Uudenkaupungin talouden tasapainottomuuden suuruudesta siitä huolimatta, että kaupunki tekee jatkuvasti korjaustoimenpiteitä. Uusikaupunki sitoutuu edelleen pienentämään alijäämäänsä niiltä osin, kuin se on kaupungin toimenpitein ja päätöksin mahdollista. Samalla Uusikaupunki sitoutuu edelleen ponnistelemaan alueen yleisen hallintorakenteen eheyttämiseksi ja terveydenhuollon järkeistämiseksi myös käyttämällä apunaan asiantuntijoita. Koska kaikki päätöksenteko ei ole Uudestakaupungista itsestään kiinni JA positiivisten päätöstenkin jälkeen asiat eivät oikene hetkessä, tarvitsee Uusikaupunki akuutisti harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen, jonka suuruus olisi esimerkiksi vuonna 2011 kaksi miljoonaa euroa (n 125 euroa/asukas).

12 8 Kuva 6 Harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen vaikutus yhdessä tehtävien säästöjen kanssa Kunnan nimi: Uusikaupunki Uusikaupunki ver tasapaino TP2008 TP2009 TP2010 TPE Asukasluku Asukasluvun muutos % -0,1 % -0,1 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % Verotettavat tulot Verotett. tulojen muutos % 0,4 % -0,4 % 1,2 % 2,1 % 1,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % Veroprosentti 19,25 19,25 20,25 20,25 21,25 21,25 21,50 21,50 21,50 Toimintatuotot Toimintatulot muutos % 12,1 % -4,8 % 13,7 % 0,7 % 7,3 % 7,3 % 7,3 % 7,3 % 7,3 % Toimintakulut Menojen vähennykset Toimintakulujen muutos % 8,7 % 4,1 % 8,7 % -6,4 % 3,2 % 2,2 % 2,0 % 4,3 % 4,3 % Toimintakate Kunnallisverot Kunnallisverojen muutos % 0,4 % 4,8 % 1,2 % 7,2 % 1,9 % 2,1 % 0,9 % 0,9 % Yhteisöverot Yhteisöverojen muutos % -15,8 % 103,8 % 26,2 % -9,1 % -4,4 % 6,1 % 2,0 % 2,0 % Kiinteistöverot Kiinteistöverojen muutos % 12,3 % 21,0 % 1,1 % 6,9 % 6,9 % 6,9 % 6,9 % 7,0 % Verotulot Valtionosuudet Valtionosuus, muutos% 7,7 % 7,7 % -26,8 % -5,2 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot Poistot, muutos% -3,5 % -31,9 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % Satunnaiset tuotot/harkvar Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Rahavarat 1000 euroa Rahavarat euroa/as Harkinnanvarainen rahoitusavustus ei luonnollisestikaan yksin riitä. Sen avulla voidaan edelleen jatkaa kehittämishankkeita, uudistaa palvelurakennetta ja maksaa pois lainaa. Se vähentää velanottamisen tarvetta ja alentaa edes hetkeksi painetta laskelmaa suurempaan veronkorotukseen. Kaupunki odottaa myös paljon taloudellista asemaa vahvistavaa rakenneuudistukselta ja yhteistoiminta alueiden rakennevaatimuksilta, joiden seurauksena toivottavasti saadaan poistettua kuntakohtainen osaoptimointi ja esimerkiksi tukipalveluiden skaalaedut täysimääräisesti käyttöön.

