Näytejonosysteemit-kertaus

Samankaltaiset tiedostot
Kirjoitetaan FIR-suotimen differenssiyhtälö (= suodatuksen määrittelevä kaava):

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että

L/M = 16.9/9.1 = 169/91 = 13/7.

IIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.

Määritä seuraavien suodattimien impulssivasteet ja tutki, ovatko ne kausaaleja:

TL5362DSK-algoritmit (J. Laitinen) TTE2SN4X/4Z, TTE2SN5X/5Z Välikoe 1, ratkaisut

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

Tuntematon järjestelmä. Adaptiivinen suodatin

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Liite VATT Analyysin lukuun 5

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

z = Amplitudi = itseisarvo ja vaihe = argumentti (arg). arg Piirretään vielä amplitudi- ja vaihespektri:

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

1 Tarkastellaan digitaalista suodatinta, jolle suurin sallittu päästökaistavärähtely on 0.05 db ja estokaistalla vaimennus on 44 db.

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Kertaustehtäviä 1. välikokeeseen, sl 2008

Remez-menetelmä FIR-suodinten suunnittelussa

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:

exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5.

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa.

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

Katsaus suodatukseen

Summien arviointi integraalien avulla

4 KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

Suodattimet. Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth. Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste)

1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen

Differentiaaliyhtälöt, Syksy 2015 Harjoitus 2, Ratkaisut Ratkaise separoituvat differentiaaliyhtälöt. a) y = y

1 Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. a) Kvantisointivirhe. b) Näytetaajuuden interpolointi. c) Adaptiivinen suodatus.

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta)

Matematiikan tukikurssi

TL5231, Signaaliteoria (S2004) Matlab-harjoituksia

KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Kuvasignaalit. Jyrki Laitinen

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH4. Bohrin vetyatomimallin mukaan elektronin kokonaisenergia tilalla n on. n n.

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

r u u R Poistetut tehtavat, kunjännitestabiiliusja jännitteensäätö yhdistettiin:

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

Ax 0 mm Bx mm Cx 1800 Ay 0 mm By mm Cy 0

Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon. + p(x)y = r(x) (28)

Energian säilymislain perusteella elektronin rekyylienergia on fotnien energioiden erotus: (1)

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

Spektri- ja signaalianalysaattorit

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Audiosignaalit (ver 1.0) Jyrki Laitinen

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

4.3 Signaalin autokorrelaatio

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Kohinan ominaisuuksia

Matematiikan tukikurssi

1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet.

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

BM20A Integraalimuunnokset Harjoitus 8

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 5 / Sähkömagneettisten aaltojen eteneminen väliaineessa ja väliaineesta toiseen

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1

f [Hz] f [Hz]

Digitaalinen Signaalinkäsittely T0125 Luento

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Luento 8. tietoverkkotekniikan laitos

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B

Helsinki University of Technology

SÄHKÖMOTORINEN VOIMA. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria. e =, (1)

T DSP (Harjoitustyö 2003, v. 5.01) Sivu 2 / 9

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

Äärettömät raja-arvot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Nelisolmuinen levyelementti

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia

Helsinki University of Technology

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 6A

S Signaalit ja järjestelmät

Esipuhe. Tampereella, 9. toukokuuta 2003, Heikki Huttunen

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. 8 ( 1)

Transkriptio:

