1510017192 Utajärven kunta Maaselän tuulivimapuistn sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 14.4.2015 Tässä sallistumis- ja arviintisuunnitelmassa (OAS) esitetään sayleiskaavan laatimisen lähtökhtia ja tavitteita, kuvataan kaavituksen eteneminen ja kerrtaan miten salliset vivat vaikuttaa kaavitukseen ja kuinka kaavan vaikutuksia arviidaan suunnittelun aikana. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnitteluprsessin aikana. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti.
1. Suunnittelualue Maaselän tuulivimasayleiskaavan suunnittelualue, jka kstuu Maaselän ja Hepharjun alueista, sijaitsee Utajärven Sanginkylän länsipulella. Utajärven keskusta sijaitsee suunnittelualueesta lunaassa nin 9 kilmetrin etäisyydellä, Muhksen keskusta nin 25 kilmetrin etäisyydellä lännessä ja Vaalan keskusta nin 25 kilmetrin etäisyydellä etelässä. Suunnittelualueen laajuus n nin 3 300 ha. Tarvittaessa kaava-alueen rajausta vidaan tarkistaa työn edetessä. Suunnittelualueen maat vat Trnatr Oyj:n ja yksityisten mistuksessa. Maanmistajan kanssa n tehty vukraspimukset. Kaavan vaikutusten arviinti khdistuu varsinaista suunnittelualuetta laajemmalle alueelle. Kuva 2. Suunnittelualueen alustava rajaus (sininen viiva), jka tarkentuu suunnittelun aikana ja kunnanraja (punainen viiva). 2
2. Tuulivimapuistn kuvaus Maaselän Tuulipuist Oy suunnittelee nin 37 tuulivimalan laajuista maatuulivimapuista Utajärven Maaselän ja Hepharjun alueelle. Kunkin tuulivimalan nimellisteh n enintään 4,5 MW. Tuulivimaliden napakrkeus n enintään 160 metriä ja kknaiskrkeus enintään 230 metriä. Tuulivimaliden lpullinen määrä ja sijainti tarkentuvat suunnittelun edetessä. Tuulivimaliden välille rakennetaan hulttieverkst, jiden yhteyteen maakaapelit pyritään sijittamaan. Jkainen tuulivimala kstuu perustuksista, trnista, knehuneesta sekä rttrista. Tuulivimalat kytketään tisiinsa 20 kv - 36 kv maakaapelilla, jtka sijitetaan ensisijaisesti hultteiden yhteyteen kaivettaviin kaapelijiin. Kaapelit jhdetaan ja kytketään tuulivima-alueen yhteyteen rakennettavaan sähköasemaan. Maaselän ja Hepharjun suunnittelualueille rakennetaan kaksi uutta sähköasemaa. Muuntasemalla tuulivimaliden tuttama teh muunnetaan tarvittavaan siirtjännitteeseen. Tuulivimahanke kytketään jk Muhksen Pyhäksken tai Pyhäselän sähköasemaan uudella rakennettavalla 110 tai 400 kv vimajhdlla. Tuulivimapuistn timinnallinen jaks n nykyaikaisissa tuulivimalissa suhteellisen pitkä. Tuulivimaliden perustusten ja trnin laskennalliseksi käyttöiäksi n arviitu keskimäärin 50 vutta ja turbiinin (knehune ja siivet) vastaavasti nin 20 vutta. Kneistja uusimalla käyttöikää n mahdllista pidentää 50 vuteen asti. Hankkeesta vastaa Maaselän Tuulipuist Oy, jka n Trnatr Oyj:n ja NV Nrdisk Vindkraftin 50/50 mistama yhtiö. Sen ktipaikka n Utajärvi. 3. Tavitteet Maaselän tuulivimapuistn sayleiskaavan laadinnan tavitteena n mahdllistaa suunniteltavan tuulivimapuistn rakentaminen. Tuulivimapuist mudstuu tuulivimalista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulivimapuistn sähköasemasta, sähköverkkn liittymistä varten tarvittavasta 110 kv:n ilmajhdsta sekä tuulivimalita yhdistävistä hultteistä. Osayleiskaava laaditaan MRL:n 77 a :n mukaisena kaavana siten, että rakennusluvat vidaan myöntää suraan sayleiskaavan perusteella. Tuulivimapuisthankkeilla tteutetaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavitteita, valtakunnallista ilmast- ja energiastrategiaa sekä Phjis-Phjanmaan maakunnan tavitteita ja strategiita. Työ- ja elinkeinministeriö julkaiseman kansallisen energia- ja ilmaststrategian tavitteena n varmistaa vudelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmasttavitteiden saavuttaminen, sekä valmistella tietä khti pitkän aikavälin tavitteita. Strategiassa n esitetty tavitteeksi, että vunna 2025 tuulivimalla tutetaan sähköä nin 9 TWh. Aiemmin asetettu tavite vudelle 2020 n 6 TWh. 3
4. Suunnittelun lähtökhdat 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) vat sa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavitteet tulee ttaa humin ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavituksessa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden tarkistuksessa n krstettu ilmastnmuutksen hillinnän ja ilmastnmuutkseen speutumisen haasteita alueidenkäytössä. Alueiden käytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Tuulivimalat n sijitettava ensisijaisesti keksitetysti useamman vimalan yksiköihin. Tämän tuulivimapuistn sayleiskaava-aluetta kskevat erityisesti seuraavat asiakknaisuudet: elinympäristön laatua, kulttuuri- ja lunnnperintöä, virkistyskäyttöä ja lunnnvarja sekä timivia yhteysverkstja ja energianhulta kskevat asiakknaisuudet. 4.2 Phjis-Phjanmaan maakuntakaava Suunnittelualueella n vimassa Phjis-Phjanmaan maakuntakaava. Kaava n vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005 ja se n saanut lainviman 25.8.2006. Maakuntakaavassa Maaselän suunnittelualueelle n sitettu mttrikelkkailureitti. Maaselän suunnittelualue rajautuu eteläsastaan seututiehen. Hepharjun suunnittelualueen phjisrajalla sijaitsee muinaismuistkhde. Suunnittelualueiden läheisyydessä suunnittelualueiden killis- ja lunaispulella sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet. Hepharjun suunnittelualueesta kaakkn n sitettu lunnnsujelualue (SL) ja Natura 2000 verkstn kuuluva tai ehdtettu alue. Maaselän itäpulella Sanginkylä n sitettu khdemerkinnällä kylä (at). Hepharjun suunnittelualueesta etelään sijaitsee phjavesialue. Kuva 4. Ote Phjis-Phjanmaan maakuntakaavasta ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti (sininen viiva). 4
4.3 Phjis-Phjanmaan 1. vaihemaakuntakaava Phjis-Phjanmaan maakuntakaavan uudistaminen alitettiin syksyllä 2010 ensimmäisen vaihekaavan laadinnalla. Kaavassa käsiteltävät pääteemat vat lleet siden kknaiskäyttö, lunnnympäristö, tuulivima, kaupan suuryksiköt ja liikennejärjestelmä. Vaihemaakuntakaavassa n sitettu maa- ja merialueita. Ositetut alueet sveltuvat 10 vimalan tai sitä suurempien kknaisuuksien tteuttamiseen. Maaselän aluetta ei le sitettu 1. vaihemaakuntakaavassa tuulivimaliden alueeksi. Vaihemaakuntakaava n hyväksytty maakuntavaltuustssa 2.12.2013. Kaava n timitettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vaihemaakuntakaavassa Maaselän suunnittelualueelle n sitettu mreenimudstuma (ge-2), arvkas gelginen mudstuma. Suunnittelualueiden välissä sijaitsee turvetutantn sveltuva aluekhde (tu-1) ja turvetutantn sveltuva alue (tu-1). Maaselän suunnittelualue rajautuu eteläsastaan seututiehen. Hepharjun suunnittelualueen läheisyyteen itäpulelle sijittuu turvetutantn sveltuva alue (tu-2). Suunnittelualueista itään ja länteen sijittuu turvetutantn sveltuvia alueita (EO-tu). Hepharjun suunnittelualueesta kaakkn n sitettu lunnnsujelualue (SL) sekä Natura 2000 verkstn kuuluva alue. Maaselän suunnittelualueesta itään sijaitsee lunnn mnimutisuuden kannalta tärkeä sualue (lu-1). Kuva 5. Ote Phjis-Phjanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta (ei vielä lainvimainen) ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti (sininen rajaus). Kk maakuntakaavan aluetta kskevia alueidenkäytön periaatteita ja yleismääräyksiä: TUULIVOIMARAKENTAMINEN Yleisiä suunnittelumääräyksiä: Maakunnassa sitettujen tuulivimala-alueiden ulkpulelle vidaan tteuttaa tuulipuistja, jtka eivät le merkitykseltään seudullisia. Tuulivimarakentamista suunniteltaessa vimalat tulee sijittaa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvkkaiden maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen, lunnnsujelualueiden, Natura 2000 verkstn alueiden, harjunsujeluhjelman alueiden, maakuntakaavan lu -alueiden ja seudullisesti merkittävien virkistysalueiden ulkpulelle. 5
Tuulivimarakentamista suunniteltaessa n tettava humin eri hankkeiden yhteisvaikutukset erityisesti asutukseen, maisemaan ja linnustn sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Tuulivimarakentamisen yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa n varmistettava, ettei asutukselle aiheudu merkittäviä melu- ja välkevaikutuksia ja että valtakunnallisten kulttuuriympäristöjen arvt säilyvät. Muutt linnustn khdistuvien yhteisvaikutusten ehkäisemiseksi vimalat tulee sijittaa ensisijaisesti maakuntakaavituksen yhteydessä määriteltyjen muutn painpistealueiden ja tärkeimpien levähtämisalueiden ulkpulelle. Lähekkäin sijittuvien tuulivimala-alueiden liittäminen sähköverkkn n pyrittävä keskittämään yhteiseen jhtkäytävään. Tuulivimarakentamista suunniteltaessa n tettava humin lentliikenteestä, liikenneväylistä ja tutkajärjestelmistä jhtuvat rajitteet vimaliden klle ja sijittelulle sekä selvitettävä tuulivimaliden vaikutukset pulustusvimien timintaan. Prnhitalueella tulee turvata prnhidn edellytykset. 4.4 Phjis-Phjanmaan 2. vaihemaakuntakaava Phjis-Phjanmaan maakuntakaavan uudistamiseen liittyvän 2. vaihemaakuntakaavan lunns n llut julkisesti nähtävillä 25.3. 30.4.2015. 2. vaihemaakuntakaavassa käsitellään kk maakunnan alueidenkäyttöä seuraavien teemjen salta: kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys- ja matkailu, seudullisen jätteenkäsittelyalueet ja seudulliset ampumarata-alueet. Vaihemaakuntakaavalunnksessa suunnittelualueella ei le merkintöjä. Suunnittelualueen itäpulella Sanginkylä n sitettu kyläksi. Suunnittelualueesta itään Sanginkylän kulttuurimaisema n sitettu maakunnallisesti arvkkaaksi maisema-alueeksi ja Lahti maakunnallisesti arvkkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kuva 6. Ote Phjis-Phjanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta (lunns) ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti (sininen rajaus). 4.5 Phjis-Phjanmaan 3. vaihemaakuntakaava 3. vaihemaakuntakaavassa käsitellään kiviaines- ja phjavesialueet, uudet kaivkset, muut tarvittavat päivitykset. Kaava n suunniteltu käynnistyväksi vuden 2015 aikana. 6
4.6 Kainuun maakuntakaava 2020 Kainuun alueella n vimassa Kainuun maakuntakaava 2020. Kyseinen kknaismaakuntakaava n vimassa kk maakunnan alueella Valtineuvstn vahvistettua kaavan 29.4.2009. 4.7 Kainuun tuulivimamaakuntakaava Kainuun tuulivimamaakuntakaavan kaavalunns n llut nähtävillä 11.8. - 12.9.2014. Vaihemaakuntakaavassa sitetaan vähintään seudullisesti merkittävään tuulivimatutantn parhaiten sveltuvat alueet, minkä alarajaksi kk Kainuun alueella n määritetty pääsääntöisesti 10 tuulivimalaa lukuun ttamatta Oulujärven ranta-aluetta, jssa alaraja n llut viisi tuulivimalaa. Maaselkää lähin tuulivimamaakuntakaavalunnksen alue sijaitsee nin 15 kilmetrin etäisyydellä etelässä. 