13 9 Kuva 7 Eräiden tulo ja menoerien reaalinousut vuodessa suhteessa samalla tavalla asukaslukuaan muuttaneisiin kuntiin ja koko maahan Uusikaupunki -0,75 % -0,70 % -0,45 % Uusikaupu Sama kasvkoko m aa UusikaupunSama kasvukoko maa UusikaupunSama kasvukoko m aa Toimintatuotot 7,43 % 3,44 % 4,04 % 7,33 % 4,17 % 4,77 % 11,65 % 4,82 % 5,04 % Toimintamenot 5,07 % 4,07 % 4,83 % 4,33 % 3,19 % 3,70 % 5,41 % 2,81 % 2,94 % Toimintakate 2,53 % 2,75 % 3,27 % 3,46 % 3,04 % 3,55 % 3,67 % 2,44 % 2,57 % Verotettava tulo 0,60 % 0,67 % 1,33 % 0,88 % 1,75 % 2,27 % 0,92 % 1,04 % 1,25 % Veroprosentti 0,250 0,137 0,139 0,019 0,008 0,008 0,019 0,010 0,010 Yhteisöverot -6,85 % -3,19 % -2,74 % -9,13 % -4,93 % -4,77 % 9,36 % 5,21 % 5,15 % Kiinteistöverot 18,83 % 8,59 % 9,68 % 13,52 % 6,71 % 7,62 % 12,75 % 8,99 % 9,41 % Valtionosuudet 10,48 % 5,24 % 5,84 % -2604,35 % -2,51 % -0,95 % 7,41 % 5,37 % 5,41 % Poistot -1,50 % 1,54 % 2,26 % -3,57 % 0,98 % 1,73 % -2,55 % 1,19 % 1,44 % Bruttoinv. eur/as vos/menot 2010 koko maa 27 % 37 % Uudenkaupungin valtionosuusmuutos on vaikeasti kuvattavissa, koska kaupunki on ollut suuri verotulon tasauksen maksaja ja siitä on työttömyyden kasvaessa ja sisäisen tulotason laskiessa tullut tilapäinen tasauksen saaja. Kiinteistöveron kasvu on ollut nopeaa, mutta nousu pitää sisällään myös veronkorotuksia. Tämän vuoksi laskelmaan otetaan kiinteistöveron muutokseksi puolet ajanjakson noususta.

14 10 Kuva 8 Uudenkaupungin talouden eräiden parametrien kehitys Uusikaupunki 895 Harkinnanvaraisen kanssa Asukasluku ###### ,9 % ,1 % ,8 % ,2 % ,1 % ,3 % ,0 % Reaaliarvot Tarkasteluvuosi 2011 Taulukossa käy ttötuloihin lasketaan taulukon tuloerät toimintatulot, v erotulot, v altionosuudet ja rahoitustulot. Verotettav a tulo lasketaan kunnallisv eron ja v eroprosentin osamääränä. Käy ttömenoihin kuuluv at toimintamenot ja rahoitusmenot. Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos % 2005 % 2006 % 2007 % 2008 % 2009 % 2010 % 2011 % Käyttötulot yhteensä % % % % % % % ,4 % Käyttötulot ilman veroprosentin m % % % % % % % ,5 % Toimintatulot % % % % % % % ,6 % Toimintatuotot eur/as Maksut ja my y nnit % % % % % % % Muut toimintatulot % % % % % % % Verotettava tulo (lask) % % % % % % % ,4 % Verotettava tulo eur/as % % % % % % % ,4 % Veroprosentti 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 18,00 18,00 18,00 0,00 18,50 0,50 18,50 0,00 19,25 0,75 19,25 0,00 19,25 0,00 20,25 1,00 20,25 0,0 % Kunnallisvero % % % % % % % ,4 % Vero%:lla lisää tuloja Vero%:lla lisää tuloja/kumulat Yhteisöv ero % % % % % % % ,6 % Kiinteistöv ero % % % % % % % ,2 % Valtionosuudet % % % % % % % ,6 % Valtionosuudet eur/as % % % % % % % ,6 % Harkinnanvaraiset Korkotulot % % % % % % % 4-98,7 % Muut rahoitustulot % % % % % % % 63-93,2 % % 2005 % 2006 % 2007 % 2008 % 2009 % 2010 % 2011 Käyttömenot % % % % % % % ,1 % Toimintamenot yhteensä % % % % % % % ,9 % Toimintamenot eur/as Valtionosuudet/toimintamenot 16,6 % 8,1 % 3,3 % -0,1 % 4,2 % 3,8 % 16,4 % 22,8 % 25,0 % 25,2 % 25,3 % 27,3 % 28,2 % 27,0 % 21,9 % -19,0 % Toimintakate % % % % % % % ,1 % Palkat ja muut hlöstömenot % % % % % % % Ostopalv elut % % % % % % % Muut ostot % % % % % % % Av ustukset % % % % % % % Muut menot % % % % % % % Korkomenot % % % % % % % ,9 % Muut rahoitusmenot % % % % % % % 26-78,5 % Vuosikate % % % % % % % ,8 % Poistot % % % % % % % ,3 % Vuosikate-poistot %

