ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvuosi 2016-2017 (Perusopetusasetus 852/1998 9) PÄIVÄKODIN NIMI: ESIOPETUSRYHMÄN NIMI: Nilsbyn esiopetus KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto hyväksynyt Pvm ESIKOULULAISTEN MÄÄRÄ 15 josta tyttöjä 5 TUNTIMÄÄRÄ Esiopetuksen tuntikehys Päivittäinen työaika 4h 8.25 12.25 ESIOPETUKSEN HENKILÖSTÖ Esiopettaja Avustaja Lähihoitaja Lähihoitaja Terhi Nieminen Petra Kaanela Taru Suominen LUKUVUODEN TYÖAJAT Työ- ja lomapäivien osalta noudatetaan Paraisten kaupungin koulutoimen keskitettyä päätöstä. Syyslukukausi 16.08.2016-21.12.2016 Syysloma 13.10.2016-14.10.2016 Joululoma 22.12.2016-08.01.2017 Kevätlukukausi 09.01.2017-02.06.2017
Talviloma 20.02.2017-24.02. 2017 Pääsiäisloma 14.04.2017-17.04.2017 Muut lomapäivät 26.05.2017 (mahdollisesti, jos teemme pidemmän 8h kestävän kevätretken VIIKKO-OHJELMA Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Tehtäviä (äidinkieli/matematiikka/sosiaaliset taidot/tunnetaidot/oppimaan oppimisen taidot) Musiikkituokio/ Kädentaitoja vuoroviikoin Tehtäviä (äidinkieli/matematiikka/sosiaaliset taidot/tunnetaidot/ oppimaan oppimisen taidot) Metsämörrikoulu/ ulkoliikuntaa vuoroviikoin Leikkipäivä PÄIVÄOHJELMA Kello 8.25 Vapaata leikkiä 9.00 Aamupiiri 9.10 Päivän toiminta ulkona tai sisällä 10.10 Ulkoilu 11.15 Siirrymme sisälle 11.30 Ruokailu 12.00 Sadun kuuntelua patjalla makoillen. 12.20 Lapset, jotka eivät jää täydentävään päivähoitoon siirtyvät pukemaan ulkovaatteita ja siirtyvät taxiin/lähtevät vanhempiensa kanssa kotiin. 12.20 Täydentävään päivähoitoon jäävät esikoululaiset lepäävät vielä 5 minuuttia. 12.25 Esikoulu päättyy
PAINOPISTEALUEET Kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet ja menetelmät Noudatamme Paraisten esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Tavoitteet muokkaantuvat ja painottuvat jokaisen lapsen yksilöllisistä tarpeista sekä koko ryhmän tarpeista. Tavoitteena on jokaisen lapsen yksilöllinen ja kokonaisvaltainen kehittäminen mm. oppimaan oppimisen taitojen harjoitteleminen, myönteisen minäkuvan vahvistaminen, sosiaalisten taitojen ja hyvien tapojen harjoitteleminen sekä motoristen taitojen harjaannuttaminen ja vahvistaminen sekä itsestä huolehtimisen taidot. Tavoitteena on, että lapsi on aktiivinen toimija oman oppimisensa suhteen ja hän osallistuu aktiivisesti toiminnan suunnitteluun. Menetelmistä tärkein on leikki. Muita menetelmiä ovat mm. kirja- ja kynätehtävät, sadut, keskustelut, mielikuvitus, kokemuksellisuus, soittaminen, laulaminen, liikunta ja liikkuminen, rytmi, draama,tietokoneen/tabletin käyttö. Toimintamme on ulkopainotteista. Varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen suunnitelma Teen jokaiselle esikoululaiselle oppimissuunnitelman pitäen mielessä kolmiportaisen tuen mallin. Tähän liittyviä taitoja tarkkailen erilaisissa ryhmä- ja toimintatilanteissa. Teen myös jokaiselle lapselle tehtäviä kahden kesken. Näissä hetkissä pystyn hyvin havainnoimaan