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Näytoosystmit-krtaus. Olkoo x(t cos(πtcos(8πt. a Poimi sigaalista x äytpistitä taauudlla 8 H. Suodata äi saamasi äytoo x( FIR-suotimlla, oka suodikrtoimt ovat a.6, a.5, a.5 a a.6. b Piirrä äytoo x(, suodatustulos y ( skä suotim impulssivast (. c Piirrä suotim lokokaavio. d Määritä suodatuksssa tarvittava lasktakapasittti- a muistivaatimus. Podi mitä suodatuksssa sigaalill tapatui a arvioi suodatuksssa sytyvä viiv. a Lasktaa äytväli: t s / /8 s. Lasktaa sigaaliarvo /8 skui väli alka aatkstä t. Koska sigaali muodostuu kadsta kosiisigaalista oid taauudt ovat H [cos(π t] a H [cos(π t], ii lasktaa äytpistitä 8 kappaltta (N 8, olloi kumpaaki taauutta äyttisttää väitää akso: t t s : x( cos(π cos(8π t t s /8: x( cos(π /8 cos(8π /8 -.9 t t s /8: x( cos(π /8 cos(8π /8 t t s /8: x( cos(π /8 cos(8π /8 -.7 t t s /8: x( cos(π /8 cos(8π /8 5 t 5 t s 5/8: x(5 cos(π 5/8 cos(8π 5/8 -.7 6 t 6 t s 6/8: x(6 cos(π 6/8 cos(8π 6/8 7 t 7 t s 7/8: x(7 cos(π 7/8 cos(8π 7/8 -.9 Huomaa, ttä tässä laskttii siis yksittäisiä sigaaliarvoa (äyttistys, otka sitt pyöristttii valittuu sitystarkkuut (kvatisoiti. Tuloksa saatii sigaali x( {, -.9,, -.7,,..7,, -.9},,,,,, 5, 6, 7 Kiroittaa FIR-suotim diffrssiytälö ( suodatuks määrittlvä kaava: y ( a x( a x(- a x(- a x(-.6x(.5x(-.5x(-.6x(- Lasktaa kaavalla okaista tulosigaali x( arvoa koti yksi lätösigaali y ( arvo: : y (.6x(.5x(-.5x(-.5x(-.6.5.5.5. Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Tässä luttii muistista tulosigaali arvot x(, x(-, x(- a x(-. Arvot x(-, x(- a x(- ovat ollia, koska iitä i ol mitattu ( ovat oossa x( arvoa x( dltäviä arvoa a äyttistystä kaikki muistipaikat ollataa. Lasktaa vastaavasti muut lätöarvot: : y (.6x(.5x(.5x(-.5x(-.85 : y (.6x(.5x(.5x(.5x(-.9 : y (.6x(.5x(.5x(.5x(.7 : y (.6x(.5x(.5x(.5x( -.7 5: y (5.6x(5.5x(.5x(.5x( -.88 6: y (6.6x(6.5x(5.5x(.5x( -.88 7: y (7.6x(7.5x(6.5x(5.5x( -.7 Suodatustuloksksi saadaa siis lätösigaali y ( {.,.85,.9,.7, -.7, -.88, -.88, -.7},,,,,, 5, 6, 7 b Piirrtää tulo x( a lätö (suodatustulos y (: x[] - - 5 6 7.5 y[] -.5-5 6 7 FIR-suotim tapauksssa impulssivast arvot suodikrtoimt. Piirrtää impulssi a impulssivast: Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä.8.6 δ. []. 5 6 7.5.... 5 6 7 Kuvasta ädää, ttä tkllä attu impulssi tuottaa vast, ossa impulssi o lviyt lä äytt mittaisksi. Samalla vast uippu o viivästyyt rätts vrrattua.. äytväliä. c x[].6 y[] -.5 -.5 -.6 d Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Lokokaaviosta (tai diffrssiytälöstä ädää suoraa, ttä yd pist suodatus vaatii lä krtolaskua, kolm ytlaskua skä aiaki kolm muistiakua (x(-, x(-, x(-. Tällöi siis krtoimt a, a, a a a skä x( olttaa o lutuiksi prosssori rkistrii. Skuissa vaadittavi lasku- a muistiopraatioid lukumäärä saadaa krtomalla dllä sittyt arvot kadksalla ( 8. H H x[] - - 5 6 7 H.5 Nollavaii kosiisigaali y[] -.5 Viiv äytväliä.5 s - 5 6 7 Lätösigaali muodosta voidaa päätllä, ttä suodatuksssa läpi tul vai H: taaui sigaali (li H suodattuu pois. Tämä prustlla o ilmistä (vaikkakaa tässä asiaa i tarkmmi tutkita, ttä kysssä o alipäästösuodi (LPF, oka raataauus o välillä.. H. Nollavaiis H: taauis kosiii vrtaamalla avaitaa, ttä sigaali o suodatuksssa viivästyyt. äytväliä li.5 s (uomaa, ttä tämä vastaa yvi impulssivaststa ttyä päätlmää!. Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. a Suodata ttävässä muodostamasi äytoo x( IIR-suotimlla, oka krtoimt ovat a, a -.5, a, b.96 a b.58. b Piirrä suodatustulos y (. c Piirrä suotim lokokaavio (suora muoto II. d Määritä suodatuksssa tarvittava lasktakapasittti- a muistivaatimus. Määritä suotim siirtofuktio a amottl amplitudispktri. a Tulo: x( {, -.9,, -.7,,..7,, -.9},,,,,, 5, 6, 7 Kiroittaa IIR-suotim diffrssiytälö ( suodatuks määrittlvä kaava: y( a x( a x(- a x(- b y(- b y(- Nyt siis y ( x(.5x(- x(-.96y (-.58y (- Lasktaa kaavalla okaista tulosigaali x( arvoa koti yksi lätösigaali y ( arvo: : y ( x(.5x(- x(-.96y (-.58y (-.5.96.58 Tässä luttii muistista tulosigaali arvot x(, x(-, x(- skä lätösigaali y ( kaksi dllistä arvoa y (- a y (-. Arvot x(- a x(- ovat ollia, koska iitä i ol mitattu ( ovat oossa x( arvoa x( dltäviä arvoa a vastaavasti arvoa y (- a y (- i ol laskttu. Lasktaa vastaavasti muut lätöarvot: : y ( x(.5x( x(-.96y (.58y (- -.7 : y ( x(.5x( x(.96y (.58y ( 5. : y ( x(.5x( x(.96y (.58y ( -5.56 : y ( x(.5x( x(.96y (.58y (.7 5: y (5 x(5.5x( x(.96y (.58y ( -.8 6: y (6 x(6.5x(5 x(.96y (5.58y (.5 7: y (7 x(7.5x(6 x(5.96y (6.58y (5 -.5 Suodatustuloksksi saadaa siis lätösigaali y ( {, -.7, 5., -5.56,.7, -.8,.5, -.5},,,,,, 5, 6, 7 b Jyrki Laiti 5

