Ajankohtaista aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä koulun kerhotoiminnasta Varkaus 15.5.2017 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus
Aikataulu Klo 10.30 Tervetulokahvit Klo 11.00 Tilaisuuden avaus Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan ajankohtaiskatsaus TAUKO Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan kuulumiset sekä toiminnan kehittäminen yhdessä Alueellisten kehittämisverkostojen yhteyshenkilöt alustavat Keskustellaan toiminnan kehittämisestä ja vaihdetaan hyviä ideoita Tilaisuus päättyy klo 14.00 16/05/2017 Opetushallitus 2
21. vuosisadan oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu ICT Ongelmanratkaisu ja innovaatio Itsesäätelytaidot kyky säädellä tunteita ja käyttäytymistä OPPIMINEN ON KAIKKIALLA
Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisten osaamisten kehittymistä tukevat muun muassa: Lasten kokemusmaailman huomioiminen ja laajentaminen Vuorovaikutuksen ja tiedonrakentelun tukeminen Lasten itsesäätelytaitojen tukeminen Tutkiva ja projektiluonteinen oppiminen Yhteistoiminnallisen ja yksilöllistetyn oppimisen tukeminen Oppimisen laajentaminen luokkahuoneen ulkopuolelle Digitaalisuus opetuksessa ja oppimisessa
Toimintakulttuuri edistää oppimista, osaamista, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa Irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta Fyysinen aktiivisuus edistää oppimista Pedagoginen ja jaettu johtajuus Virheistä oppiminen, työhön syventyminen, ponnisteleminen, loppuun saattaminen Oppiva yhteisö Kehittyy dialogin avulla Oppimiseen ja yrittämiseen kannustaminen Palautteen ja tiedon hyödyntäminen Yhdessä tekeminen, toisilta oppiminen, osallisuus
Oppiminen on kaikkialla. Miten oppilaat kokevat oppimisen? Lähde: Oppilaan osallisuus oppimiseen -kartoitus, Opetushallitus 2014
Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa -työryhmä Jokaiselle lapselle ja nuorelle voidaan taata mieleinen harrastus lisäämällä toimijoiden yhteistyötä erityisesti koulupäivän yhteydessä järjestettävässä harrastustoiminnassa, ottamalla käyttöön saavutettavuutta parantavia malleja ja menetelmiä sekä luomalla harrastustoimintaan uusia innovatiivisia tapoja tavoittaa ja osallistaa lapset ja nuoret.
Taustoja Hyvinvointiprofiili osoittaa selvästi, että lapset ja nuoret eivät koe, että koulussa saisi harrastaa asioita, jotka heitä kiinnostavat Kouluterveyskysely 2015 Harrastamisen aloittamisen voidaan sanoa olevan haastellisempaa eri vähemmistöille Nuorista noin puolet toivoi asuinalueelle enemmän nuorille suunnattua kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa 34% peruskoululaisista koki sopivien harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana 16/05/2017 Opetushallitus 8
Ajankäyttötutkimus 2009-2010 16/05/2017 Opetushallitus 9
Koululaiskysely 2016 Tyttöjä kiinnostivat eniten valokuvaus, tanssi, musiikki, kuvataide, kädentaidot, sirkus ja teatteri; poikia taas media- ja videotaide, parkour, elokuva- ja animaatio, sarjakuva, musiikki, valokuvaus ja historia. Liikuntalajeista tyttöjä kiinnostivat voimistelu (ml. tanssi, jumppa ja cheerleading), ratsastus, uinti, kuntosalilla käyminen ja lumilajit. Poikien suosikkeja olivat jäälajit (jääkiekko ja luistelu), ulkopalloilulajit (jalkapallo ja pesäpallo), sisäpalloilulajit (sähly, koripallo ja lentopallo), uinti, parkour (ml. skeittaus ja scoottaus) sekä kuntosali. 16/05/2017 Opetushallitus 10
Työryhmän keskeiset havainnot ja toimenpideehdotukset Työryhmä ehdottaa seuraavia toimenpiteitä: lasten ja nuorten osallisuuden ja kuulemisen lisääminen harrastamistoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, Harrastustoiminnan järjestäjien ja koulujen yhteistyön vahvistaminen, harrastamisen osaamiskeskuksen perustaminen ja uusien innovaatioiden käyttäminen harrastustoiminnan saavutettavuuden parantamiseksi. 16/05/2017 Opetushallitus 11
Osallisuus ja lasten/nuorten kuuleminen Harrastusten rahoittajien, vastuuorganisaatioiden ja ohjaajien tulee nykyistä paremmin huomioida lasten ja nuorten harrastustoiveet, joihin kuuluvat harrastuksen sisältö, määrä ja harrastusten ajoittuminen lapsen ja nuoren päivässä. Lasten ja nuorten kuulemista ja osallistamista tulee nykyistä selkeämmin (kuten tarjoamalla siihen välineitä) edistää avustustenjaossa valtioja kuntatasolla. 16/05/2017 Opetushallitus 12
Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen ja kyselyt Koululaiskysely vakiinnutettaisiin valtion rahoituksella koululaisten kuulemisen välineenä. Lapsia ja nuoria koskevien erilaisten kyselytutkimuksien (mm. THL:n kouluterveyskysely, Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusseuran Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus ja Nuorisobarometri, Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus ja Opetushallituksen ja Tampereen yliopiston Hyvinvointiprofiili) tulisi täydentää ja tukea toisiaan, jotta olisi mahdollista muodostaa nykyistä tarkempi kokonaiskuva maamme lasten ja nuorten hyvinvoinnista, näkemyksistä ja elämän haasteista. 16/05/2017 Opetushallitus 13
Tilat ja yhteistyö Kannustetaan kuntia kartoittamaan harrastustoiminnalle sopivat tilat sekä mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan tiloja veloituksetta lasten ja nuorten sekä aikuinen-lapsi harrastustoimintaan. Harrastustoiminta kouluissa järjestettäisiin kunnan opetus-, sivistys- kulttuuri-, nuoriso-, vapaa-ajantoimen, kolmannen sektorin ja seurakuntien yhteistyöllä. Koulu yhteisönä ja rakennuksena toimisi alustana, platformina, erilaisten lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, hyvinvointia, kasvua ja elinoloja parantavien toimijoiden työn mahdollistajana, unohtamatta lasten ja nuorten omaa roolia toimijuuden keskiössä. Tällainen poikkihallinnollinen yhteistyö lisää harrastusten määrää ja mahdollisuuksia. 16/05/2017 Opetushallitus 14
Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus osallistua myös koulun tiloissa järjestettävään harrastustoimintaan. Aamu- ja iltapäivätoiminnan, koulupäivän aikainen harrastustoiminta sekä koulupäivän rakenteen kehittäminen huomioitaisiin osana Peruskoulufoorumin toimintaa. Opetushallitus kartoittaa vuoden 2017 aikana aamu- ja iltapäivätoiminnan tilaa sekä sen kehittämistarpeita ja hyviä käytäntöjä. Tämän lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteita tulisi uudistaa vastaamaan uutta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteidenlinjauksia. 16/05/2017 Opetushallitus 15
Koulukuljetusoppilaat Koulukuljetusoppilaiden harrastamismahdollisuuksiin pitää koulun ja kunnan toimesta kiinnittää erityistä huomiota. Koulupäivän yhteydessä järjestettävään harrastamiseen tai sen odottamiseen liittyvää aikaa ei kuitenkaan voida lukea perusopetuslaissa mainittuun koulumatkaan käytettyyn aikaan. Työryhmä kannustaa kuntia selvittämään poikkihallinnollisesti ja lapsi- ja nuorilähtöisesti miten koulukuljetukset ja harrastukset voidaan yhteensovittaa. 16/05/2017 Opetushallitus 16
Valtionavustukset Opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta eri avustusmuotojen kokoaminen yhteisen tavoitteen ja kriteeristön alle edistäisi harrastamiseen liittyvien valtionavustusten koordinointia, vaikuttavuuden mittaamista ja tasaisempaa alueellista jakautumista. huomioon vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten mahdollisuus osallistua tasavertaisesti harrastustoimintaan esimerkiksi vapautuksella tai kevennyksellä osallistumismaksusta avustusehdoissa tulee olla kriteerit, jolla lisätään höntsäharrastamista 16/05/2017 Opetushallitus 17
Työryhmä kannustaa seuraavien uusien innovaatioiden luomiseen Lapsille ja nuorille luodaan uusi sovellus, jonka avulla kerätään dataa, jolla voidaan tunnistaa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien tarve sekä toiveet. Yhden valtakunnallisen nuorisoalan osaamiskeskuksen tehtäväksi määritellään harrastamisen tiedontuotannon kehittäminen, tiedon analysointi, valtion, kuntien, seurakuntien, yhdistysten ja järjestöjen käyttöön ja tuottaa tapoja todentaa harrastustoiminnan vaikuttavuutta. Nuoret ehdottivat työryhmälle jokavuotista Harrastusviikkoa. Harrastusviikkona on mahdollisuus kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastustoimintaa. 16/05/2017 Opetushallitus 18
Perusopetuslaki 628/1998 2 Opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasaarvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. 16/05/2017 Opetushallitus 19
Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
Oppituntien ulkopuolinen toiminta kouluissa Lähtökohdat Tehtävä Tavoitteet Aamu- ja iltapäivätoiminta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. tukee koulun perustehtävää toimintaa toteutetaan perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden 2011 mukaan Koulun kerhotoiminta koulun kerhotoiminta on koulun työsuunnitelmassa määriteltyä, 1.-9. vuosiluokan oppilaalle vapaaehtoista, perusopetusta tukevaa, oppituntien ulkopuolista toimintaa. osa maksutonta perusopetusta koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen toteuttaa lapsen oikeutta vapaa-aikaan, leikkiin ja kulttuuriin sekä tarjoaa lapselle huolenpitoa ennen ja jälkeen koulupäivän vanhempien ollessa työssä tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä lisätä harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia Liikkuva koulu Muu koulun tiloissa tapahtuva harrastustoiminta toiminta on suunnitelmallista ja sisällöltään monipuolista lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä koulun, kodin ja lasten kanssa ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaan ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa oppilaiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyoẗa ympäröivän yhteiskunnan kanssa
Koulun kerhotoiminta
Yhteenvetoa vuoden 2015 ja 2016 kerhotoiminnan kehittämisen valtionavustushausta 2015 2016 2017 Opetuksen järjestäjiä 341 325 Kunnat 285 273 Yksityiset 56 52 Avustus yht. 7 245 000 4 865 000 Avustusta haettiin yht. 13 458 144 11 212 651 Opettajat 67% 65% Muu hlökunta 15% 14% Kolmas sektori 21% 21%
Koulun kerhotoimintaan osallistuvien koulujen määrä vuosina 2015-2016 3000 Opetuksen järjestäjien Ilmoittamat tiedot Kerhojen määrät 2015 15 756 2016 14 779 Akselin otsikko 2500 2000 1500 1000 500 0 Koulujen määrä (tilastokeskus) Mukana olevat koulut 2015 2484 2410 2016 2312 2268
Koulun kerhotoiminnassa mukana olevat oppilaat 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 Oppilasmäärät (tilastokeskus) 2015 546 100 2016 550 200 0 Ala-asteen oppilaat Yläasteen oppilaat Oppilaat yht. 2015 217 016 86 997 304 013 2016 166 752 64 764 231 516 25
Yhteenvetoa vuoden 2017 kerhotoiminnan kehittämisen valtionavustushausta Haun painopisteet: mahdollisuus tutustua erilaisiin harrastuksiin koulussa opitun soveltaminen, luova toiminta ja monimuotoinen vuorovaikutus suunnataan vähän harrastaville 7.-9. luokkalaisille alueille, joissa on tarjolla vähän harrastetoimintaa lapsille ja nuorille
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Aamu- ja iltapäivätoiminta (20.9.2016) Aamu- ja iltapäivätoiminnassa lapsia noin 52 000, edell. vuosi noin 53 300 Perusopetuslain mukainen tuntimäärä (keskimäärin 3 tai 4 tuntia/päivä) on 3 473 861(ed. vuosi 3 475 204) tuntia vuodessa Ohjaustuntien lukumäärä yhteensä 4 318 911(ed. vuosi 4 365 784) tuntia vuodessa Ohjaustunteja toteutettiin: 1. omana toimintana 58 % 2. ostopalveluna 4 % 3. avustettuna toimintana 38%
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 20.9.2010 20.9.2011 20.9.2012 20.9.2013 20.9.2014 20.9.2015 20.9.2016 46 860 lasta 49 449 lasta 51 276 lasta 52 754 lasta 52 696 lasta 53 289 lasta 51 931 lasta 1.lk 29 267 (50,9%) 31 111 (53%) 31 803 (54,1%) 32 925 (54,7%) 32 745 (54,6%) 33 487 (55,2%) 33 530 (54,5%) 2.lk 15 789 (27,9%) 16 430 (28.4%) 17 455 (29.6%) 17 771 (30%) 17 765 (29,4%) 17 614 (29,2%) 16 378 (26,8%) Erityistä tukea tarvitsevat opp. 1804 (4,7%) 1908 (5,3%) 2 018 (6.0%) 2 058 (6,4%) 2 186 (6,8%) 2 188 (6,8%) 2 023 (6,1%) Yhteensä 30,8 % 32,4% 33,9 % 34,8 % 34,6% 34,8% 33,4% Kustannukset keskimäärin 2 083 /oppilas (2015) Valtionosuusperuste on 26 / ohjaustunti
Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen muutos voimaan 1.8.2016 alkaen KARVIn kysely aamu- ja iltapäivätoiminnan tilasta kunnissa
Yhteenvetoa: APIP- toiminnan haasteet Toiminnan puitteet APIP-toiminta käytännössä Vähenevä lapsimäärä Toimitilat Ohjaajien pätevyys ja riittävä määrä Isot lapsiryhmät Yhteistyö ja tiedonkulku koulun ja kodin kanssa Vanhemmuus -kumppanuus vanhempien kanssa Tulevat mahdolliset kuntaliitokset Taloudelliset resurssit Merkittävimmät haasteet virkamiesten mielestä Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ryhmissä Merkittävin haaste koordinaattoreiden mielestä 9.4.2014 31
Kiinnostavia linkkejä Yhdenvertaisista mahdollisuuksista harrastaa - painopisteenä harrastamisen hinta -työryhmän loppuraportti ja esitykset: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2016/liitteet/okm19.pdf?lang=fi Valtakunnallinen koululaiskysely / hallituksen kärkihanke: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/kulttuuri/lastenkulttuuri/liitteet/koululaiskyselyn_tulosyhteenveto_18_3_2 016.pdf Nuorisobarometrin tulokset 2015: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2016/01/nuorisobarometrihq.pdf Innostava koulupäivä: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2015/liitteet/tr06.pdf?lang=fi Ehdotus lastenkulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi 2014-2018: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2014/liitteet/tr6.pdf?lang=fi
Ryhmätyökysymykset Miten uusi OPS linkittyy aamu-ja iltapäivätoimintaan sekä koulun kerhotoimintaan? Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan hyvät käytännöt ja kehittämisen tarpeet? 16/05/2017 Opetushallitus 33
16/05/2017 Opetushallitus 34
16/05/2017 Opetushallitus 35
16/05/2017 Opetushallitus 36