Pälkäneellä parasta aikaa Esiopetussuunnitelma Perusturvalautakunta 7.12.2011 1
1. ESIOPETUS PÄLKÄNEELLÄ 1.1. Toiminnan arvot 1.2. Päämäärät ja tavoitteet 2. TOTEUTTAMINEN 2.1. Varhaiskasvatusympäristö 2.2. Leikki Leikki hyvän olon mittari 3. KESKEISET TAVOITTEET 3.1Sisältöalueet 3.1.1 Kieli ja vuorovaikutus 3.1.2 Matematiikka 3.1.3 Etiikka ja katsomus 3.1.4 Ympäristö ja luonto 3.1.5 Liikunta ja terveys 3.1.6 Taide ja kulttuuri 3.1.7 Musiikki 3.1.8 Kuvataide ja kädentaidot 3.1.9 Ilmaisu 3.1.10 Tieto ja viestintätekniikka 4. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA 4.1. Esiopetuksen yleinen tuki 4.2. Esiopetuksen tehostettu tuki 4.3. Esiopetuksen erityinen tuki 5. KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA 5.1. Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Erityisopetus 5.1.2 Pidennetty oppivelvollisuus 5.2 Esiopetuksen muu tuki 5.2.1 Yhteistyö kodin kanssa 5.2.2 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen 5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 5.3.1 Oppilashuolto 5.3.2 Turvallisuuden edistäminen 5.3.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 6. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET 7. LAPSEN KASVUN JA OPPIMISEN ARVIOINTI 2
1. ESIOPETUS PÄLKÄNEELLÄ Esiopetussuunnitelma perustuu valtakunnalliseen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Tämä Pälkäneen esiopetussuunnitelma on päivitetty 2011. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Opetusta annetaan 700 tuntia lukuvuodessa. Opetukseen ilmoittautuneiden tulee osallistua opetukseen säännöllisesti esiopetuspäivinä. Esiopetukseen ilmoittaudutaan edeltävän kevään aikana. Esiopetusta annetaan neljä tuntia viitenä päivänä viikossa. Esioppilaat kuuluvat koulukuljetuksen piiriin. Kun koulumatka on yli kolme kilometriä, järjestetään maksuton kuljetus esiopetukseen. Esiopetuksen lukuvuosi alkaa ja päättyy kuten peruskouluissa. Syys-, joulu-, ja talvilomat ajoittuvat peruskoulun työjärjestyksen mukaan. Lapset saavat maksuttoman aterian. Esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on oikeus osa-aikaiseen päivähoitoon, joka on maksullista. Tällöin lapsen kuljetuksen esiopetukseen hoitavat huoltajat. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelma muodostavat kokonaisuuden joiden välillä on selkeä jatkumo. 1.1 Toiminnan arvot Haluamme luoda lapselle kiireettömän, lapsilähtöisen ja turvallisen ilmapiirin, jotta lapsi tuntisi itsensä hyväksytyksi. Kannustamme lasta toimimaan ryhmässä omana itsenään, kunnioittamaan muita ihmisiä ja ympäristöään. 1.2 Päämäärä ja tavoitteet Haluamme luoda lapselle edellytykset kasvaa itsenäiseksi omia valintojaan tekeväksi aikuiseksi. vaalimalla lapsuuden ainutlaatuisuutta antamalla lapselle mahdollisuuden omaehtoiseen tutkimiseen, tekemiseen ja ajatusten ilmaisuun opastamalla lasta toisen huomioimiseen ja kunnioittamiseen tukemalla lapsen yksilöllisyyttä ja vuorovaikutuksessa tarvittavien taitojen oppimista tekemällä luottamuksellista yhteistyötä vanhempien kanssa sitoutumalla kasvattajina yhteisölliseen toimintaan järjestämällä esiopetuksessa turvalliset ja mahdollisimman pysyvät ihmissuhteet 3
2. TOTEUTTAMINEN Oppimisen iloa ja luomisen lumoa Esiopetuksen lähtökohtina ovat lapsen omat tiedot, taidot ja kokemukset. Tuemme oppimaan oppimista lapsen yksilölliset tarpeet ja kehitystason huomioiden. Meille on tärkeää motivaation, oppimisen ilon ja halun herättäminen ja ylläpitäminen lapsessa. Lapsi oppii parhaiten omien kokemusten kautta, kun opiskelussa eläydytään asioihin ja tutkitaan niitä. Uudet ja aiemmin opitut asiat ovat vuorovaikutuksessa, jonka pohjalta lapsi hahmottaa ympäristöään ja rakentaa käsityksiään. Oppiminen on kokonaisvaltaista toimintaa emme noudata ainejakoista opetussuunnitelmaa. Lapselle varataan aikaa ja mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan ja leikkiin. 2.1 Esiopetusympäristö Lapsen esiopetusympäristö koostuu kodin, esiopetuksen, päivähoidon sekä muun lapselle läheisen ympäristön kokonaisuudesta. Luomme kasvuympäristön viihtyisäksi sekä turvalliseksi, mikä innostaa lasta leikkimään, liikkumaan, tutkimaan ja oppimaan. Ilmapiiri on olennainen osa kasvuympäristöä. Hyvässä ja avoimessa henkisesti turvallisessa ympäristössä voivat toimia myös erilaiset vertais- ja pienryhmät. Rakennamme toimintamme tilat, materiaalit ja välineet herättämään mielenkiintoa sekä innostamaan kokeiluihin ja ilmaisemaan itseään. Suvaitseva ympäristö mahdollistaa avoimen ja hyvän sosiaalisen vuorovaikutuksen niin aikuisten kuin lastenkin välillä 2.2 Leikki Leikki, hyvän olon mittari Lapsi ei leiki oppiakseen, mutta oppii leikkiessään kokeilee, tutkii ja ihmettelee. Lapsen omista tarpeista lähtevä tekeminen innostaa leikkeihin ja näin sosiaaliset taidot kehittyvät. Tehtävänämme on mahdollistaa leikin syntyminen, havainnoida, kuunnella sekä antaa tilaa erilaisille leikki-ideoille. Aikuisina voimme myös tarvittaessa ohjata ja toimia tukena lapsen minuuden muodostumisessa sekä sosiaalisten ja liikunnallisten taitojen kehittymisessä. 4
3. KESKEISET TAVOITTEET Esiopetusta ei käytännössä toteuteta ainejakoisesti, vaikka opetuksen sisällöt määritellään erillisinä sisältöalueina. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan monipuolisesti. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, leikinomaisuus ja projektityöskentely. Tuemme lapsen tasapainoista kasvua yksilönä ja ryhmän jäsenenä kasvamaan vastuuseen omasta käyttäytymisestä pohtimaan mikä on oikein ja mikä on väärin sisäistämään hyvät tavat sietämään pettymyksen kokemuksia 3.1 Sisältöalueet - Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa 3.1.1 Kieli ja vuorovaikutus Kieli on ajattelun, ilmaisun ja oppimisen väline. Tavoitteenamme on tukea lapsen kielellistä kehitystä; keskustelemme ja kuuntelemme luemme ääneen erilaisia tekstejä rohkaisemme lapsia ilmaisemaan itseään ja tekemään kysymyksiä opettelemme ymmärtämään yhteisesti annettuja ohjeita ja toimimaan niiden mukaisesti tutustumme tärkeimpiin suuraakkosiin hahmottelemme lukemis- ja kirjoitussuuntaa sekä kynäotetta opettelemme keskittymiskykyä ja tehtävien loppuun suorittamista 5
3.1.2 Matematiikka Luomme pohjaa matematiikan oppimiselle konkreettisin ja havainnollisin menetelmin. Tutustumme matemaattisiin ilmiöihin arkipäivän tilanteissa. Tavoitteenamme on, että lapset kokevat matematiikan oppimisen mielenkiintoiseksi ja merkitykselliseksi; jäsennämme ympäristöämme pohdimme asioiden välisiä suhteita tunnistamme eri muotoja tutustumme numeromerkkeihin leikin avulla opettelemme pienten lukujen tunnistamista leikimme erilaisia leikkejä matematiikassa, jotta oppiminen olisi käytännönläheistä ja lapset kokisivat oppimisen iloa 3.1.3 Etiikka ja katsomus Eettinen kasvatus kuuluu kaikille lapsille ja sitä tapahtuu joka päivä leikin ja toiminnan kautta.ohjaamme lapsia ymmärtämään, mikä on oikein ja mikä on väärin, kunnioittamaan vanhempia, ystäviä ja erilaisia ihmisiä sekä luontoa. Uskontokasvatus on evankelisluterilaista ja teemme yhteistyötä Pälkäneen seurakunnan kanssa. Pohdimme yhdessä lapsia askarruttavia uskonnollisia ja eettisiä kysymyksiä. Lapsen huoltaja päättää osallistuuko lapsi uskontokasvatukseen. Elämänkatsomustieto käsittelee edellä mainittuja asioita ilman uskonnollista näkemystä. Tutustumme suomalaisten juhlapyhien perinteisiin, niiden merkityksiin ja sisältöihin 6
3.1.4 Ympäristö ja luonnontieto Tutustumme omaan lähiympäristöön ja Pälkäneen luontoon. Luomme pohjaa luonnonilmiöiden ymmärtämiselle ja vastuulliselle toiminnalle. Tavoitteenamme on, että lapset osaavat iloita ja nauttia luonnossa ja luonnosta. tutustumme ja tutkimme lähiympäristöä tarkkailemme luontoa leikimme ja retkeilemme luonnossa ja kulttuurikohteissa opettelemme luonnossa ja liikenteessä liikkumisen sääntöjä pohdimme aikakäsitettä seuraamme säätiloja pohdimme millainen ihminen on 3.1.5 Liikunta ja terveys Liikunta antaa iloa ja virkistystä sekä vahvistaa lapsen minäkuvaa. Liikumme yhdessä päivittäin. Ohjatun liikunnan lisäksi annamme lapselle mahdollisuuden omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin. Ohjaamme lasta huolehtimaan terveydestään ja puhtaudestaan. Liikkuessamme opimme sääntöjä ja ryhmässä toimimista edistämme lapsen oman kehon hallintaa ja tuntemusta yhdistämme toimintaa mm. retkeilyyn, luontoaiheisiin sekä musiikkiin tutustumme eri liikunnan muotoihin vuodenaikojen mukaan 7
3.1.6 Taide ja kulttuuri Kaikkeen toimintaamme sisältyy kulttuurikasvatusta. Tutustumme kotiseudun kulttuuriperintöön ja luontoon sekä muihin kulttuureihin. Innostamme lasta toteuttamaan itseään eri taiteen keinoin, samalla lapsi saa mahdollisuuden kasvaa vastuullisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Pyrimme taide- ja kulttuuriaineissa kokemaan tekemisen ja onnistumisen iloa kehittämään hienomotoriikkaa, kauneudentajua ja suunnitelmallisuutta sekä pitkäjänteisyyttä huolehtimaan työympäristöstä oppimaan eri välineiden käyttöä ja tunnistamaan värejä tutustumaan taiteeseen arvostamaan omaa ja muiden työtä 3.1.7 Musiikki Monenlainen musiikki ja musisointi ovat esiopetuksen arkea. Esiopetuksen musiikki on monipuolista, rentouttavaa ja leppoisaa. Se ohjaa yhdessäoloon, kuuntelemiseen sekä keskittymiseen. Musisoimme laulaen, soittaen ja tanssien. Opimme lastenlauluja ja laululeikkejä. Tutustumme erilaiseen musiikkiin ja soittimiin. Etenemme lasten innostuksen mukaan. 8
3.1.8 Kuvataide ja kädentaidot Ohjaamme ja annamme lapselle välineet kuva-taiteen toteuttamiseen, aistien kehittämiseen ja kauneudentajun löytämiseen. Tutustumme kuvataiteeseen piirtäen, maalaten ja muotoillen. Askartelemme ja teemme tekstiili ja puutöitä. Annamme lasten kokeilla erilaisia tekotapoja ja käyttää erilaisia työvälineitä. innostamme lasta toteuttamaan itseään koemme tekemisen ja onnistumisen iloa erilaisin välinein ja tekotavoin kehitämme suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä opettelemme huolehtimaan omasta ympäristöstämme tutustumme taiteen eri muotoihin harjoittelemme arvostamaan omaa ja muiden työtä 3.1.9 Ilmaisu Arvostamme lapsen luovuutta ja kannustamme häntä omaan ilmaisuun tekemällä: satuja ja näytelmiä riimejä, runoja ja sadutusta omia esityksiä tanssia ja luovaa liikuntaa 9
3.1.10 Tieto- ja viestintätekniikka Käytämme tieto- ja viestintätekniikkaa apuna toiminnassa mahdollisuuksien mukaan. Autamme lasta tarkastelemaan tietoa kriittisesti pohtimalla sisällön todenmukaisuutta. Etsimme tietoa mm. kirjoista, sanomalehdistä, kuvista ja tietokoneelta. Esiopetuksen käytössä on tietokone, jota voimme käyttää apuvälineenä opiskelussa. 4. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Keväällä järjestetään esioppilaille tutustumispäivä, jolloin he tapaavat myös tulevan esiopettajansa. Ennen esiopetuksen alkua käymme siirtopalaverin esiopettajan, kelton ja terveydenhoitajan kanssa. Lisäksi varhaiskasvatuksen yksiköistä toimitetaan lapselle tehty varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) esiopetukseen. Varhaiskasvatusyksikön henkilökunta kutsuu esiopettajan palaveriin, jossa he kertovat esiopetukseen tulevasta lapsesta. Erityinen tuki HOJKS (henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) Pedagoginen selvitys kelto laatii ja hankkii tarvittavat tiedot Tehostettu tuki Lapsi pysyy omassa ryhmässään, jonne tehostettu tuki tuodaan, OHR hyväksyy/hylkää joustavat ryhmittelyt, yksilöllinen ohjaus, kelton tuki Pedagoginen arvio Esiopettaja laatii, yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa. Yleinen tuki Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, eriyttäminen, pienryhmät, esiopettajien yhteistyö, Kelto, avustaja, ryhmien joustava muuntelu Kaavio: Lapsen tuki esiopetuksessa 10
4.1 Esiopetuksen yleinen tuki Teemme kaikille lapsille esiopetuksen oppimissuunnitelman (LEOPS-kaavake, liite 1) yhdessä huoltajan/huoltajien kanssa lokakuun loppuun mennessä. Lapsi voi olla mukana suunnitelman teossa. Esiopettaja täyttää esiopetussuunnitelmakaavakkeen huoltajan kanssa käydyn keskustelun aikana. Huoltajien kanssa käymme myös arviointikeskustelun suunnitelman pohjalta, jolloin pyydämme myös luvan tiedonsiirtoon. Halutessaan huoltajalla on mahdollisuus osallistua oman lapsen osalta siirtopalaveriin. Arvioimme lapsen oppimista myös yhdessä lapsen kanssa. Lapsi voi osallistua keväiseen arviointikeskusteluun vanhempien niin halutessa. Suunnitelma on myös henkilökunnalle arjen ja jatkuvan arvioinnin työväline, ja sitä käytämme keväällä pidettävän kouluunsiirtopalaverin pohjana. Palaveriin osallistuvat esiopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto), lapsen tuleva opettaja, terveydenhoitaja (lasten neuvola/kouluterveydenhoitaja), erityisopettaja ja tarvittaessa kuraattori ja rehtori. Yleisen tuen yhteistyömuotojamme ovat LEOPS:n lisäksi vanhempainilta syksyllä, kahdenkeskiset keskustelut huoltajien ja esiopettajan kanssa, yhteistyö alkuopettajan kanssa sekä kouluun tutustumispäivä. Teemme myös yhteistyötä mm. puheterapeutin, neuvolan ja oppilashuoltotyöryhmän (OHR) kanssa. Tukimuotoina käytämme lisäksi mm. eriyttämistä, lapsen yksilöllistä ohjausta, oppilashuollon tukea, osa-aikaista erityisopetusta, apuvälineitä (esim. kynätuet, terapiatyynyt) ja lisäoppimateriaaleja (tietokone yms.), avustaja-, ohjaus- ja tukipalveluja (esim. tulkkipalvelut). 4.2 Esiopetuksen tehostettu tuki Mikäli huomaamme yleisen tuen riittämättömyyden lapselle, teemme pedagogisen arvion. Käytössämme on pedagogisen arvion kaavake (liite 2), jonka esiopetuksen opettaja täyttää yhdessä huoltajan/huoltajien sekä lapsen kanssa, huoltajan niin halutessa. Tarvittaessa käytämme myös muiden asiantuntijoiden tietämystä. Esiopetuksen oppilashuoltotyöryhmä(ohr) arvioi tehostetun tuen tarpeen pedagogisen arvion perusteella. Työryhmä tarkastelee, onko yleisen tuen kaikkia tukimuotoja käytetty riittävästi ja tarvittaessa palauttaa pedagogisen arvion takaisin, lisäten siihen sopivia tukimuotoja kokeiltavaksi yleisessä tuessa. Jos ehdotetut toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä, teemme pedagogisen arvion uudelleen. Pedagogisen arvion hyväksymisen jälkeen OHR tekee päätöksen tehostetusta tuesta. Tämän jälkeen kelto, esiopettaja ja huoltaja/huoltajat täyttävät Lapsen 11
esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostetun tuen vaiheessa - kaavakkeen (liite 3), jonka pohjana käytetään LEOPS:n tietoja. Lapsi siirretään tehostetun tuen piiriin, kun yleiset esiopetuksen tukimuodot eivät ole olleet riittäviä. Tuomme tehostetun tuen tukimuodot lapsen omaan esiopetusryhmään. Tehostetun tuen keinoja ovat joustavat ryhmittelyt, yksilöllinen ohjaus, kelton säännöllinen tuki, oppimisen säännöllinen seuranta ja arviointi, oppilashuollon tuki, apuvälineet, avustajapalvelut, ohjaus- ja tukipalvelut, oppimisen ilon säilyttäminen ja kartuttaminen. Huomioimme myös lapsen omat mielipiteet ja vahvistamme huoltajan/huoltajien kanssa tehtyä yhteistyötä. Kiinnitämme huomioita tehostettuun tukeen, koska sen avulla lisäämme lapsen samanarvoisuutta ryhmässä sekä ryhmän yhteisöllisyyttä. 4.3 Esiopetuksen erityinen tuki Kun tehostettu tuki ei ole lapselle riittävää, kelto tekee pedagogisen selvityksen yhdessä huoltajan/huoltajien, esiopettajan ja lapsen kanssa. Tähän käytämme Esiopetuksen pedagoginen selvitys - kaavaketta (liite 4). Toimitamme selvityksen OHR:lle, joka päättää tukitoimista tai palauttaa selvityksen esiopetukseen lisäohjeiden myötä. Jos lisätukitoimista huolimatta lapsi ei saavuta toivottuja tuloksia, teemme uuden selvityksen. OHR:ssä käsitellään asia uudelleen ja tehdään päivähoidon johtajalle esitys erityisen tuen tarpeesta. Päivähoidon johtaja päättää erityisestä tuesta. Erityisen tuen päätöksen jälkeen kelto tekee yhdessä esiopettajan, huoltajan/huoltajien ja mahdollisten muiden tahojen kanssa lapselle esiopetuksen HOJKS:n eli henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman. Erityisen tuen tukimuotojamme ovat kelton säännölliset palvelut, eriyttäminen, pienryhmäopetus, erilaiset ryhmäjärjestelyt, avustajapalvelut, pienempi ryhmäkoko. Lisäksi kiinnitämme huomiota oppimateriaalien valintaan. 5. KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Erityisopetus Järjestämme erityisopetuksen joko muun esiopetuksen yhteydessä tai muussa sopivassa lapsiryhmässä. 12
5.1.2 Pidennetty oppivelvollisuus Lapsen vamma tai sairaus voi olla este perusopetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi yhdeksässä vuodessa. Tällöin lapsen oppivelvollisuus alkaa vuotta aiemmin ja kestää 11 vuotta. Sivistystoimen johtaja tekee päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta. Lapsella on oikeus esiopetukseen ennen oppivelvollisuuden alkua. Oikeus alkaa sen vuoden syyslukukaudella, jolloin lapsi täyttää viisi. Päätöksen esiopetukseen osallistumisesta tekevät lapsen huoltajat. Suunnittelemme esiopetuksen keston lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Esiopetus kestää vuodesta kahteen. Esiopetuksen alkaessa, laadimme aina lapselle HOJKS:n. 5.2 Esiopetuksen muu tuki 5.2.2 Yhteistyö kodin kanssa Tärkeintä huoltajien ja esiopetuksen yhteistyössä on rehellisyys ja avoimuus. Korostamme vanhempien asiantuntemusta oman lapsensa tuntijana. Esiopetuksessa tuemme kotien kasvatustyötä. Järjestämme esiopetuksessa vanhempainillan. Pidämme LEOPS keskustelut syksyllä ja arviointikeskustelut keväällä. Lapset ja heidän huoltajansa kutsutaan esiopetuksen tutustumispäivään esiopetusvuotta edeltävänä keväänä. Muita yhteistyömuotojamme ovat mahdolliset reissuvihkot, keskustelut vanhempien kanssa ja erilaiset yhteiset tilaisuudet. 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden järjestäminen Jokaisella lapsella on oikeus esteettömään esiopetusympäristöön. Lapsen puutteelliset kommunikaatiotaidot eivät saa olla tasavertaisen vuorovaikutuksen este. Tulkitsemis- ja avustajapalveluilla takaamme lapselle kasvun ja oppimisen perusedellytykset. Ensisijaisina kommunikoinnin apuvälineinä käytämme viittomia ja kuvia. Avustajan tuella parannamme yksittäisen lapsen ja koko ryhmän oppimisen edellytyksiä. Suunnittelemme tuen tarpeen, määrän ja laadun yhdessä lapsen huoltajan/huoltajien, sekä mahdollisten muiden yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteemme on, että jokainen lapsen kanssa toimiva tuntee hänen tapansa kommunikoida. Arvioimme lapsen saamaa tukea ja tuen tarpeessa tapahtuvat muutokset kirjaamme käytössä oleviin dokumentteihin. 13
5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 5.3.1 Oppilashuolto Esiopetuksen oppilashuollon tehtävä on sekä tukea lasten osallistumista esiopetukseen luomalla terve ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö, että tunnistaa varhaisessa vaiheessa lapsen kehityksen ja oppimisen esteitä ja puuttua niihin. Oppilashuoltotyöryhmäämme kuuluvat esiopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, terveydenhoitaja, päiväkodin johtaja/ päivähoidon johtaja, sekä tarvittaessa esim. perheneuvolan, sosiaalityön ja koulun edustajia. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti. Ryhmän kokoonkutsujana toimii päiväkodeissa päiväkodin johtaja ja muissa esiopetusyksiköissä kiertävä erityislastentarhanopettaja. Oppilashuoltotyöryhmän toiminnasta tiedotamme huoltajille ja halutessaan heillä on mahdollisuus osallistua palaveriin. Oppilashuollossa kehitämme, seuraamme ja arvioimme esiopetusryhmien hyvinvointia. Huolehdimme lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimista ryhmän arjessa. Pyrimme myös kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Tehtävänämme on seurata ja tukea jokaisen lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea lasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajien kanssa. OHR:n toiminta kuuluu vaitiolovelvollisuuden piiriin. Esiopetuksen ruokailu Esiopetukseemme kuuluu täysipainoinen maksuton ateria. Pälkäneen ruokahuolto vastaa terveellisestä ruuasta erityisruokavaliot huomioiden. Vanhemmat ovat suoraan yhteydessä keittiön henkilökuntaan lapsen erityisruokavaliosta, (liite kaavake). Ruokailussa ohjaamme lasta hyviin ruokatapoihin. Esiopetuksen työntekijät ja ruokailusta vastaava henkilöt tekevät yhteistyötä tasapainoisen ruokailutilanteen saavuttamiseksi. 14
5.3.2 Turvallisuuden edistäminen Pälkäneellä on käytössä turvallisuussuunnitelma. Esiopetuksen henkilökunta vastaa lasten turvallisuudesta ja ryhtyy toimenpiteisiin vaarojen ennaltaehkäisemiseksi. Vakavien kriisitilanteiden sattuessa käytämme apuna Kangasalan terveydenhuollon kriisiryhmää. Esiopetuksen kuljetukset yhdistetään koulun kuljetuksiin. Kuljetusasioita hoitaa sivistystoimi. Liikennöitsijät vastaavat lasten turvallisuudesta ja asiallisesta kuljettamisesta. Kaikki lapset ovat tapaturmavakuutettuja. 5.3.3. Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö lapsen huoltajien kanssa. OHR:ssä lapsen asioiden käsittelyyn osallistuvat lapsen kanssa välittömästi työskentelevät. 6. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET Pälkäneellä eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset sijoittuvat normaaliin esiopetukseen. Vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä voimme tarvittaessa käyttää tulkitsemisapua. Tuemme lapsen sosiaalisia kontakteja, jotta lapsi tuntee kuuluvansa lapsiryhmään ja sopeutuu yhteisöömme oppien suomenkieltä ja kulttuuria. Huomioimme kunkin lapsen kulttuurin erityispiirteet ja kannustamme perhettä lapsen oman kieli- ja kulttuuriperinteen säilyttämiseen ja vahvistamiseen. 8. ARVIOINTI Esiopetuksessa teemme syksyllä huoltajien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman, jota seuraamme ja arvioimme pitkin vuotta. Keväällä teemme loppuarvioinnin lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasta ja sen toteutumisesta, sekä lapsen että huoltajien kanssa. Ohjaamme lapsia arvioimaan myös itse omaa toimintaansa. Esiopetusvuoden päätteeksi lapset saavat todistuksen esiopetukseen osallistumisesta, todistus ei sisällä arviointia. 15
Eskarissa opitaan monta hauskaa juttua. Eskarissa tavataan monta hauskaa tuttua. Eskarissa lauletaan monta hauskaa laulua. Eskarissa piirretään monta hauskaa taulua. Tuula Kallioniemi 16