SISÄLLYS 1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 1.1 TEHTÄVÄ 1.2. YLEISET KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TAVOITTEET

TAMMELAN KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011

SISÄLLYS 1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 1.1 TEHTÄVÄ 1.2. YLEISET KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TAVOITTEET 2. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.2. OPPIMISKÄSITYS 2.3. OPPIMISYMPÄRISTÖ 2.4. TYÖTAVAT 3. ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 3.1. EHEYTTÄMINEN 3.2. KESKEISET SISÄLTÖALUEET 3.2.1. KIELI JA VUOROVAIKUTUS 3.2.2 MATEMATIIKKA 3.2.3. ETIIKKA JA KATSOMUS 3.2.4. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 3.2.5. TERVEYS 3.2.6. FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS 3.2.7. TAIDE JA KULTTUURI 3.2.8. MUSIIKKI 4. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA 4.1. YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT ESIOPETUKSESSA 4.2. ESIOPETUKSEN YLEINEN TUKI 4.3. ESIOPETUKSEN TEHOSTETTU TUKI 4.4. ESIOPETUKSEN ERITYINEN TUKI 5. KASVUN JA OPPIMISEN OPETUSJÄRJESTELYT JA TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA 5.1. YHTEISTYÖ ESIOPETUKSESSA JA OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI 5.1.1. YHTEISTYÖ KODIN KANSSA 5.1.2. TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 5.1.3. ERITYISOPETUS 5.1.4. PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS 5.1.5. MUU YHTEISTYÖ JA TUKI 2

5.2. ESIOPETUKSEN ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 5.2.1. OPPILASHUOLTO 5.2.2. TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 5.2.3. HENKILÖTIETOJENKÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN 6. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN SEKÄ ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN MUKAINEN ESIOPETUS, VIERASKIELINEN ESIOPETUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPY 6.1. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISTEN LASTEN ESIOPETUS 6.2. ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSELLISEEN TAI KASVATUSOPILLISEEN JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA ESIOPETUS 6.3. VIERASKIELINEN ESIOPETUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPY 7. ARVIOINTI 8. ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN LIITE 1 KRIISITILANTEIDEN EHKÄISY JA NIIHIN VARAUTUMINEN ERILLISENÄ LIITTEISTÖNÄ TAMMELAN VARHAISKASVATUKSESSA KÄYTETTÄVÄT LOMAKKEET LAPSEN PERUSTIETOLOMAKE LAPSEN YKSILÖLLINEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TUKEA VARTEN HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) HAVAINNOINTILOMAKE MINÄ ESKARILAINEN VIHKO Lomaikkeistoa tullaan täydentämään Opetushallituksen ja seudullisen oppilashuollon mukaisesti. Päivitetty 21.04.2011pl/sh 3

TAMMELAN KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Tammelan kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma pohjautuu Opetushallituksen (2001) julkaisemaan valtakunnalliseen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja se otettiin käyttöön 1.8.2002. (Perusturvalautakunta 5.6.2002/ 42 ). Esiopetussuunnitelmaa on päivitetty uusien perusteiden mukaan elokuussa 2004, toukokuussa 2006, toukokuussa 2007, maaliskuussa 2008 ja huhtikuussa 2009. Opetushallitus uusi esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010. Tammelan kunnan esiopetussuunnitelma uudistettiin opetushallituksen määräysten ja ohjeiden (2010:27) mukaisesti ja otettiin käyttöön 1.8.2011 (Perusturvalautakunta 4.5.2011/ xx ). 1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET Esiopetus tarjoaa lapselle monipuolista toimintaa yhdessä toimien, leikkien, tutkien, kokeillen ja oppimaan oppien. 1.1 TEHTÄVÄ Tammelan kunnan esiopetus on osa kunnassa toteutettavaa varhaiskasvatusta. Esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän, kasvatuksellisesti ja opetuksellisesti eheän kokonaisuuden ja tavoitteellisen jatkumon. Esiopetus rakentuu kodista saatavalle kasvatusperustalle. Yhdessä kotien kanssa tuetaan lapsen kehittymistä itsetunnoltaan terveeksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjoamalla mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Esiopetuksen tehtävänä on luoda pohja elinikäiselle oppimiselle eli oppimaan oppimisen, elämänhallinnan ja yhdessä toimimisen tai- 4

doille sekä ennakoida oppimisvaikeuksia. Tammelan esiopetuksessa huomioidaan tytöt ja pojat tasa-arvoisina yksilöinä. Tammelan kunnan esiopetuksen arvopohja rakentuu Tammelan kunnan, päivähoidon ja perusopetuksen arvopohjan mukaisesti kolmen osa-alueen mukaan: 1. Oppilaan suhde itseensä 2. Oppilaan suhde muihin ihmisiin 3. Oppilaan suhde elinympäristöön Oppilaan suhde itseensä pitää sisällään terveen itsetunnon kehittymisen, vastuun omasta itsestä, pettymysten sietokyvyn vahvistamisen sekä uusiin tilanteisiin sopeutumisen tukemisen. Oppilaan suhde muihin ihmisiin kattaa hyvät käytöstavat, yhteistyökyvyn sekä erilaisuuden arvostamisen. Oppilaan suhde ympäristöönsä tarkoittaa vastuunottamista omasta elinympäristöstä. 1.2. YLEISET KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TAVOITTEET Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen ja oppimisen mahdollisuuksista sekä yhteiskunnan tarpeista. Esioppilaiden vanhemmat pitävät tärkeinä seuraavia kasvatustavoitteita: toisten huomioimisen, ryhmässä työskentelyn- ja sosiaalisten taitojen oppiminen keskittymiseen, rauhoittumiseen ja oman vuoron odotteluun liittyviä taitoja omatoimisuuteen ja ohjeiden noudattamiseen liittyviä taitoja, omien tavaroiden huolehtiminen, kielellisten ja matemaattisten valmiuksien harjoittaminen. Lapsen myönteinen minäkuva vahvistuu ja hänen oppimaan oppimisen taitonsa kehittyvät. Hän omaksuu perustietoja, -taitoja ja valmiuksia oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Leikin kautta oppiminen on keskeistä. Hän oppii ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. 5

Lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä. Hänen toimimisensa vastuuntuntoisena yhteisön jäsenenä vahvistuu. Hän harjoittelee yhteiselämän pelisääntöjä ja sitoutumista niihin. Hän sisäistää yhteiskuntamme hyviä tapoja ja ymmärtää niiden merkityksen osana jokapäiväistä elämää. Hän oppii paremmin ymmärtämään tasavertaisuutta ja hyväksymään ihmisten erilaisuuden. Hän oppii ikävaiheensa mukaisesti ymmärtämään, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Lapsi kiinnostuu luonnosta ja saa käsityksen omasta riippuvuudestaan ja vastuustaan sekä luonnosta että rakennetusta ympäristöstä. Hän oppii havainnoimaan ja jäsentämään ympäristöään monipuolisesti, nauttimaan ympäristön monimuotoisuudesta ja kauneudesta sekä tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta. TAVOITTEET: o Ryhmässä toimiminen ja toisen huomioonottaminen o Oppimisen ilon ja innostuksen säilyttäminen o Hyvät tavat o Eri oppimisalueiden perustietojen, -taitojen ja -valmiuksien oppiminen omien edellytysten mukaan leikin kautta o Luonnon kunniooittaminen ja omien tekojen ymmärtäminen luonnon kautta 6

2. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tammelan esiopetus koostuu leikistä, ulkoilusta, ruokailusta ja ohjatuista toiminnoista. Perusopetuslain mukainen opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Esiopetuksessa tehdään yhteistyötä kotien kanssa. Esiopetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Esiopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita, jolloin lapsella on lain mukaan oikeus esiopetuksen työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, ohjausta sekä riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsella on oikeus saada esiopetuksessa maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritetyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Esiopetusta järjestettäessä otetaan huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja. Vuorohoitopalveluja toteutetaan yhteistyössä esiopetus- ja vuorohoitoryhmän kanssa. Esiopetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta päivästä. Esiopetus järjestään siten, että lapsen hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Esiopetusyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Lapsen esiopetuksen päivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn, leikkiin ja muuhun toimintaan, yhdessä tekemiseen ja oppimiseen, omaan rauhaan sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Tammelan varhaiskasvatuksessa oppimisympäristöt on laadittu leikki- ja toiminta-alueisiin, joka mahdollistaa pienryhmätoiminnan. Jos esiopetukseen osallistuva lapsi käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja, lapsen päivä rakennetaan kokonaisuudeksi ottaen huomioon esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen tavoitteet. 2.2 OPPIMISKÄSITYS Esiopetuksessa oppimisessa korostuu kokemuksellisuus ja lapsen rooli aktiivisena oppijana. Lapsi rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tiedon pohjalta uudet käsityksensä. 7

Toiminta on luonteeltaan lapsilähtöistä, jolla tarkoitetaan sitä, että oppija itse on aktiivinen tiedon etsijä. Esiopetuksessa tärkeää on vertaisryhmän merkitys oppimisen kannalta. Myös ongelmanratkaisutilanteet sekä -taidot ovat merkityksellisiä. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana ovat lasten kiinnostuksen kohteet, joita opettaja laajentaa ja monipuolistaa sekä liittää niihin opetussuunnitelman tavoitteet. Opettajan käsitys lapsesta ja oppimisesta vaikuttaa olennaisesti millaisia toiminnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksia lapsilla on. Opettajan tehtävänä on huolehtia oppimisympäristön ilmapiiristä muiden kasvattajien kanssa. Aikuinen omalla käyttäytymisellään on myös malli lapselle. 2.3. OPPIMISYMPÄRISTÖ Esiopetuksen oppimisympäristön lähtökohtana on lapsiryhmän ja yksittäisten lasten tarpeet sekä toiminnan tavoitteet. Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus, erilaiset toimintatavat ja oppimistehtävät. Esiopetuksessa lapsikeskeisyys edellyttää ohjaavaa kasvatusta, jossa aikuinen asettaa lapselle rajoja ja lapseen kohdistetaan odotuksia ja vaatimuksia. 8

Hyvä oppimisympäristö ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukee hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Se tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista sekä oman toiminnan arviointia. Se tarjoaa lapselle tilaisuuksia leikkiin, muuhun toimintaan ja omaan rauhaan. Se on myös kieliympäristönä virikkeinen ja siinä pystytään järjestämään lapsen kielellistä kehitystä tukevaa toimintaa. Oppimisympäristössä tulee vallita iloinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri. Työvälineiden ja materiaalien tulee olla lasten ulottuvilla. Oppimisympäristön varustus tukee myös lapsen kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Hyvä oppimisympäristö on terveellinen ja tukee monipuolisesti lapsen turvallisuutta. Oppimisympäristön tulee olla myös esteettisesti miellyttävä. Aktiivisessa oppimisympäristössä lelut, välineet ja tavarat ovat lasten saatavilla. Oppimisympäristön tärkeänä elementtinä pidetään myös oppimaan oppimiselle suotuisaa ilmapiiriä, jossa lapsen mahdollisuuksia omaehtoiseen leikkimiseen tuetaan. Tammelassa esiopetuksen yhtenä tärkeänä oppimisympäristönä on metsä, johon tehdään metsämörri retkiä ja pidetään metsäryhmää. Ulkoilutilat ovat Tammelassa isot ja niitä hyödynnetään esiopetuksessa. Sisätilat ovat osittain ahtaat, mutta niistä on tehty toimivia oppimisympäristön pienryhmäalueita rakentamalla. 2.4. TYÖTAVAT Lapsen aktiivinen osallistuminen sekä vuorovaikutus ryhmässä korostuvat esiopetuksessa. Opettaja tukee lapsen oppimista sekä ohjaa lasta tiedostamaan oma oppimisensa ja havaitsemaan, että tämä voi itse vaikuttaa omaan onnistumiseensa oppimisessa. Esiopetuksen työtavat sisältävät suureksi osaksi tekemällä oppimista, leikinomaisuutta, vuorovaikutusta, ongelmanratkaisua. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon lapsenkokonaisvaltainen tapa oppia kokeilemalla, tutkimalla ja kyselemällä, vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Osa oppimisesta tapahtuu erilaisissa ryhmissä esimerkiksi suuressa ryhmässä, pienryhmässä ja parityöskentelyssä. Esiopetuksessa korostuu leikki ja leikinomaiset työtavat. Leikkiessä lapsi harjoittelee monipuolisia taitoja eikä leikistä aina jää materiaalia tai muuta aineistoa, jolla sitä voitaisiin todentaa. Leikki rakentuu kokemuksista ja elämyksistä. Esikoululainen leikkii mielellään sääntö- ja roolileikkejä. Hänellä tulee olla mahdollisuus myös pitkäkestoisiin mielikuvitusleikkeihin. Hyvä leikkiympäristö on lapselle aina myös hyvä oppimisympäristö. 9

