oppiminenjaopetuksensuunnittelu.wordpress.com KKAS1116, 5 op OPPIMISEN JA OPETUKSEN SUUNNITTELU PIRKKO HYVÖNEN 31.3.2016 Apulaisprofessori, Teknologiatuetun oppimisen ja opettamisen dosentti, KT, pirkko.hyvonen@ulapland.fi Seuraa blogia Keskustelufoorumi: http://opsu2016.lefora.com/
OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ TYÖSTÄÄN, 2016 Kouluasteet: kaikki, erityisopetus, ammatillinen koulutus Oppiaineet: kielet, kuvis, äidinkieli, musiikki, matematiikka, kemia, luokanopettajan repertuaari 1. Haasteita Oppilaisiin liittyviä 1) Miten saada oppilaat innostumaan, motivoitumaan? 2) Miten saada oppilaat omatoimisesti ja aktiivisesti hakemaan tietoa ja käyttämään tvt-välineitä? 3) Oppilaiden työskentelytaidot; perustaitojen vahvistaminen 4) Opiskelun henkilökohtaistaminen, itseohjautuvuus ja säätöisyys, materiaalin tuottaminen, tvt:n opiskelu- ja työkäyttö, medialukutaito 5) Heterogeeniset oppilasjoukot Opettajaan tai välineistöön liittyviä 1) Välineistö vähäistä (osalla opettajista runsas välineistö), esim havainnollistamiseen 2) Oma osaaminen kaipaa päivittämistä, ryhtiä hapuiluun 3) Tarvetta kehittää teknologiatuettua opetusta, mutta ajasta on puutetta
2. TVT:n hyödyntäminen tähän mennessä Tiedonhakua, nettitehtäviä, esimerkkien katsomista, kirjoittamista, animaatioita, nettikirjoja Moodle, Geogebra, Exel, Symboliset laskimet, Kahoot, Quizlet, Sokrative, Google Aps; Otava, SanomaPro 3. Mikä työssä innostaa? Kun oppilaan innostuvat ja kiinnostuvat ja työ luistaa Kun oppilaat onnistuvat Kun opettaja innostuu, niin oppilaat innostuvat Kun passiiviset oppilaat löytävät uusia ilmaisukanavia Tarkoituksenmukaiset työtavat: yhteisöllinen joulunäytelmän kirjoittaminen pilvessä Kun käytetään monipuolisesti eri menetelmiä ja materiaaleja (oppilaat eivät innostu turhanpäiväisyyksistä) 4. Mistä oppilaat innostuvat? KONKREETTINEN TEKEMINEN TOIMINNALLISUUS SISÄLLÖNTUOTANTO JA JULKAISEMINEN
Aiemmin opitun tiedon aktivointi
AIEMMAN TIEDON AKTIVOINTI: OPPIMISEN JA OPETUKSEN SUUNNITTELU TRANSFER (benefits of learning experiences) eri konteksteissa - Retrospektiivinen ja prospektiivinen Oppimisen ja opetuksen suunnittelu Kokemukset, tiedot, ymmärrys, oletukset, tunteet oppimisesta ja opetuksen suunnittelusta (Bransford & Schwartz, 2001) Käsillä oleva oppimistilanne Knowing that toistettava tieto Knowing how sovellettava tieto Knowing with (contrasting cases) havaitseminen, vertailu, ennakoiminen (skenaario), luokittelu, olettaminen (hypoteesi), käsitteellistäminen Oppimisen ja opetuksen suunnittelu Tulevat oppimis- ja opetuksen suunnittelutilanteet (formaalit ja informaalit)
Tehtävän perehtyminen Päivän tavoite, CSCL-virike Aiemmin opitun aktivoiminen, yhteisen ymmärryksen määrittäminen ja esityksen suunnittelu Kuva: karivahtolammi.com/hissipuhe
Sanaselityspeli aiemman tiedon/käsitteiden aktivointiin TRANSFER OPPIMISMOTIVAATIO OPPIMISKÄSITYS PEDAGOGINEN YMMÄRTÄMINEN INNOSTUMINEN KOGNITIO OPPIMISYMPÄRISTÖ AJATTELU LUOVUUS TIETOKÄSITYS OPETUSSUUNNITELMA KÄSITE TIETEELLINEN OPPIMISTUTKIMUS SITOUTUMINEN ILMIÖPOHJAINEN VUOROVAIKUTUS
YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
YHTEISÖLLISYYDEN TASOT YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN (Collaborative learning) Ryhmän jäsenillä on yhteinen tavoite ja he toimivat uuden tiedon ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi vuorovaikutuksessa toistensa kanssa: kysymällä, arvioimalla ideoita ja monitoroimalla toistensa työskentelyä jne. Yhteisöllinen oppiminen siis edellyttää osallistujilta sitoutumista koordinoituun, tavoitteelliseen ja jaettuun ongelmanratkaisuun, jonka tuloksena merkitysten rakentuminen voi tapahtua (Dillenbourg, 1999; Häkkinen & Arvaja, 1999). YHTEISTOIMINNALLISUUS (Co-operative learning) YHTEISÖLLISYYS (collaboration)
OPPIMINEN ON SOSIAALISTA! KÄSITE OPPIMINEN People construct knowledge on basis of other people s expressions: auditive, written, pictorial and bodily. We influence other people s constructive prosesses by questioning, arguing, explaining, emphasising, providing and assessing ideas and information. Succesful collaborative learning is not spontanious phenomen, instead it requires design of learning prosesses, scaffolding and rich interaction. (Dillenbourg & Jermann, 2010; Dillenbourg, Järvelä & Fisher, 2009; Resnick, 1991)
OPPIMISEN MEKANISMIEN TEHOKAS KÄYNNISTÄMINEN vuorovaikutuksessa toisten kanssa Kysyminen, selittäminen, kyseenalaistaminen, neuvottelu, vihjaaminen, väittäminen, perustelu, ääneen ajattelu Oman toiminnan ja ajattelun monitorointi ja reflektointi Toisten toimintastrategioiden seuraaminen Tiedon jakaminen (sharing), asiantuntijuuden jakaminen omien käsitysten arvioiminen Uuden näkökulman löytäminen Palautteen antaminen, palautteen vastaanottaminen (Dillenbourg, 1999; Crook, 2000; Dillenbourg, 2002).
OPPIMISEN MEKANISMIEN KÄYNNISTÄMINEN verkkokeskustelussa Laadukas, oppimista (ymmärtäminen, oivaltaminen, tiedon hyödyntäminen) edistävä verkkokeskustelu: miten osallistujat itse voivat vaikuttaa? Verkkokeskustelun päätteeksi kukin ryhmä veti kolme johtopäätöstä siitä mikä tekee verkkokeskustelusta laadukasta: 1. Yhteisöllinen oppiminen tietoisuus siitä että voi rakentaa uutta toisten ilmaisuille, yhteiset selkeät tavoitteet, yksilön omat tavoitteet, yhteinen tietopohja (2 tieteellistä artikkelia), turvalliseksi koettu ilmapiiri, avun antaminen ja saaminen, vuorovaikutuksen ja osallistumisen jatkuvuus, ryhmäytymisen merkitys ja ryhmädynamiikka 2. Minäpystyvyys ja oma kompetenssi: tietoisuus omasta kehittymisestä, kannustava palaute, mahdollisuus harjoitella taitavan oppijan strategioita, ilo, innostuminen ja motivoituminen ja omaan motivaatioon vaikuttaminen, mielipiteiden arvostus 3. Muut Sisältää keskeisiä työyhteisötaitoja, riittävän haasteellinen tehtävä, kiinnostava ympäristö ja aihe, tietoisuus tuutorin läsnäolosta Mikä vaikeaa? Tieteelliset artikkelit, erityisesti englanninkieliset / TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN
Yhteisöllinen leikki (ColPlay) Yhteisöllinen leikki on perusta yhteisölliselle oppimiselle. Yhteisöllistä leikkiä on harjoiteltava, analysoitava ja kehitettävä. Roolileikit: tarjoavat riittävästi rooleja, roolien kierrätys Neuvottelu rooleista: aktiivinen ja passiivinen osallistuminen - Parturi ja asiakas, lääkäri ja potilas, kotileikki - Barbit ja Bionicles - Kauppaleikit Ulkoleikit: pesäpallo, kymmenen tikkua laudalla, tutkimusmatkailu Urheilu: suunnistus, pallopelit, jalkapallo Hyvönen, P. (2008). Teachers perceptions of boys and girls shared activities in the school context: Towards a theory of collaborative play. Teachers and Teaching, 14(5), 391-409.
Yhteisöllinen leikki (ColPlay) Pedagogical Thinking Pedagogical Content Knowledge (PCK) Opettajan tehtävä Ohjata, asettaa rajoja, keskustella, antaa vihjeitä, avata näkökulmia, kyseenalaistaa Kypsä leikki (mature play)
Case study: Learning to collaborate, collaborating to learn Taidekasvatus Erityislapset Koulu toimintakenttänä Liikunta Motivaatio Vuorovaikutus Kiusaaminen Syrjäytyminen Oppimisvaikeudet Luonto ja ympäristö Valitkaa jokin tiedelehtien aiheista ja miettikää miten aihetta voidaan käsitellä yhteisöllisen leikin/leikillisyyden keinoin. Divergenttiä, luovaa ajattelua, hulluja ideoita!
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN Yksin, yhdessä ja jaetusti Itsesäätöisyyden taitoja tulisi harjoitella jo lapsuudesta alkaen. Itsesäätelytaitoja rakennetaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristöjen kanssa. Tietoisuus itsesäätöisyydestä sekä omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisesta ovat edellytyksiä oppimistaitojen löytämiselle. Esim. Zimmermann, 2001; Winne & Perry, 2001; Volet & Järvelä, 2000; Hadwin, Järvelä & Winne, 2011
ITSESÄÄTÖISYYS: TAITAVA OPPIJA ON STRATEGINEN (Winne & Hadwin, 1999; Hadwin, Järvelä, & Miller, 2010) Mikä tehtävä? Mikä tavoite? Miten arvioin ja säätelen? Mikä strategia? Pirkko Hyvönen
Pretending torturing Fear and horror Se on leikisti kidutus Children discussed about fear and safety in eleven out of fifteen sessions. Fear appeared more of a positive than a negative feeling. Emootioiden itsesäätely: pelottava-turvallinen Hyvönen & Kangas, 2007
Itsesäätöisen oppimisen sykli Task understanding (Winne & Hadwin, 1998) Goalsetting and planning Monitoring and Regulation: cognition, emotions, motivation, behaviour Using different strategies
ITSESÄÄTÖISYYS OPPIMISESSA (Self-regulation) ITSESÄÄTELYTAIDOT OVAT OPITTAVISSA JA OPETETTAVISSA 1. Tehtävän ymmärtäminen on osa oppimista. - Aiemman tiedon aktivointi - Aikaisemmat kokemukset - Tehtävänanto ja vaikeustaso (avoin adaptiivinen / rutiini suljettu) - Kykyuskomukset (self-efficacy beliefs: Schunk & Pajares, 2010) Kysy itseltäsi: Miten olen ymmärtänyt tehtävän? Miten muut ovat sen ymmärtäneet? Mitä minun pitää vielä selvittää jotta voin jatkaa? Kuva: karivahtolammi.com/hissipuhe 2. Tavoitteen/tavoitteiden määrittäminen helpottaa oppimisen suunnittelua ja motivoi oppimaan. - Tehtävän tavoite ja osatavoitteet - Kriteerit - Suoritustavoite: ulkoiset vaatimukset - Oppimistavoite: oman osaamisen lisääminen ja ymmärtämisen syventäminen Kysy itseltäsi: Millaisia tavoitteita asetan itselleni? Ovatko ne realistisia? Missä aikataulussa toimin? Millaisilla tavoitteilla saavutan ulkoapäin asetetut kriteerit?
ITSESÄÄTÖISYYS OPPIMISESSA (Self-regulation) 3. Strategioiden valinta ja käyttäminen tapahtuu suhteessa tehtävään, tavoitteisiin ja omiin taitoihin. Kysy itseltäsi: Minkälaiset strategiat ovat tarkoituksenmukaisia tässä tehtävässä? Mitä strategioita olen käyttänyt aiemmin? Ovatko ne olleet toimivia? 4. Monitorointi ja reflektointi ovat keskeisiä oppimisen kannalta. - Mitä monitoroin? - Toimintaa (esim. työskentely, vuorovaikutus, resurssien käyttö) Kuva: karivahtolammi.com/hissipuhe - Kognitiota (esim. ymmärrys, ajattelu, muistaminen, havaitseminen, oivaltaminen, mallintaminen, luokittelu, huomion kohdentaminen, aistien käyttö) ja - Emootioita ja motivaatiota Kysy itseltäsi: Ymmärränkö mitä opiskelen? Toimiiko käyttämäni strategia? Pitäisikö sitä muuttaa? Mitä olen tehnyt ja mitä oppinut? Onko ymmärrykseni syventynyt? Mikä on haitannut oppimistani (tunteet, innostus, kiinnostus, motivaatio, sitoutuminen)?
REFLEKTOINTI Tunnistatko syitä, joista onnistuminen tai epäonnistuminen johtuu? Miten käsitellä konkreettisesti onnistumiseen tai epäonnistumiseen liittyviä tekijöitä? - Manu Kapur: Productive failure - Ruicen He (2015): Toward a constructive perception of failure: A comparison of groups in a face-to-face collaboration case
ITSESÄÄTELYTAITOJEN VAHVISTAMINEN Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella is-taitoja ja luodaan turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Kotitehtävät (Marta Darvaci, 2014): Tehtävätyyppi ratkaiseva, esim. projektit ja luovan kirjoittamisen prosessit hyödyllisiä, niihin liittyvä arviointi kehittävää Toistavat rutiinitehtävät eivät ole hyödyllisiä Haastavat tehtävät kehittävät kykyuskomuksia ja itseluottamusta Vertaisoppiminen (Liping Sun, 2014) Vertaisilla myönteinen vaikutus itsesäätelyyn ja tehtävän suorittamiseen: välitön vuorovaikutus ja tuki Opettajalla ei vaikutusta (?) (Ks. Myös Perry, 1998; VandeKamp, 2000) Kuva: karivahtolammi.com/hissipuhe
Tehtävän haastavuus ja strateginen oppiminen Kun oppimistilanne on toivottu/miellyttävä: sekä heikosti että hyvin menestyvät oppilaat käyttävät samankaltaisia strategioita. Kun oppimistilanne on haastava: heikosti menestyvät oppilaat käyttävät pintatason strategioita oppimisessa (highlighting) - ei suunnittelua, ei tavoitteita, ei aiemman tiedon aktivointia, ei halua yrittää hyvin menestyvät oppilaat käyttävät syvällisiä oppimisstrategioita - Aiemman tiedon aktivointi, selkeät tehtävään liittyvät tavoitteet, erilaisten strategioiden käyttö - Connections between existing and new notes Miten voidaan tukea itsesäätöistä ja strategista oppimista? Malmberg, J., Järvenoja, H., & Järvelä, S. (2013). Patterns in elementary school students strategic actions in varying learning situations, Instructional Science. DOI10.1007/s11251-012-9262-1
Lasten toimijuuden (efficacious agency) ymmärtäminen, ja sen tukeminen koulukontekstissa oppimistaitojen lisääminen. Teoreettinen viitekehys lasten tulevaisuudentaitojen kehittämisessä itsesäätöinen oppiminen: Efficacious agency (toimijuus) tavoitteellisuus, strategiat, säätely, sitoutuminen Self-efficacy beliefs (kykyuskomukset) luottamus onnistumiseen oppimistilanteissa Resilience (sinnikkyys) osaamisen kehittyminen, hyvinvointi 1. Miten lapset itse ymmärtävät onnistumisen kokemuksia erilaisissa oppimistilanteissa? 2. Miten lapset tunnistavat toisten lasten onnistumista? ONNISTUMISEN SALAPOLIISIT -KURSSI Lapset, 7-9 v, (N=17) osallistuivat salapoliisikurssille. Hyvönen, P., Kronqvist. E-L., Järvelä, S., Määttä, E., Mykkänen, A., & Kurki, K. (2014). Interactive and child-centred research methods for investigating efficacious agency of children. Journal of Early Childhood Education Research, 3(1), 82-107. http://jecer.org/interactive-and-child-centred-researchmethods-for-investigating-efficacious-agency-of-children/ Pirkko Hyvönen
ORIENTATION Aiempi tutkimus: onnistuminen / ilo ja sen tunnistaminen. Hakeminen ja osallistuminen salapoliisikurssille: ohjeet ja sitoutuminen. 1. Idea, tavoite, salapoliisin välineet. 2. Keskustelu siitä miltä onnistuminen näyttää? 3. Välineiden käytön harjoittelu Apple ipod touch ja loki: kirjoittamalla tai puhumalla mm. ajankohta ja kuvaus tilanteesta (triggeri tilanteen muistamiselle). Tarinan rakentaminen PLAYING Toiminta salapoliisina Kuvauspaikkoina olivat formaalit ja informaalit oppimisympäristöt. Yhteensä 80 videota ja 740 kuvaa. Independent activities Small-group activities Whole-class activities - Opettaja aktiivinen ohjaaja, tukija ja palautteen antaja. ELABORATION Photo elicitation interview menetelmä: aikuinen selaili lapsen ottamia kuvia, joista lapsi itse valitsi kuvat joista halusi puhua. Mitä tässä tapahtui, miksi otit kuvan, kuka onnistui tässä kuvassa -> mistä arvelet onnistumisen johtuneen, mitä tällainen onnistuminen edellyttää, saiko hän tässä apua? Lapsia rohkaistiin vastaamaan mitä tahansa tulee mieleen, ei ollut vääriä/oikeita vastauksia. Hyvönen, 2008
TULOKSIA Eniten kuvattiin kavereiden onnistumista (41,6 %), seuraavaksi omaa onnistumista (28,1%) Miksi otit tämän kuvan? No, kun meillä oli matikantunti ja ystäväni osasi laskea yhden tosi vaikean summan ihan itse. Mitä arvelet, miksi hän onnistui laskemaan sen? Koska hän tykkää matikasta ja näyttää iloiselta kuvassa. Katso, hän hymyilee! Ja hän sai sen tehdyksi loppuun. Onnistumisen indikaattoreita itsenäisissä tilanteissa: saattaa tehtävän loppuun, luottaa itseensä ja pitää tehtävästä. Yhdessä onnistuminen: vahvat sosiaaliset suhteet Kokoluokkatilanteissa: avustettuna onnistuminen Tuloksena yhdeksän onnistumiseen vaikuttavaa tekijää: ajattelu ja myönteiset tunteet (27.9%), suoriutuminen (18,4 %), toiminta (suunnittelu, tavoitteet, harjoittelu jne) (14 %), taidot (13,4%), palaute ja tuki yleensä opettajalta (10,6%), Vähäinen merkitys: henkilökohtaiset ominaisuudet (kuten sinnikkyys, luovuus, rehellisyys), tehtäviin liittyvät tekijät (voittaminen, korkeat pisteet), aiemmat oppimiskokemukset ja sosiaaliset taidot. Lapset voivat kokea onnistumista useissa eri koulutilanteissa. Tehtävän suorittaminen ja positiiviset tunteet opettajan tuki ja yhteisöllinen työskentely ovat keskeisimpiä onnistumisen elementtejä.
KIINNOSTU, INNOSTU, MOTIVOIDU, SITOUDU Triggers (dis)(re)engagement MOTIVATION INTEREST Ainley, 2006; Järvelä & Renninger, 2014; Renninger & Bachrach, 2015; Renninger & Hidi, 2011
KIINNOSTUKSEN HERÄÄMINEN JA SEN TUKEMINEN Kiinnostus kehittyy suhteessa ympäristöön ja toisiin ihmisiin, ja se on muokkautuva ja vaihteleva. Virike (triggeri) saa aikaan kognitiivisen tai affektiivisen reaktion, saa innostumaan, kiinnostumaan ja sitoutumaan (Koukuttaa) on motivaatiotekijä yksilöllinen ja tilannekohtainen voi olla objekti, tapahtuma, henkilö, tunnekokemus (negatiiviset/positiiviset), huumori, tehtävä tai idea, vuorovaikutustilanne, ongelma, uusi näkökulma; uutuusarvo, haastavuus/vaikeus, kognitiivinen konflikti (teknologia, hands-on, yhteisöllinen työskentely, pelillistäminen) Virikkeillä on vaikutusta oppijan tekemiin valintoihin ja käytökseen Ainley, 2006; Järvelä & Renninger, 2014; Renninger & Bachrach, 2015; Renninger & Hidi, 2011
KIINNOSTUKSEN HERÄÄMINEN JA SEN TUKEMINEN Miten suunnitellaan opetusta, jossa on omalle oppilasryhmälle toimivia virikkeitä? Sopiva vaikeusaste Tiedonhalun tyydyttäminen Mahdollisuuksia iloon, leikkiin, luovuuteen ja ongelmanratkaisuun Kiinnostavat tehtävät ja projektit (toistavat rutiininomaiset tehtävät ovat tylsiä) Kilpailu? Oman suorituksen/ymmärryksen parantaminen. Pakko vai intohimo? Kiinnostuksen kasvaessa minäpystyvyyden tunne lisääntyy, tavoitteenasettelu ja itsesäätöisyys kehittyvät. Ainley, 2006; Järvelä & Renninger, 2014; Renninger & Bachrach, 2015; Renninger & Hidi, 2011