15 11 Liitteet Kaupungin hyväksymä tasapainottamisohjelma Erikoissairaanhoidon menojen kehitys Sairaanhoitopiirin sitoumus menojen laskemiseksi Kuviot ja taulukot Kuva 1 Kaupungin talous joidenkin kumulatiivisten mittareiden avulla tarkasteltuna...2 Kuva 2 Velkatasapaino Uudessakaupungissa Kuva 3 Verotasapaino Uudessakaupungissa Kuva 4 Nettomenot toimialoittain suhteessa verrokkiin...5 Kuva 5 Vanhuspalveluiden nettomenoja kasvattava määrä...6 Kuva 6 Harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen vaikutus yhdessä tehtävien säästöjen kanssa...8 Kuva 7 Eräiden tulo ja menoerien reaalinousut vuodessa suhteessa samalla tavalla asukaslukuaan muuttaneisiin kuntiin ja koko maahan...9 Kuva 8 Uudenkaupungin talouden eräiden parametrien kehitys

16 Liite Ote Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymästä talousarviosta 2011 ja taloussuunnitelmasta KAUPUNGIN PÄÄMÄÄRÄT TALOUSARVIOVUONNA 2011 JA SUUNNITELMAKAUDELLA Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevia säännöksiä on muutettu voimaan tulleessa kuntalain tarkistuksessa. Säännösmuutoksilla on pyritty lisäämään talouden suunnitelmallisuutta sekä selkeyttämään ja täsmentämään kunnan talouden tasapainosääntelyä. Taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Tarkastuslautakunnan on arvioitava arviointikertomuksessa tasapainotuksen toteutumista sekä toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta. Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Kirjanpidollisesti eriytettyjen liikelaitosten arvioidut yli-/alijäämät otetaan huomioon kunnan talousarviovuoden yli-/alijäämäarviossa. Samoin yli-/alijäämäarvioon otetaan mukaan talousarviomuutokset. Taloussuunnitelmaan kuuluvien vuosien tilikauden tuloksella tarkoitetaan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja eli ennen varaus-, poistoero- ja rahastosiirtoja. Tämä merkitsee Uudenkaupungin osalta noin miljoonan euron tiukennusta aikaisempiin säännöksiin verrattuna. Toimeenpanosuunnitelmaan tulee sisällyttää kuntalain 65.1 :ssä tarkoitettu kunnan taloussuunnitelma ja 65.3 :n perusteella laadittu toimenpideohjelma, jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi. Valtuuston on hyväksyttävä toimenpideohjelma taloussuunnitelman yhteydessä. Toimenpideohjelma voi myös olla erillinen, valtuuston hyväksymä asiakirja. Toimenpideohjelma voidaan hyväksyä myös osana taloussuunnitelmaa. Usealle vuodelle ulottuva toimenpideohjelma tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Toimenpideohjelmaan otetaan ne tuloja lisäävät ja menoja vähentävät toimenpiteet, jotka eivät sisälly varsinaiseen taloussuunnitelmaan. Toimenpiteet