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Piirrtää tulo x( a lätö (suodatustulos y (: x[] - - 5 6 7 5 y[] -5-5 6 7 Kuva prustlla vaikuttaa siltä, ttä lätösigaali sisältää vai H taauutta (uomaa: sigaalissa virkkäist äytpistid välillä o suuri vaitlu, mikä viittaa taauut / H. Ilmissti kysssä o ylipäästösuodi, oka raataauus o välillä.. H. c x[] w[] y[] -.96 - -.5 - -.58 d Lokokaaviosta ädää yt, ttä yd pist suodatus vaatii viisi (tai käytäössä kolm krtolaskua, lä ytlaskua skä aiaki kaksi muistiakua (w(- a Jyrki Laiti 6

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä w(-. Tällöi siis krtoimt a, a, a, b a b skä x( olttaa o lutuiksi prosssori rkistrii. Skuissa vaadittavi lasku- a muistiopraatioid lukumäärä saadaa taas krtomalla dllä sittyt arvot kadksalla ( 8. Siirtofuktio o yt: H a a b [] a b.5.96.58 Tästä voidaa ratkaista ollat (osoittaa ollakodat a avat (imittää ollakodat. Nollat vastaavat taauusvast ollakotia a avat puolstaa maksimikotia. Nollat:.5.5.5 ± (.5.7 ±.96 Navat:.96.58.96.58.96 ± Nollaapakartta:.96.58.8 ±.59 / Nollaa vastaava kulma o yt arcta(.96/.7. (rad a tätä vastaa puolstaa taauus /./π. /. Jyrki Laiti 7

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Vastaavasti apaa vastaava kulma o π - arcta(.59/.8.5 (rad a tätä vastaa puolstaa taauus /.5/π.7 /. Hamotllaa tämä prustlla amplitudispktri: Amplitudi - / - H / H f Kysssä o siis ylipäästösuodi, oka siirtymäkaista o välillä. H....7 H. Jyrki Laiti 8

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Jyrki Laiti 9 Digitaalis suodattim suuittlu. Osoita, ttä os suotim impulssivast o ( {,,,, }, ii vaivast o liaari. ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( { } { } { } { } ( ( { } ( ( { } { } φ φ φ Huomaa H ku Taauusvast X Y H X X X X X Y x x x x x y cos cos( cos(, Nyt siis taauusvast o ( { } θ H cos( cos( Amplitudiarvot H( ädää suoraa kspottifuktio dstä a vaikulma arvot θ arg{h( } vastaavasti suoraa kspotista: θ arg{h( } - Vai θ riippuu siis slvästi liaarissti taauudsta (kulmakrroi -. Piirrtää vilä vaispktri:

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä 5 Vaikulma 5-5 - -5 - - -8-6 - - 6 8 Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. Tarkoituksa o suuitlla ikkuamtlmällä FIR-alipäästösuodi, oka stokaista vaimuks o oltava väitää db, suuri sallittu vavistuks vaitlu päästökaistalla o. db a siirtymäkaista raataauudt ovat H a H. Näyttaauus H. a Määritä suodatuks totuttava idaali impulssivast (taulukosta. b Määritä suodatusdot totuttava ikkuafuktio (taulukosta. c Määritä äyttaauudlla ormalisoitu siirtymäkaista lvys. d Määritä suodikrroit määrä N. Määritä suodikrtoimt. f Mikä o suuittlmasi suotim diffrssiytälö? g Podi mit tila muuttuu, os stokaista vaimuks o oltava väitää db a muut vaatimukst säilyvät allaa. a D ( f c si c( f c f c ; c si c( πf ; c ±, ±, ±, L, ± Normalisoitu raataauus f c valitaa yt siirtymäkaista puolivälistä: f c D 5 f ( s 5.5.5si c(.5π ;.5; ±, ±, ±, L, ± b Hammig-ikkua totuttaa dot (uom. päästökaistavärätly: π N (.5.6 cos w N krroimäärä. c Normalisoidaa siirtymäkaista.. H: f. d Hammig-ikkuall pät Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. f. N N π (.5.6 cos ;, ±, ±, ±, ±, ± 5 w ( w( ( D π.5.6 cos.5si (.5 ; c π π.5.6 cos.5.5; ±, ±, ±, ±, ± 5 ( {.6,,.5,,.,.5,.,,.5,,.6 }; 5,,,,,,,,,, 5 f y ( a x ( a x ( a x ( L a x ( y (.6x(.5x(.x(.5x( 5.x( 6.5x( 8.6x(.6{ x( x( }.5{ x( x( 8 }.{ x( x( 6 }.5x( 5 Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. Tutkittavassa sigaalissa o iformaatiota kadlla taauuskaistalla: 5-75 H a 55-6 H. Määritä ikkuamtlmää käyttä digitaalis suotim/suotimi suodikrtoimt, oilla m. kaistoilla olvat iformaatiot voidaa rottaa toisistaa, ku stokaistalla vaimuks o oltava väitää db a vast suuri sallittu vaitlu päästökaistalla o. db. Näyttaauus H. Erotus voidaa totuttaa simrkiksi alipäästö- tai ylipäästösuotimlla. Valitaa tässä alipäästösuodi. Amplitudi LPF Kaista Kaista 5 f [H] Kaista Kaista LPF Kaista Viiv Kaista Idaali impulssivast: D ( f c si c( f c f c ; c si c( πf ; c ±, ±, ±, L, ± Normalisoitu raataauus f c valitaa yt siirtymäkaista puolivälistä: f c D 5 f ( s 5.5.5si c(.5π ;.5; ±, ±, ±, L, ± Hammig-ikkua totuttaa dot (uom. päästökaistavärätly: Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä π N (.5.6 cos w N krroimäärä. Normalisoidaa siirtymäkaista 75 H.. 55 H: f 5 5.5 Ratkaistaa krroimäärä N Hammig-ikkua siirtymäkaistasta. f.5 N N π (.5.6 cos ;, ±, ±, ±, ±, L, ± 66 w Edllä kaava atamaa krroimäärää o lisätty vilä yksi krroi, olloi kokoaismääräksi saadaa parito luku. Ku krroimäärä o parito, impulssivast akautuu symmtrissti idksiarvo ympärill. Totutuva suotim impulssivast saadaa katkaismalla idaali impulssivast ikkuafuktiolla: ( w( ( D π.5.6 cos.5 si c(.5π ; π.5.6 cos.5.5; ±, ±, ±, ±, L, ± 66 Nyt sim. (.5, ( (-.8, ( (-, ( (- -.6, ( (-, (5 (-5.68, Suodikrtoimt ädää suoraa impulssivast arvoista. Piirrtää lopuksi Matlabilla suotim amplitudi- a vaispktri, rymäviiv, impulssi- a asklvast skä ollaapakartta: Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Magitud (db ad Pas Rsposs - - Magitud (db - -76-8 - Pas (dgrs -8-56 -.....5.6.7.8.9 Frqucy (kh -7 66 Group Dlay Rspos 66 66 Group dlay (i sampls 66 66 66 66 66 66 66.....5.6.7.8.9 Frqucy (kh Jyrki Laiti 5

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä.5 Impuls Rspos.. Amplitud.. -. -. 5 6 Tim (ms. Stp Rspos.8 Amplitud.6.. -. 5 6 Tim (ms Jyrki Laiti 6

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä x Pol/Zro Plot 6 Imagiary Part - - -6 - -.8 -.6 -. -. - -.8 -.6 -. -. Ral Part x 5 Jyrki Laiti 7

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. Oisssa kuvassa o sittty ikkuamtlmää a Rm-mtlmää käyttä saatu suodit amplitudivastt, ku vaatimusmäärittly o kummassaki tapauksssa ollut sama (päästökaistat [ H, 5 H] a [5 H, H], stokaista [ H, H], päästökaista maksimivärätly. db, stokaista miimivaimus db, äyttaauus 8 H. a Päättl, kumpi spktri liittyy ikkuamtlmällä suuitltuu suotim a kumpi Rm-mtlmällä suuitltuu suotim. b Suotimi astluvut ovat a 8. Kumma suotim astluku o korkampi? Miksi? Amplitudi [db] - - -6-8 - 5 5 5 5 f [H] Amplitudi [db] - - -6-8 - 5 5 5 5 f [H] a Ikkuamtlmällä suuitllu suotim vast värätl pätasaissti sto- a päästökaistalla. Värätly o voimakkaita lällä siirtymäkaistaa (Gibbsi ilmiö. Rm-mtlmällä suuitllulla suotimlla vast värätly o puolstaa tasaista. Tämä prustlla ylmpi vast sittää Rm-mtlmällä suuitltua suodita a almpi puolstaa ikkuamtlmällä suuitltua suodita. b Ikkuamtlmällä suuitllu suotim astluku o korkampi, koska mtlmä luotsta otu stokaistalla sytyy tarpttoma suuri vaimus täällä raataauudsta. Vastaavasti päästökaistalla värätly o vaatimusmäärittlyä pimpi täällä raataauudsta. Rm-mtlmässä vast värätly puolstaa optimoidaa sit, ttä turaa vaimusta i syy, olloi totutuks riittää pimpi krroimäärä. Jyrki Laiti 8