heitä. Havainnoin heitä myös vapaissa leikkihetkissä sekä siirtymätilanteissa. Myös esikoulun muu henkilökunta havainnoi lapsia kokonaisvaltaisesti ja keskustelemme tekemistämme havainnoista päivittäin. Vanhempien kanssa käytävät keskustelut. Varhaiserityisopettajan kanssa käytävät keskustelut. Oppilashuoltotyöryhmän kokoontumiset. YHTEISTYÖ Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön muodot Päivittäiset keskusteluhetket, reissuvihko, wilma, arvokysely syksyllä sekä arviointikysely keväällä, infoillat, vanhempainillat,vanhempainkeskustelut, juhlat, teemapäivät, tutustumiset työpaikalle sekä yhteiset tempaukset Koulun kanssa tehtävän yhteistyön muodot Yhteiset tempaukset ja aamunavaukset, kummioppilastoiminta, vierailut luokissa, opettajien vierailut eri teemojen puitteissa esikouluryhmässä, koulun tilojen käyttö, erityisopettajan käynnit esiopetusryhmässä kevätlukukaudella, rehtorin osallistuminen OTR:n, erityisopettajan osallistuminen OTR:n, tulevan opettajan osallistuminen OTR:n
Muu yhteistyö Seurakunta, Kotiseutumuseo, toiset esikoulut, kulttuuritoimi, Peikkorinteen päiväkoti, psykologi, koulukuraattori, lastenneuvola, suuhygienisti ESIKOULUN ULKOPUOLELLA TAPAHTUVA TOIMINTA Retket (retkikohteet pääpiirteittäin) Uimaretket Folkhälsanin terapia- altaalle Päivämäärä noin 1krt/kk Metsämörrikouluretket lähimetsään joka toinen viikko. Retket kävellen lähialueeseen. Kirkossa käynti eri juhlapyhien yhteydessä Mahdollisesti tutustumiset jonkun lapsen vanhemman työpaikalle. Retket kotiseutumuseoon Retket tutustumaan kotiseutuun Retket kirjastoon Teatteri- ja/tai konserttiretki Lapsilta tuleviin aiheisiin liittyvät retket Retki Tuorlan Observatorioon Noin 4krt/lukuvuosi 1krt syksyllä/ 1krt keväällä 1krt syksyllä/ 1krt keväällä 1krt syksyllä/ 1krt keväällä 1krt syyslukukaudella ja kevätlukukaudella 2 retkeä lukuvuoden aikana 1krt/ helmi-maaliskuussa Retket luistelemaan 4-5krt lukuvuodessa talvi 2016/2017 Kevätretki saaristoon(mahd. Nauvoon) toukokuun aikana ESIOPETUKSEN ARVIOINTI Lasten kanssa Suoritamme arviointia koko lukuvuoden ajan vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Lapset antavat ja saavat kannustavaa palautetta ja arviointia päivittäin vahvuuksistaan ja kehittämisalueistaan. Harjoitutamme lapsia tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämisen tarpeitaan. Näin tarjoamme heille edellytyksiä oppia itsearviointiin. Syksyllä lapset arvioivat itseään ja eri taitojaan tekemälläni lomakkeella. Lapset kertovat myös, mistä he esiopetuksessa pitävät ja mitä he haluaisivat siellä oppia. Tätä tietoa hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Arvioinnista keskustelemme vanhempainvartissa yhdessä lapsen, lapsen vanhempien ja esiopettajan kanssa. Keväällä käymme