4.8 Yleiskaava Suunnittelualueella ei le vimassa levaa yleiskaavaa. Utajärvellä suunnittelualuetta lähin vimassaleva yleiskaava Keskustan sayleiskaava sijaitsee suunnittelualueesta nin viiden kilmetrin etäisyydellä lunaassa. Suunnittelualueesta länteen nin 9 kilmetrin etäisyydellä sijaitsee myös Stkajärvi-Alakylä sayleiskaava. Keväällä 2012 n käynnistetty Oulujkivarren rantasayleiskaavan laatiminen Utajärven taajaman ja Vaalan rajan välille. Rantasuus n aina kaavittamatn sa Oulujkivartta. Kaava-alue sijittuu lähimmillään nin seitsemän kilmetrin etäisyydelle suunnittelualueesta lunaaseen. Suunnittelualue rajautuu vireillä levaan, lunteeltaan strategiseen Uuden Oulun yleiskaavaan, jka n llut lunnksena nähtävillä alkuvudesta 2013. Kuva 7. Ote Uuden Oulun yleiskaavalunnksesta, Utajärven keskustan sayleiskaavasta ja Stkajärvi-Alakylä sayleiskaavasta sekä Oulujkivarren rantasayleiskaavan rajaus. Oulujkivarren rantasayleiskaavan rajaus n merkitty tteeseen punaisella katkviivalla. Suunnittelualueen rajaus n merkitty tteeseen sinisellä viivalla. 7
4.9 Asemakaavat Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei le vimassa levia asemakaavja. 4.10 Rakennusjärjestys Utajärven rakennusjärjestys n hyväksytty kunnanvaltuustssa 20.4.2006. 4.11 Muut hankkeet, suunnitelmat ja päätökset Utajärven kunnanhallitus n käsitellyt tuulivimahankkeen sayleiskaavituksen käynnistämistä kkuksessaan 17.3.2015 84 ja päättänyt käynnistää tuulivimasayleiskaavan (MRL 77 a ). Maaselän ja Hepharjun tuulivimalahanke edellyttää ympäristövaikutusten arviintimenettelyä. Osayleiskaavamenettely kytketään YVA -menettelyn aikatauluun. Ympäristövaikutusten arviintimenettelyssä tutettua arviintitieta hyödynnetään yleiskaavan vaikutusten arviinnissa. Tunnistetut ympäristövaikutukset hjaavat suunnitteluratkaisuja kaavituksessa. Maatuulivimapuistn rakentaminen edellyttää alueen kaavittamista ja lupaa maaalueiden mistajilta. Päätökset hankkeen mahdllisesta tteuttamisesta tekee hankkeesta vastaava kaavitusmenettelyn jälkeen. Rakennuslupapäätökset tuulivimaliden salta tekee kaupungin rakennuslautakunta. Trnatr Oyj suunnittelee tuulivimapuistn rakentamista Lavakrpeen Ouluun ja Pahkavaaraan Utajärvelle. Mahdlliset lähialueelle suunnitellut hankkeet humiidaan kaavan yhteisvaikutusten arviinnissa. 5. Laadittavat selvitykset Kaavituksen lähtötiet- ja selvitysaineistna timivat YVA -menettelyn kanssa samaan aikaan laadittavat selvitykset. Tuulivimahankkeen yleissuunnittelua tehdään samaan aikaan sayleiskaavan suunnittelun kanssa. Tuulivimaliden sijittaminen tulee perustumaan tuulivimatimijan laatimiin sijitussuunnitelmiin ja sayleiskaavan aikana laadittaviin erillisselvityksiin, mallinnuksiin ja arviinteihin. Osayleiskaavan valmistelussa laaditaan seuraavat selvitykset: Tässä vaiheessa selvitystarpeiksi n arviitu: kasvillisuus- ja lunttyyppiselvitys liit-ravaselvitys metsäkanalintuselvitys kevätmuuttselvitys syysmuutnseuranta pesimälinnustselvitys petlintuseuranta viitasammakkselvitys lepakkselvitys 110 kv vimajhdn ympäristöselvitys Muun eläimistön selvitys Natura-arviinnin tarveharkinta hankkeen vaikutuksista meluselvitys 8