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä 5. Oisssa kuvassa o sitlty biliaarislla -muuokslla suuitltu IIRsuodit amplitudispkträ. Kaikissa tapauksissa vaatimusmäärittly o ollut sama (päästökaista [ H, H], stokaistat [ H, 8 H] a [ H, H], päästökaista maksimivärätly. db, stokaista miimivaimus 5 db, äyttaauus 8 H. Määritä mikä spktristä sittää Buttrwort-suodita, Tyypi I a II Cbysv suodita skä lliptistä suodita. Astluku Astluku 6 Amplitudi [db] -5 - Amplitudi [db] -5 - -5 f [H] Astluku -5 f [H] Astluku Amplitudi [db] -5 - Amplitudi [db] -5 - -5 f [H] -5 f [H] Buttrwort-suotimlla (vasmmalla alaalla o suuri astluku, koska tällaislla suotim vastssa o mootoi sto- a päästökaista. Elliptisllä suotimlla (oikalla yläällä o puolstaa pii astluku, koska vastssa voi siityä värätlyä skä sto- ttä päästökaistalla. Tyypi I Cbysv-suotim (vasmmalla yläällä vastssa o maksimaalis tasai stokaista a päästökaista voi värädllä. Vastaavasti tyypi II Cbysv suotimlla (oikalla alaalla päästökaista o maksimaalis tasai a stokaista voi värädllä. Jyrki Laiti 9