on esitettävä yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Kaupungin strategian mukaan Uudenkaupungin kaupungilla ei saa olla kattamatonta alijäämää vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Taloussuunnitelman mukaan kaupungilla on kattamatonta alijäämää vuoden 2013 tilinpäätöksessä ja vuosien tulos on negatiivinen. Kaupungin taloussuunnitelma vuosille ei ole tasapainossa. Jotta kaupunki saa katettua taseessa olevan kattamattoman alijäämän suunnitelmakauden jälkeen ja jotta tilikauden tulos on jatkossa positiivinen, kaupunginvaltuusto on hyväksynyt erillisen toimenpideohjelman/säästöohjelman talouden tasapainottamiseksi. Kaupungin

17 taloussuunnitelma saadaan tasapainoon toteuttamalla toimenpideohjelma / säästöohjelma. Sen painopistealueena on kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kustannusten alentaminen vertailukuntien tasolle. Säästöohjelma perusteena on Uudenkaupungin terveydenhuollon järjestämiseen liittyvä selvitys ja sen toimenpide-ehdotukset ja syksyllä 2009 hyväksytty Uusikaupunki - Uutta energiaa -strategia. Vuonna 2009 perustettu talouden tasapainottamista varten perustettu toimenpideohjelman valmistelutyöryhmä jatkaa toimintaansa vuonna TOIMENPIDEOHJELMA / SÄÄSTÖOHJELMA Kaupungin strategian mukaisena tavoitteena on kaupungin palvelurakenteiden kehittäminen. Tämä tarkoittaa, että koko kaupungin mutta erityisesti kaupungin taloudellisesti merkittävimmän sektorin sosiaali- ja terveystoimen palveluita muutetaan kustannustehokkaampaan suuntaan. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset saavat kasvaa vähemmän kuin vertailukunnissa keskimäärin. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. selkiytetään työnjako ja toimivat hoitoketjut perusterveyden, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Terveydenhuollon selvitys valmistuu ja päätökset tehdään vuoden 2010 loppuun mennessä. 1. Sosiaali- ja terveyspalvelut A. Vanhusten palvelut 1. Vanhusten palveluissa on panostettava laitosvaltaisuuden vähentämiseen ja tehostetun palveluasumisen lisäämiseen siten, että kustannukset vähenevät euroa 2013 mennessä ja euroa vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 2015 mennessä säästöt ovat yhteensä euroa vuodessa. 2. Sakunkulman ja Kompassin toiminta yhdistetään ja toimintatapa muutetaan siten, että kustannuksia voidaan vähentää eurolla vuodessa. Yhteiskustannukset ovat euroa vuodessa vuodesta 2012 alkaen. Palvelut tuotetaan kolmella henkilöllä. B. Terveyspalvelut 1. Uudenkaupungin akuutti-, kuntoutus ja lyhytaikaispaikkoja on oltava vähintään 2,0 % yli 75 -vuotta täyttäneille ja nykyinen määrä alle 75 -vuotiaille. Tämä tarkoittaa akuuttihoidon tehostamista 6 paikalla vuoden 2011 aikana ja varautumista noin 20 lisäpaikkaan vuoteen 2020 mennessä. Akuuttihoidon paikkojen lisäys hoidetaan perustamalla yhteispäivystyksen yhteyteen 6-paikkainen toimiva valvonta-/seurantayksikkö, joka toimii puskurina akuuteissa tilanteissa erikoissairaanhoitoon ottamisessa. Potilaat voidaan kotiuttaa yksiköstä ilman osastolle ottoa. Yksikön kustannus on noin euroa. Tämä on kokonaisuudessa kustannusneutraali, toteutettavissa sisällä jo olevilla resursseilla pienentämällä sisätauteja ja yhdistämällä valvontaosasto. 2. Uudessakaupungissa on tehtävä akuutti- ja kuntoutus- ja lyhytaikaispaikkojen kehittämissuunnitelma vuoteen 2020, koska pelkästään Uudenkaupungissa näiden palvelujen tarve kasvaa vuoteen 2020 yhteensä 25 paikkaa. Sen lisäksi koko yhteistoiminta-alueen terveyskeskustasoinen akuuttihoito tulee medisiinisistä syistä

18 keskittää yhteen paikkaan. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä psykiatrisen että somaattisen sairaalan mahdollisesti vapautuvat tilat. 3. Avovastaanottopalveluiden tehostaminen aloitetaan vuoden 2011 aikana siten, että päivystyspainotteisuus saatetaan alle 25:een prosenttiin potilaskäynneistä vuonna Listaamismalli otetaan käyttöön koko yhteistoiminta-alueella vuonna Terveyskeskuksen työntekijöiden osaamisrakenne muutetaan sairaanhoitajapainotteiseksi. Vastaanotto- ja kontrollikäyntejä sairaanhoitajille lisätään. Lakimuutoksen tultua voimaan sairaanhoitajia ohjataan lisäkoulutukseen, jotta he saavat reseptinkirjoitusoikeudet vuoteen 2014 mennessä. 6. Terveyskeskuslääkäreiden vastaanottoaikojen yhtenäistäminen toteutetaan. Lääkäreiden määrää ei tässä vaiheessa lisätä 1(2) lääkärillä, vaan henkilöstötarve tarkastellaan edellisten toimenpiteiden jälkeen. 7. Mielenterveyspotilaiden hoito ja kuntoutus järjestetään uudistamalla psykiatrisia palveluja siten, että kustannukset vähenevät euroa vuodessa vuodesta 2012 alkaen. C. Sosiaalityö 1. Lapsia ja nuoria kotiutetaan muualle sijoitetuista lastensuojelulaitoksista. Kustannukset vähenevät kolmen vuoden aikana yhteensä eurolla (15 %). Vähennys on yhteensä noin euroa vuonna 2012, euroa vuonna 2013 ja euroa vuonna Tarkistetaan toimeentulotuella olevien tuet (kuuluuko toimeentulotuen vai jonkin muun järjestelmän piiriin). Säästö on euroa vuodessa vuodesta 2011 alkaen. D. Ehdotukset erikoissairaanhoidon osalta 1. Kotisairaalatoimintaa kehitetään, niin että Uudessakaupungissa ja yhteistoimintaalueella toimii erikoissairaanhoidon syöpäpoliklinikan kanssa yhteistyössä kotisairaala, jonka tehtävänä on kotisairaalatoiminnan lisäksi mm. vanhusten akuuttisairauksien ensihoito (henkilökunta siirretään muualta, kustannusneutraali). Toiminta alkaa vuoden 2011 aikana. 2. Vanhuspsykiatrinen hoito jalkautetaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Vanhusta ei enää siirretä vanhuspsykiatrian osastolle, vaan hoidon osaaminen tuodaan vanhuksen luokse. Tarvittaessa yhteistoiminta-alueella on pieni oma tai ostopalveluna toteutettu kuntoutusyksikkö levottomille vanhuspotilaille. Vanhuspsykiatrinen osasto lopetetaan erikoissairaanhoidossa. 3. Mielenterveyspotilaiden avokuntoutusta kehitetään niin, että yhteistoiminta-alueella on kotihoitotiimi sekä avohoidon konsultaatiomalli erikoissairaanhoidon kanssa. Kuntoutusosasto lopetetaan erikoissairaanhoidossa.

