Toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion 2018 laadintaohjeet

1 (16) 96 Toiminta- ja taloussuunnitelman 2018 2020 ja talousarvion 2018 laadintaohjeet Sisällys 1. YLEISTÄ... 2 1.1. Toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen... 5 1.1.1. Salpauksen strategian toteuttaminen... 5 1.1.2. Opetustoimen talouden kehitys... 6 2. VALMISTELUAIKATAULU... 7 3. VUODEN 2018 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET... 7 3.1. Talousarvioasetelma ja sitovuus... 7 3.2. Ehdotusten taloudelliset lähtökohdat... 7 3.3. Tulosalueiden toiminta- ja taloussuunnitelmaosan rakenne... 8 3.4. Riskienhallinta... 9 4. YKSITYISKOHTAISET OHJEET... 10 4.1. Esitystarkkuus ja muoto... 10 4.2. Henkilöstösuunnittelu ja -kulut... 10 4.2.1. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen... 10 4.2.2. Määrällinen henkilöstösuunnittelu ja henkilöstökulujen suunnittelu... 11 4.2.3. Laadullinen henkilöstösuunnittelu... 11 4.2.4. Henkilöstökulujen budjetointi... 12 4.2.5. Henkilöstösuunnittelu ja resursointi... 12 4.2.6. Henkilösivukulut... 12 4.3. Toimitilaohjelma... 13 4.3.1. Sisäiset vuokrat... 13 4.3.2. Investointimenona käsiteltävät hankkeet... 13 4.3.3. Kiinteistöjen ylläpitoluonteiset vuosikorjaukset... 14 4.3.4. Kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot... 14 4.4. Irtaimen omaisuuden hankintaohjelma... 14 4.4.1. Hankkeet, jotka maksavat yli 100.000 euroa (alv 0%)... 14 4.4.2. Irtain omaisuus, joka maksaa alle 100.000 euroa (alv 0%), mutta kuitenkin yli 10.000 euroa (alv 0%).... 14 4.4.3 Atk-laitteet... 14 4.4.4. Muu kalusto... 14 4.5. Sisäiset erät... 14 4.6. Ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön mukainen rahoitus 1.1.2018... 15 4.7. Maksut ja korvaukset... 16 5. VUOSIEN 2018 2020 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET... 16 5.1. Yleistä... 16 5.2. Laadintaperiaatteet... 16 5.3. Taloussuunnitelman laadinnan yksityiskohtaiset ohjeet... 16

2 (16) 1. Yleistä Ammatillisen koulutuksen reformi ja ikäluokkien pienentyminen haastaa koko ammatillisen koulutuksen kentän. Päijät-Hämeen ongelma ei ole enää opiskelijapaikkojen määrä tai riittävyys, vaan osalla hakijoista nuorten ja aikuisten koulukuntoisuus. Ikäluokat ovat pienentyneet ja ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutokset yhteisvalinnassa sekä koulutuksen toteutuksessa vaikuttavat siihen, että pienemmällä paikkamäärällä saadaan tarvittava vaikuttavuus. Tutkintoajat lyhenevät ja yhden tutkinnon suorittaneet aikuiset suorittavat koko tutkinnon sijaan osatutkintoja ja työllistyvät niiden avulla uuteen ammattiin. Tällä alueella on tarjota toisen asteen opiskelupaikka kaikille peruskoulun päättäville, jos opiskelijan terveys, toimintakyky ja sosiaaliset taidot mahdollistavat opiskelun. Aina ei ole mahdollista päästä opiskelemaan juuri omaa suosikkialaa, jos se on esimerkiksi kultaseppä tai kosmetologi, mutta useimmille aloille tai lähialoille opiskelupaikka on tarjolla. Työelämän tarpeet määrittelevät osaltaan koulutustarjonnan rakennetta, mutta myös alojen vetovoima ja imago nuorten keskuudessa vaikuttaa osin tarjonnan suuntaamiseen. Päijät-Hämeen vetovoiman ja työvoiman saatavuuden kannalta on keskeistä, että eri alojen koulutustarjonta alueella on riittävän laaja. Koulutustarjonnalla on merkitystä myös sen suhteen, että alueen nuoret eivät hakeudu pois Päijät-Hämeestä. Tutkimusten valossa kotipaikkakunniltaan opiskelujen vuoksi pois muuttaneet nuoret usein jäävät opiskelupaikkakunnille ja tämä voi vaikuttaa negatiivisesti lähtöalueiden kokonaisvetovoimaan ja työvoiman saatavuuteen. Aikuiskoulutus on nykyisin osa ammatillista koulutusta. Nuorten ja aikuisten koulutuksen rajat on poistettu ja näyttöihin perustuva tutkinnon suorittaminen koskee kaikkia. Aikuiskoulutuksen kysynnän ja opiskelijapaikkatarjonnan tasapaino on merkittävästi parantunut. Opiskelupaikka löytyy, jos henkilön motivaatio, toimintakyky ja oma talous mahdollistavat tutkinnon tai osatutkinnon suorittamisen. Opiskelijan henkilökohtaiseen talouteen vaikuttavat työvoimaviranomaisten päätökset koulutuksenaikaisista etuisuuksista. Kouluun siis pääsee, jos on kykenevä paikan vastaanottamaan. Nuorten kohdalla isossa roolissa kouluttautumisen ja sen jälkeisen työllistymisen näkökulmasta on se, kuinka hyvin peruskoulussa saadut valmiudet mahdollistavat ammatillisissa opinnoissa selviämisen, jopa menestymisen ja tutkinnon suorittamisen. Kotona ja perusopetuksessa opitut sosiaaliset taidot, sekä kohtuulliset luku-, kirjoitus- ja matemaattiset taidot, ovat perusedellytyksiä ammatillisessa koulutuksessa onnistumiselle. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet säästöt nostavat näkyviin usean eri julkisen palvelun merkityksen palveluketjussa. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluiden merkitystä ei voi myöskään liikaa korostaa, kun pohditaan sekä nuorten että aikuisten koulukuntoisuutta ja siihen vaikuttavia asioita. Nuorten kohdalla toki kodin ja huoltajien roolin merkitys on edelleen suurin, kun puhutaan 16 20 -vuotiaiden ammatillisista opinnoista ja siinä tarvittavasta tuesta opiskelupaikan saamisen lisäksi.

3 (16) Koulutuskeskus Salpaus on vastannut muutokseen. Organisaatiota on uudistettu osana syksyn 2015 ja kevään 2016 yhteistoimintaneuvotteluja. Johdon määrää ja vastuualueita on muutettu siten, että 1.1.2017 alkaen toimitaan 9 johtajan toimintamallilla, joka on 55 prosenttia vähemmän johtajia kuin vuoden 2013 alussa. Tehtävämuutokset ovat koskeneet satoja Salpauksen henkilöstöön kuuluvia osana sopeuttamistoimia viime vuosina. Opetuksen lähiesimiesorganisaatiota on samalla uudistettu. Henkilöstöltä saadun palautteen perusteella lähiesimiestyötä on vahvistettu ja kehitetty. Opetusalapäälliköiden tehtäviä ja vastuualueita on tarkennettu ja kaksi uutta opetusalapäällikköä on rekrytoitu suurille koulutusaloille eli sosiaali- ja terveysalalle sekä kaupan- ja hallinnon alalle, jolloin nämä vastuualueet voitiin jakaa uudelleen. Toimipisteiden väheneminen kahdella paransi myös lähiesimiesten saavutettavuutta opettajien ja opiskelijoiden arjessa. Opetusalajohtajia on neljän sijasta nykyisin kaksi ja he toimivat suoraan rehtorin alaisuudessa. Vuonna 2013 opetusalajohtajia oli vielä kahdeksan ja vararehtoreita neljä nykyisen yhden sijasta. Vararehtorin alaisuudessa toimii opiskelijapalveluista vastaava opiskelijapalvelujohtaja. 1.1.2017 perustettiin Salpaus-palvelut Oy. Yhtiö on kokonaan Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän omistama. Kuntayhtymä ja Salpaus-palvelut Oy muodostavat konsernin, joka palvelee aluetta ammatillisen toisen asteen koulutuksen toiminnalla. Kuntalain 126 :n mukaan kunnan tai kuntayhtymän hoitaessa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla, sen tulee pääsääntöisesti antaa tehtävä yksityisen yhteisön hoidettavaksi 1.1.2017 alkaen. Salpaus-palvelut Oy:n toimintaan kuuluu Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä -konsernin toiminnasta järjestämisluvan ulkopuolinen toiminta ja palvelutoiminta, joka ei kuulu järjestämisluvan piiriin tai ei liity läheisesti tähän toimintaan. Yhtiön toimintaan kuuluu ei-tutkintotavoitteinen koulutus, mm. maahanmuuttajien kotouttamiskoulutus, ammattitaitoa täydentävä henkilöstökoulutus sekä ammattitaitoa täydentävä työvoimakoulutus. Salpaus-palvelut Oy on toiminnallisesti ja hallinnollisesti mahdollisimman kevyt organisaatio, jolle ei järjestetä omia tuki- ja muita toimintoja. Yhtiöllä ei ole henkilökuntaa tai aineellista omaisuutta, vaan kuntayhtymä tuottaa yhtiölle markkinaehtoisesti hinnoiteltuja koulutus- ja muita palveluja. Käynnissä olevan ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen reformin tavoitteita ennakoiden, Salpaus on jo organisoinut toiminnassaan nuorten ja aikuisten koulutuksen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa yhteistä johtamista, esimiestyötä ja suunnittelua, henkilöstöresurssien, tilojen ja tukipalvelujen käyttöä sekä yhteistä tuotekehitystä, markkinointia ja myyntiä koko Salpauksen koulutuspalvelutarjonnalle. Salpauksen asiantuntijat, opetushenkilöstö toteuttavat käytännön arjessa suuren osan koulutuspalveluiden myynnistä ja sopimusten mahdollistamisesta. Opiskelijoille ja työelämälle tuotettavat koulutuspalvelut on jatkossakin tarjottava kokonaisuutena, oli sitten kyse tutkintoon johtavasta tai tutkintoon johtamattomasta koulutuksesta. Toiminta- ja taloussuunnittelurakenne on suunniteltu 1.1.2017 voimaan tulleen toimintamallin mukaisesti. Rakenne ei muutu vuonna 2018. Toimintamallista kerätään kokemuksia ja sisäisiä toimintaprosesseja kehitetään ammatillisen koulutuksen reformin suuntaviivojen mukaisesti.

4 (16) Kuva 1. Salpauksen toimintamalli 2017-2018 Kuntalaki sisältää määräyksiä kuntayhtymien talouden ohjaussäännöksistä. Säännösten mukaan kuntayhtymälle on hyväksyttävä talousarvio ja kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on talousarviosuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymän kokonaistalouden tasapainottamisessa taloussuunnitelmalla on keskeinen merkitys. Kuntayhtymän talousarviossa esitetään hyväksyttyjen tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat. Siinä osoitetaan myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kuntayhtymän rahoitustarpeen kattamiskeinot. Talousarvion rakenteista on säädetty, että talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sekä investointi- ja rahoitusosat. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätöksessä. Rakenteen avulla kuntayhtymän talous esitetään sekä tuloslaskennan että rahoituksen näkökulmasta. Talousarvio laaditaan kuntalain, kirjanpitolain ja KILA:n (KTM:n kirjanpitolautakunta) kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot käsitellään yksikkökohtaisissa talousarvioissa ja esitetään kuntayhtymän tuloslaskelmassa.

5 (16) 1.1. Toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen 1.1.1. Salpauksen strategian toteuttaminen Salpauksen visio 2020 on Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka. Salpauksen strategia vuosille 2016 2020 on laadittu vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. Strategiset kehitysohjelmat, jotka konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi, ovat: - Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen - Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen - Taloudellinen perusta Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen. Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet ovat: - Opiskelijoiden osallistuminen - Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen - Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Kehitysohjelmien ja toimintakulttuurin osa-alueiden toimenpiteistä raportoidaan osavuosikatsauksissa ja intranetissä linkki on ajantasaista tietoa ohjelmien etenemisestä. Tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2018 määritellään osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Kuva 2. Salpauksen strategiakokonaisuus 2016 2020.

6 (16) 1.1.2. Opetustoimen talouden kehitys Ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut ja kohdistuu vuosina 2014 2018 yli 440 miljoonan euron leikkaukset, mikä tarkoittaa vähintään 30 prosentin vähennystä rahoitukseen. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus kohdistui vuodelle 2017. Kuntayhtymä on sopeuttanut toimintaansa vuosina 2013-2017. Koulutuksen rahoitus on laskenut vuodesta 2013 vuoteen 2017 kaikkiaan noin 21 miljoonaa euroa, -28 prosenttia. Toiminnallinen tulos on kyetty pitämään positiivisena. Ilman satunnaisia tai kertaluonteisia itse toimintaan kuulumattomia eriä, tulos vuonna oli vuosina 2015 ja 2016 +/- nolla. Vuoden 2017 talousarvio on alijäämäinen, mutta osa suunnitelluista sopeuttamistoimenpiteistä on vielä kesken. Sopeuttamiselle voidaan ottaa aikaa kuntayhtymän taseen ylijäämistä. Edelleen Lahden kaupungin ja muiden toimintaa kuntayhtymään siirtäneiden kuntien ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia eläkemenoperusteisia maksuja on yhteensä 1,68 miljoonaa euroa, joka vastaa 1,7 prosentin leikkausta vuoden 2013 Salpauksen perusrahoituksesta. Maksujen kohdistaminen kuntayhtymälle toteutetaan 5 vuoden aikana porrastetusti alkaen vuodesta 2014 lähtien ja täysimääräisinä vuonna 2018. Kustannusvaikutus vuodelle 2018 on yli 300 000 euroa. Talousarvion henkilöstökulubudjetoinnissa palkkojen korotuksiin varataan maaliskuun 2017 palkkatasoon 0,3 prosentin varaus työkokemuslisiin. Virka- ja työehtosopimusten neuvotteluiden vaikutuksista saadaan tietoa todennäköisesti loka-marraskuussa 2017. Tämän hetkisen arvion perusteella mahdolliset sopimuskorotukset ovat maltillisia, tai korotuksia ei ole tulossa lainkaan. Talousarvio- ja taloussuunnitelma pyritään laatimaan kohtuullisella lainoitussuunnitelmalla. Lainakanta tullee nousemaan yli 20 miljoonan euron (vuonna 2020), mutta ei näytä nousevan tasolle, jota vielä taloussuunnitelmassa 2016 2018 ennustettiin (25 milj. euroa vuonna 2018). Salpauksen tavoitteena on ollut vähentää 40 prosenttia, 60 000 neliötä toimitilaa vuoteen 2020 mennessä. Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan osana on päivitetty Salpauksen toimitilaohjelmaa ja tilavähennystavoitteita. Lopulliseen lainoitustarpeeseen vaikuttavat tulorahoituksen toteuman ohella peruskorjaustarpeet. Suunnittelukauden suurimmat peruskorjaukset kohdistuvat keskustakampukselle. Tämän jälkeen Vipusenkadun kampuksen tilojen uudistamista on jatkettava. Jatkuvasti kasvavat sisäilmakeskustelut ja -oireilut haastavat suunnittelua. Peruskorjataanko vanhaa vai rakennetaanko uutta. Uudisrakentamisen puolesta puhuu lisäksi mahdollisuus vähentää käytössä olevaa pinta-alaa ja saada sitä kautta rahoitusta käyttökulusäästöistä.

7 (16) 2. Valmisteluaikataulu Talousarvioaikataulu: Investointisuunnitelman laadintaa Talousarvion laadintaohjeet hallitukselta Talousarvioesitys tallennettuna taloussuunnitteluohjelmaan Hallituksen käsittelyt: TA 2018 kehitysohjelmien esittely TA 2018 1. käsittely, lausuntopyynnöt TA 2018 2. käsittely TA 2018 hyväksyminen kuntalausuntojen käsittely TA 2018 käsittely ja päätös Yhtymäkokouksessa Aikataulu/mennessä: huhti-elokuu 8. toukokuuta 10. elokuuta 14. elokuuta 28. elokuuta 4. syyskuuta 25. syyskuuta 30. lokakuuta 3. Vuoden 2018 talousarvion laadintaohjeet 3.1. Talousarvioasetelma ja sitovuus Tulo- ja menolajit noudattavat KILAN kuntajaoston suositusta. Talousarvio jakaantuu seuraaviin sitovuustasoihin: 1. Käyttötalous (toimintakate) nettositovuus 2. Tuloslaskelmaosa (tilikauden tulos) nettositovuus 3. Investointiosa nettositovuus 4. Rahoitusosa - Rahoitustuotot ja -kulut nettositovuus - Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 3.2. Ehdotusten taloudelliset lähtökohdat Vuoden 2018 talousarvio valmistellaan seuraavilla lähtökohdilla - Ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön mukaisen rahoituksen taso vuonna 2018 arvioidaan vastaavan vuoden 2017 tasoa. Uuden rahoituslainsäädännön mukaista rahoitusta ei voida arvioida uusilla kriteereillä, joten rahoitus arvioidaan budjetoidun opiskelijavolyymin mukaan vuoden 2017 tasolle. - Aikuiskoulutuksen toiminnan laajuus ja myyntituotot arvioidaan toteutuneen laajuuden ja tiedossa olevien muutosten pohjalta realistiseksi, mutta tavoitteelliseksi.

8 (16) - Talousarvion henkilöstökulubudjetoinnissa palkkojen korotuksiin varataan maaliskuun 2017 palkkatasoon 0,3 prosentin varaus työkokemuslisiin. Virka- ja työehtosopimusten neuvotteluiden vaikutuksista saadaan tietoa todennäköisesti loka-marraskuussa 2017. Tämän hetkisen arvion perusteella mahdolliset sopimuskorotukset ovat maltillisia, tai korotuksia ei ole tulossa lainkaan. - Henkilöstökulujen budjetointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta määrärahat ovat riittävät ja realistisella tasolla. Henkilöstökulujen osuus tuotoista ei tule kasvaa suunnittelukaudella vaan henkilöstöresursseja tulee sopeuttaa rahoituksen muutoksiin. Henkilöstökulut budjetoidaan henkilö- ja yksikkötasolla. - Oppimis- ja koulutuspalveluiden budjetoinnissa tulee ottaa huomioon tehtyjen sopeuttamistoimenpiteiden täytäntöönpano sekä valmisteluussa olevat toimenpiteet sekä tulevat muutokset toiminnan volyymissä opiskelijamäärien tai koulutuksen myynnin muutoksien mukaisesti. Tarkastelussa tulee olla henkilöstökulujen lisäksi opetus- ja koulutuspalveluiden ostot. - Oppimis- ja koulutuspalveluiden budjetoinnin tulee perustua henkilötason työaikasuunnitelmiin nuorten ja aikuiskoulutuksen sekä taitovalmentajien osalta. - Oppilaitospalveluiden talousarviot laaditaan enintään vuoden 2017 tasolle. Lisäksi otetaan huomioon erikseen päätetyt muutokset sekä tuotot ulkopuolisilta, erityisesti Lamk Oy:lle tehtyjen palvelusopimusten muutokset. - Oppilaitospalveluiden sisäiset vuokrat ja muiden tuottojen tulee kattaa käyttökulut ja suunnitelman mukaiset poistot tilikauden tuloksen näkökulmasta sekä investoinnit rahoituksen näkökulmasta. - Kuntayhtymän maksuvalmius suunnitellaan tavoitteena minimissään noin 30 päivän maksuvalmiutta vastaavat kassavarat. Lainoitus suunnitellaan toimitilastrategian pohjalta valmisteltavan investointiohjelman tarpeita vastaavaksi huomioiden maksuvalmiuden turvaaminen. - Talousarviossa ei varata varovaisuuden periaatetta noudattaen pysyvien vastaavien myyntituloja investointiosaan. Kuntaliiton Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma -suosituksen mukaan Investointiosaan budjetoidaan aktivoitujen pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot. Vuoden 2017 talousarviossa ja vuosien 2018 2019 taloussuunnitelmassa asetetaan kiinteistökohtaisesti tavoitteet kiinteistöistä luopumiselle. Mahdolliset myyntituotot parantavat kuntayhtymän maksuvalmiutta toteutuessaan. Myytävien kiinteistöjen tasearvojen mahdollinen ennakoiva alaskirjaus arvioidaan taloussuunnittelun kanssa samanaikaisesti. - Suunnitelman mukaiset poistot merkitään kuluksi. - Määrärahavaraukset ilmoitetaan arvonlisäverottomina. 3.3. Tulosalueiden toiminta- ja taloussuunnitelmaosan rakenne

9 (16) Toimintasuunnitelmassa esitetään strategia ja siitä johdetut tavoitteet toimintasuunnitelman valmistelussa määriteltävällä tavalla. Strategia kytkeytyy osaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaa kuvan 3 esittämän rakenteen mukaisesti. Strategiakokokonaisuus on kuvassa 2. Kuva 3. Strategian kytkeytyminen toiminta- ja taloussuunnitelmaan Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetään - Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut - Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa - Strategia 2016-2020, kehitysohjelmat (strategiset ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet) - Tuloskortti - Henkilöstön koulutussuunnitelma - Tuloslaskelma (tuloslaskelmaosa) - Investoinnit (investointiosa) - Kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain - Irtaimistoinvestoinnit - Rahoituslaskelma (rahoitusosa) 3.4. Riskienhallinta Kuntalain edellyttämän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee toteutua Salpauksen johtamis- ja hallintojärjestelmässä, päätöksenteossa sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa sekä seurannassa, poikkeamiin reagoinnissa ja suoriutumisen arvioinnissa kaikilla tasoilla. Sisäisen valvonnan toteuttaminen on osa toimintajärjestelmää ja siihen liittyviä prosesseja. Riskienhallinnan toteuttamiseksi tavoitteena on, että tilikauden aikana toteutetaan ja dokumentoidaan osana strategiaprosessia Salpauksen perustehtävässä onnistumista arvioivaa riskienarviointia.

10 (16) Riskienarviointiprosessi suoritetaan tilintarkastuksessa annettujen suositusten mukaisesti Salpauksen toimintamallin rakennetta mukaillen, painopisteen ollessa oppimis- ja koulutuspalveluissa. Riskienarvioinnin huomioimisesta osana strategiaprosessia vastaa henkilöstöpäällikkö johtoryhmän ohjaamana. Arvioinnin tulokset kytketään osaksi tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan sisältyvää hallituksen arviointi ja vahvistuslausumaa. 4. Yksityiskohtaiset ohjeet 4.1. Esitystarkkuus ja muoto Talousarvioehdotukset annetaan meno/tulolajeittain pyöristettynä lähimpään 100 euroon. Yhteisten palvelujen maksuosuuksien, sisäisten vuokrien ja muiden ennalta ilmoitettujen sisäisten erien talousarviovaraukset on oltava eurolleen ilmoitettujen mukaiset. Vuoden 2018 talousarvion rinnalla esitetään vuoden 2016 tilinpäätös- ja vuoden 2017 talousarvioluvut. 4.2. Henkilöstösuunnittelu ja -kulut 4.2.1. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen Henkilöstökulut ovat laskeneet sopeuttamistoimenpiteistä johtuen edellisvuosien aikana. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista talousarviossa 2017 on 56,4 prosenttia toimintatuotoista. Tavoitteena on, että henkilöstökulujen osuus tuotoista ei nouse vuonna 2018 vuoden 2017 tasosta. Toimintaa on kyettävä sopeuttamaan opiskelijavolyymin mukaisesti vuoden 2017 tasolle. Salpauksen eettisen johtamisen ja toiminnan kulmakivet ovat: vastuullisuus ja tarttuminen, keskustelu ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen, vaikuttavuus ja keskittyminen olennaiseen. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen lähtee strategisesta henkilöstösuunnittelusta, jossa tarkastellaan kriittisesti jokaisen rekrytoinnin tarpeellisuus. Rekrytoinnilla tarkoitetaan Koulutuskeskus Salpauksessa kaikkia niitä menetelmiä, joilla hankitaan toimintaan tarvittavia henkilöstöresursseja. Tarpeen tunnistamisen jälkeen on pohdittava, millä menetelmillä henkilöstöresursseja hankitaan. Rekrytointi perustuu henkilöstösuunnitteluun, jossa tarkastellaan toiminnoissa ja tehtävissä tarvittava osaaminen, olemassa oleva resurssi ja rekrytoinnin kustannusvaikutukset. Salpauksen henkilöstöllä jo olevan osaamisen tunnistamin, vahvistaminen ja hyödyntäminen nykyistä laajemmin korostuu. Hyvällä henkilöstöjohtamisella varmistetaan henkilöstön osaaminen ja työkyky, joiden vaikutus näkyy myös henkilöstökuluissa. Erityisesti osaamisen varmistaminen on esimiehen tehtävä ja edellyttää 70-20-10 malliin perehtymistä, jotta kaikkia oppimisen tapoja mahdollisestaan ja hyödynnetään. Osaamisen ennakoinnilla vahvistetaan organisaation sekä yksilön osaamistarpeiden kohtaaminen. Työkykyyn vaikuttava tekijä on myös työyhteisön toimintakulttuuri. Työyhteisön tai henkilön työkyvyn ongelmat tulee käsitellä varhaisen tuen mallin mukaisesti riittävän varhaisessa vaiheessa.

11 (16) Johdon ja esimiesten käytössä henkilöstösuunnittelussa ovat tarvittavat asiantuntijat sekä henkilöstötietojärjestelmät ja niiden raportointi; HR-DW ja AGSraportointi. 4.2.2. Määrällinen henkilöstösuunnittelu ja henkilöstökulujen suunnittelu Uudistuvan lainsäädännön myötä pedagogiikan ja opetuksen toteuttamisen muutokset edellyttävät henkilöstösuunnitteluprosessin sekä osaamisen varmistamisen vahvistamista. Henkilöstökulujen suunnittelu tehdään opetus- ja ohjaushenkilöstön osalta henkilöstökulujen suunnittelujärjestelmään (Henku) henkilö/koulutusalatasoisena palkkavarauksena. Muun henkilöstön palkkavaraukset tehdään entiseen tapaan henkilötasoisesti. Talousarviosuunnittelun lisäksi kahdelle seuraavalle vuodelle tehdään henkilöstösuunnitelmat henkilötyövuositasolla keväällä käytävien talous- ja henkilöstösuunnittelupalavereiden yhteydessä. Tämä arviointi pohjautuu vuoden 2018 henkilöstösuunnitelmaan, johon otetaan huomioon tulevien vuosien rahoituksen muutoksesta johtuvat resurssien vähentyminen, muut toiminnan muutokset sekä mahdolliset rekrytoinnit. Henkilöstökulu- ja henkilötyövuosisuunnittelun toteuttavat opetusalajohtaja ja päällikkö, taloussuunnittelijoiden ja henkilöstöasiantuntijan tukemana. Työskentely tapahtuu 8.5. 19.6. välisenä aikana. 4.2.3. Laadullinen henkilöstösuunnittelu Laadullinen henkilöstösuunnittelu sisältää toimenpiteet henkilöstön osaamisen ja työkyvyn varmistamiseksi. Sekä määrällisessä että laadullisessa henkilöstösuunnittelussa huomioidaan kuntia koskevaan yhteistoimintalakiin (13.4.2007/449) 1.1.2014 voimaan tullut 4 a, Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Sen mukaan kunta on velvollinen laatimaan yhteistoimintamenettelyssä vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi: toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä sekä arvio näiden kehittymisestä; periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä; yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta; arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä; sekä suunnitelma toimenpiteiden seurannasta.

12 (16) Toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2018-2020 ja talousarvioon 2018 laaditaan lain mukainen henkilöstösuunnitelma (Henkilöstöpalvelut laatii) ja koulutussuunnitelmat (= osaamisen varmistamisen suunnitelmat). Osaamisen varmistamisen konkreettiset suunnitelmat vuodelle 2018 laaditaan vastuualuekohtaisesti. Työkykyongelmat tulee hoitaa varhaisen tuen mallin mukaisesti. Lainsäädäntö edellyttää työnantajaa tukemaan henkilöstön työssäjaksamista entistä aikaisemmassa vaiheessa. Toimenpiteet työkyvyn tukemiseksi on käynnistettävä viimeistään siinä vaiheessa, kun työntekijälle on kertynyt sairauspoissaoloja 30 päivää kalenterivuoden aikana. Kertyneistä poissaoloista on myös ilmoitettava työterveyshuoltoon. Intranetissä on kuvattu toimintamalli toimenpiteistä. 4.2.4. Henkilöstökulujen budjetointi Henkilöstökulujen budjetointisovellusta (Henku) käytetään talousarvion 2018 laadinnassa. Talousarvion henkilöstökulubudjetoinnissa palkkojen korotuksiin varataan maaliskuun 2017 palkkatasoon 0,3 prosentin varaus työkokemuslisiin. Virka- ja työehtosopimusten neuvotteluiden vaikutuksista saadaan tietoa todennäköisesti loka-marraskuussa 2017. Tämän hetkisen arvion perusteella mahdolliset sopimuskorotukset ovat maltillisia, tai korotuksia ei ole tulossa lainkaan. Palkkasuunnitelman tiedot siirretään Budnet taloussuunnitteluohjelmistoon. 4.2.5. Henkilöstösuunnittelu ja resursointi Toiminta- ja taloussuunnittelun ja talousarvion 2018 laadinnan painopiste on pedagogiikan ja opetuksen toteutuksen ja resursoinnin muutoksessa ja suunnittelussa. Keväällä 2016 käytyjen yhteistoimintalainmukaisten neuvottelujen vaikutukset henkilöstöresursseihin ovat olleet merkittävät. Vuoden 2017 talousarvio on alijäämäinen, mutta osa suunnitelluista sopeuttamistoimienpiteistä on vielä kesken, joilla on vaikutusta myös 2018 talousarvion laadintaan. Henkilöstösuunnittelun ja resursoinnin osalta korostuvat uudet toimintatavat sekä henkilöstön osaamisen nykyistä laajempi hyödyntäminen. 4.2.6. Henkilösivukulut Henkilösivukulut arvioidaan talousarviossa 2018 tasolla 28,014 %. Sairausvakuutusmaksu 1,080 % Tapaturmavakuutus 0,276 % Ryhmähenkivakuutus 0,061 % Työttömyysvakuutus (TVR) 3,300 % Eläkevakuutus (palkkaperusteinen) KuEL 17,050 % Eläkevakuutus (eläkemenoperusteinen) KuEL * 5,675 % Eläkevakuutus (VARHE - maksu) 0,571 % Yhteensä 28,014 %

13 (16) Edellä mainittuihin lukuihin saattaa valtakunnallisten päätösten johdosta tulla muutoksia. 4.3. Toimitilaohjelma Salpauksen toimitilaohjelmaa päivitetään toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelun osana tavoitteena tarkastella edelleen kriittisesti toimintojen sijoittumisen ja tilamitoituksen perusteita ja sitä kautta toimitilojen määrää. Ohjelman päivityksen perusteella tarkennetaan toimitiloista luopumisen, tilojen peruskorjausten sekä uudisrakentamistarpeen ajallinen eteneminen, väistötilatarpeet ja määrärahojen vuosittainen tarve ja kuntayhtymän talouden kantokyky ohjelman toteuttamiseen. 4.3.1. Sisäiset vuokrat Koulutuskeskus Salpauksen sisäisessä talousarviossa sisäiset vuokrat perustuvat käyttökulu- ja pääomavuokraan. Sisäiset vuokrat kohdistetaan vastuualueille käytössä olevien neliöiden suhteessa, josta ne vyörytetään tutkinnoille henkilöstökulujen suhteessa. Koulutuskeskus Salpauksen ja kuntayhtymän taloutta tarkasteltaessa tuloslaskelmassa näkyvät toimitilakustannukset henkilöstökuluina, aineina ja tarvikkeina sekä palveluiden ostoina sekä ulkoisina vuokrakuluina, jos toimitaan kuntayhtymän omistamien tilojen ulkopuolella. Käyttökuluvuokra muodostuu kiinteistöjen todellisista käyttökuluista. Päävuokraluokkia on neljä. Pääomavuokraan vaikuttaa kiinteistön ikä, tehdyt perusparannukset sekä tilatehokkuus. Sisäisten vuokrien tulee kattaa Salpaustasolla kiinteistöjen kulut ja suunnitelman mukaiset poistot niin, että tilikauden tulos on positiivinen. Kiinteistöjen mahdolliset myyntitulot arvioidaan talousarviossa varovaisuuden periaatteella siten, että tulevien investointien rahoitus ei perustu odotettuihin myyntituloihin vaan vasta toteutuneiden myyntien parantamaan rahoitusasemaan. Toiminnasta vapautuneet tyhjät tilat seurataan eriytettynä varsinaisen toiminnan tiloista. Koulutusalan tilatehokkuutta arvioidaan sen käytössä olevien tilojen kautta. Koulutusaloille ei kohdisteta tyhjien tilojen kustannuksia, mutta niiden kulut pyritään kattamaan Salpauksen kokonaistalousarvion tuloksella. 4.3.2. Investointimenona käsiteltävät hankkeet Kiinteistöpalvelut valmistelevat investointiosaan varattavat uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeiden määrärahat. Talousarvio perustuu päivitettävänä olevan toimitilastrategian tietoihin sekä kiinteistöjen teknisen kunnon vaatimiin hankkeisiin. Toimialojen/tulosyksiköiden esitykset tulee laatia vuosittain hankeselvityslomakkeille perustellen investoinnista toiminnalle saatava hyöty tai kiinteistön arvon säilymiselle tarvittavat toimenpiteet. Kiinteistöinvestoinnit esitetään vuodelle 2018 hankekohtaisesti.

14 (16) 4.3.3. Kiinteistöjen ylläpitoluonteiset vuosikorjaukset Ylläpitoluonteiset kiinteistöjen vuosikorjaukset käsitellään käyttötalousosassa. 4.3.4. Kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot Kiinteistöpalvelujen talousarviossa esitetään kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot. Kiinteistöjen poistoaika on muutettu 30 vuodesta 20 vuoteen 1.1.2013 alkaen. Poistojen ja investointien vastaavuudesta raportoidaan osana tilinpäätöstä. 4.4. Irtaimen omaisuuden hankintaohjelma Irtain omaisuus tarkoittaa kalustoa, esineitä ja laitteita, jotka eivät kuulu kiinteästi rakenteisiin. 4.4.1. Hankkeet, jotka maksavat yli 100.000 euroa (alv 0%) Esitys tehdään toimialoittain/tulosyksiköittäin hankkeet perustellen. 4.4.2. Irtain omaisuus, joka maksaa alle 100.000 euroa (alv 0%), mutta kuitenkin yli 10.000 euroa (alv 0%). Kyseessä ovat irtaimistohankkeet, jotka kirjapitojärjestelmän mukaisesti käsitellään taseessa ja joista tehdään suunnitelmapoistot. Talousarvioesitys tehdään tulosalueittain. 4.4.3 Atk-laitteet Atk-laitteet hankitaan leasingrahoituksella. 4.4.4. Muu kalusto Alle 10.000 euroa (alv 0%) maksavat kalustohankinnat (kertapoistoinen kalusto) käsitellään käyttötalousosassa. Hankinnat voivat olla ensikertaista tai uusintahankintaa. Hankinnat sisällytetään käyttötalouskuluihin. Käyttötaloushankintoina aiemmin rahoitetut alle 10.000 euron atk-laitehankinnat rahoitetaan leasingrahoituksella ja leasingvuokrat katetaan määräraharaamin puitteissa kuten käyttötaloushankinnat aiemmin. 4.5. Sisäiset erät Koulutuskeskus Salpauksen talousarvioasetelma koostuu kolmesta (3) toimialatasosta, joiden sisällä on vaihteleva määrä tulosyksiköitä. Toimialojen väliset taloudelliset erät ovat merkityksellisiä tulosyksiköiden talousarvion toteutumisen kannalta. Toimialan sisäiset erät ovat merkityksellisiä esimerkiksi toimialan talousarvioiden toteutumisen seurannan kannalta

15 (16) Salpauksen sisäisten erien selvittämiseksi sisäiset erät käsitellään talousarviossa talouspalvelujen tarkemman ohjeistuksen mukaisesti. 4.6. Ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön mukainen rahoitus 1.1.2018 Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistuu 1.1.2018. Esitettyjen muutosten tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjät voisivat nykyistä joustavammin ja kustannustehokkaammin vastata työelämän osaamistarpeisiin käyttämällä erilaisia koulutuksen toteuttamistapoja. Ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädäntö uudistuu 1.1.2018 alkaen osana ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöuudistusta. Rahoitus muuttaa tulosperusteiseksi viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen. Talousarvio 2018 laaditaan voimassa olevaan rahoitustasoon perustuen. Indeksitarkistuksia ei budjetoida, mutta ei vastaavasti rahoituksen uusia leikkauksiakaan. Arvioidut opiskelijamäärämuutokset otetaan huomioon suunnittelussa. Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa, erityisesti strategisten toimintaohjelmien suunnitelmissa ja toimenpiteissä, sekä johtamisessa ja esimiestyössä tulee kiinnittää erityishuomion toimenpiteisiin ja toimintatapamuutoksiin, jotka parantavat ammatillisen koulutuksen kustannustehokkuutta ja vaikuttavat Salpauksen tuloksiin uuden rahoituslainsäädännön kriteereillä mitattuna.

16 (16) 4.7. Maksut ja korvaukset Tulosyksiköiden on tutkittava talousarvion laatimisen yhteydessä tulojensa perusteet sekä otettava huomioon mahdolliset keskitetysti päätetyt hinnoitteluperusteet. 5. Vuosien 2018 2020 taloussuunnitelman laadintaohjeet 5.1. Yleistä Toiminta- ja taloussuunnitelma laaditaan rinnan talousarvion kanssa. Talousarvio ja -suunnitelma esitetään samassa asiakirjassa. Taloussuunnitelma laaditaan käyttötalouden ja investointien osalta koskemaan vuosia 2018 2020. 5.2. Laadintaperiaatteet Laadittava suunnitelma on pelkistetysti muutosten suunnittelua. 5.3. Taloussuunnitelman laadinnan yksityiskohtaiset ohjeet Esitystarkkuus: Toimintasuunnitelma laaditaan 1.000 euron tarkkuudella ja vuoden 2018 rahan arvoon. Esitystarkkuutena on meno-/tulotaso. Investointitietojen keruu: Investointitiedot kerätään vuoden 2018 lisäksi kahdelta seuraavalta taloussuunnitelma vuosilta. Esitystarkkuutena on toimialatasoinen investointitaso. Henkilöstösuunnitelma: Henkilöstösuunnitelmassa esitetään henkilöstön määrän (htv) arvioidut muutokset suunnitelmakaudella. Talousarvion ja toimintasuunnitelman laadinnasta myöhemmin mahdollisesti annettavat tarkennukset ja lisäohjeet tulee ottaa huomioon.