Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman sekä vuoden 2020 talousarvion laadintaohje. Uudistuva ammatillinen koulutus

Transkriptio

1 Yhtymähallitus Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman sekä vuoden 2020 talousarvion laadintaohje 39/02.02/2019 Hallitus Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnittelu perustuvat kolmelle vuodelle tehtävään toiminta- ja taloussuunnitelmaan, talousarvioon ja tilinpäätösennusteeseen. Kuntayhtymällä on toiminnan ja talouden ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Jäsenkunnille raportoidaan neljännesvuosittain osavuosikatsauksilla kuntayhtymän toiminnan ja talouden toteutumisesta. Perussopimuksen mukaisesti toiminta- ja taloussuunnitelma sekä seuraavan vuoden talousarvio tulee käsitellä vuoden loppuun mennessä. Talousarvio laaditaan kuntayhtymässä suoraan käyttösuunnitelmatasolla, jolloin kevätkaudella ennen seuraavan vuoden talousarvion laadinnan aloittamista laadittavan kuluvan vuoden tilinpäätösennusteen tehtävä on päivittää talousarvion taustalla olevaa tietopohjaa mm. tilivuoden alkaessa saatavan rahoituspäätöksen perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) tekee vuosittain vuoden loppuun mennessä päätöksen seuraavan vuoden tavoitteellisesta opiskelijavuosimäärästä ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta. Lisäksi ministeriö jakaa strategiarahoitusta, joista päätökset saatiin tänä vuonna huhtikuun loppupuolella. Päätösmenettelyt ovat osa uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaista koulutuksen järjestäjien ohjaus- ja säätelyjärjestelmää. Uudistuva ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen uudistus ja siihen liittyvät haasteet opiskelijoiden oikean alan valinnassa, opiskeluaikojen henkilökohtaistumisessa sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogisessa osaamisessa haastavat edelleen koko ammatillisen koulutuksen kentän. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutokset yhteisvalinnassa sekä koulutuksen toteutuksessa vaikuttavat siihen, että pienemmällä opiskelijavuosimäärällä saadaan tarvittava vaikuttavuus alueella. Päijät-Hämeen ongelma ei ole opiskelijapaikkojen määrä tai riittävyys, vaan osalla hakijoista henkilökohtainen koulukuntoisuus. Toteutukset henkilökohtaistuvat, tutkintoajat lyhenevät ja jo aiemmin tutkinnon suorittaneet päivittävät tai laajentavat osaamistaan suorittamalla osatutkintoja ja työllistyvät niiden avulla uuteen ammattiin. Myös yhdessä yritysten ja ELY-keskuksen kanssa toteutettavat täsmäkoulutukset osana henkilöstörekrytointia lisääntyvät. Valtakunnallinen kohtaanto-ongelma näkyy myös Päijät-Hämeessä. Vaikka työtä ja koulutuspaikkoja on tarjolla, mm. koneistuksen ja hitsauksen toimialat sekä ravitsemispalvelualat kärsivät samalla myös työvoimapulasta. Päijät-Hämeessä on tarjolla toisen asteen opiskelupaikka kaikille peruskoulun päättäville, jos opiskelijan terveys, toimintakyky ja sosiaaliset taidot mahdollistavat opiskelun. Aina ei kuitenkaan ole

2 mahdollista päästä opiskelemaan omaa suosikkialaa, jos se on esimerkiksi logistiikka tai musiikkiteknologi, mutta useimmille aloille tai lähialoille opiskelupaikka on saatavissa. Lähihoitaja koulutukseen on myös nuorille palaamassa ns. karsivat soveltuvuuskokeen muutaman vuoden tauon jälkeen. Valtakunnallisilla yhtenäisillä kokeilla haetaan parempaa soveltuvuutta alalle sekä motivaatiota erityisesti vanhustyön koko ajan lisääntyvään hoitaja tarpeeseen. Toiminnan vaikuttavuuden eli mm. työllistymisen ja koulutuksen työelämävastaavuuden merkitys korostuu koulutuksen järjestäjän onnistumista arvioitaessa ja käytössä on jo nyt valtakunnalliset opiskelijapalautteet, joita kerätään opiskelijoita sekä opintojen aloitus- että päättövaiheessa. Saadulla palautteella on toiminnan laadun kehittämisen lisäksi merkitystä myös koulutuksen järjestäjälle myönnettävään rahoitukseen. Opiskelijapalautteen lisäksi työelämältä kerättävän palautteen järjestelmä on valtakunnallisesti valmisteluvaiheessa ja se tulee koskemaan kaikkia koulutuksen järjestäjiä viimeistään vuoteen 2022 mennessä, jolloin uusi rahoitusjärjestelmä on kokonaisuudessaan voimassa. Tällöin rahoituksen vaikuttavuus osuudessa huomioidaan edellä mainittujen palautteiden lisäksi työllistymien ja jatko-opintoihin sijoittuminen. Työelämän tarpeet määrittelevät osaltaan koulutustarjonnan rakennetta, mutta myös alojen vetovoima ja imago hakijoiden keskuudessa vaikuttaa tarjonnan suuntaamiseen. Päijät-Hämeen alueellisen vetovoiman ja työvoiman saatavuuden kannalta on keskeistä, että eri alojen koulutustarjonta alueella on riittävän laaja. Koulutustarjonnalla on merkitystä myös sen suhteen, että alueen nuoret eivät hakeudu pois Päijät-Hämeestä. Tutkimusten valossa opiskelujen vuoksi pois muuttaneet nuoret eivät välttämättä palaa kotipaikkakunnilleen ja tämä voi vaikuttaa negatiivisesti lähtöalueiden kokonaisvetovoimaan ja työvoiman saatavuuteen. Lahden ammattikorkeakoulun kanssa yhdessä toteutetuilla MOTARI-opinnoilla parannetaan opiskelijoiden pääsyä jatko-opintoihin omalla paikkakunnalla ja siten myös osaltaan vahvistetaan osaavan työvoiman saatavuutta alueella. Myös Lappeenrannan Lahden yliopiston vahvistuminen Päijät-Hämeessä lisää kaikkien kouluasteiden kiinnostavuutta alueella erityisesti silloin kun jatko-opintoväylät kouluasteelta toiselle rakennetaan realistisina. Ammatillisen koulutuksen lakiuudistuksen myötä aikuiset ovat löytäneet hyvin jatkuvan haun väylän opintoihin hakeutumisessa. Aikuisten henkilökohtaiseen tilanteeseen opiskella vaikuttaa erityisesti työvoimaviranomaisten päätökset koulutuksenaikaisista etuisuuksista ja esim. lisääntyneet mahdollisuudet opiskella työsuhteessa oppisopimuksella sekä aloittaa opinnot aiempaa joustavammin itselleen sopivana ajankohtana. Nuorten kohdalla isossa roolissa opinnoissa onnistumisen ja sen jälkeisen työllistymisen näkökulmasta on se, kuinka hyvin peruskoulussa saadut valmiudet mahdollistavat ammatillisissa opinnoissa menestymisen ja tutkinnon suorittamisen. Kotona ja perusopetuksessa opitut sosiaaliset taidot, sekä kohtuulliset luku-, kirjoitus- ja matemaattiset taidot, ovat perusedellytyksiä ammatillisessa koulutuksessa onnistumiselle. Tämän

3 lisäksi korostuvat erityisesti riittävät ja helposti saavutettavissa olevat kuraattori- päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä kouluterveydenhuoltopalvelut. Nuorten kohdalla myös kodin ja huoltajien roolin merkitys on edelleen suuri, kun puhutaan ammatillisista opinnoista ja siinä tarvittavasta tuesta. Uuden ammatillisen koulutuksen myötä opettajan roolissa korostuu substanssiosaamisen lisäksi erityisesti ohjaus ja opiskelijan henkilökohtaisen kehittymisen mahdollistaminen. Tämä osaaminen on keskeistä mm. jokaiselle opiskelijalle tehtävän henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOKS:in) onnistumisen varmistamisessa. Opettajien ja muun ohjaushenkilöstön onnistumista tuetaan laajamittaisella koulutuksella sekä oikea-aikaisella ja oikein mitoitetulla lähiesimiestyöllä. Henkilöstön koulutusta toteutetaan osana OKM:n koulutuksen järjestäjän ydinprosesseihin liittyvän osaamisen varmistamiseen 2019 myöntämää strategiarahoitusta, jonka käyttöaika jatkuu vuodelle Opettajien työhön tuli vuoden 2019 alusta valtakunnallisesti suurin muutos koko historiassa, kun opettajat siirtyivät opetusvelvollisuustyöajasta vuosityöaikaan. Muutoksella on vaikutusta sekä opettajien palkkaukseen, työajan ja vapaajaksojen sijoittumiseen vuoden aikana, että opettajien käytettävyyteen. Käytettävyyden laajenemisella pyritään vastaamaan uuden ammatillisen koulutuksen edellyttämään henkilökohtaistamisen ja ohjauksen vaatimuksiin aiempaa paremmin. Uuden lain mukaisesti opiskelijalla tulee olla mahdollisuus opiskella ympäri vuoden, myös kesällä. Tämä toimintatapa on myös osalle opettajia ja opiskelijoita kokonaan uusi toimintatapa ja mahdollisuus. Oppilaitoksessa suoritettavien opintojen lisäksi opintoja voi kesällä tehdä monipuolisesti myös kesätöissä ja/tai koulutus- ja oppisopimuksena. Salpauksen toiminta- ja taloussuunnittelurakenne on pääpiirteissään vuoden 2017 alusta voimassa olleen toimintamallin mukainen. Toimintamallia on kehitetty ja kehitetään vuoden 2020 aikana edelleen uudistuneen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön ja toiminnan muutoksista saatujen kokemusten perusteella. Sisäisiä toimintaprosesseja on kehitettävä koko ajan vastaamaan paremmin muuttuvan työelämän ja opiskelijakunnan tarpeita. Salpauksen strategiapäivitys voimaan 2021 alusta toteutetaan aikana. Päivityksen tulokset otetaan huomioon organisaatiota kehitettäessä perustettiin Salpaus-palvelut Oy. Yhtiö on kokonaan Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän omistama. Kuntayhtymä ja Salpaus-palvelut Oy muodostavat konsernin, joka palvelee aluetta ammatillisen toisen asteen koulutuksen toiminnalla. Kuntalain 126 :n mukaan kunnan tai kuntayhtymän hoitaessa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla, sen tulee pääsääntöisesti antaa tehtävä yksityisen yhteisön hoidettavaksi alkaen. Salpaus-palvelut Oy:n toimintaan kuuluu Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä -konsernin toiminnasta järjestämisluvan ulkopuolinen toiminta ja palvelutoiminta, joka ei kuulu järjestämisluvan piiriin tai ei liity läheisesti tähän toimintaan. Yhtiön toimintaan kuuluu ei-tutkintotavoitteinen koulutus, mm. maahanmuuttajien kotouttamiskoulutus. Salpaus-palvelut Oy on toiminnallisesti ja hallinnollisesti mahdollisimman kevyt organisaatio, jolla ei

4 ole omia tuki- ja muita toimintoja. Yhtiöllä ei ole henkilökuntaa tai aineellista omaisuutta, vaan kuntayhtymä tuottaa yhtiölle markkinaehtoisesti hinnoiteltuja koulutus- ja muita palveluja. Palveluiden myynti on kirjanpidollisesti eriytetty kuntayhtymässä ja palveluiden hinnoittelu ja kustannusten kohdistaminen on määritelty markkinaehtoisen hinnoittelun periaatteiden mukaisesti. Yhtiön toiminnan tulee olla liiketaloudellisesti kannattavaa eikä sitä voi lain mukaan tukea Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymän tulorahoituksella. Kilpailu- ja kuluttajavirasto seuraa tämänkaltaisten yhtiöiden toimintaa ja valtakunnallisesti tultaneen linjaamaan täyttääkö toiminta kuntalain ja kilpailulainsäädännön vaatimukset. Toistaiseksi toimitaan nykyisen toimintamallin mukaisesti ja muun muassa Verohallinnolta saatava ohjeistus otetaan huomioon toiminnan yksityiskohdissa. Salpauksen talouden kehitys Vuoden 2018 tilinpäätös oli alijäämäisestä talousarviosta huolimatta positiivinen. Tilikauden tulos oli 1,05 miljoonaa euroa (1,7 % toimintatuotoista). Talouden positiiviseen tulokseen vaikuttivat eniten vuoden jälkipuoliskolla hakemuksesta saadut lisäopiskelijavuodet ja niistä saadut 1,2 miljoonaa euron lisätulot sekä talousarvion tavoitetasoa 0,86 miljoonaa euroa suuremmat säästöt palveluiden ostoissa sekä budjetoitua 0,2 miljoonaa pienemmät leasingvuokrat. Henkilöstökulut toteutuivat 0,2 miljoonaa euroa alle talousarvion. Vuodelle 2019 saatu opiskelijavuosi- ja rahoituspäätös on 0,8 miljoonaa euroa talousarviota suurempi, kokonaisuutena 53,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 järjestämisluvan tavoitteellisen opiskelijavuosien kokonaismäärän perusteella Salpaus on seitsemänneksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä Suomessa. Lisäksi VOS-rahoitus toteutuu 0,7 miljoonaa euroa suurempana vuonna 2018 käyttämättä jääneiden opiskelijavuosien rahoituksen siirtona alkaneelle vuodelle. Kasvua edellisvuoteen VOS-rahoituksessa on 1 miljoonaa euroa. Talousarvion 2019 tilikauden tulos on -1,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuosi 2019 olisi nyt tasapainossa VOS-rahoituksen suuremman toteutuman vaikutuksesta. Valtionosuusrahoituksen kasvu ei sisällä indeksitarkistusta, jota ennakkotietojen mukaan on aikaisintaan luvassa vuodelle Henkilöstökulujen kasvu talousarviossa 2019 on noin 2 miljoonaa euroa (+6,3 %) vuodesta Suurimmat vaikutukset talousarviovarauksen kasvuun ovat valtakunnallisten yleiskorotusten osuus noin euroa, ammatillisten opettajien vuosityöaikaan siirtyminen noin euroa, kilpailukykysopimuksen (Kiky) päättyminen noin euroa. Henkilöstökuluja laskevat puolestaan työttömyysvakuutusmaksun lasku. Henkilöstökulujen arviointia ja koko vuoden 2019 toteumaennustetta vaikeuttavat ammatillisten opettajien vuosityöaikamuotoiseen virkaehtosopimukseen siirtyminen, palkanlaskentajärjestelmän vaihto palveluntarjoajalla sekä Salpauksen uusi opintohallinnon järjestelmä.

5 Uuden palkanlaskentajärjestelmän ja opintohallintojärjestelmän raportointi ei toimi vielä siten, että alkuvuoden toteuman perusteella olisi pystytty luotettavasti ennustamaan koko vuoden henkilöstöresurssien toteumaa. Siirtyminen vuosityöaikaan on muuttanut opetustyön suunnittelua ja opettajien työn käsitettä ja rakennetta, mikä osaltaan tuo opetusresurssien käytön ja ennusteen arviointiin epävarmuustekijöitä. Opettajien työn tasainen jakautuminen koko suunnitteluvuodelle edellyttää esimiestyöltä toteutuneen työajan ja työn suunnittelun seurantaa ja arviointia.palkanlaskentajärjestelmän vaihto ja vuosityöaikajärjestelmä muuttivat lisäksi lomapalkkavarauksen tilikaudenaikaista käsittelyä sekä lomaoikeuksia, jotka vaikuttavat osaltaan henkilöstökulujen arviointiin vuosikertymän ja tilikausien kesken tehtävän vertailun kannalta. Salpauksen talouden tasapainoon vaikuttaa jatkossa merkittävästi uuden ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön mukaisen rahoituksen toteutuminen. Tulosperusteiseen rahoitukseen vähittäisen siirtymisen tarkat vaikutukset Salpaukseen ovat vielä avoinna. Tulosperusteinen rahoitus on täysimääräisesti voimassa vasta vuonna 2022 (tarkemmin tämän ohjeen kohdassa 4.6. Ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön mukainen rahoitus ). Talouden hallinnassa on merkittävää Salpauksen tuloksellisuuden varmistaminen niin opiskelijavuosien toteutumisessa, tutkintotuotossa kuin muissakin tulospohjaisen rahoituksen mittareissa. Organisaation toimintaa tulee kaiken aikaa kehittää ja toimitilaohjelman toimenpiteiden toteuttaminen varmistaa, jotta tilatehokkuutta saadaan nostettua samanaikaisen merkittävän peruskorjaustarpeen kanssa. Vuoden 2020 valtionosuusrahoitukseen arvioidaan opiskelijavuosien ja mahdollisen indeksitarkistuksen vaikutuksesta 1,5 prosentin kasvu. Opiskelijavuosien kertyminen ja tuottaminen ovat avainasemassa Salpauksen tulorahoituksen muodostumisessa. Opiskelijavuodet kattavat kaikki ammatillisen koulutuksen järjestämisen koulutusmuodot. Eläkemenoperusteisten eläkemaksujen maksujen muutos on ollut valmisteilla. Muutos lykkääntyi maakuntauudistuksen kariutumisen myötä. KEVAn antamisen tietojen mukaan muutosta kuitenkin valmistellaan edelleen. Maksuvelvollisuuden poistuminen KEVA-lain 19 muutosta vaikuttaisi Salpauksen henkilösivukuluihin noin 1,5 miljoonaa euroa. Muutoksen tavoitteena on laskea kunnallisten toimijoiden kuten kuntayhtymän henkilösivukulut yksityisten kuten yhtiömuotoisten palveluntarjoajien kanssa samalle viivalle. Muutosta ei huomioida vuoden 2020 talousarviossa, mutta ennakoidaan taloussuunnitelmakauden aikana tapahtuvaksi. Salpaus ei ole tehnyt operatiivista alijäämää raskaista rahoitusleikkauksista huolimatta. Vuoden 2019 talous etenee tasapainoisesti. Taloussuunnitelma valmistellaan tasapainokseksi taloussuunnitelmakauden aikana. Talousarvio- ja taloussuunnitelma pyritään laatimaan kohtuullisella lainoitussuunnitelmalla. Lainakanta pyritään pitämään alle 20 miljoonan euron, kun vielä taloussuunnitelmassa ennustettiin lainakannan nousevan 25 miljoonaan euroon. Kuntayhtymän maksuvalmiuteen ja lainoitustarpeeseen vaikuttavat tulorahoituksen toteuman ohella

6 investointitarpeet, jotka tarkentuvat talousarvio ja suunnitelmavalmistelun edetessä. Toimitilaohjelma Salpauksen tavoitteena on ollut vähentää 40 prosenttia, neliötä toimitilaa vuoteen mennessä. Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan osana on päivitetty Salpauksen toimitilaohjelmaa ja tilavähennystavoitteita. Toimitilaohjelmaan liittyvä investointisuunnitelma päivitetään. Kuntayhtymä sai strategiarahoitusta OKM:ltä huhtikuussa 2019 tulleella päätöksellä ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintakyvyn vahvistaminen otsikon alla tilojen ja laitteiden käytön uudistamiseen euroa. Salpaus haki rahoitusta erityisesti toimitilaohjelman toteutuksen suunnitteluun ja väliaikaisesti tyhjien tilojen kustannuksiin. Toimitilaohjelmaa vuosille ( ) käsitellään yhtymähallituksen 10. kesäkuuta kokouksessa. Samassa kokouksessa käsitellään myös muita talousarvion raamituksen liittyviä kokonaisuuksia. Toimitusjohtaja esittelee talousarvion laadintaohjeen (esityslistan liite nro 1). Toimitusjohtaja: Hallitus hyväksyy Toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion 2020 laadintaohjeet. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin.