SÄHKÖMOTORINEN VOIMA. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria. e =, (1)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄHKÖMOTORINEN VOIMA. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria. e =, (1)"

Transkriptio

1 Oulu yliopisto Fysiika optuslaboratorio Fysiika laboratoriotyöt 2 1 SÄHKÖMOTONEN OM 1. Työ tavoittt Tässä työssä tutustut yht tavallisimmista sähköisistä jäitlähtistä; paristoo. Työ simmäisssä osassa mittaat paristo sähkömotoris voima li lähdjäitt käyttämällä s. oggdorffi kompsaatiomtlmää, joka avulla paristo sähkömotori voima kytää määrittämää kuormittamatta paristoa sähkövirralla. Mtlmä o sovllutus siltakytkästä, joka o räs sähköisissä mittauksissa it käyttyistä kytköistä. Siltakytkässä tutkittava sähköi kompotti kytktää vastaava tutu kompoti, pottiomtri li hlipoti ja ollaistrumti kassa sillaksi. Silta tasapaiottaa pottiomtri avulla sit, ttä ollaistrumti kautta i kulj virtaa. Tällöi tutkittava kompoti omiaisuudt saadaa slvill tutu kompoti vastaavi omiaisuuksi ja hlipoti laga vastuksi suhtsta. Työ toisssa osassa tutkit paristo sisäistä rsistassia virra fuktioa. Määrität simmäisssä osassa tutuksi tullutta siltakytktää käyttä paristo apajäittitä kuormittamalla paristoa risuuruisilla virroilla. 2. Toria 2.1 Sähkömotori voima ja apajäit irra kulkissa suljtussa virtapiirissä positiivist varaukst liikkuvat johtimssa sähköktä suutaa. Tällöi varaukst mttävät sähköistä pottiaalirgiaasa. Jotta virta kulkisi suljtussa virtapiirissä jatkuvasti ja tasaissti, tarvitaa lait, joka ostaa varauks alkupräis pottiaalirgiaasa. Laitt o kyttävä muuttamaa jotaki rgia muotoa, simrkiksi kmiallista, mkaaista, lämpö tai sätilyrgiaa sähköisksi pottiaalirgiaksi. Tällaista laittta kutsutaa virtapiiri jäitlähtksi. Esimrkkjä tavallisimmista jäitlähtistä ovat paristo, graattori ja aurikoko. Jäitlähtllä o oltava sähkömotorista voimaa li lähdjäitttä, jotta s kyk siirtämää varausta. Sähkömotori voima, jota usi mrkitää symbolilla, määritllää yhtälöllä, (1) q

2 2 SÄHKÖMOTONEN OM missä o työ, joka jäitlähd tk siirtässää varauks q suljtu virtapiiri läpi. Esimrkiksi paristo tapauksssa o kmiallissta rgiasta präisi olva työ, joka paristo tk rottassaa positiivist ja gatiivist varaukst toisistaa ja pakottassaa paristo plus ja miiusapoihi. daali jäitlähd kykisi tuottamaa vakioa pysyvä jäitt riippumatta s kautta kulkvasta virrasta. Todllislla jäitlähtllä o kuitki aia sisäistä rsistassia r, joka aihuttaa jäithäviö r, ku jäitlähdttä kuormittaa virralla. Kut kuvassa 1 o sittty, todllista jäitlähdttä voidaa kuvata sarjaa kytkttyiä idaalisa jäitlähtä, joka sähkömotori voima o, ja vas r tuksa, joka rsistassi o r. Ku b kuva 1 piirissä kulk virta mrkittyy suutaa, positiivi varaus q t jäitläht läpi piststä a pists b. daali jäitlähd ostaa varauks pottiaalia määrällä, mutta varauks kulkissa jäitläht sisäis rsistassi r kautta s pottiaali lask määrällä j li pistid a ja b välisksi pottiaaliroksi saadaa Suurtta ba r. Jäitläht apo r Þ r. (2) a b b a ba kutsutaa jäitläht apajäittksi. Yhtälöstä (2) ähdää, ttä todllis jäitläht apajäit o yhtä suuri kui s sähkömotori voima vai, jos jäitläht kautta i kulj virtaa. jatllaa, ttä kuva 1 kytkällä yrittää määrittää jäitläht sähkömotorista voimaa kytkmällä jäitläht apoihi jäitmittari, joka sisäi rsistassi o m. Muodostuvassa suljtussa virtapiirissä kulkvaksi virraksi saadaa kuva prustlla ba m Kuva 1. Todllis jäitläht apajäit. a r m. (3) Sijoittamalla tämä yhtälöö (2) saadaa ba r r ) r r r m m ( 1, m m

3 Oulu yliopisto Fysiika optuslaboratorio Fysiika laboratoriotyöt 2 3 josta ähdää, ttä mittari atama jäit o aia pimpi kui todlli sähkömotori voima. Mitä suurmpi mittari sisäi rsistassi m o vrrattua jäitläht sisäis rsistassii r, sitä lähmpää mitattu jäit sähkömotorista voimaa. ba o todllista 2.2 oggdorffi kompsaatiomtlmä Jotta jäitläht sähkömotori voima saataisii määrittyksi, o käytttävä mittausmtlmää, jossa jäitläht kautta i kulj virtaa. Tässä työssä määrität tutkittava jäitläht sähkömotoris voima käyttä yhtä tällaista mittaustapaa, s. oggdorffi kompsaatiomtlmää. Tutkittava jäitlähd o paristo, joka sähkömotorista voimaa vrrataa tuttuu sähkömotoris voimaa. oggdorffi kompsaatiom tlmä priaat o sittty S kuva 2 kytktäkaaviossa. G Tasajäitlähd E syöttää virtaa kymmkirrospottiomtri li hlipoti B C B läpi. Tutkittava paristo ja tutu vrtailujäitläht plusavat yhdisttää tasajäitläht E plusapaa. E Hlipoti liuku C kyt Kuva 2. oggdorffi kompsaatiomtlmä. ktää ollaistrumttia toimiva galvaomtri G kautta valitakytkim S. Kytkitä S käätämällä valitaa, kulkko virta tutkittava paristo vai tutu vrtailujäitläht miiusapaa. Ku tasajäitläht jäittllä o sopiva arvo, galvaomtri läpi kulkva virta voidaa säätää ollaksi tsimällä liu ull C sopiva asma hlipoti vastuslagalla B. Tällöi tutkittavasta paristosta i otta virtaa ja s apoj väli jäit o yhtälö (2) prustlla sähkömotoris voima suurui. jatllaa, ttä kytki S o si säädtty kuva 2 mukais alaastoo, jolloi vrtailujäitlähd o kytkttyä piirii. Säädtää liuku kohtaa C, ii ttä galvaomtri kautta i kulj virtaa. Käätää sitt kytki S yläastoo ja säädtää liuku kohtaa C, ii ttä galvaomtri o virrato. Koska galvaomtri kautta i kulj virtaa kummassakaa kytkim asossa, hlipoti kautta kulk molmmissa tapauksissa yhtä suuri virta. Olkoo hlipoti pistid ja C väli rsistassi ja vastaavasti pistid ja C väli rsistassi. Näid rsistassi suh

4 4 SÄHKÖMOTONEN OM d koko hlipoti rsistassii suhd koko väli B pituut l, ts. B o sama kui osi C ja ì ï í ï ïî Kirchhoffi laki avulla saadaa yt C B C B l l l Þ l. C pituuksi ja ì í î Þ, (4) missä ja ovat yt liu u kohtia C ja C vastaavat hlipoti lukmat. 2.3 aristo sisäis rsistassi määritys Lisäämällä dllä kuvassa 2 sitttyy kytktää kuvassa 3 äkyvä kuormituspiiri voidaa määrittää myös paristo sisäi rsistassi virra fuktioa. Sähkömotorista voimaa mitattassa kuormituspiiri i ol käytössä, koska katkaisija K pidtää avattua. Ku katkaisija K K suljtaa ja valitakytki S säädtää yläastoo, tutkittava pa S risto kautta kulk virta. irra suuruutta voidaa säädllä säätövastukslla ja mitata virtamittarilla. Säädtää tässä tilatssa liuku kohtaa C ', jossa galvaomtri kautta i kulj virtaa. Säädtää sitt valitakytki S alaastoo ja hataa liu ull kohta C, jossa galvaomtri o virrato. ' Yhtälö (4) prustlla voidaa päätllä, ttä paristo apajäit missä ja ' ovat kohtia C ' vastaavat hlipoti lukmat. Jos paristoa kuormittava virta o C ' ja E Kuva 3. aristo sisäis rsistassi mittaus. ' o yt, (5), ii paristo sisäisll rsistassill saadaa yhtälöstä (2) C B G

5 Oulu yliopisto Fysiika optuslaboratorio Fysiika laboratoriotyöt 2 5 r ' Þ r '. (6) 3. Mittauslaittisto Mittauksissa käytttävä kytktä o sittty kuvassa 4. Kuvassa 5 ovat tärkimmät työssä käytttävät mittalaittt li ollaistrumttia toimiva galvaomtri (G), silla tasapaiotuks tarvittava kymmkirrospottiomtri li hlipotti (B) ja kuormitusvirra mittauks käytttävä digitaali virtamittari (). Kuvassa 6 ovat tasajäitlähd (E), tutkittava paristo ( ) skä tuttua jäitlähtä toimiva stolmtti ( ). stolmtissä o lohopa ja cadmiumamalgaamilktrodit, jotka o upotttu cadmiumsulfaattiliuoks. sto lmti sähkömotori voima riippuu lämpötilasta t ja s voidaa laska yhtälöstä 1,0183 0,0004( t 20), (7) missä t o lämpötila ( o C). stolmti lämpötila mittaamis käytttävä digitaali lämpömittari o äkyvissä kuvassa 5. Koska stolmtti sisältää lohopaa ja kadmiumia, ikä sitä saa kuormittaa kui hyvi piillä virroilla, s käyttämisssä o oltava rityis huollli. stolmti ohlla myös ollaistrumttia käytttävää galvaomtriä o suojltava liia suurilta virroilta. Siksi kuva 2 priaatkytktää o lisätty galvaomtri suojavastus s, paiokatkaisija skä säädttävä tuvastus. Nämä suojauks käytttävät välit äkyvät kuvassa 7. Kytki S, katkaisija K skä säätövastus ovat kuvassa 8. stolmti, galvaomtri ja suojavastuksi käyttöohjita o koottu taulukkoo 1. K E S C Kuva 4. Mittauksissa käytttävä kytktä ja välit. G B s tutkittava paristo stolmtti E tasajäitlähd G galvaomtri virtamittari B hlipotti; C liuku säätövastus ( ) s suojavastus (50 k) tuvastus ( ) K katkaisija S valitakytki paiokatkaisija