itsearviointilomakkeen vielä uudelleen läpi lapsen ja esiopettajan kanssa. Lapset arvioivat myös usein sitä, miten he ovat mielestään eri asioissa/ tekemisessä/käytöksessään onnistuneet (esim. arvioivat kenen lapsen vieressä pystyvät keskittymään ja kuuntelemaan, valitsevat omasta mielestään parhaan tekemänsä kirjain- tai numeromerkin, millä tavalla kohtelivat kaveriaan.) Vanhempien kanssa Yhdessä keskustelemme ja kerromme havainnoistamme sekä arvioimme lapsen käytöstä, taitoja ja tietoja sekä syksyllä että keväällä. Vanhemmat voivat antaa palautetta ja arvioida esiopetusta vuoden aikana sekä vielä tarkemmin keväällä kyselyn avulla. Työyhteisön jäsenten kanssa Työyhteisön jäsenten kanssa käymme päivittäin keskusteluja, joissa arvioimme lapsia ja heidän taitojaan, tietojaan ja käytöstään sekä kullekin lapselle sopivia työskentelymuotoja. Keskusteluissa arvioimme myös omia toimintatapojamme ja- muotojamme eri tilanteissa. Arvioimme yhdessä myös pääsemmekö asettamiimme tavoitteisiin. Päivittäin teemme myös itsearviointia omasta toimistamme sekä esimerkillisyydestämme Arviointitietoa käytämme pedagogisessa suunnitelussa ja sen mukaan muutamme toimintatapojamme ja opetuksemme suuntaa. Muiden yhteistyötahojen kanssa Keskustelut yksikön esimiehen kanssa. Keskustelut varhaiserityisopettajan ja erityisopettajan kanssa. Keskustelut oppimisen ja opetuksen tukiryhmän kanssa. Keskustelut mahdollisten terapeuttien kanssa. Keskustelut neuvolan kanssa. LUKUVUODEN AIKATAULU/AIHEKOKONAISUUDET ELOKUU Esikouluun ja toisiimme tutustuminen, yhteiset eskarissa saa tehdä- säännöt. Tutustuminen Huiske- esikoulukirjan hahmoihin. Minä itse Ystävystyminen Lähiympäristö SYYSKUU Saaristokulttuuri, ajattelu ja oppimaan oppiminen sekä kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu ovat koko esikouluvuoden kantavia teemoja, jotka nivoutuvat lukuvuoden eri aihekokonaisuuksiin. Perheeni (erilaiset perhekulttuurit) Syksy, syksyn sato, sadonkorjuu, sadonkorjuujuhla, Kirjaimiin tutustuminen alkaa ja jatkuu koko lukuvuoden
Numeromerkkeihin tutustuminen alkaa ja jatkuu koko lukuvuoden Sosiaaliset taidot;kiva kaveri, toisten huomioiminen, työrauha, erilaisuus Hahmottaminen LOKAKUU Karkeamotoristen taitojen harjaannuttaminen Tupaantuliaiset(mitä kaikkea pitää tehdä ennen juhlia, juhlissa ja juhlien jälkeen) Erilaisuus ( erilaisuuden ymmärtäminen, hyväksyminen ja arvostaminen) Luonto; luonnon valmistautuminen talveen Nalleviikko; draamaa, kädentaitoja, nallepäivän - juhla MARRASKUU Lapsilta tuleva aihe Sanavarasto/sanasto; ylä- ja alakäsite Riimittely Isänpäivä Lapsen oikeuksien päivä Pikkujoulu JOULUKUU Suomen itsenäisyys Joulu Joulun valmistelu ja jouluun valmistautuminen Joulun odotus Joulujuhla TAMMIKUU Uusi vuosi Aika, avaruus Talvi Kuullun ymmärtäminen, omien ajatusten ja mielepiteiden kertominen HELMIKUU Ystävyys Kaveri- ja leikkitaidot erityishuomioon (tämä on koko lukuvuoden aiheena) Laskiainen Talviliikuntalajit Eri tiedotusvälineet
MAALISKUU Lapsilta tuleva aihe Sukulaisuus, juureni Kehonhallinta Kevät tulee HUHTIKUU Kevät Pääsiäinen Rahaan tutustuminen Kauppaleikit, roolileikit Saaristolaisuus ja kaksikielisyys TOUKOKUU Saaristolaisuus Lapsilta tuleva aihe Kevätretki Kevätjuhla