RISTINARKKU , JANKANKATU 35, RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KARTTA NRO 8509.

Transkriptio

1 RISTINARKKU , JANKANKATU 35, RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KARTTA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 17. päivänä lokakuuta 2013 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu Tampereen yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Ristinarkun kaupunginosan korttelin 5027 tonttia 18 (Takahuhdin kylä rn:o 3:42), jonka pinta-ala on m2. Kaava-alue sijaitsee noin 6 km itään Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue rajautuu pohjois- ja itäpuolelta erillispientalojen korttelialueeseen (AO), eteläpuolelta Kukkuraisenkadun katualueeseen ja länsipuolelta Jankankadun katualueeseen. Tontilla on voimassa vahvistettu asemakaava nro Tonttia ei ole merkitty Tampereen kaupungin kiinteistörekisteriin. Maarekisterin tila RNo 3:42 on rekisteröity Hankkeelle asetetut tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on pientalotontin rakennusalan muuttaminen ja rakennusoikeuden lisääminen siten, että tontille voidaan toteuttaa paritalo. Tontilla sijainnut asuin rakennus on tarkoitus purkaa. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset kaava-alueella, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus. Kaavahankkeen vaiheet Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Kai Harinen, joka jätti kaava-aluetta koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Dnro TRE: 4915/ /2013. Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin, sekä kaavoituksen Internetsivuille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen ei jätetty mielipiteitä. Pirkanmaan maakuntamuseo edellytti lausunnossaan, että kaavaalueella tulee suorittaa arkeologinen tarkkuusinventointi asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheessa. Museoviraston koekaivausryhmän lokakuussa 2013 tekemän tarkkuusinventoinnin yhteydessä ei tehty löydöksiä, jotka vaikuttaisivat alueen tulevaan maankäyttöön, edellyttäisivät muita arkeologisia selvityksiä tai tontilla olevan rakennuksen purkamiseen liittyvien kaivutöiden arkeologista valvontaa.

2 Valmisteluvaiheen aikana laadittu asemakaavaluonnos kuulutettiin asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen jätettiin yksi mielipide, jossa kaava-alueelle esitetyn rakentamisen nähtiin olevan liian tehokasta ja rakennuksen sijoittumisesta aiheuttavan kaava-alueen itäpuolisen tontin merkittävää varjostumista. Asemakaavakarttaan ei tehty tarkistuksia mielipiteen perusteella. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen jätettiin viisi lausuntoa. Tampereen kaupungin Yleisten alueiden suunnittelun, Tampereen Sähköverkko Oy:n, Tampereen ympäristönsuojelun viranomaisyksikön ja Tampereen kaupungin kiinteistötoimen lausunnoissa ei esitetty huomautuksia. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa todettiin, ettei kaava-alueella suoritetun arkeologisen tarkkuusinventoinnin yhteydessä tehty havaintoja tai löydöksiä, jotka vaikuttaisivat tontin tulevaan maankäyttöön tai joiden vuoksi tontilla olevien kaivutyöt edellyttäisivät arkeologista valvontaa. Asemakaavakarttaan ei tehty tarkistuksia lausuntojen perusteella. Yhdyskuntalautakunta asetti päivätyn asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville ajalle Asemakaavaehdotusta vastaan jätettiin yksi muistutus. Muistutuksessa vastustettiin rakennuksen sijoittamista noin 5 m syvemmälle Kukkuraisenkadun varren rakennusalan reunasta. Muistuttajien perusteluna on, että rakennus tässä kohtaa varjostaa heidän tonttiaan merkittävästi. Asemakaavoitus toteaa, että rakennuksen sijoittamisella ei ole sellaista vaikutusta varjostuksen suhteen, että se poikkeaisi normaalista rakentamistavasta. Varjostus on vaikutukseltaan sijainnista huolimatta samankaltainen vaikutukseltaan, mutta se tapahtuu hieman eri kellonaikoina. Muistutus on kirjattu kokonaisuudessaan liitteenä olevaan vastineluetteloon, jossa siihen on annettu vastine. Muistutus ei anna aihetta asemakaavaehdotuksen tarkistamiselle. Kaavan keskeinen sisältö Kaava-alueen käyttötarkoitus muuttuu omakotirakennusten korttelialueesta erillispientalojen korttelialueeksi (AO), tontin rakennusalojen rajausta muutetaan ja kerrosalaa lisätään. Sitovalla tonttijaolla muodostettavalle tontille osoitetaan yksi rakennusala. Tontin kerrosalaksi osoitetaan 320+v40. Tontin kerrosala vastaa tonttitehokkuuslukua e=0,28. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennuksen kattokaltevuuden tulee olla astetta (α=18-45 /sa). Rakennuksen harjasuuntaa ohjataan erillismerkinnällä. Kaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, arkkitehti Timo Rysä. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Ristinarkku , Jankankatu 35, Rakennusoikeuden lisääminen, kaava nro Kaavan tunnistetiedot Diaarinumero: TRE: 4915/ /2013. Verkkonumero: Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Ristinarkun kaupunginosan korttelin nro 5027 tonttia 18 (Takahuhdin kylä RN:o 3:42), jonka pinta-ala on m2. Kaava-alue sijaitsee noin 6 km itään Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue rajautuu pohjois- ja itäpuolelta erillispientalojen korttelialueeseen (AO), eteläpuolelta Jankankadun katualueeseen ja länsipuolelta Kukkuraisenkadun katualueeseen. Tontilla on voimassa vahvistettu asemakaava nro Tonttia ei ole merkitty Tampereen kaupungin kiinteistörekisteriin. Maarekisterin tila RNo 3:42 on rekisteröity Aloite Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Kai Harinen, joka joka jätti kaavaaluetta koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Dnro TRE: 4915/ / Selostuksen liiteasiakirjat Selostukseen liittyen on laadittu kaavan laatijan toimesta seuraavat liiteasiakirjat: Asemakaavakartta Havainnekuva Asemakaavan selostuksen liitelomake 1.7 Osalliset Hankkeen osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Kai Harinen, kaavamuutoksen hakija, kiinteistönomistaja (tontti /Takahuhdin kylä RNo 3:42), Jankankatu 35

4 kaavan lähivaikutusalueen asukkaat, yritykset ja kiinteistönhaltijat Ristinarkun Omakotiyhdistys ry. (73.183) Sammon Yrittäjät ry Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kaupungin eri toimialat: Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Osallisluetteloa täydennetään hankkeen aikana tulleiden ilmoitusten mukaan. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Hankkeelle asetetut tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on pientalotontin rakennusalan muuttaminen ja rakennusoikeuden lisääminen siten, että tontille voidaan toteuttaa paritalo. Tontilla sijaitseva rakennus on tarkoitus purkaa. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset kaava-alueella, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus. 2.2 Selvitys kaava-alueen oloista Luonnonympäristö Kaava-alue on maastonmuodoiltaan tasainen ja viettää loivahkosti etelään. Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmän mukaan kaava-alueen maalajina on hieno hieta (HHt). Paikkatietojärjestelmään ei ole kirjattu kaava-aluetta koskevia eliöstötai biotooppihavaintoja. Kaava-alueelle ei sijoitu luonnontilaista ympäristöä. Kaava-alueen katualueidenpuoleisilla rajoilla kasvaa täysikasvuisia koivuja ja kaava-alueen pohjoisosalla omenapuita. Muilta osin kasvillisuus koostuu vanhoille omakotitaloalueille tyypillisistä koriste- ja hyötykasveista. Kaava-alueen kulkualueet on sorattu ja oleskelualueet nurmetettu Rakennettu ympäristö Kaava-alueen lounaiskulmasta, Kukkuraisenkadun varrelta purettiin (purkamislupa , ) kesän 2013 aikana 1938 valmistunut, kaksikerroksinen, puurakenteinen asuinrakennus, jonka kerrosala oli 120 m 2. Kaava-alueen lähiympäristössä sijaitsee 1900-luvun eri vaiheissa rakennettuja, puu- ja tiilirakenteisia pientaloja.

5 2.2.3 Kulttuurihistorialliset ja arkeologiset arvot Pirkanmaan maakuntamuseo edellytti hankkeeseen liittyvään purkulupaa, sekä asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskien antamissaan lausunnoissa (DIAR 241/2013 ja 290/2013), että kaava-alueella suoritettavat, rakennuksen purkamiseen liittyvät kaivutyöt tulee tehdä arkeologin valvonnassa, ja että alueella tulee tehdä arkeologinen tarkkuusinventointi asemakaavan valmisteluvaiheessa (ks. 3.2 Valmisteluvaihe). Tarkkuusinventointitarve perustui kaava-alueen välittömässä läheisyydessä aiemmin tehtyihin rautakautisiin, muinaismuistolailla rauhoitettuihin löydöksiin (mm. Pappulanmäen rautakautinen kalmisto, mj.rek.nro ), sekä kaava-alueelle tehdyn maastotarkastuksen yhteydessä tehtyihin havaintoihin Maanomistus Tampereen kaupungin kiinteistörekisterin mukaan maarekisteriyksikkö on Kai Harisen omistuksessa. 2.3 Suunnittelutilanne Pirkanmaan maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa Pirkanmaan maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Kaava-alueen itä- ja pohjoispuolella, Ristinarkun ja Pappilan kaupunginosien alueella on tehty aiemmin rautakautisia löytöjä (mm. SM 479 Pappulanmäki, rautakautinen polttokenttäkalmisto), jotka on osoitettu kartalla.

6 Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta Tampereen kantakaupungin yleiskaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa kaava-alue sijoittuu asuntoalueelle, joka varataan pientaloille (AP). Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25% alueen kerrosalasta. Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaavasta Asemakaava nro 1297 Sisäasiainministeriön vahvistamassa asemakaavassa nro 1297 tontti on osoitettu omakotirakennusten korttelialueeksi, jolla asuinrakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 5,5 m ja talousrakennuksen räystäskorkeus enintään 3,5 m. Kaavayksikön etelä- ja länsireunoille on osoitettu istutettava alueen osa. Ote asemakaavasta nro 1297.

7 2.3.4 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Aloitusvaihe Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Kai Harinen, joka joka jätti kaavaaluetta koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Dnro TRE: 4915/ /2013. Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin, sekä kaavoituksen Internetsivuille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen ei jätetty mielipiteitä. Pirkanmaan maakuntamuseo edellytti lausunnossaan, että kaavaalueella tulee suorittaa arkeologinen tarkkuusinventointi asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheessa. Arkeologisen selvityksen yhteydessä tehdyt havainnot on kirjattu kohtaan 3.2 Valmisteluvaihe. 3.2 Valmisteluvaihe Asemakaavan muutoksen hakija konsultoi Pirkanmaan maakuntamuseota arkeologiseen tarkkuusinventointiin liittyen. Museoviraston koekaivausryhmän lokakuussa 2013 kaava-alueena olevalla tontilla tekemän arkeologisen tarkkuusinventoinnin yhteydessä ei löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tontilla aiemmin havaittujen nokimaakerrosten todettiin olevan sellaisia asutustoiminnan jälkiä, jotka eivät vaikuta tontin maankäyttöön. Kaivaustulosten perusteella tontilla ei ole tarvetta tehdä muita arkeologisia selvityksiä, eikä tontilla olevan rakennuksen purkamiseen liittyvien kaivutöiden arkeologista valvontaa. Valmisteluvaiheen aikana laadittu asemakaavaluonnos kuulutettiin asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin, sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Nähtäville asettamisesta tiedotettiin sanomalehtikuulutuksin ja kaavoituksen Internet-sivuilla, sekä naapureille lähettävällä kirjeellä. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen jätettiin yksi mielipide, jossa kaava-alueelle esitetyn rakentamisen nähtiin olevan liian tehokasta ja rakennuksen sijoittumisesta aiheuttavan kaava-alueen itäpuolisen tontin merkittävää varjostumista. Kaava-alueena olevalle tontille esitetty kerrosala (320+v40) ja tontin laskennallinen tonttitehokkuus (e=0,28) ja rakennusalan ulottaminen neljän metrin etäisyydelle tonttirajasta vastaavat alueen muissa täydennysrakennushankkeissa aiemmin sovellettuja periaatteita. Korttelin tonttien tonttitehokkuuksien vaihteluväli on e=0,16-0,40.

8 Rakennussuunnittelijan laatiman varjotarkastelun, ilmakuvien ja kaavan laatijan kaava-alueella tekemän tarkastelun perusteella kaava-alueelle suunniteltu rakentamisen ei voida olettaa aiheuttavan kaava-alueen itäpuolisen tontin merkittävää varjostumista. Tonttien runsas, kookas ja osin ainavihreä puusto muodostaa merkittävimmän varjostavan tekijän tarkasteltavilla tonteilla. Asemakaavakarttaan ei tehty tarkistuksia mielipiteen perusteella. Ilmakuva (kaava-alueen sijainti merkattu keltaisella). Rakennussuunnittelijan laatima varjotarkastelu. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen jätettiin viisi lausuntoa. Tampereen kaupungin Yleisten alueiden suunnittelun, Tampereen Sähköverkko Oy:n, Tampereen ympäristönsuojelun viranomaisyksikön ja Tampereen kaupungin kiinteistötoimen lausunnoissa ei esitetty huomautuksia. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa todettiin, ettei kaava-

9 alueella suoritetun arkeologisen tarkkuusinventoinnin yhteydessä tehty havaintoja tai löydöksiä, jotka vaikuttaisivat tontin tulevaan maankäyttöön tai joiden vuoksi tontilla olevien kaivutyöt edellyttäisivät arkeologista valvontaa. Asemakaavakarttaan ei tehty tarkistuksia lausuntojen perusteella. 3.3 Ehdotusvaihe Yhdyskuntalautakunta asetti päivätyn asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville ajalle Asemakaavaehdotusta vastaan jätettiin yksi muistutus. Muistutuksessa vastustettiin rakennuksen sijoittamista noin 5 m syvemmälle Kukkuraisenkadun varren rakennusalan reunasta. Muistuttajien perusteluna on, että rakennus tässä kohtaa varjostaa heidän tonttiaan merkittävästi. Asemakaavoitus toteaa, että rakennuksen sijoittamisella ei ole sellaista vaikutusta varjostuksen suhteen, että se poikkeaisi normaalista rakentamistavasta. Varjostus on vaikutukseltaan sijainnista huolimatta samankaltainen vaikutukseltaan, mutta se tapahtuu hieman eri kellonaikoina. Muistutus on kirjattu kokonaisuudessaan liitteenä olevaan vastineluetteloon, jossa siihen on annettu vastine. Muistutus ei anna aihetta asemakaavaehdotuksen tarkistamiselle. 3.4 Tarkasteltavat vaihtoehdot Hankkeen aikana laadittavaa asemakaavaluonnosta (1-vaihtoehto) tarkastellaan suhteessa kaava-alueen lähtötilanteeseen (0-vaihtoehto) vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alue säilyy asemakaavan ja tonttitehokkuuden puolesta ennallaan, mutta tulee hyvin todennäköisesti muuttumaan voimassa olevan asemakaavan pohjalta tapahtuvan uudisrakentamisen myötä kaupunkikuvallisesti. Kaava-alueella jää voimaan asemakaava nro 1297, joissa tontti on osoitettu omakotirakennusten korttelialueeksi. Kaavaalueelle sijoittuvia toimintoja ei voida kehittää hakijan ja Tampereen kaupungin täydennysrakennustavoitteiden mukaisesti vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alueen käyttötarkoitukseksi osoitetaan erillispientalojen korttelialue (AO) ja tontin rakennusalojen rajausta muutetaan ja kerrosalaa lisätään. Kaava-alueelle muodostetaan sitovalla tonttijaolla yksi tontti. Kaava-alueelle sijoittuvia toimintoja ja tonttien käyttöä voidaan kehittää hakijan ja Tampereen kaupungin täydennysrakennustavoitteiden mukaisesti. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne, aluevaraukset ja kaavamerkinnät Kaava-alueen käyttötarkoitus muuttuu omakotirakennusten korttelialueesta erillispientalojen korttelialueeksi (AO), tontin

10 rakennusalojen rajausta muutetaan ja kerrosalaa lisätään. Sitovalla tonttijaolla muodostettavalle tontille osoitetaan yksi rakennusala. Tontin kerrosalaksi osoitetaan 320+v40. Tontin kerrosala vastaa tonttitehokkuuslukua e=0,28. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennuksen kattokaltevuuden tulee olla astetta (α=18-45 /sa). Rakennuksen harjasuuntaa ohjataan erillismerkinnällä. 5 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin, kaupunkikuvaan, yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja luontoon. Kaavoituksen näkemyksenä on, että kaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin, kaupunkikuvaan, yhdyskuntarakenteeseen ja luontoon jäävät vähäisiksi, joskin myönteisiksi. Kaava-alue säilyy erillispientalojen korttelialueena ja täydennysrakentamista ohjataan alueella aiemmin sovelletuin suunnitteluperiaattein, asemakaavamääräyksin ja tonttitehokkuuksin. Rakennusala on osoitettu tontin eteläosalle, Kukkuraisenkadun varteen. Tontin ja eri toimintojen jäsentelyä on pyritty edistämään alueelle tyypillisin erillismääräyksin. Kaavan mahdollistamalla rakentamisella voi olla välillisiä myönteisiä vaikutuksia kaava-alueen rakennuskannan yleiskuntoon ja sitä kautta kaupunkikuvaan. Kaava-alueelle ei sijoitu luonnontilaista ympäristöä vaan alue on ihmisen muokkaamaa. Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmään ei ole kirjattu kaava-aluetta koskevia eliöstö- tai biotooppihavaintoja. Rakennusten harjansuunta on määritelty kaava-alueen lähiympäristössä olevan rakennuskannan perusteella Kukkuraisenkadun suuntaiseksi. Tontin kerrosala (320+v40) ja tontin laskennallinen tonttitehokkuus (e=0,28) vastaa alueen täydennysrakennushankkeissa aiemmin sovellettuja periaatteita. Korttelin tonttien tonttitehokkuuksien vaihteluväli on e=0,16-0,40. Vaikka kyse onkin yksittäistä pientalotonttia koskevasta hankkeesta, tukee se omalta osaltaan Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tiivistymistä ja olemassa olevien liikenne- ja infrastruktuuriverkkojen tehokkaampaa käyttöä parantaen samalla pientaloasuntotarjontaa ja toteuttaen kaava-alueen maankäytölle ylemmillä kaavatasoilla asetettuja tavoitteita alueelle luontevalla tavalla. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Hankkeen valmisteluvaiheen aikana laaditaan yksi asemakaavaluonnos. 6.2 Toteutuksen ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.