6 6 SÄHKÖMOTONEN OM G Galvaomtri E Tasajäitlähd Lämpömittari B Hlipotti C liuku 0 B 10 stolmtti irtamittari aristo Kuva 5. Työssä käytttäviä mittalaittita. Kuva 6. Käytttävät jäitlähtt. Säädttävä tuvastus Säädi Säätövastus s Suojavastus aiokatkaisija Kuva 7. Suojauks käytttävät välit. K Katkaisija S alitakytki Kuva 8. Kytkimt ja säätövastus. Taulukko 1. stolmti ja galvaomtri käyttöohjita. stolmtti Kuljtus ja siirtämi Kytktä Mittaukst Galvaomtri Säätämi Mittaukst Siirrä vaakasuorassa, älä kallista. Kytk piirii vai toi apa, kui ohjaaja tarkastaa kytkä. stolmttiä saa kuormittaa korkitaa 10 m: virralla htkllissti. T siksi kaikki karkammat säädöt käyttä paristoa. Käytä paiokatkaisijaa. Galvaomtri kautta saa kulka vai kymmi m: suuruisia virtoja. Hakissasi tuvastuks arvoja pidä suojavastus s maksimissa. iä suojavastuks arvoa vähitll. Käytä paiokatkaisijaa.

7 Oulu yliopisto Fysiika optuslaboratorio Fysiika laboratoriotyöt Thtävät 4.1 Eakkothtävät E työvuoroll saapumista t suraavat thtävät 2. Johda Kirchhoffi laki ja kuvi 2 ja 3 kytktäkaavioid avulla yhtälö (4). saa 3. Osoita, ttä paristo sisäis rsistassi r ' absoluuttis virh yläraja Dr ' daa yhtälöstä Dr D ( 2 ) D D ' D' 2 ' 0,0004 Dt. ' 1. Suuittl mittauksiasi vart mittauspöytäkirja ja tarkastuta s työ alussa ohjaajalla. a) 4.2 Mittausthtävät aristo sähkömotoris voima määritys 1. Kytktä ja valmistlut: T kuva 4 mukai kytktä ja tarkastuta s ohjaajalla. Tarkasta, ttä katkaisija K o auki. sta valitakytki S astoo, jossa virta kulk tutkittava paristo kautta. Säädä galvaomtri suojavastus maksimiarvoosa kuva 7 mukaissti. 2. Etuvastuks arvo tsimi: Ha ohjaaja avustamaa simmäi tuvastuks arvo, jolla saat galvaomtri virrattomaksi säätämällä hlipoti liukua. oit tstata virra kulkua galvaomtri läpi paiamalla katkaisijaa lyhysti ja havaitsmalla galvaomtri viisari poikkamaa ollasta. yri hakmaa tuvastuksll sllai arvo, ttä saat viisari poikkama pimää hlipottia säätämällä. Lisäksi hlipoti liu u arvo tul olla lähllä pistttä B, jotta vastuslaga rsistassi olisi suuri ja suhtlli tarkkuus hyvä. Säädä siis tuvastuks kuvassa 7 äkyvä säädi sllais kohtaa, ttä galvaomtri virrattomuutta vastaava hlipoti lukma o suuri (> 8,7). 3. Hlipoti lukma 1 mittaami: Ku olt löytäyt tuvastuksll sopiva arvo, tsi arvo 1 atamalla valitakytkim S olla paristoo kytkvässä kuva 4 mukaisssa yläasossa. aia katkaisijaa lyhysti ja ha hlipoti lukmall s

