Sinilause ja kosinilause

Samankaltaiset tiedostot
601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

3.5 Kosinilause. h a c. D m C b A

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

SUORAKULMAINEN KOLMIO

VEKTOREILLA LASKEMINEN

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

VEKTOREILLA LASKEMINEN

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

205. a) 139 :n kulman vieruskulma on = Siis suorat s ja l eivät ole yhdensuuntaiset.

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

5 Epäoleellinen integraali

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

Pinta-alan laskeminen

Monikulmio on suljettu, yhtenäinen tasokuvio, jonka muodostavat pisteet ja näitä yhdistävät janat

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

Matematiikan tukikurssi

4 Pinta-alasovelluksia

Polynomien laskutoimitukset

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Kolmio 1/11 Sisältö ESITIEDOT: piste, suora, kulma

Kertaustehtävien ratkaisut

Riemannin integraalista

Mikrotalousteoria 2, 2008, osa III

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa)

Integraalilaskenta. Määrätty integraali

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Säännöllisten operaattoreiden täydentäviä muistiinpanoja

7.lk matematiikka. Geometria 1

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille P

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

Riemannin integraali

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

Matematiikan tukikurssi

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

Määritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.

6 Integraalilaskentaa

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

VEKTORILASKENTA. Timo Mäkelä SISÄLTÖ: 1 VEKTORIN KÄSITE...1

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2, ,95

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Sisältö. Integraali 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 20

4 Taso- ja avaruuskäyrät

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

3 Integraali ja derivaatta

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

4. Reaalifunktioiden määrätty integraali

4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI

Analyysin perusteet kauppatieteilijöille P

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

TEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jatkuvia funktioita f n : [a, b] R, joka suppenee välillä [a, b] tasaisesti kohti funktiota f : [a, b] R.

8.4 Gaussin lause Edellä laskettiin vektorikentän v = rf(r) vuo R-säteisen pallon pinnan läpi, tuloksella

Yläkoulun geometriaa. Yläkoulun geometriaa

7 Funktiosarjoista. 7.1 Funktiosarjojen suppeneminen

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Riemannin integraalista

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

Matematiikan tukikurssi

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Laskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja

AUTOMAATTIEN SYNKRONISAATIOSTA

Matematiikan tukikurssi. Hannu Kivimäki

Matematiikkaolympialaiset 2008 kuusi vaikeaa tehtävää

766328A Termofysiikka Harjoitus no. 12, ratkaisut (syyslukukausi 2014)

2 Epäoleellinen integraali

Sisältö. Funktiojonot ja -sarjat 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 15

Sisällys. Alkusanat. Alkusanat. Tehtävien ratkaisuja

Numeerinen integrointi

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

S Fysiikka III (EST), Tentti

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Sähkömagneettinen induktio

TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 3. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT

Lisää määrätystä integraalista Integraalin arvioimisesta. Osoita: VASTAUS: Osoita: Osoita:

Pertti Koivisto. Analyysi C

Transkriptio:

Siniluse j kosiniluse GEOMETRI M3 Mikäli kolmion korkeus j knt tiedetään, voidn pint-l lske. Esimerkki: Lske kolmion l, kun 38 kulmn viereiset sivut ovt 8, j 6,8. Nyt knt tiedetään, korkeutt ei! 38 8, D Piirretään korkeusjn = D kärjestä knnlle = 8,. Muodostuvst suorkulmisest kolmiost D sdn ytälö sin 38 = = sin 38 6,8 =,18 6,8 Kolmion lksi sdn kolmio, = 0,5 8, sin 38 6,8 = 17,16 17. Vstvll tvll voidn menetellä yleisen vinokulmisen kolmion (suor, terävä ti tylppä) ln määrittämisessä. Merkitään kolmion sivuj,, sekä niiden vstisi kulmi,,. Trkstelln kolme erityyppistä tilnnett. = 90 = D Kulm terävä Kulm suor Kulm tylppä sin = sin = sin 90 = 1 sin 180 = = sin = = sin = sin Hvitn, että kolmion muodost riippumtt kolmion l on in 180 = 1 = 1 sin, missä on sivujen j välinen kulm. Trkstelemll vstvsti kulmn semst kulmi j sdn vstvsti kolmion llle = 1 sin = 1 sin. Luse, kolmion l: Kolmion l on puolet kden sivun j niiden välisen kulmn sinin tulost. = 1 sin = 1 sin = 1 sin. 1

Esimerkki: Lske kolmion l. l on 1 7 9 sin 7 30. 9 7 7 Esimerkki: Lske kolmion l j kulm. l on 1 30 36 sin 3, 90. 30 19 Rtkistn kulm pint-ln lusekkeest, sillä = 1 30 36 sin 3, = 1 3, 19 36 sin 36 sin = 30 sin 3, = 0,860 57,8. 19 Esimerkki: Lske kulm, kun kolmion l on 1. l on 1 1 6 8 sin = 1, jost sin = = 0,5 j edelleen = 30 TI = 0. 6 8 6 8 Edellä on osoitettu, että kolmion l on = 1 sin = 1 sin = 1 sin. Jetn ytälöt luvull 1, jolloin sdn sin sin sin = = sin = sin = sin. Luse, Siniluse: Kolmioss sivun j sivun vstisen kulmn sinin sude on vkio sin = sin = sin. Luse voidn esittää myös muodoss : : = sin : sin : sin. Mitä jälkimmäinen esitysmuoto trkoitt? Vinokulminen kolmio voidn siis rtkist käyttämällä sinilusett, kun kolmiost tunnetn 1. Kksi kulm j yksi sivu ti. Kksi sivu j toisen sivun vstinen kulm (md. eri kolmiot!)

Esimerkki: Kolmion kksi kulm ovt 7, j 71,5 sekä pisin sivu 8. Lske kolmion muut ost. Kolmion kolms kulm on 180 7, 71,5 = 61,3, siis = 61,3. Suurimmn kulmn vstinen sivu on pisin. Siniluseen nojll = 8 sin 7, sin 71,5, = 8 sin 61,3 sin 71,5 6. 7, 71,5 8 Esimerkki: Kolmion kksi kulm ovt 60 j 5 sekä pienimmän kulmn vstinen sivu 10. Lske trkk rvo sen sivun pituudelle, jonk vstinen kulm on 60. Piirretään luksi kolmio nnetuill tiedoill. Huom, että pienin kulm on 5. 5 x Sinilusett yödyntäen sdn: 10 sin 5 = x x = sin 60 10 sin 60 sin 5 = 5 6. 10 60 Esimerkki: Lske kulmt j sekä sivu. Sinilusett käyttäen, sdn: = 10 sin 3,0, jost sin =, sin sin 3,0 10 j edelleen 5,6 ti 180 5,6 = 17,. Näin ollen on stu kksi eri tpust: 10 5,6 3,0 10 3,0 Kun = 5,6, niin = 180 5,6 3,0 = 95, j tällöin 10 17, 3,0 sin 95, = 10 10 sin 95,, jost = 19. sin 3,0 sin 3,0 Kun = 17,, niin = 180 17, 3,0 = 0,6 j tällöin sin 0,6 = 10 10 sin 0,6, jost = 6,6. sin 3,0 sin 3,0 3

Kosiniluse Trkstelln seurvksi kolmion kulmn vstisen sivun pituuden riippuvuutt kulmn suuruudest j kolmion muiden sivujen pituuksist. Kolmion kärjestä knnlle piirretyn korkeusjnn D = kntpiste D on kn- nll ti sen jtkeell riippuen siitä onko kulm = terävä vi tylppä. Sdn kolme tpust: D Tpus 1: Kun kulm < 90, niin = p = p, jost = p + p = + p. Kosk p = os, niin on p = os j p p näin ollen D = + os. Tpus : Kun kulm > 90, niin = p = + p, jost = p + + p = + + p. 180 Kosk p = os 180 = os, niin on p = os j näin ollen = + + os = + os. D p Tpus 3: Kun kulm = 90, niin Pytgorn nojll = +. Tämä voidn kirjoitt myös muodoss = = + os 90, sillä os 90 = 0. = 90

Hvitn, että kikill kulmn rvoill pätee ytälö = + os, jot snotn kosiniluseeksi. Luse, Kosiniluse: Kolmioss on = + os, = + os, = + os. Jos kulm = 90, kosiniluse on Pytgorn luse = +, eli Pytgorn luse on kosiniluseen erikoistpus. Miten perustelisit Pytgorn luseen käänteisluseen kosinilusett käyttäen? Vinokulminen kolmio voidn rtkist kosinilusett käyttäen silloin, kun kolmiost tunnetn 1. Kikki sivut ti. Yksi kulm j kksi sivu Esimerkki: Kolmioss 60 steen kulmn viereiset sivut ovt j 6. ) Lske kolms sivu x, ) Kuink suuret ovt muut kulmt (, )? x ) Käytetään kosinilusett 60 steen kulmlle 60 j sdn ytälö x = + 6 6 os 60 = 16 + 36 8 1 6 x = 8 = 7 ) Siniluseen nojll = 7 sin 60, jost sin = = 3 j sin sin 60 7 7 0,9 (ti 139,1 ). Tällöin 79,1 (ti 19,1 HYL). Esimerkki: Kolmion sivut ovt,5 j 6. Kuink suuri on sen pienin kulm? Kolmioss lyintä sivu vst pienin kulm. Kosiniluseen nojll = 5 + 6 5 6 os os = jost kulmksi sdn 1,. 5 6 16 5 36 60 = 3, 5

Esimerkki: Lske r-säteisen ympyrän sisään piirretyn säännöllisen kdeksnkulmion sivun s pituus. Kosk sivu s vstv keskuskulm on = 360 8 = 5, Niin s = r + r r r os 5 = r r 1 = r, jost r 5 r s s = r. 6