ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Roinilan päiväkoti kunnallinen yksityinen Osoite Nystenintie Kellokoski Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Tuija Kupari Puhelin Esiopetuksen päivittäinen työaika Vastuuopettaja Hanne Järvinen, Katri Leppiniemi, Teija Niemi ja Eija Lackman 2. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Pedagogisista ratkaisuista kerrotaan tarkemmin kohdassa 4. Pienryhmätoiminta, Kunnan teeman "Hyvinvoiva lapsi" huomioiminen, lapsen osallisuus toimintaa suunniteltaessa, toiminnassa ja arvioinnissa. Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle

2 3. LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Lukuvuoden teemat: Hyvinvoiva lapsi, Tunne-ja kaveritaidot, Liikunta ja ulkoilu Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Ryhmien välinen yhteistyö, esiopetusryhmien välillä sekä talon muiden ryhmien välillä Kehittämiskohde 1: Hyvinvoiva lapsi (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: Liikunta ja ulkoilu Kehittämiskohde 3: Tunne- ja kaveritaidot Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset s euraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta 4. PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Lapsen osallisuus, pienryhmätoiminta Yksikön sisäinen yhteistyö: Yhteiset liikunta- ja musiikkitapahtumat. Vierailevat esitykset Joustavat ryhmittelyt: Eskareiden vaihdot yli ryhmärajojen, Yhteisiä tapahtumia Oppimisympäristöt: Päiväkodin ympäristöä käytetään mahdollisimman monipuolisesti, jakoa pienempiin ryhmiin. Lähiympäristöä käytetään mahdollisimman paljon. Tutustumista omaan kylään ja sen historiaan. Monipuoliset työtavat: Pienryhmätoiminta erikokoisissa ryhmissä, lasten kokoukset, kahden eskariryhmän yhteinen suunnittelu Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa:

3 Kokonaisvaltaista opetusta eri projektien muodoissa. Lasten kiinnostuksenkohteiden huomioonottaminen ja esiopetuksen tavoitteiden soveltaminen. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle 5. LUKUVUODEN KESKEISET TAPAHTUMAT Yksikön ulkopuolella tapahtuva toiminta: Ryhmät voivat järjestää retkiä yksikön alueen ulkopuolelle. Opettaja esittää retkestä suunnitelman koulun rehtorille/varhaiskasvatusyksikön johtajalle, joka tekee päätöksen retken toteuttamisesta. Syyslukukausi Tutustumista kylän lähiympäristöön erilaisten retkien muodoissa Kylän ulkopuolelle tehtävä retki Kevätlukukausi Retket jatkuvat kevätkaudellakin. Kevätretki Muista retkistä tiedotetaan myöhemmin. 6. YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Esiops keskustelut syksyllä ja keväällä, Tarvittaessa useammin. Vanhempainillat. Päivittäiset tuonti- ja hakutilanteet. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyössä huomioidaan Tuusulan esi- ja alkuopetuksen välisen minimiyhteistyön periaatteet. Esiopetuksen ja koulun välinen yhteistyö sovitusti syksyllä ja keväällä. Keväällä esiopetusryhmän tutustumiset koululle. Koulu osallistuu tarpeen mukaan kevään esiopetuskeskusteluihin. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. varhaiskasvatusyksikkö, muu alueen esiopetus, ala- ja yläkoulu

4 Esiopetusryhmien välinen yhteistyö, kirjasto, neuvola, seurakunta, sairaala, eteva(naapuri),palvelutalo Kustaa Aadolf Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä 7. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Lukuhetkellä luetaan kirjoja, sekä myös muina aikoina erilaisia kuvakirjoja. Lasten kiinnostuksen mukaan erilaisia tietokirjoja. Tietokone ja padejä on myös käytössä. Lähiympäristöön tutustumista ja asioiden nimeämistä ja keskustelua eri asioista. Suomi toisena kielenä opetus Pienryhmässä ja avustajan tukemana erilaisia kielellisiä harjoituksia. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? 8. HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Osallistutaan kunnan järjestämiin koulutuksiin. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen Yrityksistä huolimatta ei kaikki ole päässeet yhteisiin koulutuksiin. 9. HUOLTAJIEN PALAUTE

5 Keskeiset arviointipalautteesta saadut tulokset edelliseltä lukuvuodelta. Tiedottamisen parantaminen ja käytännöistä kertominen etenkin alkusyksyllä. Palautteen antamisen kehittäminen päivittäisissä kohtaamisissa. Osa perheistä kokee DaisyNetin käytön haasteelliseksi. 9.1 HUOLTAJIEN PALAUTE kevät (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset keväältä 9.2 PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. 10. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot, tuen resurssien riittävyys, tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjassa ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmassa on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelma Tuusulan www sivuilla. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä 11. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä

6 Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Roinilan vky kuuluu Kellokosken alueelliseen esiopetuksen oppilashuoltoryhmään. Alueellinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu sovitusti 2-3 kertaa syyslukukauden ja kevätlukukauden aikana. Sovittelutilanteissa lasten kanssa käytetään soveltuvilta osin Miniverso-menetelmää. Kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa noudatetaan kunnan linjauksia ja toimintaohjeita. Kiusaamistilanteissa mahdollinen oppilashuoltoryhmän konsultaatio. Ennaltaehkäisevänä materiaalina käytössä mm. Jukka Hukka -tunnemateriaali. Miten oppilashuoltotyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? 11.1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. psykologi: Niina Luhtala kuraattori: Marika Pesu terveydenhoitaja: Elisa Väyrynen 11.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Varhaiskasvatusyksiköiden johtajat Tuija Kupari ja Eija Kenttälä, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Kristiina Grönroos, koulun laaja-alainen erityisopettaja Mira Mäntynen, kuraattori Marika Pesu, psykologi Niina Luhtala, esiopetusryhmien lastentarhanopettajat. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Kokoontumiset sovitusti syksyisin ja keväisin. Kokoonkutsujana ja puheenjohtaja alueen jommankumman vky:n esimies. Oppilashuoltoryhmässä käsiteltäviä asioita voi ehdottaa puheenjohtajalle ennen kokousta. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: Ulkopuolisia tahoja kutsutaan kokouksiin tarpeen mukaan. Yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Esiopetuksesta kouluun siirryttäessä yhteistyö koulun kanssa on ollut tiivistä. Noudatamme kunnan sovittua minimiä koulun ja esiopetuksen yhteistyössä. Keväällä koulun ja esiopetuksen yhdessä järjestämä vanhempainilta koulutulokkaille.

7 Koulun opettajat osallistuvat tarpeen mukaan tulevien ekaluokkalaisten siisrtokeskusteluihin. Esiopetuksen ja koulun yhteyshenkilönä toimii ela Mira Mäntynen YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Yksilökohtainen oppilashuolto toteutuu tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Vanhemmilla mahdollisuus osallistua oman lapsen asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Yleisellä tasolla vanhempainillat. Yksittäisen lapsen kohdalla kunnan linjausten mukaisesti OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen: Kunnan mahdollisesti järjestämä koulutus. Oppilashuollon asiantuntijoiden konsultaatio tarvittaessa ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Hanne Järvinen, Katri Leppiniemi, Teija Niemi ja Eija Lackman. pvm

8 Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin / varhaiskasvatusyksikön johtajan kanssa pvm