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä 6. Oisssa kuvassa o kad suotim vaispktri a vaispktri drivaatta. Kaikissa tapauksissa vaatimusmäärittly o ollut sama (päästökaista [ H, H], stokaistat [ H, 8 H] a [ H, H], päästökaista maksimivärätly. db, stokaista miimivaimus 5 db, äyttaauus 8 H. a Mitä voit kuvaai prustlla saoa suotimista. b Määritä suotimissa sytyvä viiv suuruus milliskutia. Suodi : Vaispktri Suodi : Vaispktri drivaatta Vai [rad] 5-5 Viiv [äytväli] Vai [rad] - f [H] Suodi : Vaispktri - - Viiv [äytväli] f [H] Suodi : Vaispktri drivaatta 7 7 7-6 f [H] 7 f [H] Suodi : Päästökaistalla päliaari vaispktri, mikä äkyy viiv taauusriippuvuuta. Päästökaista kskitaauudlla sytyy pii viiv 5/8 s.6 ms, mutta lällä raataauuksia sigaalit viivästyvät /8 s.8 ms. Kysssä o IIR-suodi. Suodi : Päästökaistalla liaari vaispktri li viiv i riipu taauudsta vaa o kaikilla taauuksilla samasuurui 7/8 s. ms. Kysssä o FIR-suodi. Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Idaalisia impulssivastita D ( (taauudt ormalisoitua: D (, D ( Alipäästösuodi: f c sic( c f c Ylipäästösuodi: - f c sic( c -f c Kaistapäästösuodi: f sic( -f sic( (f f (f > f Kaistastosuodi: f sic( -f sic( - (f f (f > f Ikkuafuktioita: Ikkua Siirtymäkaista lvys (ormalisoitu taauus f/ Vast vaitlu päästökaistalla (db Pii vaimus stokaistalla (db Ikkuafuktio w[], (N-/ Suorakaid.9/N.76 Haig./N.56 π w[].5.5cos N Hammig./N.9 5 π w[].5.6cos N Blackma 5.5/N.7 7 π π w[ ]..5cos.8cos N N Kaisr.9/N (β.5./n (β6.76 5.7/N (β8.96.7.75.75 5 7 9 I w [] { β{ [ /( N ] } } / I ( β Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Äärllis saapituud vaikutukst. Tarkastllaa kosiisigaalia x( cos(π f t s. a Määritä sigaali x( variassi (kskimääräi to σ x. b Määritä sigaali x( aota σ x c Määritä sigaalikvatisoitikoiasud SQNR, ku tidtää, ttä (.79 6. b SQNR log x σ Kaavassa b o kvatisoia (AD-muutim bittimäärä. d Lask SQNR, ku b 8,,, a 6 bittiä a olttaa, ttä yksi bitti käyttää mrkkibitiksi. Määritä vaadittava muutim bittimäärä, os sigaalill vaaditaa SQNR > db. a kskimääräi to saadaa korottamalla x( tois potssi a määrittämällä äi saadu sigaali kskiarvo. Tarkastllaa tilatta graafissti: f H, fs H.5 x -.5 -.....5.6.7.8.9 t [s].8 x.6.......5.6.7.8.9 t [s] Kuvasta avaitaa slvästi, ttä sigaali x ( kskiarvo o.5. Sigaali x variassiksi saadaa σ x. Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä b Haota lasktaa suoraa variassista σ x σ x. 77 c SQNR log ( σ x.79 6. b log.79 6. b 7.78 6. b d b 8 SQNR 7.78 6. (8 5 db b SQNR 7.78 6. ( 6 db b SQNR 7.78 6. ( 7 db b SQNR 7.78 6. ( 86 db b 6 SQNR 7.78 6. (6 98dB SQNR 7.78 6. b > db b Jos yksi bitti tarvitaa mrkkibitiksi, o yo. lukuu lisättävä vilä, olloi b. Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. Tarkastllaa sigaalia, oka o muuttu -bittisllä AD-muutimlla. a Määritä kvatisoiista sytyvä koia variassi (to. b Suodattaa sigaali digitaalislla FIR-suotimlla, oka suodikrtoimt ovat a.6, a.5, a.5 a a.6. Määritä suotim impulssivast. c Määritä kvatisoitikoia suuruus suodatuks älk. Mitä koiall tapatui suodatuksssa? a Käyttää moistssa odttua tulosta, oka mukaa kvatisoiissa sytyvä b koia to o σ. Suoralla sioitukslla saadaa yt σ 8 7.97 b Impulssivast ädää FIR-suotim tapauksssa suoraa suodikrtoimista. ( {.6,.5,.5,.6} c σ f σ 8 ( σ {.6.5.5.6 }.6σ.6 Tässä FIR-suodatuksssa koia määrä siis putoaa all puol alkupräisstä arvostaa. Tidtää: Jos suotim impulssivast o ( a suodatttava sigaali koia variassi (to o σ, ii suodatuks älk avaitaa koia σ ( σ. f Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. Tarkastllaa digitaalista IIR-suodita, oka siirtofuktio o H a H y (.75 a Määritä suotim diffrssiytälö. b Määritä suotim impulssivast. c Määritä -bittisllä AD-muutimlla muutu sigaali (vrt. ttävä kvatisoitikoia to suodatuks älk. (.75.75.75 b ( a x( a x( b y( x(.75y( a a b Impulssivast saadaa sioitukslla x( δ(: y x ( x(.75y( ( δ ( ( δ (.75( Lasktaa impulssivast sioittamalla yo. kaavaa ri : arvoa: ( δ (.75( : : : : : 5: 6 : M ( δ (.75( ( δ [].75[] ( δ (.75( ( δ (.75( ( ( δ (.75( ( ( 5 δ (.75( ( ( 6 δ ( 5.75( 5 ( Impulssivastksi saadaa.75.75 (.75 (.75.75 (.75.75 (.75.75 (.75 (.75 (.75 (.75 ( {,, -.75, (-.75, (-.75, (-.75, (-.75 5, } 5 Jyrki Laiti 5

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä c σ f σ 6 8 ( σ {.75.75.75.75.75 L} Sulkulauskkssa o yt äärttömä mosta trmistä muodostuva gomtri sara, oka simmäi trmi a a präkkäist trmi sud q.75. Tällais sara summa o s a q.75.86 Suodattu sigaali koiaksi saadaa yt siis σ f.86 σ.8 7 Tässä IIR-suodatuksssa koia to siis kasvoi yli kaksikrtaisksi. Jyrki Laiti 6

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Jyrki Laiti 7. Tarkastllaa. ast IIR-suodita, oka siirtofuktio o ( H a Määritä suodatttava sigaali kvatisoiista sytyvä koia suuruus suodatuks älk. Äärllisstä lasktatarkkuudsta a krtoimi kvatisoiista otuvia viritä i uomioida. Tässä o oki raalivakio. b Miti tuloks prustlla, millai to vakioll o syytä asttaa, otta suodatus o ylipäätää madollista. Nyt ( b a a H Suodikrtoimt ovat a a b. Diffrssiytälöksi saadaa ( ( ( ( ( ( y x y b x a x a y Ratkaistaa tämä prustlla impulssivast ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( M 6 5 5 ( ( ( 5 6 6 6 : ( ( ( 5 5 5: ( ( ( : ( ( ( : ( ( ( : : : δ δ δ δ δ δ δ δ Impulssivast o siis ( {, -, (-, (-, (-, (- 5, (- 6, } Lasktaa koia suodatuks älk, ku tulosigaali koia tutaa ( { } L 8 6 σ σ σ f

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä b Kut ädää suodattim älki koia kasvaa äärttömä suurksi (tai piksi, os. Suodi o tällöi pästabiili. Jos <, o sulkulauskkssa olva sara gomtri (. trmi a a präkkäist trmi sud q, olloi sill voidaa laska tarkka arvo: σ f 6 8 ( σ { L} σ a σ σ q Kut kaavasta avaitaa : ollssa positiivi ( < < koia to kasvaa suodatuksssa. Jyrki Laiti 8

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Näyttaauud muutlu (Multirat DSP. Tarkastllaa suraavia äyttaauusmuuoks totuttavia ärstlmiä x[] L w [m] M y [m] x[] M w [m] L y [m] f Olttaa, ttä M L. Miksi ärstlmät ivät tuota samaa vasttta (li y (m y (m? g Esitä simrkki tapaukssta, ossa ärstlmät tuottavat sama vast. a Tarkastllaa yt siis tilatta x[] L w [m] L y [m] x[] L w [m] L y [m] Ylmmässä ärstlmässä lisätää si itrpoloiissa okais äytvälii L- ollaa. Tämä älk dsimoiissa poimitaa sigaalista w (m L: väli äytarvoa. Nämä ovat täsmäll samoa kui alkupräis sigaali x( arvot li y (m x(. Almmassa ärstlmässä poimitaa si tulosigaalista L: väli äytarvoa. Tässä vaissa osa tulosigaali arvoista siis mttää. Itrpoloiissa puolstaa mttyt arvot korvataa äytvälii lisättävillä ollilla, ot y (m x( y (m y (m y (m. Järstlmät ivät siis tuota samaa vasttta. b Olkoo M a L 5. Eli x[] w [m] 5 y [m] x[] w [m] 5 y [m] Jyrki Laiti 9

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Tarkastllaa simrkiksi sigaalia x( {.7,.9,.,.7,.,.9,.5}. Piirrtää sigaalit x(, w (m, y (m, w (m a y (m. Kut ädää vast o kummassaki tapauksssa sama li y (m y (m. x 5 6 w 5 5 5 y 5 5 w.5.5.5 y 5 5 Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. Sigaali x(, oka äyttaauus o 6 kh, pitää muutaa sigaaliksi, oka äyttaauus o 9 kh. Esitä muuoks vait lokokaavioa skä tarvittavi suodit päästö- a stokaisto siaiti, ku taauudt...8 kh alutaa säilyttää. Mrkits äyttaauus lokokaavio ri vaiisii äkyvii. L/M 9/6 / L a M. x[] LPF LPF y[m] 6 8 8 8 9 Nyt LPF poistaa itrpoloiissa sytyt korkat taauudt. S stokaista o kh ( puolt tulosigaali äyttaauudsta.. 9 kh ( puolt suodatttava sigaali äyttaauudsta. Päästökaista asttuu välill...8 kh, ot siirtymäkaistaksi saadaa.8.. kh. LPF puolstaa varmistaa, ttä dsimoiissa i tapadu laskostumista. S stokaista o.5 kh ( puolt lätösigaali äyttaauudsta.. 9 kh. Päästökaista voidaa asttaa välill...8 kh, ot siirtymäkaistaksi saadaa.8...5 kh. Jos olttaa, ttä kumpiki alipäästösuodi tuottaa riittävä vaimuks, o LPF slvästi tarpto a lokokaavio yksikrtaistuu muotoo x[] LPF y[m] 6 8 8 9 Alla o sittty Rm-mtlmällä suuitltu suotimi LPF a LPF amplitudi- a vaivastt. Estokaistavaimuksksi o astttu db (. a päästökaistavärätlyksi.9 db (.. LPF :s astluvuksi saadaa 9 a LPF :s vastaavasti. Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä LPF -8 - Magitud (db -6-6 - -6 Pas (dgrs -9-8 - 5 6 7 8 Frqucy (kh -6 LPF -8 - Magitud (db -6-6 -8-7 Pas (dgrs -9-96 - 5 6 7 8 Frqucy (kh - Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. Sigaali x(, oka äyttaauus o 5 kh, pitää muutaa sigaaliksi, oka äyttaauus o kh. Esitä muuoks vait lokokaavioa skä tarvittavi suodit päästö- a stokaisto siaiti, ku taauudt.. 5.5 kh alutaa säilyttää. Mrkits äyttaauus lokokaavio ri vaiisii äkyvii. L/M /5 /5 L a M 5. x[] LPF LPF 5 y[m] 5 6 6 6 LPF poistaa itrpoloiissa sytyt korkat taauudt. S stokaista o 7.5 kh ( puolt tulosigaali äyttaauudsta.. kh ( puolt suodatttava sigaali äyttaauudsta. Päästökaista asttuu välill.. 5.5 kh, ot siirtymäkaistaksi saadaa 5.5.. 7.5 kh. LPF varmistaa, ttä dsimoiissa i tapadu laskostumista. S stokaista o 6 kh ( puolt lätösigaali äyttaauudsta.. kh. Päästökaista voidaa asttaa välill.. 5.5 kh, ot siirtymäkaistaksi saadaa 5.5.. 6 kh. Jos olttaa, ttä kumpiki alipäästösuodi tuottaa riittävä vaimuks, o LPF slvästi tarpto a lokokaavio yksikrtaistuu muotoo x[] LPF 5 y[m] 5 6 6 Alla o sittty Rm-mtlmällä suuitltu suotimi LPF a LPF amplitudi- a vaivastt. Estokaistavaimuksksi o astttu db (. a päästökaistavärätlyksi.9 db (.. LPF :s astluvuksi saadaa 6 a LPF :s vastaavasti 57. Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä LPF -8 - Magitud (db -6-6 -6-9 Pas (dgrs -9 - - 5 5 5 Frqucy (kh -5 LPF -8 - Magitud (db -6-6 - - Pas (dgrs -9 - - 5 5 5 Frqucy (kh -5 Jyrki Laiti

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. Sigaali x(, oka äyttaauus o kh, muutaa vaiittai sigaaliksi, oka äyttaauus o kh. Muutussa sigaalissa alutaa säilyttää taauudt.. 5 H. a Määritä vaadittava suodikrroit kokoaismäärä ri totutuksissa, os tarvittavat suotimt suuitllaa Haig-ikkualla. Tarkastl vai tapaukst, oissa dsimoitikrtoimt ovat laskvassa ärstyksssä. b Määritä ri totutust vaatima krtolasku määrä skuissa (MPS multiplicatios pr scod kaavalla MPS Q i N i f i, missä Q o dsimoitiloko lukumäärä, N i o i: loko krtoimi määrä a f i o i: loko tulosigaali äyttaauus. a Haig-ikkuaa käytttässä suotim krtoimi määrä (N voidaa määrittää kaavasta f./n, missä f o äyttaauudlla ormalisoitu siirtymäkaista lvys. Dsimoiti voidaa totuttaa suoraa tkiällä tai vaiittaa tkiöillä 6 a tai a tai, a. Tutkitaa riks ämä tapaukst -. x[] LPF y[m] Suotim LPF stokaistaksi saadaa 5.. 6 H. Päästökaista o.. 5 H a siirtymäkaista 5.. 5 H. f 5/ / N./ f 7. x[] LPF 6 LPF y[m] Suotim LPF stokaistaksi saadaa.. 6 H. Päästökaista o.. 5 H a siirtymäkaista 5.. H. f 55/ 55/ N./ f 68. Suotim LPF stokaistaksi saadaa 5.. H. Päästökaista o.. 5 H a siirtymäkaista 5.. 5 H. f 5/ / N./ f. Jyrki Laiti 5

TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Krtoimi kokoaismääräksi saadaa siis N N N 9. x[] LPF LPF y[m] Suotim LPF stokaistaksi saadaa 5.. 6 H. Päästökaista o.. 5 H a siirtymäkaista 5.. 5 H. f 5/ 5/ N./ f 6. Suotim LPF stokaistaksi saadaa 5.. 5 H. Päästökaista o.. 5 H a siirtymäkaista 5.. 5 H. f 5/ /6 N./ f 86. Krtoimi kokoaismääräksi saadaa siis N N N. x[] LPF LPF y[m] LPF Suotim LPF stokaistaksi saadaa.. 6 H. Päästökaista o.. 5 H a siirtymäkaista 5.. H. f 55/ 55/ N./ f. Suotim LPF stokaistaksi saadaa.. H. Päästökaista o.. 5 H a siirtymäkaista 5.. H. f 55/ 55/ N./ f. Suotim LPF stokaistaksi saadaa 5.. H. Päästökaista o.. 5 H a siirtymäkaista 5.. 5 H. f 5/ / N./ f. Krtoimi kokoaismääräksi saadaa siis N N N N 7. b Krtolasku lukumääriksi ri tapauksissa saadaa MPS 7 8 98 krtolaskua/s. MPS 68 6 krtolaskua/s. MPS 6 86 99 krtolaskua/s. MPS 68 krtolaskua/s. Jyrki Laiti 6