Tammelan esiopetuksessa hyödynnetään henkilöstön täydennyskoulutuksen myötä tuomaa asiantuntemusta muun muassa liikuntaleikkikoulua, Sherborne-jumppaa, Theraplay leikkiryhmää, Varga Nemenyi toiminnallista matematiikkaa, metsämörri metsätoimintaa ja Vihreä lippu toimintaa. Pienryhmätyöskentely ja työskentely aktiivisessa oppimisympäristössä ovat osa esiopetuksen työtapoja. Esiopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteita. Oppimisessa korostuu kokemuksellisuus ja lapsen rooli aktiivisena oppijana. Tammelan varhaiskasvatuksessa oppimisympäristöt on laadittu leikki- ja toiminta-alueisiin, joka mahdollistaa pienryhmätoiminnan. Oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Oppimisympäristön lähtökohtana on lapsiryhmän ja yksittäisten lasten tarpeet sekä toiminnan tavoitteet. Tammelassa yhtenä tärkeänä oppimisympäristönä on metsä. Esiopetuksen työtavat sisältävät suureksi osaksi tekemällä oppimista, leikinomaisuutta, vuorovaikutusta ja ongelmanratkaisua. 10

3. ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 3.1. EHEYTTÄMINEN Esiopetuksessa eheyttäminen tarkoittaa sitä, että koko opetus perustuu kokonaisuuksien oppimiseen. Kokonaisuudet liittyvät lapsen kokemusmaailmaan, elämänpiiriin ja kiinnostuksen kohteisiin. Opettaja käyttää monipuolisesti eri tiedonalojen tavoitteita ja sisältöjä siten, että niistä muodostuu valittujen menetelmien kanssa ehyt kokonaisuus. Eheytetyt kokonaisuudet ovat ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Kokemusten ja tietojen käsittely vuorovaikutuksessa aikuisten ja lapsen kanssa monin eri tavoin on oppimisen keskeinen osa. Työtapoja määrittävät opetuksen tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuus. TAVOITE EHEYTTÄMINEN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖJEN LASTEN TOIMINTA TARKOITUS VALINTA KANSSA 3.2. KESKEISET SISÄLTÖALUEET Esiopetuksessa on tärkeää kehittää lapsen keskittymistä, kuuntelemista, kommunikointia ja ajattelun taitoja. 3.2.1. KIELI JA VUOROVAIKUTUS Kieli- ja vuorovaikutustaidot harjaantuvat luontevasti arkipäivän toimissa ja leikeissä. Äidinkielen hyvä hallinta luo perustan ajattelun taitojen kehittymiselle. Kielen ja vuorovaikutustaitojen oppiminen vahvistaa lapsen itsetuntoa ja kulttuuri-identiteettiä. Tavoitteet: Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Lapsen kiinnostuksen herättäminen kielen havainnointiin ja tutkimiseen Lapsen kielellisen tietoisuuden kehittyminen 11

Menetelmät: Kannustaminen monipuoliseen ja luovaan ilmaisuun sekä jakamaan ideoita muiden lasten ja aikuisten kanssa. Kirjallisuuteen tutustuminen, kuunteleminen, eläytyminen ja kertominen. Luetaan satuja, loruja ja riimejä. Puheenvuorojen jakaminen, vuorovaikutus ja keskittymisharjoitukset. Alkavan luku- ja kirjoitustaidon tukeminen: Lapsi on kuulut ja kuunnellut, hän on itse tullut kuulluksi, hän on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysellyt ja hänelle on vastattu. Lapsi kehittää ikään kuin huomaamattaan sanavarastoaan sekä luku- ja kirjoitustaitoaan. Avoimen oppimisympäristön järjestäminen, Jossa lapsi voi tarttua kirjoitettuun kieleen omien edellytystensä mukaisesti. Materiaalina on monipuolisia tekstejä, jotka tarjoavat tilaisuuksia katsella tai lukea yksin, toisten lasten tai aikuisten seurassa. Lisätään mielenkiintoa suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Kirjoitetun ja puhutun kielen yhteyden näkeminen. Kielellisen tietoisuuden kehittymistä tuetaan kielellä leikkien Alku- ja loppuäänteiden tunnistamisleikit Sanojen pituuden arviointi ja vertailu Riimittely Sanan muokkaaminen, esim. sanan muuttaminen poistamalla ensimmäinen kirjain. Kirjaimiin tutustuminen. Tutustuminen eri tieto- ja viestintävälineiden käyttöön esim. tietokirja, puhelin ja tietokone. 12

3.2.2. MATEMATIIKKA Esiopetuksen matematiikassa on kyse lapsen loogisen ajattelun kehittymisestä. Matematiikan perustaitoihin sisältyy ihmettelyä, ongelmanratkaisua, keksimistä, päättelyä ja oppimista. Matematiikka koostuu monenlaisista käsitteistä, jotka ovat matemaattisen tiedon ja ajattelun perusta. Käsitteiden oppiminen liitetään kokonaisvaltaisiin havaintoihin ja kokemuksiin. Kommunikointi matematiikassa tapahtuu leikin, konkreettisen välineistön sekä symbolien avulla. Tavoitteet: Myönteisten kokemusten antaminen matematiikkaan Matemaattisen ajattelun kehittyminen Matemaattisiin peruskäsitteisiin tutustuminen esim. enemmän, vähemmän, lisääminen ja vähentäminen (esim. lintu lensi pois) Tutustutaan ja harjoitellaan sarjoittamista ja vertailua muutoksen havaitsemista esim. seinätaulun omenapuun omenoiden määrä vaihtuu päivittäin yksi yhteen vastaavuus lukumäärä, numerot 1 10, lukujen luettelu eteen- ja taaksepäin, lukumäärän nopeaa havaitsemista (lukualueella 1-5, 1-10), lukujen hajotelmat järjestysluvun käsite geometriset perusmuodot: kolmio, neliö, ympyrä, suorakulmio Menetelmät: Arkipäivän matematiikkaa esim. aamulla kalenteria katsoessa tai ruokapöytää kattaessa. Tutustutaan erilaisiin ilmiöihin, tutkitaan aineita, eliöitä, esineitä, kuvia ja kappaleita sekä mitataan erilaisin perustein esim. askelpituuksin. Toiminnallista matematiikkaa 13