välkeselvitys maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys arkelginen inventinti näkemäalueanalyysi yhteisvaikutusten selvitys Tarvittaessa kaavituksen yhteydessä tarkennetaan näitä selvityksiä tai laaditaan uusia selvityksiä. 6. Arviitavat vaikutukset Osayleiskaavituksen yhteydessä arviidaan kaavan tteuttamisen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Arviinnissa tarkastellaan sekä tuulivimalan rakentamisen, käytön että käytöstä pistn vaikutuksia. Ympäristövaikutuksia selvitettäessä painpiste asetetaan merkittäviksi arviituihin ja kettuihin vaikutuksiin. Tuulivimahankkeissa merkittäväksi tunnistettuja vaikutuksia vat erityisesti melu- ja varjn vilkkumisvaikutukset, linnustvaikutukset sekä maisemavaikutukset. Ympäristövaikutusten merkittävyyttä arviidaan vertaamalla ympäristön sietkykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen. Vaikutusten arviinnin menetelminä käytetään asiantuntija-arviita paikkatietanalyyseja, kartta- ja ilmakuvatulkintja sekä maastkäyntejä. Keskeisimpiä selvitettäviä vaikutuksia tässä hankkeessa vat: vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja elinkeinihin vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön liikennevaikutukset vaikutukset ilmastn meluvaikutukset ja varjn vilkkumisen vaikutukset vaikutukset ihmisten elinlihin ja viihtyvyyteen vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja sujelukhteisiin vaikutukset maa- ja kalliperään sekä pinta- ja phjavesiin turvallisuusvaikutukset vaikutukset elinkeinihin ja taluteen vaikutukset pulustusvimien timintaan lentestevaikutukset ja vaikutukset ilmailuun yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa 9
7. Osalliset Osallisia vat kaikki ne, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa sekä viranmaiset ja yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään. Alla n lueteltu suunnittelutyön keskeiset salliset: Kaavan ja sen vaikutusalueen maanmistajat ja haltijat, asukkaat ja lma-asukkaat, yritykset ja elinkeinn harjittajat, virkistysalueiden käyttäjät Viranmaiset, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään Finavia Fingrid Oyj Digita Oy Liikennevirast Liikenteen turvallisuusvirast Trafi Metsähallitus Metsäkeskus Phjis-Phjanmaa Oulu-Killismaan pelastuslaits Phjis-Phjanmaan ELY- keskus Phjis-Phjanmaan liitt Phjis-Phjanmaan maakuntamuse Pulustusvimat Riista- ja kalataluden tutkimuslaits Sumen metsäkeskus (Phjis-Phjanmaa) Utajärven kunnan hallintkunnat ja viranhaltijat Viestintävirast Ficra Alueella timivat yritykset Vap Oy Alueella timivat yhdistykset, kuten Asukasyhdistykset Sanginkylän asukasyhdistys Kylätimikunnat Ktiseutuyhdistykset Utajärven ktiseutuyhdistys MTK Phjis-Sumi Metsänhityhdistykset Metsänhityhdistys Rkua-Paljakka Metsänmistajien liitt Phjis-Sumi ry Phjis-Phjanmaan lunnnsujeluviiri Phjis-Phjanmaan lintutieteellinen yhdistys Sanginkylän kalaveden sakaskunta Sanginkylän Riistaveikt ry Tienhitkunnat Utajärven riistanhityhdistys 10
8. Osallistumisen ja vurvaikutuksen järjestäminen Kaavituksen vireille tulsta ja sallistumis- ja arviintisuunnitelman (OAS) nähtävillä lsta sekä kaavalunnksen ja kaavaehdtuksen nähtävillä lsta tiedtetaan Utajärven kunnan virallisella ilmitustaululla, Utajärven kunnan virallisessa tiedtuslehdessä ja kunnan ktisivuilla (www.utajarvi.fi). 8.1 Alitusvaihe (Kevät 2015) Kunnanhallitus päättää kaavan vireille tulsta sekä sallistumis- ja arviintisuunnitelman hyväksymisestä ja asettamisesta julkisesti nähtäville. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) pidetään nähtävillä kk suunnittelutyön ajan kunnantallla ja kunnan ktisivuilla. Osalliset vivat jättää mielipiteitä sallistumis- ja arviintisuunnitelmasta kaavaehdtuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallisella n mahdllisuus esittää ELY -keskukselle neuvttelun käymistä OAS:n riittävyydestä ennen kaavaehdtuksen asettamista julkisesti nähtäville. Js suunnitelma n ilmeisen puutteellinen, ELY -keskuksen n viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvttelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa suunnittelutyön aikana. Ennen valmisteluvaiheen kuulemista järjestetään alitusvaiheen viranmaisneuvttelu. 8.2 Valmisteluvaihe (taviteaikataulu talvi 2015) Kunnanhallitus päättää sayleiskaavan nähtäville asettamisesta. Kaavalunns ja sen valmisteluaineist pidetään nähtävillä 30 vrk:n ajan. Nähtävillä laikana sallisella n mahdllisuus antaa mielipide kaavalunnksesta ja kaavalunnksesta pyydetään lausunnt viranmaisilta. Kaavalunnksen nähtävillä laikana järjestetään yleisötilaisuus, jssa esitellään sayleiskaavalunns ja kaavan tteuttamisen arviidut vaikutukset. Kaavalunnksesta saatuihin lausuntihin ja mielipiteisiin laaditaan vastineet, jtka käsitellään kunnanhallituksessa sayleiskaavanehdtuksen käsittelyn yhteydessä. Tinen viranmaisneuvttelu käydään, kun kaavalunns n llut nähtävillä ja kun sitä kskevat lausunnt ja mielipiteet n saatu. Lausuntihin ja mielipiteisiin laaditaan vastineet, jtka käsitellään kunnanhallituksessa sayleiskaavaehdtuksen käsittelyn yhteydessä. 8.3 Ehdtusvaihe (taviteaikataulu kesä-syksy 2016) Kaavalunns tarkistetaan saatujen lausuntjen ja mielipiteiden phjalta sayleiskaavaehdtukseksi. Kunnanhallitus päättää sayleiskaavaehdtuksen nähtäville asettamisesta. Osayleiskaavaehdtus pidetään julkisesti nähtävillä 30 vrk:n ajaksi. Kaavaehdtuksesta pyydetään lausunnt kaavan kannalta keskeisiltä viranmaisilta ja yhteisöiltä. Ulkpaikkakunnalla asuvia kaava-alueen ja siihen rajittuvia maanmistajia tiedtetaan kirjeitse. Kunnan asukkaat ja salliset vivat jättää kaavaehdtuksesta kirjallisen muistutuksen (MRA 27 ) ennen nähtävillä ln päättymistä. Lausuntihin ja muistutuksiin laaditaan vastineet, jtka kaupunginhallitus käsittelee. Saatu palaute tetaan humin kaavaehdtuksen valmistelussa hyväksymiskäsittelyä varten. 11
Viranmaistahjen kanssa pidetään tarvittaessa ehdtusvaiheen viranmaisneuvttelu (MRL 66, MRA 18 ), kun kaavaehdtus n llut julkisesti nähtävänä ja sitä kskevat muistutukset ja lausunnt saatu. 8.4 Hyväksymisvaihe (Taviteaikataulu syksy 2016) Kunnanvaltuust päättää sayleiskaavan hyväksymisestä. Kaavan hyväksymisestä ilmitetaan MRL 67 ja MRA 94 :n mukaisesti. Osayleiskaavan hyväksymistä kskevaan päätökseen vi hakea muutsta valittamalla päätöksestä Oulun hallint-ikeuteen ja edelleen Krkeimpaan hallint-ikeuteen. Mikäli valituksia kunnanvaltuustn hyväksymispäätöksestä ei jätetä, kaava saa lainviman 30 vurkauden kuluttua kunnanvaltuustn päätöksestä. Vimaantulsta kuulutetaan Utajärven kunnan virallisessa tiedtuslehdessä, kunnan ilmitustaululla ja ktisivuilla www.utajarvi.fi. 12
9. Yhteystiedt UTAJÄRVEN KUNTA Lisätietja www.utajarvi.fi Laitilantie 5, PL 18, 91600 UTAJÄRVI Kyösti Juujärvi Kunnanjhtaja p. 08 5875 5707 etunimi.sukunimi@utajarvi.fi Mirja Savlainen Tekninen jhtaja p. 08 587 55809 etunimi.sukunimi@utajarvi.fi TUULIVOIMAHANKEVASTAAVA MAASELÄN TUULIPUISTO Oy c/ TORNATOR Oyj Rain Kukknen Hankepäällikkö, Tuulivima Äyritie 8 D 01510 VANTAA p. 050 468 8533 etunimi.sukunimi@trnatr.fi KAAVAA LAATIVA KONSULTTI/ RAMBOLL FINLAND OY Matti Kautt Jhtava asiantuntija Niemenkatu 73 15140 LAHTI p. 0400 493 709 etunimi.sukunimi@rambll.fi Pirj Pellikka Prjektipäällikkö, YKS-424 Kirjastkatu 4 70100 KUOPIO p. 040 532 2380 etunimi.sukunimi@rambll.fi 13