8 8 SÄHKÖMOTONEN OM sllai arvo, ttä galvaomtri lukma o olla. iä sitt suojavastuks s arvoa hima piiri hrkkyyd lisäämisksi ja ollaa galvaomtri uudll hlipoti liukua säätämällä. Toista tätä mttlyä, kus suojavastus o miimissää ja mittaa lopulli arvo hlipoti lukmall 1 tilatssa, jossa galvaomtri kautta i kulj virtaa paiokatkaisijaa paittassa. Ha lukma 1 virhraja D kokilmalla, kuika paljo voit säätää liukua ilma, ttä galvaomtri kautta kulkva virta poikkaa ollasta. 4. Lukma 1 mittaus: Säädä suojavastus s maksimii. Säädä myös hlipoti liu ull sopiva lähtöarvo (. 7) ohjaaja atami uvoj mukaa. Käää valitakytki S stolmttii kytkvää astoo ja toista dllä kohdassa 3 kuvattu mittaus. Näi saat määritttyä hlipoti lukma 1 virhrajoi. 5. Lukmapari ( 2, 2 ) skä ( ) 3, 3 mittaus: Säädä tämä jälk suojavastus s maksimii ja käää valitakytki S paristoastoo. Toista kohdat 2.4. li ha si uusi asto tuvastuksll, mittaa toi lukma 2 > 1 ja sitä vastaava lukma 2. Ha vilä kolmas arvo tuvastuksll ja toista dll kohdat saadakssi mitatuksi lukmat 3 > 2 ja 3. Mittaa stolmti lämpötila digitaalislla lämpömittarilla ja määritä virh arvioitia vart myös lämpömittari lukmatarkkuus aristo sisäis rsistassi määritys 6. almistlut: a tuvastuks säätim olla äissä mittauksissa dllis mittauks viimistä lukmaparia ( 3, 3 ) vastaavassa asossa. Säädä suojavastus s maksimiarvoosa, käää valitakytki S paristoastoo ja sulj katkaisija K. a virtamittari pääll ja säädä säätövastuks avulla paristo kautta kulkva kuormitusvirra lähtöarvoksi simrkiksi 5,0 m. 7. Esimmäistä virra arvoa vastaava lukma ' mittaus: Toista tämä jälk dllis mittauks kohta 3 li ha säätövastusta hiljall pitämällä hlipoti liu ull sllai lukma ', ttä galvaomtri kautta i kulj virtaa. Kirjaa kuormitusvirra arvo ja sitä vastaava lukma mittauspöytäkirjaasi. 8. irra arvoja vastaavi lukmi ' mittaus: Kasvata tämä jälk kuormitusvirra arvoa säätövastuks arvoa muuttamalla, säädä galvaomtri virrattomaksi ja lu skä kirjaa lukma '. Toista tätä ii, ttä saat mitatuksi hlipoti lukmat kymmllä ri kuormitusvirra arvolla. Muuta virra arvoa ri mittauskrroilla sopivi, simrkiksi 510 m: väli. Määritä mittauks aikaa muu

9 Oulu yliopisto Fysiika optuslaboratorio Fysiika laboratoriotyöt 2 9 tamaa krtaa myös hlipoti lukma ' dllä kohdassa 4 attuj ohjid mukaa. Muista kirjata mittauspöytäkirjaasi virh arvioitia vart myös virtamittari lukmatarkkuus. 5. Mittaustulost käsittly ja lopputulokst 5.1 aristo sähkömotori voima ( ) 3 i i Lask paristo sähkömotori voima kuki mittaamasi lukmapari,, i 1 prustlla käyttä yhtälöitä (4) ja (7). Johda sähkömotoris voima absoluuttis virh yläraja lausk kokoaisdiffrtiaalimtlmällä ja lask s kullki saamallsi tuloksll. Lask virh arvioitia vart myös laskttuj arvoj poikkamat kskiarvosta. lmoita lopputuloksa saamisi sähkömotorist voimi kskiarvo ja käytä lopputuloks virhä suurita dllä laskmistasi virhistä. lmoita myös sähkömotoris voima suhtllis virh yläraja. 5.2 aristo sisäi rsistassi Lask kutaki käyttämääsi virra arvoa vastaavat paristo apajäittt yhtälöstä (5) ja s jälk paristo sisäist rsistassit yhtälöstä (6). Kokoa tulokst taulukkomuotoo. iirrä tulostsi prustlla kuvaaja, joka sittää paristo sisäistä rsistassia s kautta kulkva virra fuktioa. Lask myös paristo sisäist rsistassi absoluuttis virh ylärajat käyttä akkothtävässä 3 johtamaasi yhtälöä ja ilmoita tulostaulukossa. Muista liittää slostuks myös akkothtävi 2 ja 3 ratkaisut.

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK) Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään

Lisätiedot

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Kertaustehtäviä 1. välikokeeseen, sl 2008

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Kertaustehtäviä 1. välikokeeseen, sl 2008 76P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Krtausthtäviä. välikoks, sl 8 Näitä laskuja i laskta laskupäivissä ikä äistä saa laskuharjoituspistitä. Laskut o tarkoitttu laskttaviksi alkutuutoroitiryhmissä, itsks, kavriporukalla

Lisätiedot

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ LIITE 8A: RAKENNELUVUN 37 YHTÄLÖITÄ Raknnluvusta 37 on tämän työn yhtydssä syntynyt yli 00 yhtälöä, joista 00 yhtälöä on analysoitu. Näistä on osoittautunut 70 yhtälöä milnkiintoisiksi ja saman vrran otaksutaan

Lisätiedot

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt Tässä jaksossa käsitllään vaihtovirtapiirjä. Mukana on skä sarjapiirjä ttä linaaripiirjä. Sarjapiirilaskut ovat hkä hlpompia, sillä virta

Lisätiedot

r u u R Poistetut tehtavat, kunjännitestabiiliusja jännitteensäätö yhdistettiin:

r u u R Poistetut tehtavat, kunjännitestabiiliusja jännitteensäätö yhdistettiin: oittut thtavat, kuäittaiiliua äittäätö yhitttii: Jäykkä vrkko, oka äit u TH o, pu yöttää oho kautta kuormaa. Johto olttaa häviöttömäki a raktai o, pu. Joho päähä liittää vakioritaikuorma r. iirrä oho a

Lisätiedot

VASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

VASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö ja magnetismiopin laboratoriotyöt VASTUSMTTAUKSA Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut Ohmin lakiin ja joihinkin menetelmiin, joiden avulla vastusten resistansseja

Lisätiedot

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen S55.3 SÄHKÖTKNKKA.. Kimmo Silvonn Tntti: thtävät,3,5,7,9. väliko: thtävät,,3,4,5. väliko: thtävät 6,7,8,9, Oltko muistanut vastata palautkyslyyn Voit täyttää lomakkn nyt.. Lask virta. = = 3 =Ω, J =3A,

Lisätiedot

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN Työn tavoite tutustua erilaisiin menetelmiin, jotka soveltuvat pienten, keskisuurten ja suurten vastusten mittaamiseen Työssä tutustutaan useisiin vastusmittauksen

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

Liite VATT Analyysin lukuun 5

Liite VATT Analyysin lukuun 5 Liit VATT Aalyysi lukuu 5 Tässä liittssä sittää VATT Aalyysissa käytty lasktakhiko yksityiskohdat Liitt lopussa raportoidaa lasklmissa käyttyt ikäprofiilit a paramtriarvot Lasktakhiko raktamis sikuva o

Lisätiedot

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta

Lisätiedot

Differentiaaliyhtälöt, Syksy 2015 Harjoitus 2, Ratkaisut Ratkaise separoituvat differentiaaliyhtälöt. a) y = y

Differentiaaliyhtälöt, Syksy 2015 Harjoitus 2, Ratkaisut Ratkaise separoituvat differentiaaliyhtälöt. a) y = y Diffrntiaaliyhtälöt, Syksy 215 Harjoitus 2, Ratkaisut 1.11.215 1. Ratkais sparoituvat diffrntiaaliyhtälöt a) y = y 3, b) y = 1 + y 2 y 2. y Ratkaisu. a): Yhtälö y = 3 on hyvin määritlty kun 3. Lisäksi

Lisätiedot

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5.

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5. MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi II Harjoitus Ratkaisuhdotuksia Aapo Tvanlinna. Lask sivun 4 simrkin tapaan sllainn likiarvo luvull, ttä virhn itsisarvo on pinmpi kuin 5. Huomataan nsin,

Lisätiedot

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi

Lisätiedot

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V. TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

Juuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Juuri 0 Thtävin ratkaisut Kustannusosakyhtiö Otava päivittty 9..08 Kokoavia thtäviä ILMAN TEKNISIÄ APUVÄLINEITÄ. a) Kirjoittaan kskiarvoll lausk :n avulla ja ratkaistaan yhtälöstä. π 4 π 4π :4 π 4 a b

Lisätiedot

Summien arviointi integraalien avulla

Summien arviointi integraalien avulla Solmu /25 Summi arvioiti itgraali avulla A-Maria Ervall-Hytö Matmatiika ja tilastotit laitos, Hlsigi yliopisto Johdato Molaisia summia voi arvioida itgraali avulla. Itgraalilla saavutttava hyöty o s, ttä

Lisätiedot

RESISTANSSIMITTAUKSIA

RESISTANSSIMITTAUKSIA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 ESSTNSSMTTUKS 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut sähköisiin perusmittauksiin. Harjoittelet digitaalisen yleismittarin käyttöä

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörin ja arkkithtin yhtisalinta - dia-alinta 2010 Alla on lutltu kuusi suurtta skä annttu taulukoissa kahdksan lukuaroa ja kahdksan SI-yksikön symbolia. Yhdistä suurt oikan suuruusluokan

Lisätiedot

1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet.

1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet. a) ristid, puolijohtid ja talli tyypillist rgiakaistaraktt. i) NRGIAKAISTAT: (lktroi sallitut rgiatilat) Kaksiatoi systi: pottiaalirgia atoi väliatka fuktioa pot rpulsiivi kopotti -lktroit hylkivät toisiaa

Lisätiedot

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta)

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta) ämmönsiirto um 4..3 ämmönsiirto (i tnttialutta) rminologiaa ämpötila on suur, joka kuvaa, mitn kuuma jokin sin tai ain on. ämpötilaa (lat. tmpratura) mitataan SI-järjstlmässä klvinillä (K) tai clsiusastilla

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1. Työn tavoitteet Tämän työn ensimmäisessä osassa tutkit kuulan, sylinterin ja sylinterirenkaan vierimistä pitkin kaltevaa tasoa.

Lisätiedot

4. Putkivirtaus 4. PUTKIVIRTAUS. 4.1 Virtauslajit ja Reynoldsin luku. 4.2 Putkivirtauksen häviöt

4. Putkivirtaus 4. PUTKIVIRTAUS. 4.1 Virtauslajit ja Reynoldsin luku. 4.2 Putkivirtauksen häviöt 4. Putkivirtaus 4. PUTKIVIRTAUS Brnoullin yhtälön yhtydssä todttiin todllisssa virtauksssa syntyvän aina häviöitä, jotka muuttuvat lämmöksi. Putkivirtauksssa nämä häviät näkyvät painn laskuna virtaussuunnassa

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn

Lisätiedot

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä. Luku 14 Lineaaripiirit Lineaaripiireillä ymmärretään verkkoja, joiden jokaisessa haarassa jännite on verrannollinen virtaan, ts. Ohmin laki on voimassa. Lineaariset piirit voivat siis sisältää jännitelähteitä,

Lisätiedot

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH4. Bohrin vetyatomimallin mukaan elektronin kokonaisenergia tilalla n on. n n.

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH4. Bohrin vetyatomimallin mukaan elektronin kokonaisenergia tilalla n on. n n. S-1146 FYSIIKKA IV (S), Koulutuskskus Dipoli, Kvät 00, LH4 LH4-1* Vdy spkti s Pasch-saja viivat sijaitsvat ifapua-alulla N sytyvät tasitioissa, joissa lktoi siityy kokaalta viitystilalta i tilall f = i

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3

Lisätiedot

exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y

exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y 4 Alkisfunktioita 41 Eksponnttifunktio Eksponnttifunktio xp : R R on määritlty khitlmällä xp(x) = x x n = n! Pyrimm laajntamaan määritlmän koko tasoon C sitn, ttä 1 xp : C C on analyyttinn ja xp(x) = x,

Lisätiedot

ja läpäisyaika lasketaan (esim) integraalilla (5.3.1), missä nyt reitti s on z-akselilla:

ja läpäisyaika lasketaan (esim) integraalilla (5.3.1), missä nyt reitti s on z-akselilla: 10 a) Valo opeus levyssä o vakio v 0 = c / 0, jote ajaksi matkalla L laskemme L t0 = = 0 L. v0 c b) Valo opeus levyssä riippuu z:sta: c c v ( z) = = ( z ) 0 (1 + 3az 3 ) ja läpäisyaika lasketaa (esim)

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

FY 7, Sähkömagnetismi

FY 7, Sähkömagnetismi FY 7, Sähkömagntismi Vastaa VIITEEN (5) thtävään! Palauta myös thtäväpapri Määrittl tai slitä lyhysti suraavat käsittt Voit käyttää kuvia ja suuryhtälöitä vastauksissasi a) Lnzin laki, b) diamagnttinn

Lisätiedot

y 1 = f 1 (t,y 1,,y n ) y 2 = f 2 (t,y 1,,y n ) (1) y n = f n (t,y 1,,y n ) DY-ryhmään liittyvä alkuarvotehtävä muodostuu ryhmästä (1) ja alkuehdoista

y 1 = f 1 (t,y 1,,y n ) y 2 = f 2 (t,y 1,,y n ) (1) y n = f n (t,y 1,,y n ) DY-ryhmään liittyvä alkuarvotehtävä muodostuu ryhmästä (1) ja alkuehdoista 9 5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT 5. Esimmäis krtluvu diffrtilihtälörhmät Diffrtilihtälörhmiä trvit usiss sovlluksiss. Näistä usimmt void mllit simmäis krtluvu diffrtilihtälörhmi vull. Esimmäis krtluvu diffrtilihtälörhmä

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Sähkövirran määrittelylausekkeesta VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien

Lisätiedot

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla. Kombiatoriikka, kesä 2010 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotuksia (RT) (5 sivua) Käytä tehtävissä 1-3 kombiatorista päättelyä. 1. Osoita, että kaikilla 0 b a pätee ( ) a a ( ) k 1 b b 1 kb Biomikertoime määritelmä

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä ... /, t,.. OSATIH Rauhankatu 0070 Puhlin SELOSTE 90-8 /97 AURA UKS E N METSÄMAAN T HELSINKI 7 YÖ V A I KE US T ~ K I J ÖI S T Ä TTS-METSÄ-ÄESTÄ KÄYTETTÄESSÄ Mtsätho kräsi syksyllä 97 Thdaspuu Oy:n aikatutkimusainistoa

Lisätiedot

PERUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

PERUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 PERUSMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä määrität tutkittavaksesi annetun metallikappaleen tiheyden laskemalla sen suoraan

Lisätiedot

Kenttäasetustaulukko [6.8.2] =... ID66F4. Sovellettavat yksiköt EWAQ006BAVP EWAQ008BAVP EWYQ006BAVP EWYQ008BAVP. Huomautuksia (*1) EWYQ* (*2) EWAQ*

Kenttäasetustaulukko [6.8.2] =... ID66F4. Sovellettavat yksiköt EWAQ006BAVP EWAQ008BAVP EWYQ006BAVP EWYQ008BAVP. Huomautuksia (*1) EWYQ* (*2) EWAQ* /7 [6.8.2] =... ID66F4 Sovllttavat yksiköt EWAQ6BAVP EWAQ8BAVP EWYQ6BAVP EWYQ8BAVP Huomautuksia (*) EWYQ* (*2) EWAQ* 4P47868- - 27.2 2/7 Knttäkoodi Astuksn nimi Käyttäjäastukst Esiastut arvot Huon lämpötila

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

Esimerkki 1, Perusmalli (1)

Esimerkki 1, Perusmalli (1) (1) Lhtipaino hankkii tarvitsmansa painomustn krran viikossa. Kskimäärin viikossa hankitaan 1000 kg painomusttta (5000 kg vuodssa). Tilauskustannus on 50,00/tilaus. Yksikköylläpitokustannus on 1,0/kg/.

Lisätiedot

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t. DEE- Piirianalyysi Harjoitus / viikko 4 Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä jännitteen ja virran arvot ovat t Kun t, v te t 5t 8 V, i te t 5t 5 A, a) Määritä

Lisätiedot

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti MAA8 Ko 5..04 T konsptiin pisttsruudukko! Muista kirjata nimsi ja rhmäsi. Lu ohjt huolllissti A-Osio: Ei saa kättää laskinta. MAOL saa olla alusta asti kätössä. Maksimissaan h aikaa suorittaa A- Osio.

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

Ratkaisu: z TH = j0,2 pu. u TH. Thevenin jännite u TH on 1,0 pu ja sen impedanssi z = j0,2 pu.

Ratkaisu: z TH = j0,2 pu. u TH. Thevenin jännite u TH on 1,0 pu ja sen impedanssi z = j0,2 pu. L89 Jäittaiiliu. Jäykkä vrkko, oka äit u TH o, pu yöttää oho kautta kuormaa. Johto olttaa häviöttömäki a raktai o, pu. Joho päähä liittää vakioritaikuorma r. Piirrä i oho a äitläht Thvii kvivaltti. Aa

Lisätiedot

Kenttäasetustaulukko [6.8.2] =... ID66F4. Sovellettavat yksiköt

Kenttäasetustaulukko [6.8.2] =... ID66F4. Sovellettavat yksiköt /7 [6.8.2] =... ID66F4 Sovllttavat yksiköt EWAQ4BAVP EWAQ5BAVP EWYQ4BAVP EWYQ5BAVP EWAQ4BAVP-H- EWAQ5BAVP-H- EWYQ4BAVP-H- EWYQ5BAVP-H- Huomautuksia (*) EWYQ* (*2) EWAQ* 2/7 Knttäkoodi Astuksn nimi Käyttäjäastukst

Lisätiedot

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet 1 IMPEDANSSIMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut vaihtojännitteiden ja virtojen sekä vaihtovirtapiirissä olevien komponenttien impedanssien suuruuksien eli vaihtovirtavastusten mittaamiseen.

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että TL, DSK-lgoritmit S rjoitus. Trkstll kosiisigli [] cosπt s. Määritä sigli [] vrissi kskimääräi to. b Määritä sigli [] jot c Määritä siglikvtisoitikoisud SQNR, ku tidtää, ttä.79. b SQNR log Kvss b o kvtisoij

Lisätiedot

HEIJASTUMINEN JA TAITTUMINEN

HEIJASTUMINEN JA TAITTUMINEN S-08-0 OPTIIKKA /6 HEIJASTUMINEN JA TAITTUMINEN Laboratoriotyö S-08-0 OPTIIKKA /6 Sisällysluettelo Teoria... 3 Työ suoritus... 4. Kokoaisheijastus... 4. Brewsteri kulma... 5 3 Mittauspöytäkirja... 6 S-08-0

Lisätiedot

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV Faradayn laki E B t Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS

FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SNC Ohjaaja: Ari Korhonen Työn tekopvm: 28.03.2008

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

e n 4πε S Fysiikka III (Est) 2 VK

e n 4πε S Fysiikka III (Est) 2 VK S-11.137 Fysiikka III (Est) VK 7.5.009 1. Bohrin vtyatomimallissa lktronilla voi olla vain tittyjä nopuksia. Johda kaava sallituill nopuksill, ja lask sn avulla numrinn arvo suurimmall mahdollisll nopudll.

Lisätiedot

MDBATIHD. Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin SELOSTE 4/1975

MDBATIHD. Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin SELOSTE 4/1975 MDBATIHD Opastiosilta 8 B 52 HELSINKI 52 Puhlin 9-4 SELOSTE 4/975 S I I R R E T T Ä V I E N V K - 6 - K U R I M A K N E T Y Y P - PIEN TUOTOSVERTAILU Hannu Pltola TIIVISTELMÄ Vaunukuorimon kskimääräisksi

Lisätiedot

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa.

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa. / ELEMENIMENEELMÄN PERUSEE SESSIO : Gaussin intgrointi mojanan alussa. JOHDANO Ylisssä lujuusopin lmnttimntlmässä lmntin jäykkyysmatriisi [ k ] ja kvivalnttinn solmukuormitusvktori { r } lasktaan määrätyistä

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =

Lisätiedot

Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon. + p(x)y = r(x) (28)

Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon. + p(x)y = r(x) (28) .5 Linaarist diffrntiaaliyhtälöt 10 Ensimmäisn krtaluvun diffrntiaaliyhtälö on linaarinn, jos s voidaan kirjoittaa muotoon + p(x)y = r(x) (8) Yhtälö on linaarinn y:n ja y:n suhtn, p ja r voivat olla mitä

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite TYÖ 54. VAIHE-EO JA ESONANSSI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on mitata ja tutkia jännitteiden vaihe-eroa vaihtovirtapiirissä, jossa on kaksi vastusta, vastus ja käämi sekä vastus ja kondensaattori.

Lisätiedot

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon S-11435, FYSIIKKA III (ES), Syksy 00, LH 4, Loppuvkko 39 LH4-1* Käyttän Maxwll-Boltzmann-jakauman parttofunktota määrtä a) nrgan nlön kskarvo (E ) skä b) nrgan nlöllnn kskpokkama kskarvosta l nrgan varanss,

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN

SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN FYSP107 / K3 Sähkösuureiden mittaaminen yleismittarilla - 1 - FYSP107 / K3 YLEISMITTARILLA SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN Työn tavoitteita oppia tuntemaan digitaalisen yleismittarin suorituskyvyn rajat oppia

Lisätiedot

= + + 1 ( 1) + + = Paraabelit leikkaavat pisteessä ( 2, 3). ( 8) ( 8) 4 1 1

= + + 1 ( 1) + + = Paraabelit leikkaavat pisteessä ( 2, 3). ( 8) ( 8) 4 1 1 Pitkä matmatiikka YO-ko 4.9.4. a) b) ( )( 3) 6 3 + 6 6 + y + + ( ) y + + 3 + + ( ) TNS y ( ) + 3 tai Paraablit likkaavat pistssä (, 3). c) Mrkitää lukua : llä ( ). + 4 + 8 + 8 8 + ( 8) ( 8) 4 ± 8 ± 6 8

Lisätiedot

KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA

KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA varausjakauman sähköken/ä, Coulombin laki virtajakauman ken/ä, Biot n ja Savar8n laki erilaisten (piste ja jatkuvien) varaus ja virtajakautumien poten8aalienergia, poten8aali,

Lisätiedot

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x) BM20A580 Differetiaalilasketa ja sovellukset Harjoitus 3, Syksy 206. Laske seuraavat itegraalit si(4t + )dt (b) x(x 2 + 00) 000 dx (c) x exp(ix )dx 2. Mitä o y, ku (x ) 2 + y 2 = 2 2, etäpä y? Vastaukset

Lisätiedot

Magneettinen energia

Magneettinen energia Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee

Lisätiedot

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ 4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Tarkkuuskosteus-lämpömittari. Malli RH490

KÄYTTÖOPAS. Tarkkuuskosteus-lämpömittari. Malli RH490 KÄYTTÖOPAS Tarkkuuskosteus-lämpömittari Malli RH490 Johdanto RH490-kosteus-lämpömittari mittaa kosteutta, ilman lämpötilaa, kastepistelämpötilaa, märkälämpötilaa ja vesihöyryn määrää ilmassa. Edistyneitä

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

MUUNTAJAT. KAAVAT ideaalimuuntajalle 2 I2 Z. H. Honkanen

MUUNTAJAT. KAAVAT ideaalimuuntajalle 2 I2 Z. H. Honkanen MTAJAT H. Honkann Muuntaja on lait, jossa nsiön vaihtovita saa aikaan muuttuvan magnttikntän muuntajasydämn. Tämä muuttuva magnttiknttä saa aikaan vian toisiokäämiin. Tasasähköllä muuntaja i toimi, tasavita

Lisätiedot

1 Eksponenttifunktion määritelmä

1 Eksponenttifunktion määritelmä Ekspoettifuktio määritelmä Selvitimme aikaisemmi tällä kurssilla, millaie potessisarja säilyy derivoiissa muuttumattomaa. Se perusteella määritellää: Määritelmä. Ekspoettifuktio exp : R R määritellää lausekkeella

Lisätiedot

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai MATP53 Approbatur B Harjoitus, ratkaisut Maaatai..05. (Lämmittelytehtävä.) Oletetaa, että op = 7 tutia työtä. Kuika mota tutia Oili Opiskelija työsketelee itseäisesti kurssilla, joka laajuus o 4 op, ku

Lisätiedot

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 5, Kevät Ideaalisen normaalimoodin pnp-transistorin kollektorivirta on.

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 5, Kevät Ideaalisen normaalimoodin pnp-transistorin kollektorivirta on. OY/PJKOMP R5 7 Puolijohdekooettie erusteet 57A Ratkaisut 5, Kevät 7. (a) deaalise oraalioodi -trasistori kollektorivirta o,6 L -9 D Ł L - C 3,6 5-6,9...A» 8, A L 6-4 s - Ø qu Œex º Ł k T deaalise oraalioodi

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 2007 S&A MATINTUPA 1. ILMAVIRTAUKSEN MITTAUS Suora, 1:n pisteen mittaus a) Kytke mittalaitteeseen virta. b) Paina UNITS - näppäintä ja valitse haluttu mittayksikkö

Lisätiedot

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.

Lisätiedot

PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ

PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ LVI-laitosten laadunvarmistusmittaukset PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ v1.2 25.4.2017 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 1 JOHDANTO 2 2 ESITEHTÄVÄT 2 3 TARVITTAVAT VÄLINEET 3 4 TYÖN SUORITUS 5 4.1 AB-kytkentä 6 4.2 AE-kytkentä

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot