Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?



Samankaltaiset tiedostot
NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Hyödyllinen puna-apila

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Rehuanalyysiesimerkkejä

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Herne lisää lehmien maitotuotosta

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Sari Kajava, Annu Palmio

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Maissin viljelyn perusvaatimukset

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Johtamalla hyvää säilörehua

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

Maississa mahdollisuus

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Uusia kasveja nurmiin maailmalta

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Säilörehun tuotantokustannus

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Säilörehunurmet kg ka

ILMASTONMUUTOS JA NURMITUOTANTO MITEN VARAUTUA RISKEIHIN

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kannattavan nurmituotannon perusteet. Arja Mustonen, Nurmiviljelyn eritysasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Biologinen typensidonta

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Puhdas sinimailaskasvusto tulee niittää ajoissa

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Nurmien fosforilannoitus

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Transkriptio:

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen vaikutus D-arvoon

Kasvu ja kehitys Kasvu = Biomassan määrä Kehitys= Siirtyminen kasvullisesta suvulliseen kehitysvaiheeseen eli siemenen kehittymiseen Lehtiaste Korrenkasvu (solmut muodostuvat) = suvullinen vaihe Tähkälle tulo (korjuun ajoitus) Kukinta Siemenen kypsyminen

Nurmirehun D-arvo Sulavan orgaanisen aineen osuus kuivaaineesta (g)/1000 (g) Naudan saama energia syödystä rehusta D-arvo * 0,016 = Rehun energia-arvo (MJ)

D-arvon lasku 1. nurmisadossa Heinänurmilla keskimäärin 5g ka päivässä (2-7 g ka) Nurmipalkokasveilla (apilat, mailaset) lasku ensimmäisessä sadossa lähes puolet hitaampaa kuin nurmiheinillä. Nurmipalkokasvien D-arvo on lähtötasoltaan heiniä alempi

NDF ja indf Neutraalidetergenttikuitu (NDF) kuvaa rehun kokonaiskuitupitoisuutta Selluloosa Hemiselluloosa Ligniini Sulamaton osa NDF kuidusta (indf) Pötsimikrobit eivät kykene hajottamaan Ligniini ja ligniiniin ristisidoksin sitoutunut selluloosa

D-arvomalli heinänurmilla 1. sadossa Kuva: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti78.pdf

Timoteilajikkeiden sulavuuden muutos Kuva:Https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/Artturikoulutus/Nurmiasiantuntijapaiva_6.5.2010 /864E7619BC1B7253E040A8C0023C67D6

Apilan vaikutus D-arvon laskuun https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi/korjuua ikatiedotus/korjuuaikatiedotus_palveluksessasi/kehitys erot

D-arvon lasku jälkisadoissa Vesi, lämpötila ja hoito vaikuttavat yhdessä Sade Lämpötila Korjuukertojen väli ( n. 7 vko:a) Lannoitus (Erityisesti N), lanta+mineraalilann. Kasvilajit (Natojen ja apilan osuus vs. timotei ja raiheinät) Kuolleiden lehtien määrä Maaperä (karkeat kivennäismaat vs. multamaat)

2. Sadon D-arvomalli 40 pv ja 50 pv korjuuvälillä 1. sadosta 40 pv 50 pv 1. Sadon korjuun viivästyminen (pv) Kuva: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti78.pdf

Lämpämittari plussalla 1. sato alkaa kehittyä > 0 ⁰C 1. Kehitys etenee kuin juna kohti tähkimistä/nuppuja lämpösumman mukaan 2. Kasvu 1. Mitä vähemmän aikaa lannoituksen ja tähkälle tulon välillä, sitä vähemmän satoa 2. Mitä enemmän typpeä käytössä tähkälle tullessa, sitä korkeampi RV 3. Lannoitus ei vaikuta D-arvoon

Nurmilaji ja D-arvo & RV 1. Apilat ja sinimailanen: - Oma typpitehdas ->Satomäärän kasvu laimentaa RV:tä hitaasti 2. Heinät: -Mitä vähemmän N-lannoitusta, sitä pienempi RV - N lähellä sadonkorjuuta ->RV kasvaa - Lähes kaikki kasvun tarvitsema N otetaan ennen tähkälle tuloa - Suuri sato laimentaa heinän ottaman typen

Rehun RV ja lannoituksen N heinillä (N lannoituksessa (Kg) * 6,25) ka-sato Esim. 100 kg * 6,25 = 0,156 eli 15,6 % 4000 kg Tai 100 kg *6,25 = 0,125 eli 12,5 % 5000 kg Korkeissa sadoissa RV jää alhaiseksi ilman apilaa (tai sinimailasta) Kuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/apilat

mutta kuinka paljon N-lannoitus laimenee tässä?

Lajipiirteitä Suuri satopotentiaali- >alhaisen RV:n mahdollisuus Heikko talvehtija, mutta voimakas versoja Englanninraiheinän täydennyskylvö 1(-2) välein -> hyvärakenteisille maille Pehmeä ja sulava kaveri ruokonataseokseen ja kolmeen korjuuseen Kuva: http://caliban.mpizkoeln.mpg.de/lindman/478.jpg ProAgria Arja Mustonen, Pohjois-Savo

Kuva: http://huomisenosaajat.blogspot.fi/2013/07/farmari-2013.html Vasemmalla timotei, oikealla ruokonata Ruokonadalla paksu ja puutuva keskisuoni -> Ruokonadan D-arvo laskee nopeasti

Apilat eivät pidä viileästä eivätkä - Lehtiala muodostuu hitaasti - Typensidonta heinän varjossa laiskaa -> lannoituksen viivyttäminen suosii apilaa - Runsas typpilannoitus vähentää typensidontaa. - Kun apilaa on 50 % typpilannoitusta ei tarvita, ellei haluta edistää heinän kasvua ammoniumtypestä Kuva:http://biologicalthinking.blogspot.fi/2013_02_01_ archive.html

70 % kasvin ottamista ioneista on typpeä (NH4+ tai NO3-) - Ammoniumtyppi lisää happamoittavia vetyioneja juuren lähellä -> Vapaan alumiinin määrä lisääntyy (jos maa jo muutekin hapanta) -> myrkyllistä bakteereille Kuva: Arja Mustonen, ProAgria http://campus.extension.org/pluginfile.php/45784/mod_resource Pohjois-Savo /content/0/unit-05/uptake.gif

D-arvojen yleispiirteitä eri korjuukerroilla 1. sato Korjuu tähkälle tulovaiheessa ->korkea D-arvo Ei yleensä helteitä, vaikka lämmintä 2. sato Korkeita (helle)lämpötiloja ja paljon säteilyä (ts. valoenergiaa) -> ligniiniä muodostuu (puutuminen)- >paljon indf kuitua ->matala D-arvo 3. sato Viileää ja säteilyä vähän ->ohuet soluseinät, korkea sulavuus (helppoa ravintoa mikrobeille)-> korkea D- arvo ja vähän kuitua

Jälkisadon muodostuminen Sadonkorjuussa poistuu suuri osa nurmen fotosynteesikoneistosta Jälkikasvu riippuu kertyneestä C ja N varastosta Heinillä varasto on korren alaosa ja sipuli Apiloilla ja mailasilla juuri tai rönsy Silmujen selviäminen niitosta ratkaisee jälkisadon muodostumisnopeuden

Timotein versorakenne 1. niitossa Kuva:https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/Artturikoulutus/Nurmiasiantunt ijapaiva_6.5.2010/864e774879a2e289e040a8c0023c67d8

Ruokonadan versot ensimmäisessä niitossa Kuva:https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/Artturikoulutus/Nurmiasiantunt ijapaiva_6.5.2010/864e774879a2e289e040a8c0023c67d8

Jälkikasvu 10 vrk niiton jälkeen Kuva:https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/Artturikoulutus/Nurmiasiantunt ijapaiva_6.5.2010/864e774879a2e289e040a8c0023c67d8

Jälkisadon muodostuminen Timotei Korrenkasvu! Jälkikasvu alkaa lähes kokonaan uusista sivusilmuista pieni lehtien kasvunopeus ja kuivana kesänä riski lepotilan pitkittymisestä Suurin osa kesäsadon versoista on elongoituneita (korrenkasvunsa aloittaneita mutta kukkimattomia) Uusien lehtien yhteyttämiskyky on korkea kasvavat valossa Ruokonata Lehtevyys! Nopea jälkikasvu, koska suurin osa versoista säilyttäneet kärkikasvupisteensä Lähes kaikki kasvavat versot kesäsadossa ovat vegetatiivisia eli pelkkää lehteä ja lehtituppea muodostavia Suuria, elinvoimaisia ja kilpailukykyisiä versoja

Versorakenne selittää 2. sadon D- Korsien sulavuus aluksi korkea Kasvullisten versojen sulavuus (lehteä) säilyy pitkään korkeana ja nousee 2. sadossa arvoja Kuva:https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/Artturikoulutus/Nurmiasiantunt ijapaiva_6.5.2010/864e774879a2e289e040a8c0023c67d8

Säteilyn suunta ja verson rakenne 1. niitto kasvavan säteilyn oloissa, 2. niitto laskevan säteilyn oloissa -> versojen välinen valokilpailu Lyhyt niittoväli - >kasvulliset versot eduksi Pitkä niittoväli - >korrelliset versot eduksi Kuva:https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/Artt urikoulutus/nurmiasiantuntijapaiva_6.5.2010/864e774879a2e289e040 A8C0023C67D8

Lehtien varjostus kasvaa kun säteily Kuollut materiaali 4-12 % 2. niitossa Entä 3. niitto? Säilönnän onnistuminen? tulee matalalta

Elävän ja kuolleen kasvimassan vaikutus D-arvoon

Suuntaviivoja jalostukseen NurFyshankkeesta Sulavuus korreloi korren pituuteen Pitkäkortisilla heinillä heikompi sulavuus ja suurempi sato Korsi tarvitsee tukirakenteen massan kannatteluun Ligniinin määrää tai ligniinin sidoksiin selluloosan kanssa voidaan jalostuksella vaikuttaa? Sulavuus on kompromissi sadon kanssa

Pääkohdat 1. Lämpösumma ohjaa pääsadon kehitystä 2. Lannoitus vaikuttaa sadon määrään ja raakavalkuaiseen (RV) 3. Niittoväli, lannoitus ja sää vaikuttavat jälkisadon D-arvoon ja RV:en 4. Lajit ja lajikkeet eroavat RV:ssä ja sulavuudessa

Johtopäätökset Päätä korjuustrategia 2 vai 2 kertaa Valitse strategiaan soveltuvat kasvit Kehitysrytmi Seoksen tasapaino Tue valittua strategiaa hoitotoimilla Lannoitus Täydennyskylvö

Kiitos mielenkiinnosta J Kysymyksiä?

Lähteet Marchner, H. 1992, Mineral nutrition of higher plants MTT:n raportit 56 ja 78 http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti56.pdf http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti78.pdf Artturi-kirjasto https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi/artturi kirjasto/artturikoulutus Nurmitieto https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/nurmiyhdisty s