esim. leikeissä vertailu, luokittelu, sarjoittaminen. esim. liikunnassa lukumäärän mukaan kerätään välineitä esim. päättelytehtävät kuvan perusteella numeron ja lukumäärän vastaavuuteen tutustuminen. Varga-Nemenyi menetelmään perustuvaa toiminnallista, leikin ja tekemisen varjolla, matemaattisen ajattelun kehittymistä 3.2.3. ETIIKKA JA KATSOMUS Esiopetuksessa etiikka- ja katsomusaihekokonaisuuteen sisältyvät kaikille yhteiset eettinen kasvatus ja kulttuurinen katsomuskasvatus. Perusopetuslain 6 :n säännösten puitteissa esiopetukseen sisältyy myös uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun opetukseen. Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä edelleen elinympäristöön. Lapsen ympäristön ja kulttuurin lähtökohtana on tasa-arvoinen, hyväksyvä ja erilaisuutta arvostava suhtautuminen erilaisiin vakaumuksiin ja tapoihin. Suomalaiseen kulttuuri- ja katsomusperinteeseen tutustuminen on tärkeätä, jotta lapsi voi ymmärtää lähiympäristönsä toimintaa ja tapoja. Tavoitteet: Itsetunnon vahvistaminen Myönteisen minäkuvan muodostaminen Toisen kunnioittaminen ja huomioiminen Hyvien käytöstapojen oppiminen Pyritään opettamaan lapsi erottamaan hyvä ja paha, oikea ja väärä. Suomalaisiin perinteisiin tutustuminen ja juhlapyhien merkitys eri vakaumuksia kunnioittaen. 14

Menetelmät: Lasta autetaan ymmärtämään ja kunnioittamaan omia ja toisten tunteita. Harjoitellaan ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti, opetellaan oikean ja väärän erottamista sekä anteeksipyytämistä. Arjen eri tilanteista ja lasten kokemuksista nostetaan esiin eettisiä kysymyksiä, joista keskustellaan. Lapsella on mahdollisuus keskusteluun ja asioiden pohtimiseen. Keskustellaan lapsiryhmän perheiden erilaisista tavoista, perinteistä ja kulttuureista. Huomioidaan opetuksessa lapsen kognitiiviset valmiudet ja tunteet. Opetuksessa käytetään mm. turvataito- ja mediamuffinssi materiaalia sekä leikkiryhmän mukaista pedagogiikkaa. 3.2.4. YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETO Ympäristö ja luonto ovat jokaisen lapsen koettavissa, Lapsille järjestetään mahdollisuuksia lähiympäristönsä tutustumiseen, tutkimiseen, monipuolisten havaintojen tekemiseen sekä luonnosta nauttimiseen. Ympäristö- ja luonnontieto auttaa lasta ymmärtämään ympäristöään, tukemaan ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä sekä vahvistamaan elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja muuhun ympäristöön. Oppimisen lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Vihreän lipun toiminta tukee kasvatusta. Tavoitteet: Tutustuminen kotiseutuun ja lähiympäristöön. Kokemusten ja elämysten saaminen luonnosta. Arkielämän ilmiöihin tutustuminen Luonnon kunnioittaminen ja ympäristöstä huolehtiminen 15

Menetelmät: Arkielämän ilmiöistä ja lähiympäristöstä valitaan havainnoimiseen, oppimiseen, tutkimiseen sopivia toiminnan sisältöjä esim. elävä ja eloton luonto, vuodenajat, aika, luonnon ilmiöt ja kello (tasa- ja puolituntia). Toiminnassa toteutetaan ekologisesti kestävän kehityksen periaatteita, joita on esim. lajittelu ja kierrätys. Erilaisissa tilanteissa harjoitellaan eri aistein hahmottamaan ympäristöään ja sen ilmiöitä sekä oma suhdettaan näihin. Retket ja tutustumiskäynnit. Turvallisuus lähiympäristössä. 3.2.5. TERVEYS Terveyskasvatuksen tehtävänä on ohjata ja edistää lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua sekä kehitystä. Lasta tuetaan oman hyvinvointinsa tiedostamiseen. Lapsen sosiaalisessa kasvussa ja psyykkisessä hyvinvoinnissa on ryhmällä ja sen ilmapiirillä keskeinen merkitys. Terveyskasvatusta toteutetaan arkipäivän tilanteissa joihin kuuluu esiopetusikäisen lapsen tasapainoinen päivärytmi, levon ja toiminnan vaihtelu, ruokailu, hygienia ja vaatehuolto. Lasta ohjataan kohti terveellisiä elämäntapoja ja liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. 16

Tavoitteet: Terveiden elämäntapojen oppiminen Omasta hygieniasta huolehtiminen Oikean vaatetuksen oppiminen eri vuodenaikoina Ruokailu Menetelmät: Ruokailutavat, ruoka-aineympyrä sekä kannustaminen haarukan ja veitsen käyttöön Lasten ensiavun perusasiat esim. haavan puhdistus ja laastarin laitto, kylmäpussin käyttö, vaarojen välttäminen, avun pyytäminen ja hätänumeron oppiminen Itsenäinen wc:ssä käynti, muut arkipäivän toiminnot 3.2.6. FYYSIEN JA MOTORINEN KEHITYS Liikkuessaan lapsi saa elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia. Liikunnassa korostuu tekeminen ja ilo. Esiopetuksessa lapsella on päivittäin mahdollisuus monipuoliseen liikkumiseen. Liikunta tukee lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Monipuolisella liikunnalla edistetään myös lapsen oppimisvalmiuksia. Liikunta helpottaa ajattelun ja ymmärryksen kehitystä ja auttaa mm. abstraktien käsitteiden konkretisoimista. Se antaa lapselle mahdollisuuden oppia ilmaisemaan ja hallitsemaan tunteitaan, harjoittamaan yhteistyötaitoja sekä purkamaan ylimääräistä energiaansa. Lapsen tunto- ja liikeaistiin perustuva oppiminen korostuu. Tavoitteet: Motorinen liikunnallinen Lapsi oppii kehonsa osia liikkumisessa ja oppii perusliikkeitä monipuolisesti. Kognitiivinen tiedollinen Lapsi tuntee kehonsa osat ja toiminnot. Lapsi ratkaisee annettuja ongelmia ja pystyy omaperäisiin ratkaisuihin. 17

Sosio emotionaalinen Lapsi tuntee oman kehonsa ja kokee sen hyväksi. Lapsi kokee onnistumisen elämyksiä, ilmaisee ja hallitsee tunteensa. Lapsi tekee yhdessä, auttaa, luottaa ja pitää puolensa ryhmässä. Oppia huolehtimaan omista liikuntavälineistä. Menetelmät: Perusliikkeet, oman kehon hahmotus sekä sen liikemahdollisuuksien kehittäminen eli koordinaatio-ominaisuuksien kehittäminen esim. tasapaino, rytmi, liikkeiden yhdistäminen. Liikuntaleikit, sääntöleikit, harjoitteet, pelit, joukkuepelit. Liikuntalajit esim. palloilu, luistelu, hiihto, yleisurheilu, suunnistus, tanssi, kävelyretket ym. kelien mukaan Välineliikunta, pallonkäsittelytaidot Liikuntaleikkikoulu, Sherbornejumppa, Muumihiihtokoulu ja Metsämörri Liikuntaa kehitetään suhteessa tilaan, ajankäyttöön, voimaan, suuntaan ja tasoon. Liikuntakäsitteiden käyttäminen esim. rivi, jono, joukkue, ryhmä, puolikaari 3.2.7. TAIDE JA KULTTUURI Taiteella on merkittävä osa lapsen kokonaispersoonallisuuden kehittymisessä. Taidekasvatuksen tavoitteena on antaa lapselle välineitä oman kulttuurin ja kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtämiseen, taiteesta nauttimiseen, itsensä ilmaisuun sekä kokemusten ja elämysten vastaanottamiseen ja niistä keskustelemiseen. Lasta ohjataan arvostamaan ja vaalimaan luonnon, rakennetun ympäristön ja esineympäristön kulttuurisia arvoja. Taiteellinen ilmaisu on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa elämys, havainnot, ajattelu ja tuottaminen ovat samanaikaisia ja toisiaan sääteleviä voimia. Leikin ja toiminnan avulla lapsi etsii tietoa itsestään ja ympäröivän maailman ilmiöistä. Mielikuvitus, ongelmanratkaisutaidot sekä ennakkoluulottomuus liittyvät oleellisesti lapsen taidekokemukseen. Toiminnassa keskeistä on elämyksellisyys, havaintojen teko, leikinomaisuus ja tutkiva lähestymistapa. Aikuisen tehtävänä on kannustaa lasta pitkäjänteiseen työskentelyyn, omaperäisyyteen sekä oman ja muiden työn arvostamiseen. Lasta ohjataan myös välineiden oikeaan huoltamiseen. Töiden tarkastelu ja pohtiva keskustelu on tärkeä osa taidekasvatusta. 18

Tavoitteet: Iloita omasta työstä ja arvostaa käsillä tekemistä Oman luovuuden kehittäminen Oman ilmaisun vahvistaminen Oman kiinnostuksen ja mielikuvituksen kehittäminen Oman työn suunnittelu ja loppuun tekeminen Silmän ja käden yhteistyö Eri materiaaleihin, välineisiin ja toimintamuotoihin tutustuminen Menetelmät: Erilaisten elämysten tarjoaminen aktiivisessa oppimisympäristössä: kuvien tekeminen, valmistamalla esineitä käsin, musisoimalla, draamaharjoituksilla, tanssimalla ja liikkumalla tutustuminen viestintävälineisiin, medianuffinssi materiaali lapsen oma kulttuuriperinnön ja kulttuuritietoisuuden tukeminen Harjoitellaan työskentelemään pitkäjänteisesti ja arvostamaan omaa ja toisten työtä. Lähiympäristön monipuolinen ja tarkka havainnointi. Tutkitaan yhdessä taidekuvia, taideteoksia ja lasten omia töitä sekä keskustellaan niiden herättämistä ajatuksista ja tunteista. Ohjatun toiminnan ohella lapselle tarjotaan mahdollisuuksia omaehtoiseen kuvataiteelliseen toimintaan. Aikaa oman työn suunnitteluun ja loppuun saattamiseen Käytetään erilaisia materiaaleja ja harjoitellaan niiden työstämistä esim. savi, villa, massa, hiekka, puu Tutustutaan erilaisiin työskentelytapoihin, kuten leikkaaminen, piirtäminen, maalaus, askartelut, pistely, liimaaminen ja muovailu, Tutustutaan välineisiin ja niiden huoltamiseen sekä opetellaan turvallisia työtapoja esim. siveltimet, hiili, muotit, paperintekovälineet, verstaan työkalut. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan kotipaikkakunnan kädentaidon ammattilaisiin. 19

3.2.8. MUSIIKKI Lapsi kokee onnistumista ja iloa. Hän saa elämyksiä ja kokemuksia musiikin parissa, joka luo perustan lapsen positiivisen minäkuvan kehittymiselle musiikin tuottajana ja vastaanottajana. Esiopetuksessa painottuu musiikin tuottaminen yhdessä toisten kanssa. Tavoitteet: Lastenlaulujen laulaminen Perusrytmin harjoitteleminen Keho ja rytmisoittimiin tutustuminen Musiikin kuunteleminen Musiikin peruskäsitteiden oppiminen Yhteishengen kokeminen musiikin avulla Menetelmät: Musiikin elämysten ja kokemusten tarjoaminen Yhdessä soittaminen ja laulaminen. Rytmittäminen Musiikin kuuntelu esim. eri soittimet, musiikki eri aikakausina, eri musiikin lajeja (klassinen, kansanmusiikki, rock, hengellinen musiikki) Ilmaisu musiikin keinoin esim. laulut, soittaminen, tanssi, improvisointi, musiikkiliikunta, musiikkimaalaus, musiikkisadut Musiikin peruskäsitteisiin tutustuminen esim. tauko, duuri-molli-tunnelma, melodia, rytmi. 20

Tammelan esiopetuksen työsuunnitelma sisältöalueittain Kieli ja vuorovaik. Matematiikka Etiikka ja katsomus Kulttuuri Toisiin tutustuminen Aikakäsitteet: vuoden Oman nimen kirjoittaminen kulku, kalenteri Kello: tunnit Itsensä ilmaisun harj. Tavurytmi ja sanojen tavuttaminen, riimit, Kirjaimiin ja äänteisii tutustuminen Sanojen alku- ja loppuäänteet Vastakohdat Yhdyssanat kuvin Sanojen pituuksien vertailu Lause kuvasanakortein Kirjoitussuunta Käsitteet Satujen kuunteleminen, kuullun ymmärtäminen, kertominen, sadutus, kuvatarinat Sadut, lorut, runot, kansansadut, vitsit, arvoitukset,tietokirjat. Draama: esitysten tekeminen sadun pohjalta/tapahtumasta Pöytä-, nukke- ja varjoteatteri pantomiimi Oppimisympäristön nimeäminen: kuvasana yhdistäminen. Aktiivisessa leikissä äidinkielen alue valittavissa mm. kirjaimiin liittyviä pelejä. Luokittelu, sarjat Vertaaminen: enemmän, vähemmän, yhtä monta, diagrammi Numerot 1-10 Lukusana-lukumäärävastaavuus Lukujen hajottaminen Lukujonot, järjestysluvut 1-10 Kymmenen, sata Kuinka monta, yhteensä, vähentäminen. Geometriset muodot Mittaaminen pituus:,pitkä-lyhyt massa, paino, tilavuus: dl-litra, mittanauha, vaaka. Lämpömittari Tutustutaan euroihin ja niiden käyttöön: kolikko, seteli Paikkaa ilmaisevat käsitteet: edessä- takana, ylhäällä-alhaalla Suunnat: vasen-oikea Aktiivisessa leikissä matematiikan alue matikka- ja noppapelit, tietokone Yhdessä toimiminen ja toisen huomioiminen: kerrotaan itsestä ja tutustutaan toisiin Minäkuva Luottamus ja turvallisuus Ryhmän säännöt ja yhteistyö, ryhmän sisäisiin kulttuureihin tutustuminen Hyvät tavat Kohteliaisuus Auttaminen Ystävyys Leikkiryhmä Turvataidot Vuoden kulkuun liittyvät päivät: YK:n päivä, Pyhäinpäivä, Isänpäivä, Itsenäisyyspäivä, Joulu, Pääsiäinen, Äitienpäivä. Seurakunnan vierailut Tapahtumat ja juhlat mm. perheillat, vauhtivarpaat, joulupolku, -teatteri, talviolympialaiset, 112-päivä, ystävänpäivä, pihaseikkailu, kevätretki, kevätjuhla Kotiseutuun tutust.: Tammelaisuus, historia/vanha-aika Ympäristö ja luonto Kalenteri Vuodenaikojen vaihtelujen seuranta: sää, kasvit, eläimet Sadonkorjuu Kierrätys ja lajittelu Lähiympäristö Metsämörri Liikenne Heijastin Keho ja kehonosat Aistit Veden olomuodot: sulaminen, jäätyminen Kasvun ihme Aktiviisessa leikkiympäristön alueella mahdollisuus tutkia: valo ja varjo, voima ja kitka, maa, aurinko ja kuu 21

Liikunta Terveyskasvatus Taide Musiikki Oman kehon hallinta Käsienpesu Toteutus ulko- ja sisätiloissa ja yleinen hygienia Liikkumistaidot: kävely, juoksu, hyppääminen, laukka, loikka Käsittelytaidot: vierittää, pyörittää, työntää, vetää, riippua, heittää, ottaa kiinni, potkaisee, lyödä, pompottaa, kuljettaa, pysäyttää Koordinatiivisten taitojen kehittäminen: tasapainokyky, avaruudellinen hahmottamis-, reaktio-, rytmi-, erottelu-, yhdistelykyky Perusliikunta: eri lajit mm. luistelu, hiihto, nassikkapaini, suunnistus, yleisurheilulajeja, voimistelu, tanssi, telineet, radat. Sherbornejumppa Häviäminen, voittaminen, vuoronodottelu, jono, rivi Ulko- ja sisäliikun ta, liikunnalliset pelit ja leikit Aktiivisessa leikissä liikunnan alue. Terveellinen ravinto ja ruokailutottu-mukset Lasten ensiaputaidot, arkipäivän tapaturmat ja vaarat Silmän ja käden yhteistyö: kynäote, piirtäminen, leikkaaminen, pujottelu, pistely, ompelu, taittelu, värityskuvat, viivatehtävät. Maalaus: värit, eri tekniikat ja välineet mm. laveeraus, marmorointi, mallipiirrustus, hiili Muovailu, savityöt Huovutus, puutyöt Painanta: kankaanpaino, eri välineet mm.peruna, kasvit, leimasin Luonnon materiaaleista ja kierrätysmateriaalista askartelu mm. uusiopaperi, tuulikellot Syöttikuvat houkuttelevat keskustelemaan ja tekemään. Näyttelyt, kulttuuriyhteistyö Aktiivisessa leikissä kädentaitojen alue: luova vapaa askartelu, taidemateriaalit esillä Laulut vuodenajan ja juhlien mukaan Yhdessä laulaminen Tutustutaan eri soittimiin: kehosoittimet, rytmisoittimet. Orkesteri Perusrytmi. Rytmiikkaa: ti-ti, taa, tauko. Soittaminen yhdessä rytmissä. Musiikin kuuntelu: äänen korkeus, duurimolli, hiljaisuus, tempon vaihtelut, nopahidas Musiikin eri lajeihin tutustuminen: lasten musiikki, klassinen, kansanmusiikki, rock, jazz, räppi Musiikkiliikunta, tanssi Musiikkisadut Musiikkimaalaus Aktiivisessa leikissä musiikin alue mm. soittimet esillä. 22

4. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Työskentelyn ja tuen perustana esiopetuksessa ovat yhdessä kodin kanssa sovitut, perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Ensisijaisesti tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehditaan tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Työskentelyn tulee olla leikinomaista, lapsen kehitystasosta lähtevää toiminnallista ryhmä- ja yksilöohjausta. Se edistää lapsen kognitiivista, erityisesti kielellistä, sekä sosioemotionaalista kehitystä, valmiuksia uusien asioiden oppimiseen ja ehkäisee ennalta oppimisvaikeuksia. Esiopetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä esiopetusryhmän että kunkin lapsen vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan. Lapsia kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita ja annetaan kehittymistä edistävää ohjausta ja tukea. Lapsen tervettä itsetuntoa vahvistetaan myönteisten oppimiskokemusten ja kannustavan palautteen avulla sekä tarjotaan mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen. Huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä lapseen että esiopetuksen toteuttamiseen ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Esiopetuksen järjestä huolehtii siitä, että lapsen oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia kasvun ja oppimisen turvaamiseksi. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Esiopetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että lapsen tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Lapsi saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalla oppilaalle esiopetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Esiopetuksen järjestämisestä kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille vastaa lapsen asuinkunta. 23

4.1. YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT ESIOPETUKSESSA Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen saamasta tuesta. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata lapselle hyvät kasvun ja oppimisen edellytykset. Oppimissuunnitelma lisää kasvattajien tietoisuutta lapsesta ja helpottaa toiminnan suunnittelua sekä kodin ja esiopetuksen välistä yhteistyötä. Tammelan esiopetuksen oppimissuunnitelma eli LEOPS laaditaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa. Tammelassa käytettävä lomakkeisto on esiopetussuunnitelmaan liittyen koottuna erilliseen liitteeseen. Kasvun ja oppimisen tuki ESIOPETUKSEN YLEINEN TUKI Lapsituntemus ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaava esiopetus, henkilöstön vuorovaikutusosaaminen. Tavoitteet: lapsen saama yleinen tuki on laadukasta esiopetusta. Yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa. Kiertävän erityislastentarhanopettajan tai resurssierityislastentarhanopettajan tuki. ESIOPETUKSEN TEHOSTETTU TUKI Ennaltaehkäisevä toiminta, tuen tarpeen varhainen havaitseminen. Tavoitteet: Lapsen tarvittavat tukitoimet aloitetaan mahdollisimman nopeasti tuen tarpeen havaittua. Yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa. Kiertävän erityislastentarhanopettajan tai resurssierityislastentarhanopettajan tuki. ESIOPETUKSEN ERITYINEN TUKI Erityispedagoginen osaaminen. Tavoitteet: Erityisopetuspäätöksen mukainen tuki lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseksi. Yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa. Kiertävän erityislastentarhanopettajan tai resurssierityislastentarhanopettajan tuki. Lapsiryhmän toiminta. Lapselle suunniteltu yksilöllinen ohjaus esim. -kielikoulu R, S -koritehtävät -sherbornejumppa -theraplay leikkiryhmä Oppilashuoltoryhmän tuki. Lapselle suunniteltu yksilöllinen ohjaus esim. -kielikoulu R, S -koritehtävät -sherbornejumppa -theraplay leikkiryhmä -avustaja -pienennetty ryhmä Oppilashuoltoryhmän tuki. 24

4.2. ESIOPETUKSEN YLEINEN TUKI Laadukas esiopetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen kaikkina esiopetuksen työpäivinä on jokaisen lapsen oikeus. Esiopetuksessa tulee aina ottaa huomioon kaikkien lasten edellytykset ja tarpeet. Työyhteisön toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja lasten erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri esiopetusyhteisössä edistävät lapsen kasvua ja oppimista. Lapsen saama yleinen tuki on laadukasta esiopetusta, jossa lapsen yksilölliset tarpeet ja oppimisedellytykset huomioidaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Kaikille lasten vuorovaikutuksellisuutta edistetään, yksilöllisyys huomioidaan ja toimintaympäristö laaditaan kehitystä ja Yleinen tuki oppimista tukevaksi. Tammelassa kiertävä- ja resurssierityislastentarhanopettaja havainnoivat lasten ja Lapsen esiopetuksen oppimis- ryhmien toimintaa, ohjaavat lasta ja ryhmää sekä konsultoivat henkilökuntaa lasten kehitykseen ja oppimiseen suunnitelma liittyvissä asioissa. Leikkialueet ja pienryhmätoiminta tukevat kaikkien lasten oppimista. Ryhmän henkilökunta havainnoi toimintaa ja suunnittelee toiminnan lasten tarpeista lähtien. 4.3. ESIOPETUKSEN TEHOSTETTU TUKI Esioppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan tehostetun tuen oppimissuunnitelmaan. Opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien kanssa. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti lapsen kasvua ja oppimista ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvua ja oppimista ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistuimista ja kasautumista. Lapsen kasvua ja oppimista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, lapsen esiopetuksen oppimis- 25

suunnitelma tarkistetaan vastaamaan lapsen tuen tarvetta. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista lapsen oppimisvaikeudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla ja muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea. Lapsen esiopetuksen opettaja ja kasvattajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion, tarvittaessa muiden asiantuntijoita hyödyntäen. Yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa on tärkeää. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään lapselle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään. Tehostetun tuen järjestämisessä lapsella on havaittu tuen tarve ja lasta suositellaan jatkotutkimuksiin esim. puheterapeutille. Lapselle suunniteltuja tukitoimia aletaan toteuttamaan lapsiryhmässä. Erilaisia opetusmenetelmiä on muun muassa kielikoulut R- ja S äänteen harjoittamiseksi, yksilölliset koritehtävät, sherbornejumppa ja theraplay leikkiryhmä. Tehostettu tuki Esiopetussuunnitelma tehostettua tukea varten 4.4. ESIOPETUKSEN ERITYINEN TUKI Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun tai oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Erityisen tuen tarvetta arvioidessa otetaan huomioon esiopetuksen opetushenkilöstön, oppilashuollon palveluista vastaavien sekä huoltajan näkemys lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä. Erityisen tuen tehtävänä esiopetuksessa on tarjota lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista kasvun ja oppimisen tukea ja edistää hänen oppimisedellytyksiään. Lapsen itsetuntoa ja oppimismotivaatiota vahvistetaan. 26

Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Käytössä ovat esiopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen järjestämisestä tekee päätöksen päiväkodin johtaja yhteistyössä vanhempien kanssa. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten esiopetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työnantaja hankkii: lapsen esiopetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen lapsen oppimisen etenemisestä moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen lapsen saamasta tehostetusta tuesta sekä lapsen kokonaistilanteesta. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata lapselle hyvät kasvun ja oppimisen edellytykset. Suunnitelma lisää kasvattajien tietoisuutta lapsen tilanteesta ja helpottaa siten kunkin kasvattajan oman työn suunnittelua sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelma antaa myös pohjan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymisarvioinnille. Tehostettua tukea varten tehtävä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaalle, joka tarvitsee kasvussaan ja oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan aina lapselle, joka saa tehostettua tukea. Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksestä Tammelan kunnassa vastaa sivistystoimenjohtaja. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti lapsen yksilöllistä kasvu- ja oppimisprosessia. HOJKS on lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma esiopetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, lapsen tarpeiden mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa 27

suunnitelmaa muutetaan aina lapsen tuen tarpeen tai tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä esiopetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioidessa. Suunnitelman laatimisesta vastaa Tammelan kunnassa erityislastentarhanopettaja yhdessä lapsen ryhmän lastentarhanopettajan, lapsen ja vanhempien kanssa. Erityinen tuki HOJKS Yleinen tuki tehostettu tuki erityinen tuki ja vaiheisiin liittyvät toimenpiteet. Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki OPPILAS OPPILAALLA OIKEUS SAADA TUKEA OPPIMISESSAAN 1.Opettajan lisäohjeet ja henkilökohtainen ohjaus 2.Opetuksen eriyttäminen 3.Tukiopetus, myös ennakoiva 4.Harmaa huoli OHRlle 5.Osa-aikainen erityisopetus, myös ennaltaehkäisevä 6. OHR pohdinta, tarkastaa onko edelliset tehty 7. HOPSin laadinta ja käyttöönotto 8. OHR pohdinta, tarkastaa onko edelliset käytetty 9. Tutkimuksiin 10. HOJKSin laadinta ja käyttöönotto Jasun patonkimalli co OPJ 28

5. KASVUN JA OPPIMISEN OPETUSJÄRJESTELYT JA TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA 5.1. YHTEISTYÖ ESIOPETUKSESSA JA OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI Tammelassa kaikille esioppilaille tarjotaan monipuolista esiopetusta lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Esiopetus annetaan siinä ryhmässä, missä lapsi esiopetusvuottaan käy. 5.2.1 YHTEISTYÖ KODIN KANSSA Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Lapsi elää samanaikaisesti kodin, esiopetuksen ja muun mahdollisen varhaiskasvatuksen vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä lapsen kokonaisvaltaisen hyvän kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajien lapsen tuntemusta ja auttaa esiopetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja lapsensa tuntemus. Esiopetuksen henkilöstö tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa osaltaan lapsen kasvatuksesta esiopetuksen aikana. Kasvatukseen liittyvän kumppanuuden tavoitteena on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä lisätä turvallisuutta ja hyvinvointia esiopetuksessa. Lapsen viihtyisyyden, kasvamisen ja oppimisen kannalta on tärkeää luoda luottamuksellinen yhteys esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien kanssa. Esiopetuksen henkilöstön on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa kasvua ja oppimista esiopetuksessa. Kodin kanssa tehtävää yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisöettä yksilötasolla. Kodin kanssa tehtävässä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa esiopetuksen opetussuunnitelmasta, esiopetuksen järjestämisestä, lapsen tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja esiopetuksen väliseen yhteistyöhön sekä esiopetuksen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Huoltajille tulee antaa tietoa myös esiopetuksen oppilashuollon toiminnasta sekä esiopetusyksikön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. 29

Käsiteltäessä yksittäisen lapsen tukea koskevaa asiaa, huoltajalle tulee antaa tietoa lasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys lasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Esiopetuksen loppuvaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella lapsen koulunkäynnin aloittamiseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista erityistarpeista lapsen opettajien ja oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Esiopetuksen aikana jatketaan varhaiskasvatuksessa toteutettavaa yhteistyötä huoltajan kanssa ja luodaan pohjaa huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle sekä myöhemmälle kodin ja koulun yhteistyölle. Erilaisia kodin ja esiopetuksen vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja kehitetään koko esiopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä päivähoidosta esiopetukseen tai esiopetuksesta alkuopetukseen. Tammelassa esi- ja alkuopetus tekevät yhteistyötä esimerkiksi lapsiryhmät vierailevat koululla ja koululuokat päiväkodissa. Päiväkodilla ja koululla on yhteistä suunnittelua ja toiminnan toteutusta yhdessä. Tammelan esi- ja alkuopetuksen yhteistyön vuosikello ohjaa esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä. Esiopetusvuoden keväällä käydään esiopetuksen ja alkuopetuksen siirtopalaveri lapsen tulevan koulun opettajan kanssa. Tammelan esi- ja alkuopetuksen yhteistyön vuosikello JOULUJUHLAT Ollaan kuulolla kun sovitaan juhlapäiviä, ettei ole samana päivänä, ellei ole yhteisjuhla. ESIOPETUKSEN OH-RYHMÄT Loka-marraskuu. Päiväkodin johtaja. ESI- JA ALKUOPEPALAVERI Lokakuu. Päiväkodin johtaja. LASTEN POSTI Kirje, joka kiertää eskarista alkuluokille ja eskariin koulujen ja päiväkotien välillä. YHTEINEN TAPAAMINEN ESKARISSA esim. metsämörri Esiope koollekutsujana. YHTEINEN VIIKKOTUNTI TAI KUUKAUSITUNTI Osa esi- ja alkuopetusryhmistä toteuttaa ympäri vuoden. YHTEISTYÖ ESKARI JA KOULU Sovitaan syyskauden yhteisistä asioista ja tapahtumapäivistä. VANHEMPAINILLAT KOULUT alustavasti vkot 32-34 ESKARIT alustavasti vkot 35-36 Jos muu ajankohta, sovitaan ettei ole illat saman päivänä. KASVATUSKUMPPANUUDEN LUOMINEN / JATKAMINEN Mahdollisuus käyttää samannäköistä lomaketta. 9 10 8 JOULULOMA 12 11 1 7 6 5 KESÄLOMA 4 2 3 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTORYHMÄT Tammikuu ja huhtikuu. Päiväkodin johtaja. KOULUTULOKKAIDEN VANHEMPAINILTA Tammikuu. Alkuopettaja ja kelto. ESI- JA ALKUOPETTAJIEN PALAVERI Helmikuu. Päiväkodin johtaja. KOULUVALMIUSTUTKIMUKSET Helmikuu. Kelto. YHTEINEN TAPAHTUMA KOULULLA esim. liikuntatunti. Luokanope koollekutsujana ESKARIRYHMÄT VIERAILEVAT KESKENÄÄN Tulevat koulukaverit tulevat tutuiksi. Esiopet. KOULUUN TUTUSTUMISPÄIVÄ Luokanopet. SIIRTYMÄVAIHEKESKUSTELUT Luokanope-lto-vanhemmat mahd.muk. LEOPS-KESKUSTELU Lapsi-vanhemmat-lto KEVÄTJUHLAT Sovitaan juhlapäivät, ettei ole samana päivänä kahdessa paikassa. VANHEMPAINILTA KOULULLA Koulutulokkaiden vanhemmille. Luokanope. 30