III-24-10, LAUKONTORI 6 B, ASUIN- JA LIIKERAKENNUKSEN ULLAKKOTILOJEN MUUTTAMINEN ASUINKÄYTTÖÖN, KAAVA NRO 8343. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä tammikuuta 2010 päivättyä ja 19. päivänä huhtikuuta 2010 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8343. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Kaava-alue sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa, Laukontorin pohjoisreunalla. Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin III:n kaupunginosan korttelin nro 24 tonttia nro 10, jonka pinta-ala on 895 m 2. Kaava-alue rajautuu länsi-, pohjois- ja itäpuolelta liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueisiin (ALK). Tontilla III-24-10 on voimassa 20.12.1982 hyväksytty tonttijako nro 5373. Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 28.01.1983. Tontilla sijaitsee vuonna 1927 valmistunut, kuusikerroksinen asuinja liikerakennus, sekä yksikerroksinen, tontin pohjoisreunalle sijoittuva autotallirakennus. Rakennussuunnittelijan laatiman kerrosalalaskelman mukaan asuin- ja liikerakennuksen kerrosala on 2 340 m 2 ja autotallirakennuksen kerrosala 210 m 2. Kaavoitusprosessin vaiheet Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Asunto Oy Laukonhovi (Y-tunnus: 0156232-0), joka jätti tonttia III-24-10 koskevan asemakaavan muutoshakemuksen 29.01.2009. Kaavahanke tuli vireille 28.01.2010, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos kuulutettiin ja asetettiin nähtäville 28.01.-17.02.2010 väliseksi ajaksi. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen jätettiin kaksi mielipidettä. Asemakaavan selostusta tarkennettiin Pirkanmaan perinnepoliittisen yhdistyksen jättämän mielipiteen perusteella rakennettua ympäristöä koskevan koskevan kuvauksen osalta. Asemakaavakarttaa tarkistettiin Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnon perusteella suojelutavoitteita koskevilta osin. Asemakaavan keskeinen sisältö Tontin käyttötarkoitukseksi on osoitettu Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL). Tontille on osoitettu erilliset rakennusalat pääkäyttötarkoituksenmukaista rakentamista, sekä auton säilytyspaikkaa ja talousrakennusta varten. Pääkäyttötarkoituksenmukaisen rakennusalan kerrosalaksi on osoitettu 2 700 m 2. Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusalan kerrosalaksi on osoitettu 220 m 2. Tontin kerrosala vastaa tonttitehokkuuslukua e=3,26. Tontin suurin sallittu kerrosluku on VII. Pääkäyttötarkoituksenmukaisella rakennusalalla olevaa rakennusta koskevat sr-8- ja sr-por-kaavamerkinnät. Tontin autopaikkamäärä on 13. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.
1 HANKKEEN PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Infratuotanto Liikelaitos, Suunnittelupalvelut, Asemakaavasuunnittelu, arkkitehti Timo Rysä. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus III-24-10, Laukontori 6 B, Asuin- ja liikerakennuksen ullakkotilojen muuttaminen asuinkäyttöön, kaava nro 8343. 1.3 Kaavan tunnistetiedot Diaarinumero: TRE:1174/10.02.01/2009. Tilaajan verkkonumero: 4020985. Tuottajan verkkonumero: 4021078. 1.4 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin III:n kaupunginosan korttelin nro 24 tonttia nro 10, jonka pinta-ala on 895 m 2. Kaava-alue sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa, Laukontorin pohjoisreunalla. Kaava-alue rajautuu länsi-, pohjois- ja itäpuolelta liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueisiin (ALK). Tontilla III-24-10 on voimassa 20.12.1982 hyväksytty tonttijako nro 5373. Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 28.01.1983. 1.5 Aloite Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Asunto Oy Laukonhovi (Y-tunnus: 0156232-0), joka jätti tonttia III-24-10 koskevan asemakaavan muutoshakemuksen 29.01.2009. 1.6 Selostuksen liiteasiakirjat Selostukseen liittyen on laadittu kaavan laatijan toimesta seuraavat liiteasiakirjat: asemakaavakartta havainnekuva asemakaavan selostuksen liitelomake Kaava-alueella sijaitsevan asuin- ja liikerakennuksen asemakaavamääräyksin suojeltavat arvot-valokuvakooste
2 HANKKEEN OSALLISET Hankkeen osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Asunto Oy Laukonhovi (kaavamuutoksen hakija), c/o Erik Stenvall, Arkkitehti-toimisto Stenvall-Timola-Varhi Oy Asunto Oy Laukonhelmi (837-103-0024-0008) Asunto Oy Villentupa (837-103-0024-0007) Asunto Oy Kuninkaanrinne (837-103-0024-0004) Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy (837-103-0024-0003) Asunto-Osakeyhtiö Laukonlinna (837-103-0024-1020) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pirkanmaan maakuntamuseo kaupungin eri toimialat: Kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön tilaaja), viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, aluepelastuslaitos kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Osallisluetteloa täydennetään hankkeen aikana tulleiden ilmoitusten mukaan. 3 HANKKEELLE ASETETUT TAVOITTEET Hakijan jättämään asemakaavan muutoshakemukseen kirjattuna tavoitteena on muuttaa kerrostalon olemassa oleva, 7. kerroksen nykyisellään kylmä ullakkotila asuinkäyttöön. Ullakkotilan käyttötarkoituksen muutos on tarkoitus toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu Laukontorin puoleiseen julkisivuun katon lappeeseen rakennettavia kattolyhtyjä lukuunottamatta muita muutoksia. Rakennuksen pihanpuoleista katon lapetta on tarkoitus loiventaa huonetilojen edellyttämiltä osin ja lappeen osalle on tarkoitus rakentaa ullakkoasunnoista vesikatolle johtavat hätäpoistumistiet. Rakennuksen räystäs- ja harjakorkeudet säilyvät ennallaan. Kaava-alueena olevan tontin ja tontille rakennettujen rakennusten kerrosalat eivät käy ilmi Tampereen kaupungin kiinteistörekisteristeristä. Rakennussuunnittelijan laatiman kerrosalalaskelman mukaan asuin- ja liikerakennuksen kerrosala on 2 340 m 2 ja autotallirakennuksen kerrosala 210 m 2. Hakijan välillisenä tavoitteena on lisätä tontin kerrosalaa noin 330 m 2 :llä, jolloin tontin laskennallinen tonttitehokkuusluku e=3,22. Tilaajan tavoitteena on tuottaa kaava-aluetta koskeva asemakaavan muutos, joka mahdollistaa hakijan tavoitteena olevan ullakkorakentamisen kaava-alueen ja lähiympäristön lähtökohdat huomioonottavalla tavalla. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset kaava-alueella, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus.
4 KAAVA-ALUEEN YLEISET LÄHTÖKOHDAT 4.1 Kaava-alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa, Laukontorin pohjoisreunalla. Kaava-alue rajautuu länsi-, pohjois- ja itäpuolelta liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueisiin, joiden rakennuskanta on peräisin 1900-luvun eri vuosikymmeniltä. Tampereen rakennuskulttuuri maisemat ja luonnonsuojelujulkaisussa Laukontori on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti, historiallisesti, rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittäväksi kohteeksi rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin ja maisemallisin perustein (R.K.M. II) 4.2 Luonnonympäristö Kaava-alueena oleva tontti on rakennettu Tampereen ydinkeskustan umpikortteleille tyypilliseen tapaan tehokkaasti. Tontin keskiosalle, rakennusten väliin sijoittuva pienehkö piha-alue on kauttaaltaan kestopäällystetty, eikä kaava-alueelle sijoitu luonnontilaista tai istutusperäistä kasvillisuutta. Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmästä ei löydy kaavaalueen maalajitietoja. Tontti on maastonmuodoiltaan tasainen ja etelään viettävä. 4.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella sijaitsee Veikko Kallion suunnittelema, vuonna 1927 valmistunut, kuusikerroksinen, rapattu, tiilirakenteinen, 1920-luvun klassismille ja ns. siirtymätyylille ominaisia tyylipiirteitä (esim. pelkistyvä julkisivun jäsentely, julkisivujen erittäin niukka, antiikin tematiikkaan ja muotokieleen perustuva koristelu, sisäänkäynnin, sisääntuloaulan ja porrashuoneen korostaminen vrt. rakennuksen ulkoasu, rakennuksen yhtenäinen muurimainen sijoittuminen suhteessa naapuritaloon) edustava, Laukonhovina tunnettu asuin- ja liikerakennus, sekä yksikerroksinen, tontin pohjoisreunalle sijoittuva autotallirakennus. Tampereen rakennuskulttuuri maisemat ja luonnonsuojelu-julkaisussa Laukonhovi on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti, historiallisesti, rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti merkittäväksi kohteeksi rakennustaiteellisin ja maisemallisin perustein (R.M. III). Kaava-alueella oleva asuin- ja liikerakennus rajoittuu lännessä 1970- luvulla valmistuneeseen, elementtirakenteiseen asuin- ja liikerakennukseen ja idässä Birger Federleyn suunnittelemaan, vuonna 1907 valmistuneeseen, kansallisromanttista tyylisuuntaa edustavaan, Laukonlinnana tunnettuun asuin- ja liikerakennukseen. Laukontoria rajaava rakennuskanta muodostaa korkeudeltaan ja asemoinniltaan varsin yhtenäisen, mutta tyylillisesti epäyhtenäisen katujulkisivun.
4.4 Maanomistus Tontin nro III-24-10 omistaa Asunto Oy Laukonhovi (Y-tunnus: 0156232-0). 5 KAAVA-ALUEEN KAAVOITUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT 5.1 Maakuntakaava Valtioneuvoston 29.03.2007 vahvistamassa Pirkanmaan maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C). Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten keskusten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueelle voi sijoittua myös asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. 5.2 Yleiskaava Tampereen kaupunginvaltuuston 04.01.1995 hyväksymässä Tampereen keskustan osayleiskaavassa tontti III-24-10 on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue varataan liike-, toimisto-, hallinto- ja palvelutiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. 5.3 Asemakaava Sisäasiainministeriön 28.04.1961 vahvistamassa asemakaavassa nro 1645 tontti III-24-10 on osoitettu liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueeksi (ALK). Tontille on osoitettu rakennusala, jolla rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeus saa olla enintään +103.00. Asemakaavassa ei ole osoitettu kaava-alueena olevan tontin suurinta sallittua kerroslukua eikä tontin kerrosalaa. 5.4 Tontin kerrosala Tontin III-24-10 kerrosalaa ei ole esitetty voimassa olevassa asemakaavassa. 5.5 Tonttijako Tontilla III-24-10 on voimassa 20.12.1982 hyväksytty tonttijako nro 5373. Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 28.01.1983. 5.6 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v. 2010.
6 HANKKEESEEN LIITTYVÄ SELVITYSAINEISTO Hankkeessa hyödynnetään Tampereen kaupungin toimesta aiemmin tuotettua, sekä hakijan toimesta hankkeen aikana tuottamaa selvitysja suunnitteluaineistoa. Asemakaavan muutoksen hakija on tuottanut hankkeen aikana erillisiä valokuvasovituksia hankkeen kaupunkikuvallisten vaikutusten arviointia varten. Kaavan laatija on laatinut hankkeen aikana erillisen yhteenvedon niistä kaava-alueella olevaan rakennuskantaan liittyvistä erityispiirteistä ja arvoista, jotka kaavan laatija näkee tarpeellisena suojella kaavamääräyksin. 7 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Aloitus- ja valmisteluvaihe Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Asunto Oy Laukonhovi (Y-tunnus: 0156232-0), joka jätti tonttia III-24-10 koskevan asemakaavan muutoshakemuksen 29.01.2009. Aloitteen tekemistä edelsi Asunto Oy Laukonhovin laatima selvitystyö kiinteistön ullakon hyödyntämisestä asuntorakentamiseen, sekä hanketta käsittelevä neuvottelu tarvittavien viranomaistahojen kanssa 16.11.2006. Neuvottelun yhteydessä todettiin hankkeen toteutuskelpoisuus ja määriteltiin jatkosuunnittelua ja toteutusta ohjaavat keskeiset reunaehdot. Kaavahanke tuli vireille 28.01.2010, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos kuulutettiin ja asetettiin nähtäville 28.01.-17.02.2010 väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckellissä ja kaavoituksen internet-sivuilla. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen jätettiin kaksi mielipidettä, joista toisessa nähtiin hyvänä, että keskustan käyttämättömät ullakkotilat muutetaan asuinkäyttöön. Pirkanmaan perinnepoliittisen yhdistyksen jättämässä mielipiteessa nähtiin tarpeellisena, että hankkeen kaupunkikuvallisia vaikutuksia arvioitaisiin yksityiskohtaisemmin. Mielipiteessä todettiin lisäksi, ettei Laukontorin rakennuskannan tyylillistä kerroksellisuutta tulisi pitää automaattisena oikeutuksena muutoksille, vaan jokaista torin pohjoisreunan rakennusta tulisi tarkastella kokonaisuuden ohella niiden omista kulttuurihistoriallisista arvoista käsin. Asemakaavan selostusta tarkennettiin Pirkanmaan perinnepoliittisen yhdistyksen jättämän mielipiteen perusteella rakennettua ympäristöä koskevan koskevan kuvauksen osalta. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Pirkanmaan maakuntamuseon 24.02.2010 päivätyssä lausunnossa korostettiin Laukonhovin ja Laukonlinnan rakennustaiteellista merkitystä ja rakennusten kaupunkikuvallisesti keskeistä sijaintia. Maakuntamuseo piti kaavan suojelutavoitetta kiitettävänä, mutta totesi, ettei se perustu riittäviin aineistoihin. Maakuntamuseon näkemyksenä oli, että Laukonhovin kiinteistöstä tulisi laatia kaavoituksen lähtökohdaksi selvitys, jossa rakennuksen arvot määritellään ja mitä arvoja suojelumerkinnällä halutaan suojella.
Kaavan laatija sopi maakuntamuseon kanssa lausuntovaiheen aikana siitä, että kaavan laatija tarkentaa asemakaavan suojelutavoitteita kiinteistössä tehtävän katselmoinnin lisäksi mm. asuntoyhtiön omasta arkistosta, maakuntamuseon valokuvaarkistosta, sekä muista mahdollisista lähteistä saatavan dokumentaation perusteella joko asemakaavaselostuksen tai erillisen dokumentin puitteissa. Asemakaavalla suojeltavat arvot on kuvattu kohdassa 10.2 sr-8- ja sr-por-kaavamerkinnöillä suojeltavat arvot. 8 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT Hankkeen yhteydessä on tilaajan ja kaavan laatijan kesken sovittu tarkasteltavan yhtä, hankkeelle asetettujen tavoitteiden ja käytettävissä olevien lähtötietojen pohjalta laadittua asemakaavaratkaisua (1-vaihtoehto) suhteessa kaava-alueen nykytilaan (0-vaihtoehto). 8.1 0-vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alueen käyttötarkoitus, luonnonolosuhteet, kaupunkikuva sekä asemakaava säilyvät ennallaan. Kaava-alueella jää voimaan Sisäasiainministeriön 28.04.1961 vahvistama asemakaavassa nro 1645, jossa tontti III-24-10 on osoitettu liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueeksi (ALK). Tontille on osoitettu rakennusala, jolla rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeus saa olla enintään +103.00. Asemakaavassa ei ole osoitettu kaava-alueena olevan tontin suurinta sallittua kerroslukua eikä tontin kerrosalaa. Kaavamuutoksen hakijan ja tilaajan kaavahankkeelle asettamat tavoitteet eivät toteudu. 8.2 1-vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alueen käyttötarkoitus, luonnonolosuhteet ja kaupunkikuvallisesti keskeiset lähtökohdat säilyvät ennallaan. Kaava-alueella tulee voimaan asemakaavan muutos, joka mahdollistaa olemassa olevan asuin- ja liikerakennuksen kylmän ullakkokerroksen muuttamisen asuinkäyttöön. Kaavamuutoksen hakijan ja tilaajan kaavahankkeelle asettamat tavoitteet toteutuvat. 9 ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTELUT Täydennysrakentaminen on kantakaupungin yleiskaavan periaatteiden mukaista, joten kaavan laatija päätti jatkaa suunnittelua asemakaavan muutoshakemuksessa määriteltyjen tavoitteiden ja käytettävissä olevien lähtötietojen pohjalta.
10 ASEMAKAAVAN KUVAUS 10.1 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset Tontin käyttötarkoitukseksi on osoitettu Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL). Tontille on osoitettu erilliset rakennusalat pääkäyttötarkoituksenmukaista rakentamista, sekä auton säilytyspaikkaa ja talousrakennusta varten. Rakennusalojen määrittelyssä on tukeuduttu kaava-alueella voimassaolevan asemakaavan nro 1645 sekä tontin ja olemassa olevan rakennuskannan tarjoamiin lähtökohtiin. Pääkäyttötarkoituksenmukaisen rakennusalan kerrosalaksi on osoitettu 2 700 m 2. Rakennusalalla olevaa rakennusta koskevat sr-8- ja sr-por-kaavamerkinnät. Sr-8-kaavamerkinnän perusteella kyse on rakennustaiteellisesti arvokkaasta ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeästä rakennuksesta. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Sr-porkaavamerkinnän perusteella rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen porrashuoneiden rakennustaiteellisia arvoja. Pääkäyttötarkoituksenmukaisella rakennusalalla olevan rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemaksi on osoitettu +108.00. Pääkäyttötarkoituksenmukaisella rakennusalalla olevan rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on torin puolella +102.50 ja pihan puolella +104.50. Em. korkeusasemien määrittelyssä on tukeuduttu laserkeilauksella tuotettuun mittausaineistoon (virhemarginaali 15 cm) ja siihen lähtökohtaan, ettei kaava-alueella olevan rakennuksen räystäs- ja harjakorkeuksia saa muuttaa lähtötilanteesta. Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusalan kerrosalaksi on osoitettu 220 m 2. tontin laskennallinen tonttitehokkuusluku e=3,26. Tontin suurin sallittu kerrosluku on pääkäyttötarkoituksenmukaisella rakennusalalla VII ja talousrakennuksen rakennusalalla I. Tontin autopaikkamäärä on 13. 10.2 sr-8- ja sr-por-kaavamerkinnöillä suojeltavat arvot Kaavan laatija suoritti kaava-alueella olevan rakennuksen yleis- ja ullakkotiloissa, sekä lähiympäristössä katselmuksen 26.02.2010 asemakaavan muutoksen hakijan kanssa ja dokumentoi kiinteistön keskeiset erityispiirteet ja arvot valokuvaten. Katselmoinnin lisäksi kaavan laatija perehtyi mm. asuntoyhtiön omasta arkistosta, maakuntamuseon valokuva-arkistosta, sekä Tampereen kaupungin omista arkistoista saatavilla olevaan, kaava-aluetta koskevaan dokumentaatioon saadakseen riittävän yksityiskohtaisen kuvan mm. rakennuksen ja rakennusosien alkuperäisyysasteesta, sekä rakennuksessa aiemmin toteutettujen muutos- ja kunnostustöiden laajuudesta ja ajankohdasta.
Em. lähteiden perusteella kaava-alueella sijaitsevassa asuin- ja liikerakennuksessa on toteutettu seuraavat korjaus- ja muutostyöt: parvekkeiden kaiteiden uusiminen (1976) julkisivun maalaus (1976) ikkunoiden muutos (1976) ikkuna- ja kattopellitysten korjauksia (1976) huoneistokohtainen sauna B 11 (1976) sähkösaneeraus (1993) pihanpuoleisten ikkunoiden uusinta, katon uusinta, katemateriaaliksi kauttaaltaan teräsohutlevy (1993) Hissin nostokoneiston uusinta (1994) Hissin modernisointi (1997) Lämmönjakohuoneen saneeraus (1999) Julkisivusaneeraus (2002) Putkistosaneeraus (2007) Lukitus- ja ovipuhelinjärjestelmän uusinta (2009) Katselmoinnin ja em. lähteiden perusteella kaava-alueella sijaitsevan asuin- ja liikerakennuksen julkisivujen, vesikaton ja porrashuoneen osalla on tehty eri vaiheissa korjaus- ja muutostöitä, joiden voidaan katsoa joiltain osin heikentäneen rakennuksen tai sen osien alkuperäisyysastetta. Merkittävimmät, aiemmin toteutetut muutokset liittyvät kaavan laatijan näkemyksen mukaan julkivujen osalla alkuperäisten ikkunoiden uusimiseen ja julkisivuvärityksessä eri vaiheissa tapahtuneisiin muutoksiin, vesikaton osalla alkuperäisenä katemateriaalina olleen punatiilen korvaamiseen teräsohutlevyllä, ja porrashuoneen osalla seinäpintojen pinnoittamiseen lasikuitutapetilla. Edellä kuvatuista korjaus- ja muutostöistä huolimatta rakennukselle ominaiset, rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti merkitykselliset piirteet ja arvot ovat säilyneet varsin hyvin. Ottaen huomioon rakennuksen ja sen lähiympäristön lähtökohdat, sekä 1920-luvun klassismia edustavan arkkitehtuurin vähyyden Tampereella, tulisi em. piirteet ja arvot suojella kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavamääräyksin. Kaava-alueella sijaitsevan asuin- ja liikerakennuksen sr-8- kaavamääräyksellä suojeltavina arvoina kaavan laatija näkee 1920- luvun klassismille ominaiset tyylipiirteet (julkisivun pelkistetty jäsentely ja erittäin niukka, antiikin tematiikkaan ja muotokieleen perustuva koristelu, sisäänkäynnin korostaminen, sisääntuloaulan ja porrashuoneen koristeellisuus suhteessa rakennuksen ulkoasuun, rakennuksen yhtenäinen muurimainen sijoittuminen suhteessa naapuritaloon). sr-por-kaavamääräyksellä suojeltavina arvoina kaavan laatija näkee kaava-alueella sijaitsevan asuin- ja liikerakennuksen porrashuoneet, mosaiikkibetonoituine lattioineen, taidokkaasti koristeveistettyine, ootrattuine ja fasettihiotuilla yläikkunoilla varustettuine kerrostasoovineen, sisääntuloaulan valaisimineen ja marmoroituine pylväineen, sekä piian portaassa olevine tavarahisseineen ja teräksisine kaiderakenteineen. Asemakaavan selostuksen liitteenä on erillinen valokuvakooste asemakaavamääräyksin suojeltavista arvoista.
11 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 11.1 Asemakaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin Asemakaavan vaikutuksia ihmisten elinoloihin voidaan pitää vähäisinä. Kaava-alueena oleva tontti on rakennettu Tampereen ydinkeskustan umpikortteleille tyypilliseen tapaan jo aiemmin tehokkaasti. Tontin keskiosalle, rakennusten väliin sijoittuva pienehkö piha-alue on kauttaaltaan kestopäällystetty, eikä kaavaalueelle sijoitu luonnontilaista tai istutusperäistä kasvillisuutta. Kattorakenteisiin tehtävillä muutoksilla ei ole kaavan laatijan näkemyksen mukaan olennaista vaikutusta korttelin piha-aluieiden käytettävyyteen tai naapurikiinteistöjen valaistusolosuhteisiin. 11.2 Asemakaavan vaikutukset kaupunkikuvaan Asemakaavan suoria vaikutuksia kaupunkikuvaan voidaan pitää kaavan laatijan näkemyksen mukaan vähäisinä. Pääkäyttötarkoituksenmukaisen lisärakentamisen mahdollistava rakennusala on osoitettu tontin ja korttelin alueella aiemmin sovellettua tapaa noudattaen kiinni tontin etelänpuoleiseen rajaan. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kaava-alueella sijaitsevan asuin- ja liikerakennuksen ullakkotilojen muuttaminen asuinkäyttöön. Kaavaan sisällytetyt sr-8-ja sr-por-kaavamerkinnät asettavat rakennuksessa suoritettaville korjaus- ja muutostöille erityisvaatimuksia, jotta rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy vesikatolle tehtävistä muutoksista huolimatta, eikä rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä turmella rakennuksen porrashuoneiden rakennustaiteellisia arvoja. 12 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavasta on laadittu valmisteluvaiheessa yksi luonnosversio sekä erillinen havainnepiirros. 13 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.