19 4. Mielenterveyspotilaiden palveluasuminen toteutetaan moniportaisena kuntouttavana toimintana, jossa ei tapahdu potilaan juuttumista tiettyyn palvelutasoon. 5. Sairaanhoitopiiri tekee suunnitelman kirurgisten toimintojen järjestämisestä siten, että kirurgisten toimintojen nettokustannukset laskevat euroa vuoteen 2013 mennessä. 6. Toteutetaan sairaanhoitopiirin toimintaehdotus avohoidon ja vuodeosastohoidon yhteiskustannusten alentamiseksi eurolla seuraavasti E. Muut avohoito euroa vuosina vuodeosastohoito euroa vuosina Lisäksi tässä vaiheessa yksilöimätön toiminnan tehostaminen sosiaali- ja terveyskeskuksessa Kuntamaisema Oy:n ja Audiapro Oy:n ehdotusten pohjalta, joista tehdään päätökset erikseen. Vaikutus euroa vuosina 2011 ja 2012 ja euroa vuodesta 2013 alkaen. Kohdentamattoman säästön toteuttamissuunnitelman valmistelua varten perustetaan valmistelutyöryhmä. Kohdentamattoman säästön osalta päätökset tehdään tammikuun 2011 loppuun mennessä. 2. Hallinto- ja kehittämiskeskus sekä sivistyspalvelukeskus Kaupungin rakenteet tehdään kustannustehokkaiksi toiminnan yleisen tehostamisen kautta. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen sekä sivistyspalvelukeskuksen käyttötalouden kustannukset /as kasvavat vuodessa prosenttiyksikön vähemmän kuin vertailukuntien kustannukset (FCG:n selvitys). FCG:n selvitys kaupungin kustannuksista suhteessa vertailukuntien kustannuksiin esitellään kaupunginvaltuustolle vuosittain. Hallinto- ja kehittämiskeskus; henkilöstöjärjestelyt ja muu rakenteiden kehittäminen euroa vuodessa vuodesta 2012 alkaen. Sivistyspalvelukeskus; järjestelyt euroa vuodessa vuodesta 2012 alkaen. 3. Uudenkaupungin liikelaitokset Kaupungin kaikkien liikelaitosten tulee toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Liikelaitosten on arvioitava tarkkaan toteutettavien investointien kannattavuus ja tarpeellisuus. Tavoitteena on, että liikelaitosten tuottamien palveluiden hinnat ovat kilpailukykyiset. Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen tulos on euroa ylijäämäinen ennen varauksia vuodesta 2012 alkaen.

20 4. Toimenpideohjelman / säästöohjelman seuranta Toimenpideohjelman / säästöohjelman vaikutus yhteensä on euroa vuonna 2011, euroa vuonna 2012, euroa vuonna 2013, euroa vuonna 2014 ja vuonna Ohjelman toteutumista seurataan neljännesvuosittain. Muut toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi suunnitelmakaudella Valtuusto hyväksyi syksyllä 2009 Uudenkaupungin strategian Uusikaupunki - Uutta energiaa. Kaupungin erittäin vakava taloustilanne on otettu siinä huomioon, ja strategiassa sovittuja toimenpiteitä toteutetaan vuosien talousarvioissa. Strategiassa on määritelty Uudenkaupungin tavoitteet, toimenpiteet niiden mittarit ja tavoitetasot. Palvelukeskusten ja tulosalueiden tavoitteiden (tavoitetaso ja mittarit) on oltava em. strategioiden mukaiset. 2. Määrätietoinen prosessiorganisaation rakentaminen jatkuu. Toiminnan tavoitteena on päästä tehokkaisiin tuottajamalleihin, hyvään palvelujen laatuun ja hyvään maineeseen. 3. Toteutetaan kaupungin asumisstrategian mukaisia toimenpiteitä monipuolisen ja houkuttelevan asuntotarjonnan edistämiseksi, jotta kaupunkiin saadaan uusia asukkaita ja kaupungissa on tarjolla eri ikäryhmille soveltuvia asuntoja. 4. Suositaan erilaisia säästöjä tuovia henkilöratkaisuja ottaen huomioon henkilöstön jaksaminen ja palvelujen turvaaminen. 5. Investointiesitysten yhteydessä on aina esitettävä niiden käyttötalousvaikutukset. 6. Kaupungin kaikkien liikelaitosten tulee toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Liikelaitosten on arvioitava tarkkaan toteutettavien investointien kannattavuus ja tarpeellisuus. Tavoitteena on, että liikelaitosten tuottamien palveluiden hinnat ovat kilpailukykyiset. Vuoden 2011 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on vuosittain tulona euron omaisuuden myyntivoitot. Tämä edellyttää, että kaupunki saa kaavoitettua ja myyntiin omistamansa vapaa-ajan asutukseen soveltuvat alueet. Palvelukeskusten on sopeutettava toimintansa valtuuston hyväksymien määrärahojen tasolle. Kaupungin talous on vuosikatteella mitattuna ilman toimenpideohjelman/säästöohjelman toimenpiteitä suunnitelmakaudella heikko. Vuonna 2011 vuosikate kattaa poistot, mutta vuonna 2012 se kattaa vain 67 % ja vuonna 2013 n. 87 % poistoista. Kaupungin ja liikelaitosten pitkäaikainen korollinen lainamäärä kasvaa noin 9,2 miljoonalla eurolla noin 34 miljoonaan euroon. Uudenkaupungin taseessa on koko suunnitelmakauden kattamatonta alijäämää suunnitelmakaudella. Toimenpideohjelmalla/säästöohjelmalla talous tulee saada vahvistuvaksi ja tulos positiiviseksi vuodesta vuonna 2012 alkaen.

21 Kaupungin tulojen on riitettävä menoihin, koska toimintaa ei voida pitkään rahoittaa lainanotolla. Lainanotto lisää kaupungin korko- ja lainanlyhennysmenoja, ja rahaa jää entistä vähemmän varsinaisen palvelutuotannon rahoittamiseen. Tasapainon saavuttamisessa tarvitaan sekä tulojen lisäystä että menotason laskemista. Taloutta ei voi myöskään rakentaa valtionosuuksien tai harkinnanvaraisen avustuksen lisäyksen varaan, sillä valtiontalouden tulopohjaa rapauttavat laman aiheuttama verotulojen lasku ja lisääntyneet lainanhoitokulut. Uudenkaupungin valtionosuuksia pienentää mm. lasten määrän lasku. Kaupungin strategian ja taloussuunnitelman toteuttaminen Kaupunginvaltuusto on syksyllä 2009 hyväksynyt Uusikaupunki - Uutta energiaa strategian vuosille Sitä toteutetaan suunnitelmakaudella Uudenkaupungin talouden ja toiminnan tavoitteet ja palvelukeskusten toteuttamat kehittämis- ja muutostoimenpiteet on aina johdettava siitä. Kaupungin menotason sopeuttaminen pysyvästi alentuneeseen tulotasoon vaatii edelleen koko suunnitelmakauden poikkeuksellisen voimakkaita ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä, jotka on aloitettu vuonna Määrätietoinen prosessiorganisaation rakentaminen jatkuu, ja kaupunki siirtyy prosessimaiseen toimintatapaan. Kaupungin kaikkien toimintojen tarkastelu ja työprosessien analysointi on jatkuvaa toimintaa - kaupungin uusi toimintamalli. Tätä kehittämistä suoritetaan jatkuvana prosessina, ja painopiste on niissä toiminnoissa ja prosesseissa, joihin liittyvät suurimmat käyttömenot. Kaupungin toiminnan rakenteet on uudistettava. Strategian mukaisesti tämä tarkoittaa, että tarkistetaan prosessit ja niissä esiintyvät päällekkäisyydet ja puutteet ja tunnistetaan parhaat käytännöt ja kehitetään toimintatapoja niiden mukaisesti. Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaikki palvelukeskukset osallistumaan edellä selostettuun menettelyyn kaikkien toimintojensa ja prosessiensa osalta. YLEISET PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Henkilöstöpolitiikka Kaupungin henkilöstöpolitiikkaa ohjaa henkilöstöstrategia vuosille Tavoitteena on, että kaupungin henkilöstö on osaava, motivoitunut ja uudistushaluinen. Palvelut asiakkaille järjestetään kokonaistaloudellisesti edullisesti toimintatapoja kehittämällä ja tuloksellisuutta parantamalla. Toimintakauden aikana kaupungin vakituisesta henkilöstöstä jää vanhuuseläkkeelle 70 henkilöä. Lisäksi muita eläkeratkaisuja on vuosittain kpl. Vanhuuseläkkeelle jäävien osalta noudatetaan ennakoivaa henkilöstösuunnitelmaa. Vakinaiseen virkaan tai toimeen suoritetaan aina pääsääntöisesti ulkoinen haku, sama koskee myös yli kuuden kuukauden sijaisuuksia, poikkeuksena opettajat. Lisäksi pääsääntönä on, että virkavapautta/työlomaa ulkopuolisen vakituisen työn hoitamiseen myönnetään koeajaksi, mikäli työn sujuvuus ei vaarannu. Vastuutaho: henkilöstöosasto.